Kategoria: Kolumnit

19.10.2012 Nykypäivä-lehti

Ikivanhan päivähoitolain uudistusta varhaiskasvatuslaiksi on odotettu. Nykyinen laki on vuodelta 1973. Uudistus on välttämätön, sillä varhaiskasvatus on varsinainen hyvinvointia tuottava Sampo: Kun lasten elinikäisen oppimisen alku saadaan hyvin käyntiin ja mahdollisiin ongelmiin puututaan välittömästi, se luo hyvän alun koko loppuelämälle.

Kuitenkaan lakia valmistelevaa työryhmää ei ole vielä edes asetettu ja hallinnon uudistus on menossa eri suuntaan, kuin mitä hallitusohjelmassa lukee.

Hallitusohjelmaan linjasimme yksiselitteisesti, että varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto sekä ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä opetus- ja kulttuuriministeriöön. Opetusministeriön viimeaikaiset ulostulot hallinnon kehittämisestä ovat kuitenkin erisuuntaisia. Kannustammekin ministeri Gustafssonia puolustamaan yhdessä sovittuja toimia. Uudistustyössä meidän on kirittävä erityisesti kahdessa kohdassa.

Ensinnäkin, varhaiskasvatussuunnitelmien perusteiden laadinta ja uudistaminen ei saa jäädä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle. Varhaiskasvatussuunnitelma on tiukka varhaiskasvatusta ohjaava väline, joten sen on siirryttävä Opetushallitukselle. Jatkossa on erittäin tärkeää, että Opetushallitus osana kasvatus- ja koulutusjärjestelmän kokonaisuutta vastaa myös varhaiskasvatussuunnitelmista.

Toiseksi, kotihoidon ja yksityisen hoidon tuet eivät nekään saa jäädä sosiaali- ja terveysministeriöön. Tällainen kaavailtu resurssien halkominen vaarantaa päivähoidon ja varhaiskasvatuksen kehittämisen kokonaisuutena.

Mielestämme paras ratkaisu on, että yhteen kuuluvat asiat hoidetaan yhdessä paikassa. Päivähoito ja varhaiskasvatus on siirrettävä kokonaisuutena opetus- ja kulttuuriministeriön vastuulle, aivan kuten hallitusneuvotteluissa sovittiin. Tämä on myös asiantuntijoiden mielipide.

Varhaiskasvatus, esiopetus ja koululaisten iltapäivätoiminta muodostavat kokonaisuuden, jonka kehittämisvastuu tulee olla selkeästi opetus- ja sivistyspuolella. Tähän mennessä enemmistö kunnista on jo siirtänyt varhaiskasvatuksen sosiaalitoimelta sivistystoimelle.

Kaikkein kiireellisintä on aloittaa uuden varhaiskasvatuslain valmistelu. Sitä työtä ei ole vieläkään aloitettu, vaikka uusi laki on hallituksen tärkeimpiä tavoitteita ja lupaus on pidettävä. Tavoite on saada uusi varhaiskasvatuslaki tämän eduskunnan säädettäväksi.

Kun varoja on niukasti, tulee ne kohdistaa viisaasti. Viisautta koko kansantalouden kannalta on satsata kasvatukseen, koulutukseen ja opetukseen. Sillä luodaan pohja menestykselle ja tulevaisuudelle – siihen meillä pitää olla varaa.

Raija Vahasalo, kansanedustaja, eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja

Sari Sarkomaa, kansanedustaja, opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja

18.10.2012 Lauttasaari-lehti

Olen kiertänyt syksyn aikana useissa tilaisuuksissa kuulemassa helsinkiläisten senioreiden toiveita valmistelussa olevaan vanhuspalvelulakiin. Viesti on ollut selvä. Meidän on rakennettava yhdessä sellaista Helsinkiä, jossa kukaan ei jää yksin ja ikääntyessään meistä jokainen voi asua kotonaan niin kauan kuin itse haluaa. Tarvitsemme laadukkaita vanhuspalveluita ja aitoa valinnanvapautta. Tärkeää on myös vahvistaa yhteisöllisyyttä ja korostaa vapaaehtoistyön merkitystä.

Vanhuspalvelulaki on kokoomuksen viime vaalikaudella aloittama hanke ja sen eteenpäin vieminen on tärkeä tavoitteemme. Olin mukana kokoomuksen hallitusneuvottelijoiden joukkueessa ja teimme Säätytalolla kovasti työtä, että vanhuspalvelulaki kirjattaisiin hallitusohjelmaan ja että lisävoimavaroja osoitettaisiin senioreiden hyvän arjen kannalta välttämättömien palveluiden kehittämiseen. Tämä on säästötalkoiden keskellä tärkeä arvovalinta.

Olimme yhdessä emeritaprofessori Sirkka-Liisa Kivelän kanssa puhumassa ikäihmisten palveluiden kehittämisestä Munkkiniemen palvelukeskuksessa syyskuun lopussa. Oli ilahduttavaa, että mukana oli myös alueen seurakunnan ja yrittäjien edustajia. Keskusteltavaa oli paljon ja tilaisuuksia ikäihmisten palveluista on hyvä järjestää eri puolella kotikaupunkiamme myös jatkossa. Erityinen toive tuli senioreille sopivien liikuntapalveluiden tarpeesta.

