Kategoria: Kolumnit

11.3.2012 Töölöläisen Munkkiniemi-liite

Töölön seudun asukkaiden, yrittäjin ja alueella työskentelevien sekä vierailevien jokapäiväinen arjen harmi on pysäköintipaikkojen vähyys. Kävimme viimeisimmässä kaupunginvaltuuston kokouksessa värikkään keskustelun parkkipaikkojen tarpeellisuudesta ja tarpeettomuudesta. Hyvästä joukkoliikenteestä huolimatta on myös Töölössä oltava mahdollisuus oman auton käyttämiseen. Valtuustoon mahtui tästäkin asiasta monta mielipidettä. Olin helpottunut, että saimme tehtyä päätöksen asemakaavan muutoksesta, joka mahdollistaa maanalaisen yleisen pysäköintilaitoksen rakentamisen Taka-Töölöön.

Maan alle louhittava parkkihalli tulee Mannerheimintie 46–50 kohdalle Crown Plaza ja Scandic Continental –hotellien alapuolelle. Ajoyhteys pysäköintilaitokseen tulee Töölönkatu 32:n ja Kivelänkadun puistikon kohdalta. Halliin tulee 800 autopaikkaa, joista 600 on osoitettu alueen asukkaille. Tämän lisäksi pysäköintilaitos mitoitetaan ja varustetaan väestönsuojaksi 3 600 hengelle.

Asemakaavan toteuttamisesta ei aiheudu kustannuksia kaupungille. Kustannuksista vastaa yksityinen taho, joka rakentaa hallin. Myös puisto kunnostetaan rakentajan kustannuksella. Rakentamisen on arvioitu kestävän kolmisen vuotta. Saamistani viesteistä päätellen monet odottavat uutta pysäköintilaitosta malttamattomana.

Parkkihallipäätöksessä oli välttämätöntä pohtia myös sen vaikutukset alueen ihmisten terveyteen ja turvallisuuteen. Rakentaminen tarkoittaa louhimista ja maa-aineksen poiskuljettamista. Louhimisen häiriöt on minimoitava sopimalla ympäristön asukkaiden ja hotellien kanssa räjäytysajoista ja muista järjestelyistä.

Kivelänkadun puisto kunnostetaan erillisen suunnitelman mukaan korkeatasoiseksi, turvalliseksi ja vehreäksi kokonaisuudeksi. Töölönkadun varren puurivi säilytetään ja sitä täydennetään istuttamalla uusia puita.  Alueella on vähän puistoja, joten Kivelänkadun puistikon kaltaiset kohteet ovat tärkeitä.

Tulevan pysäköintilaitoksen läheisyyteen on jatkossa tulossa muitakin muutoksia. Metro lisää joukkoliikenteen mahdollisuuksia. Topeliuksenkadulle suunnitellaan raitiotielinjaa sekä pyörätietä tai pyöräkaistaa. Myös Runeberginkadulle on tarkoitus tehdä