Moni helsinkiläinen on tuonut terveisiä tai laittanut viestiä oman alueensa asioista. Lauttasaaren asukkaat ovat olleet erityisen aktiivisia. On hienoa, että ihmiset pysäyttävät kadulla ja tulevat keskustelemaan. Useampi on myös kysynyt enkö ole ehdolla syksyn kunnallisvaaleissa. Niin kauan, kun olen ollut politiikassa mukana, olen tehnyt työtä sen eteen, että Helsinki olisi hyvä paikka asua ja elää kaikenikäisille. Työstä on tullut enemmän elämäntapa kuin luottamustehtävä. Tätä työtä olen innostunut tekemään. Lokakuun kunnallisvaaleissa olen täysillä mukana viemässä kokoomuksen tavoitteita eteenpäin ja varmistamassa joukkueemme onnistumista niin Helsingissä kuin valtakunnallisestikin. Itse en tällä kertaa ole mukana kunnallisvaaliehdokkaana. Toimin jatkossakin lukuisin tavoin Helsingin kaupunkiin liittyvissä tehtävissä ja painan kaasua Helsingin puolesta tekemässäni työssä.

Työtä kaupunkimme kehittämiseksi riittää. Helsingin monissa kaupunginosissa on pitkäaikainen pula päivähoitopaikoista, koska päiväkotihankkeet näyttävät jäävän liian usein investointilistoilla muiden asioiden jalkoihin. Toisaalta kaupunkimme lapsimäärän kasvua ei ole osattu riittävällä tavalla huomioida budjetoinnissa. Nämä virheet näkyvät kovalla tavalla perheiden arjessa tupaten täynnä olevina päiväkoteina, päivähoitojonoina sekä lasten päiväkotimatkojen sekä päivien venymisenä. Päivähoitopalvelu on lakisääteinen ja se on järjestettävä, joten kaupunki hankkii kalliilla osin epätarkoituksenmukaisia lisätiloja selvitäkseen velvoitteistaan.

Nämä virheet on korjattava. Päivähoitopaikkavajeen paikkaamiseksi olen ehdottanut tehtäväksi päiväkotien rakentamista vauhdittavaa, useammalle vuodelle laajennettua investointiohjelmaa. Vauhditusohjelma on tehokas tapa ottaa vahvaan poliittiseen ohjaukseen Helsingin päivähoitotilanne. Ehdotin, että valtuustoryhmät tekisivät asiasta alustavan päätöksen kaupunginhallituksessa ja ohjelman valmistelu käynnistettäisiin välittömästi. Näin valtuutetut voisivat päättää ohjelmasta hyväksyessään kaupungin ensi vuoden budjetin. On kaikkien etu, että päiväkoteja on siellä missä on lapsia.

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja

15.10.2012 Munkinseutu-lehti

Moni munkinseutulainen on tuonut terveisiä tai laittanut viestiä alueemme asioista. On hienoa, että ihmiset pysäyttävät kadulla ja tulevat juttelemaan ratikassa. Useampi on myös kysynyt enkö ole ehdolla syksyn kunnallisvaaleissa. Niin kauan, kun olen ollut politiikassa mukana, olen tehnyt työtä sen eteen, että Helsinki olisi hyvä paikka asua ja elää kaikenikäisille. Työstä on tullut enemmän elämäntapa kuin luottamustehtävä. Tätä työtä olen innostunut tekemään. Lokakuun kunnallisvaaleissa olen täysillä mukana viemässä kokoomuksen tavoitteita eteenpäin ja varmistamassa joukkueemme onnistumista niin Helsingissä kuin valtakunnallisestikin. Itse en tällä kertaa ole mukana kunnallisvaaliehdokkaana. Toimin jatkossakin lukuisin tavoin Helsingin kaupunkiin liittyvissä tehtävissä ja painan kaasua Helsingin puolesta tekemässäni työssä.

Eduskuntatyössä on meneillään poikkeuksellisen suuria uudistuksia. Tekeillä on terveydenhuolto-, kunta- ja palvelurakenneuudistus, uusi vanhuspalvelulaki ja päivähoidon uudistus. Nämä uudistukset vaikuttavat merkittävästi jokaisen helsinkiläisen arkeen. Johdan eduskunnan valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaostoa ja aion antaa täyden panostukseni näihin asioihin. Tietenkin keskeinen tavoite on turvata suomalaiset työpaikat ja edistää yrittäjyyttä sekä kehittää hyvää työelämää. Iso urakka on talouden tasapainottaminen kestävällä ja oikeudenmukaisella tavalla.

Työtä alueemme kehittämiseksi riittää. Me munkinseutulaiset olemme odottaneet kauan uuden päiväkodin rakentamista. Hanke on lipunut vuosi vuodelta eteenpäin ja viimeisin tieto on, että rakentaminen alkaisi vuonna 2014. Hankkeiden etenemisongelmat näkyvät myös päiväkoti Ruusun kohdalla, joka on pitkään odottanut jo alun perin liian pienen pihansa laajennusta. Varmistin ennen kesää, että laajennus olisi tulossa kesän aikana. Syksyn saavuttua hanke olikin viraston toimesta siirretty ensi vuodelle ja rahat toiseen hankkeeseen.

Päiväkotihankkeet näyttävät jäävän liian usein kaupunkimme investointilistoilla muiden asioiden jalkoihin. Kaiken lisäksi kaupunkimme lapsimäärän kasvua ei ole osattu riittävällä tavalla huomioida budjetoinnissa. Nämä virheet on ripeästi korjattava. Päivähoitopaikkavajeen paikkaamiseksi olen ehdottanut tehtäväksi päiväkotien rakentamista vauhdittavaa, useammalle vuodelle laajennettua investointiohjelmaa. Vauhditusohjelma on tehokas tapa ottaa vahvaan poliittiseen ohjaukseen päiväkotihankkeet. Näin päiväkoteja rakennettaisiin nykyistä suunnitelmaa nopeammin niin, että hoitopaikkoja olisi siellä, missä on lapsia.

Munkinseudulla pian alkava koulujemme peruskorjaus on tervetullut asia. Sen sijaan rakennusviraston aie väistötilojen eli kouluparakin sijoittamisesta Munkkiniemen ala-asteen pihalle useaksi vuodeksi on järjetön ajatus. Asian saamiseksi järkevälle tolalle on tehty hartiavoimin yhteistyötä. Koulun ja meidän vanhempien esitys on, että väistötilat sijoitettaisiin MYKin ja IBM:n väliselle kentälle, jonka toiminnan voi siirtää toisaalle. Pienten lasten välituntiliikunta ja koulun piha on oltava ensisijainen asia. Vähemmässä käytössä oleva kenttä ei voi mennä tämän ohi.

Minulla oli ilo olla kertomassa ja keskustelemassa valmisteilla olevasta vanhuspalvelulaista sekä Helsingin kehittämisestä yhdessä munkkalaisen emeritaprofessori Sirkka-Liisa Kivelän kanssa. Palvelutalossamme järjestetyssä tilaisuudessamme syntyi vilkas keskustelu. Pohdimme yhdessä niin asioita, mitä uuteen vanhuspalvelulakiin pitäisi kirjata kuin laajasti kotikaupunkimme senioreiden palveluja. Oli ilahduttavaa, että mukana oli myös oman seurakuntamme ja alueemme yrittäjien edustajia. Sovimme, että järjestämme vastaavia tilaisuuksia jatkossakin. Kiitos tilaisuuteen osallistujille hyvästä keskustelusta, joka varmasti vauhditti munkinseudun kehittämistä ja alueemme yhteisöllisyyttä.

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja

10.10.2012 Haagalainen-lehti

Syyskuun alun Haagan markkinoilla sää oli perinteiseen tapaan aurinkoinen ja väkeä oli paljon. Tuntui siltä, että ihmisiä oli torilla vieläkin enemmän kuin aiempina vuosina. Se on osoitus siitä, että markkinoilla on oma tärkeä paikkansa. Tuntui hyvältä, kun niin moni vanha tuttu tuli tapaamaan. Markkinoilla syntyi myös paljon uusia tuttavuuksia. Oli hyvä, että runsaslukuinen joukko haagalaisia ehti markkinoiden lomassa myös tuomaan näkemyksiään oman kotiseutunsa kehittämiseksi.

Oli hyvä kertoa toritunnelman keskellä, että vanhuspalvelulaki on vihdoin etenemässä. Vanhuspalvelulaki tulee eduskunnan käsittelyyn syksyllä. Olin mukana kokoomuksen hallitusneuvottelijoiden joukkueessa ja teimme Säätytalolla kovasti työtä, että vanhuspalvelulaki kirjattaisiin hallitusohjelmaan ja että lisärahaa osoitettaisiin senioreiden hyvän arjen kannalta välttämättömien palveluiden kehittämiseen. Lakiin on nyt kirjattava oikeus palveluihin niin, että jokainen apua tarvitseva avun saisi, eikä kukaan jäisi yksin. Painopiste on oltava kotiin vietävien palveluiden ja omaishoidon kehittämisessä.

Me Helsingissä työstämme sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta. Olen käärinyt hihani sen puolesta, että tuleva vanhuspalvelulaki palvelee parhaalla mahdollisella tavalla helsinkiläisten ikäihmisten tarpeita ja myös toteutuu ihmisten arjessa. Meillä Helsingissä on palveluiden osalta eniten tehtävää ikäihmisten palveluissa. Kun me elämme pidempään, niin koko kaupunkia on kehitettävä sen mukaisesti.

Markkinoilla keskusteltiin vilkkaasti myös lasten arjen hyvinvointiin liittyvistä huolenaiheista. Valtuustoryhmämme elokuisessa kokouksessa päätimme, että emme hyväksy koulusäästöjä ja että talouden tasapainottamiskohteet on löydettävä toisaalta. Emme halua kasvattaa peruskoulun ryhmäkokoja emmekä lomauttaa opettajia. Oli helpotus, että saimme asiasta myös kaupunginhallituksessa päätöksen. Menokurista pidämme tietenkin kiinni ja kaivamme koko kaupungin tasolla kustannustehokkaampia tapoja tehdä asioita.

Helsingin kroonistunut päivähoitopula tuntuu perheiden arjessa tupaten täynnä olevina päiväkoteina, päivähoitojonoina sekä lasten päiväkotimatkojen venymisenä. Sosiaalilautakunnan palveluverkon tarkistusraportin mukaan esimerkiksi kantakaupungin, Latokartanon ja Haagan alueelle päivähoidon toteuttaminen lähipalveluna on haasteellista. Päiväkotihankkeet jäävät liian usein kaupunkimme investointilistoilla muiden asioiden jalkoihin. Kaiken lisäksi kaupunkimme lapsimäärän kasvua ei ole osattu riittävällä tavalla huomioida budjetoinnissa. Nämä virheet on korjattava.

Olen ehdottanut päivähoitopaikkavajeen paikkaamiseksi päiväkotien rakentamista vauhdittavaa, useammalle vuodelle laajennettua investointiohjelmaa. Se on tehokas tapa ottaa vahvaan poliittiseen ohjaukseen Helsingin päivähoitotilanne. Päiväkoteja on rakennettava kustannustehokkaasti ja nopeasti sinne, missä on lapsia. Päiväkotirakentamisessa on saatava käyttöön kaupunkiimme sopivat moduuliratkaisut, joita voidaan varioida eri alueiden tarpeisiin. Päiväkodin tilatarpeen muuttuessa voi moduulin lisätä tai poistaa. Tämä toimii monissa muissa maissa, esimerkiksi Ruotsissa.

Kaupungin päätös luopua ydintoiminnoille tarpeettomista ja huonokuntoisista arvokiinteistöistä tuo kaupungin kassaan myyntituloja, joita on syytä käyttää päiväkotien rakentamiseen sekä huonokuntoisten päiväkotien ja koulujen sekä muiden julkisten tilojen korjaamiseen. Helsingin on oltava hyvä paikka asua ja elää kaikenikäisille.

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja
Valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja
Helsingin kaupunginvaltuutettu

7.10.2012 Töölöläisen Munkkiniemi-liite

Helsingin pitkäaikainen pula päivähoitopaikoista näkyy kovalla tavalla tupaten täynnä olevina päiväkoteina, päivähoitojonoina sekä lasten päiväkotimatkojen ja päivien venymisenä. Päivähoitopalvelu on lakisääteinen ja se on järjestettävä, joten kaupunki hankkii kalliilla osin epätarkoituksenmukaisia lisätiloja selvitäkseen velvoitteistaan. Helsinkiläisten perheiden kannalta on välttämätöntä, että päivähoitopulaan etsitään nopeasti kestäviä ratkaisuja.

Me kaupunginvaltuutetut ja sosiaalivirasto olemme pitkään olleet aloitteellisia ns. moduulipäiväkotien käyttöönotosta. Kaupungin Kiinteistöviraston Tilakeskus on sen sijaan ollut asiassa enemmän jarruna. Asiaan on korkea aika saada vauhtia. Päiväkotirakentamisessa on saatava käyttöön kaupunkiimme sopivat moduuliratkaisut, joita voidaan varioida eri alueiden tarpeisiin. Päiväkodin tilatarpeen muuttuessa voi moduulin lisätä tai poistaa. Tämä toimii monissa muissa maissa, esimerkiksi Ruotsissa.

Lasten määrä kasvaa kaupungissamme päivähoitopaikkoja nopeammin, kun Helsingin rakennussuunnittelu laahaa jäljessä. Suunnitellussa rakentamisohjelmassa vuosille 2012 – 2017 ei ole riittävästi päiväkoteja. Väestöennusteen mukaan tarvittaisiin jopa 400 – 500 lasten hoitopaikkaa suunniteltua enemmän.

Sosiaalilautakunnan palveluverkon tarkistusraportin mukaan esimerkiksi kantakaupungin, Latokartanon ja Haagan alueelle päivähoidon toteuttaminen lähipalveluna on haasteellista. Lauttasaari ja Munkinseutu ovat vakavia esimerkkejä alueista, joissa on pitkään ollut krooninen pula uusista päiväkodeista.

Hankkeiden etenemisongelmat näkyvät ja tuntuvat meillä Munkinseudulla. Olemme odottaneet kauan uuden päiväkodin rakentamista. Hanke on lipunut vuosi vuodelta eteenpäin. Viimeisimpien tietojen mukaan päiväkodin rakentaminen alkaa vuonna 2014. Hankeongelmat näkyvät myös päiväkoti Ruusun kohdalla, joka on pitkään odottanut jo alun perin liian pienen pihansa laajennusta. Varmistin ennen tämän vuoden kesää, että laajennus olisi tulossa kesän aikana. Syksyn saavuttua hanke olikin viraston toimesta siirretty ensi vuodelle ja rahat toiseen hankkeeseen. Näyttää siltä, että tieto virastojen välillä ei ole kulkenut siitä, kuinka kiireellisestä ja tärkeästä asiasta on kyse.

Päiväkotihankkeet näyttävät jäävän liian usein kaupunkimme investointilistoilla muiden asioiden jalkoihin. Kaiken lisäksi kaupunkimme lapsimäärän kasvua ei ole osattu riittävällä tavalla huomioida budjetoinnissa. Nämä virheet on korjattava. Päivähoitopaikkavajeen paikkaamiseksi olen ehdottanut tehtäväksi päiväkotien rakentamista vauhdittavaa, useammalle vuodelle laajennettua investointiohjelmaa. Näin päiväkoteja rakennettaisiin nykyistä suunnitelmaa nopeammin niin, että hoitopaikkoja olisi siellä, missä on lapsia.

Vauhditusohjelma on tehokas tapa ottaa vahvaan poliittiseen ohjaukseen Helsingin päivähoitotilanne. Ehdotin, että valtuustoryhmät tekisivät asiasta alustavan päätöksen kaupunginhallituksessa ja ohjelman valmistelu käynnistettäisiin välittömästi. Näin valtuutetut voisivat päättää ohjelmasta hyväksyessään kaupungin ensi vuoden budjetin. Selvä on, että ohjelman on oltava useammalle vuodelle ja rakentamisessa on priorisoitava kaupungin eri alueiden kipupisteet. Helsinkiläisten perheiden kannalta on tärkeää saada tieto missä järjestyksessä ja minne päiväkoteja rakennetaan.

Kaupungin päätös luopua ydintoiminnoille tarpeettomista ja huonokuntoisista arvokiinteistöistä tuo kaupungin kassaan myyntituloja, joita on syytä käyttää päiväkotien rakentamiseen sekä huonokuntoisten päiväkotien ja koulujen korjaamiseen. Helsingin on oltava hyvä paikka asua ja elää kaikenikäisille, myös kaikkein pienemmille.

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu
www.sarisarkomaa.fi

Helsingin eläinsuojeluyhdistyksen HESY jäsenlehti 2/2012

Suomessa eläinten hyvinvoinnin ja suojelun vakavat puutteet vaativat vaikuttavia toimenpiteitä. Olen tyytyväinen siitä, että me hallitusneuvotteluissa mukana olleet eläinsuojeluihmiset onnistuimme saamaan keskeisiä tavoitteitamme hallitusohjelmaan. Ohjelmassa on luvattu, että eläinsuojelulainsäädäntöä uudistetaan eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi, eläinvalvontaa sekä sen rahoitusta vahvistetaan, ja että eläinsuojeluasiamiehen virka perustetaan.

Suomeen on saatava maailman edistynein eläinsuojelulainsäädäntö, joka pohjautuu uusimpaan tieteelliseen tietoon eläinten tarpeista ja hyvinvoinnin edellytyksistä. Lain valmistelussa on ennakoitava tulevaisuuden haasteita niin että laki on edistyksellinen vielä vuosien päästä. Uuden lain on edistettävä nykyistä lakia paremmin eläinten hyvinvointia. Lakiuudistus on tehtävä huolella ja tämä edellyttää riittäviä valmisteluresursseja. Eläinten hyvinvointi on asetettava etusijalle myös lakia tarkentavia asetuksia tehtäessä, eivätkä asetukset ja määräykset saa enää jatkossa vesittää itse lain tavoitteita.

Eläinsuojelulain uudistamishankkeella on oma sivustonsa www.mmm.fi/elainsuojelulaki johon kannattaa käydä tutustumassa. Sivujen kautta kansalaisilla on mahdollisuus antaa palautetta valmisteluun. Tässä kannustan kaikkia asiasta kiinnostuneita olemaan aktiivisia.

Tänä vuonna eläinsuojelulain valmistelussa on tapahtunut ja tapahtuu paljon. Oikeustieteellinen selvitys Norjan, Ruotsin, Tanskan, Sveitsin ja Alankomaiden eläinsuojelulainsäädännöstä valmistui ja on luettavissa ministeriön sivuilla. Myös eri tahoille osoitettujen eläinsuojelulakiin liittyvien kyselyjen loppuraportit tulevat ministeriön sivulle myöhemmin.

On hyvä, että uuden eläinsuojelulain valmistelun pohjana oli laaja kansalaiskuulemisen internetissä otakantaa.fi –sivustolla. Varsinaisen valmisteluorganisaation työryhmätyön on tarkoitus alkaa heti tämän vuoden syyskuussa. Tämän hetkisten tietojen mukaan hallituksen esitys valmistuisi vuonna 2015. Olen kirittänyt ministeriä asiassa, jotta nykyinen eduskunta ehtisi uuden lain käsitellä.

Eduskunnan eläinsuojeluryhmä tapaa säännöllisesti maa- ja metsätalousministeri Koskista ja ryhmämme on omalta osaltaan varmistamassa ja kirittämässä hallitusohjelmassa sovittujen tavoitteiden toteutumista. Keväällä ryhmämme kuuli ministeriön virkamieheltä eläinsuojelulain uudistamisen tuoreimmat kuulumiset ryhmämme sekä eläinsuojelujärjestöjen yhteisessä tilaisuudessa eduskunnassa, jossa myös HESY oli vahvasti edustettuna. HESY on aktiivinen toimija eläinsuojeluasioissa ja eduskunnan eläinsuojeluryhmämme tärkeimpiä yhteistyökumppaneita.

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja
Eduskunnan eläinsuojeluryhmän puheenjohtaja

Helsingin Sanomat / Mielipide 22.9.2012

Helsingin päivähoitopaikkavajeen korjaamiseksi tarvitaan päiväkotien rakentamista vauhdittava, monivuotiseksi laajennettu investointiohjelma.

Monissa kaupunginosissa on pitkäaikainen pula päivähoitopaikoista, koska päiväkotihankkeet näyttävät jäävän liian usein investointilistoilla muiden asioiden jalkoihin. Toisaalta kaupunkimme lapsimäärän kasvua ei ole osattu riittävällä tavalla huomioida budjetoinnissa. Nämä virheet näkyvät kovalla tavalla perheiden arjessa tupaten täynnä olevina päiväkoteina, päivähoitojonoina sekä lasten päiväkotimatkojen sekä päivien venymisenä.

Päivähoitopalvelu on lakisääteinen ja se on järjestettävä, joten kaupunki hankkii kalliilla osin epätarkoituksenmukaisia lisätiloja selvitäkseen velvoitteistaan.

Vauhditusohjelma on tehokas tapa ottaa Helsingin päivähoitotilanne vahvaan poliittiseen ohjaukseen. Ehdotan, että valtuustoryhmät tekisivät asiasta alustavan päätöksen kaupunginhallituksessa ja ohjelman valmistelu käynnistettäisiin välittömästi. Näin valtuutetut voisivat päättää ohjelmasta hyväksyessään kaupungin ensi vuoden budjetin.

Rakentamisessa on priorisoitava kaupungin eri alueiden kipupisteet. Helsinkiläisten perheiden kannalta on tärkeää saada tieto, missä järjestyksessä ja minne päiväkoteja rakennetaan. Monilla alueilla on vuosikaudet odotettu epätietoisuudessa päiväkotia, ja hanke on aina vuosittain lipunut eteenpäin.

Ongelmaan on syytä tarttua nyt, sillä vuosina 2011-2021 on helsinkiläisten 1-6-vuotiaiden lasten määrän ennustettu lisääntyvän 6400:lla.

Helsingin kaupungin päätös luopua ydintoiminnoille tarpeettomista ja huonokuntoisista arvokiinteistöistä tuo kaupungin kassaan myyntituloja, joita on syytä käyttää uusien päiväkotien rakentamiseen sekä huonokuntoisten päiväkotien ja koulujen korjaamiseen.

Investointiohjelman yhteydessä pitää etsiä keinoja rakentaa päiväkoteja kustannustehokkaasti ja ripeästi. Valtuutetut ja sosiaalivirasto ovat pitkään olleet aloitteellisia niin sanottujen moduulipäiväkotien käyttöönotossa. Asiaan on jo aika saada vauhtia. Päiväkotirakentamisessa on saatava käyttöön kaupunkiimme sopivat moduuliratkaisut, joita voidaan varioida eri alueiden tarpeisiin.

Päiväkodin tilatarpeen muuttuessa voi moduulin lisätä tai poistaa. Tämä toimii monissa muissa maissa, esimerkiksi Ruotsissa. Olennaista on saada kustannustehokkaasti ja nopeasti lapsiystävällisiä päiväkoteja sinne, missä niitä tarvitaan.

Sari Sarkomaa
Kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu (kok)
Helsinki

17.9.2012 MunkinSeutu-lehti

Eduskunnan istunnot ja valiokuntatyö alkoivat syyskuun alussa yrittäjän päivänä. Yritteliäisyyttä tarvitaankin eduskunnan syksyn haasteissa. Elokuu vierähti nopeasti tiivistahtisessa työssä kun kalenteri täyttyi työmatkoista, tapaamisista ja kokouksista sekä valtion ensi vuoden talousarvioasioista.

Heinäkuun vietimme tuttuun tapaan purjehtien koko perheen voimin nauttien kesästä ja upeasta Itämeren luonnosta. Tuulet olivat kaikkea muuta kuin lempeitä, aivan kuten Euroopan taloudessakin. Vastatuulta ei puuttunut ja myrskyäkin sai varoa. Irtiotto arjesta teki hyvää ja antoi voimia politiikan syksyyn. Eduskuntatyössä on poikkeuksellisen suuria haasteita ja uudistuksia. Tekeillä on terveydenhuolto-, kunta- ja palvelurakenneuudistus, uusi vanhuspalvelulaki ja päivähoidon uudistus. Nämä uudistukset ovat aivan keskeisiä jokaisen helsinkiläisen arjen kannalta.

Talouden tasapainottaminen koko Suomessa ja Helsingissä on välttämätöntä. Taloustalkoissamme on kuitenkin viisasta muistaa 90-luvun laman virheet ja huolehtia, etteivät suurimmat laskut mene lapsiemme maksettavaksi. Kokoomus on sitoutunut tasapainottamaan talouden ja katkaisemaan velkakierteen. Me emme halua ahnehtia tulevien sukupolvien mahdollisuuksia. Toimet joita teemme lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja uuden edistämiseksi ovat kullanarvoisia.

Suomi on aina pärjännyt koulutuksella, sivistyksellä ja osaamisella. Siksi olikin välttämätöntä, että peruimme yhteisvoimin Helsingin peruskouluja ja lukioita uhanneet leikkaukset. Valtuustoryhmämme elokuisessa kokouksessa päätimme, että emme hyväksy koulusäästöjä ja että talouden tasapainottamiskohteet on löydettävä toisaalta. Emme halua kasvattaa peruskoulun ryhmäkokoja emmekä lomauttaa opettajia. Oli helpotus, että saimme asiasta myös kaupunginhallituksessa päätöksen. On viisasta, että turvaamme peruskoulun ja lukion voimavarat ja estää opettajien lomautukset. Kouluissamme kasvaa Helsingin ja koko Suomen tulevaisuus.

Kun valtakunnantasolla valmistelemme yhteiskunta- ja koulutustakuuta, on myös Helsingin sitouduttava siihen, että opetustoimessa on riittävät voimavarat. Koulutustakuun ja syrjäytymisen ehkäisyn perusta on siinä, että jokainen lapsi saa laadukasta perusopetusta ja kokee oppimisen ilon. Olennaista on, että opettajalla on riittävästi aikaa joka oppilaalle.

Siksi niin valtakunnantasolla kuin Helsingissä on suunnattu lisävoimavaroja ylisuurten ryhmäkokojen kitkemiseksi. Aloitin ylisuurten opetusryhmien kitkemistyön opetusministerinä ja hallitusneuvottelussa sovimme, että työtä jatketaan myös tällä hallituskaudella.

Monilla helsinkiläisillä perheillä on ollut huolena pienten koululaisten yksinäiset iltapäivät. Aiemmin ei kaikille iltapäivähoitoon hakeutuville tokaluokkalaisille löytynyt paikkaa ja siksi suuntasimme kaupungin tämän vuoden budjettiin lisävoimavaroja iltapäivähoitoon. Voimavaroja lisättiin, jotta jokainen eka- ja tokaluokkalainen hakija saisi syksyllä koulujen alkaessa paikan iltapäivätoimintaan. Opetushallituksen laatiman seurannan mukaan iltapäivätoimintamme on järjestetty hyvin. Vaikka pärjäsimme arvioinnissa, on meillä vielä paljon tehtävää. Etenkin iltapäivähoidon liikuntamahdollisuuksia ja yhteistyötä koulun kanssa on lisättävä. Vastaanotan mielelläni palautetta palveluiden toteutumisesta Munkinseudulla ja Helsingissä.

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu
Valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja

7.9.2012 Kolumni KaupunkiSanomissa

Helsingin peruskouluja ja lukioita uhkaavat leikkaukset on yhteistuumin peruttu. Kokoomuksen ryhmämme päätti jo elokuun alun kesäkokouksessa, että emme hyväksy koulusäästöjä ja että talouden tasapainottamiskohteet on löydettävä toisaalta. Emme halunneet kasvattaa peruskoulun ryhmäkokoja emmekä lomauttaa opettajia. On helpotus, että nyt asia on saatu päätettyä myös kaupunginhallituksessa. On viisasta, että turvaamme peruskoulun ja lukion rahat. Kouluissamme kasvaa Helsingin ja koko Suomen tulevaisuus.

Menokurista pidämme tietenkin kiinni ja kaivamme koko kaupungin tasolla kustannustehokkaampia tapoja tehdä asioita. Helsingissä on löydettävä keinot, joilla varmistetaan, että säästöt otetaan pääosin rakenteista eikä laadusta ja koulutuksen saatavuudesta. Vuoden 2011 lopussa lainaa oli 2 157 euroa helsinkiläistä kohden. Jatkuva luotolla eläminen ei ole kestävää. Perusasiat on kuitenkin pidettävä kunnossa ja siitä koulutuksessa on nimenomaan kyse. Laadukas opetus ja korkea osaaminen ovat metropolialueen keskeisiä hyvinvoinnin ja kasvun tekijöitä.

Kun valtakunnantasolla valmistellaan yhteiskunta- ja koulutustakuuta, on myös Helsingin sitouduttava siihen, että opetustoimessa on riittävät voimavarat. Koulutustakuun ja syrjäytymisen ehkäisyn perusta on siinä, että jokainen lapsi saa laadukasta perusopetusta ja kokee oppimisen ilon. Olennaista on, että opettajalla on riittävästi aikaa jokaiselle oppilaalle. Siksi niin valtakunnantasolla kuin Helsingissä on suunnattu lisävoimavaroja ylisuurten ryhmäkokojen kitkemiseksi. Pienessä opetusryhmässä on helpompi puuttua kiusaamiseen sekä olla läsnä lasten arjessa. Myös kodin ja koulun yhteistyö edellyttää opettajan aikaa. Monet asiat, kuten kieli - ja kulttuurikirjo lisäävät osaltansa haasteita opettajien ajankäytölle.

Välttämätöntä oli myös kuopata Helsingin opetusviraston aie keskeyttää määräaikaisten opettajien työsuhde kesäksi. Säästötoimenpiteeksi kaavailtu esitys olisi tarkoittanut sitä, että osalta opettajista olisi jäänyt saamatta ainakin yhden kuukauden palkka. Olen sitä mieltä, että kaikki opettajamme ovat palkkansa ansainneet.

Ylisuuret säästöt koulutuksesta voivat tulla monella tavalla kalliiksi. Useat selvitykset osoittavat, että opettajien kiinnostus ja tosiasiallinen siirtyminen muihin ammatteihin on kiihtynyt 2000-luvulla. Pääkaupunkiseudulla lähes joka kolmas opettaja jättää koulutyön muutaman vuoden kuluttua valmistumisestaan. Jotta meillä riittää osaavia ja motivoituneita opettajia tulevaisuudessakin, on opettajan työn pysyttävä houkuttelevana, vetovoimaisena ja mielekkäänä.

Opettajien sitoutuminen työhönsä on opetuksen laadun kannalta ensiarvoisen tärkeää. Helsingissä, jossa asumis- ja elinkustannukset ovat muutenkin korkealla, leikkaus opettajien palkoista voisi pahimmillaan tarkoittaa satojen pätevien opettajien hakeutumista muualle töihin. On tärkeää, että Helsingin kaupunki on jatkossakin houkutteleva ja reilu opetusalan työnantaja.

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu
Valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaoston jäsen

20.8.2012 Kolumni MunkinSeutu-lehdessä

Olin mukana kokoomuksen hallitusneuvottelijoiden joukkueessa ja tiedän, että me teimme Säätytalolla kovasti työtä, että vanhuspalvelulaki kirjattaisiin hallitusohjelmaan ja että lisärahaa osoitettaisiin myös ihmisten hyvän arjen kannalta välttämättömien peruspalveluiden kehittämiseen. Paineet osoittaa lisävoimavaroja vain tulonsiirtoihin olivat kovat.

On ikävä tosiasia, että peruspalveluministerin oma soutaminen ja huopaaminen kannoissaan henkilöstömitoituksista on vaarassa jarruttaa koko hallitukselle tärkeän asian eteenpäinviemistä.

Ministerin sinkoilu kannoissaan on johtanut myös siihen, että lakiesityksestä puuttuu koko uudistuksen ”juju” eli kirjaus iäkkäiden ihmisten oikeudesta laadukkaaseen ja tarpeenmukaiseen hoivaan sekä palveluihin. Lain valmistelu on palautettava viivytyksettä hallitusohjelmassa luvatuille urille.

Vanhuspalvelulaki tarvitaan nimenomaan siksi, että nykyisin 75 vuotta täyttänyt on lakisääteisesti oikeutettu palvelutarpeiden arviointiin, mutta ei itse palveluihin. Näin ollen ikäihmiset ovat eri puolella Suomea hyvin eriarvoisessa asemassa. Myös vanhuspalvelulakiluonnoksen kohderyhmää on laajennettava, jotta palveluita voidaan kehittää ennaltaehkäisevästi ja laitosvaltaisuutta purkaen. Se on inhimillistä ja taloudellista.

Peruspalveluministerin on nyt kuultava herkemmällä korvalla hoitoalan ammattilaisia ja asiantuntijoita. Tehy on aivan oikein todennut, että hoitoa tarvitsevien kunto ja avuntarve on huomioitava. Hoivahenkilökunnan lisäksi vanhustenhuollossa tarvitaan mm. fysio- ja toimintaterapeutteja sekä sosiaaliohjaajia. On päivänselvää, että ihmiset tekevät palveluiden laadun, mutta on älyllisesti epärehellistä uskotella, että pelkkä hoitohenkilökunnan mekaaninen laskeminen yksin turvaisi ikäihmisten palveluiden laadun.

Jos vanhuspalvelulakia valmistellessa keskitytään lähinnä henkilöstömitoituksiin, on laista vaarassa tulla laitospalvelulaki. Vanhuspalvelujen henkilöstösuunnittelun tulee aina lähteä  hoidon tarpeesta. Henkilöstön määrään vaikuttavat erityisesti ikäihmisen kunto ja henkilökunnan ammattitaito. Tarvitsemme laadukkaita vanhuspalveluita ja aitoa valinnanvapautta. Kaikkia hoitomuotoja, niin kotihoitoa, omaishoitoa kuin laitoshoitoa on kehitettävä. Painopiste on oltava ennaltaehkäisevässä ja kuntouttavassa työssä.

Myös pääministeri Katainen on teroittanut tuoreessa puheenvuorossaan, että valmisteluun on saatava ryhtiä. Peruspalveluministerin on nyt vain urakoitava lain valmistelussa niin, että hallitus voi päättää vanhuspalvelulain voimavaroista jo elokuun budjettiriihessä.

On välttämätöntä, että saamme vanhuspalvelulain mahdollisimman pian eduskuntaan käsiteltäväksemme, jotta laki ehtii ohjaamaan meneillään olevaa kunta- ja palvelurakenneuudistusta. Vanhuspalvelulaista tulee varmasti hyvä, kunhan nyt työ tehdään rivakasti ja kunnolla loppuun.

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja
Valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja
www.sarisarkomaa.fi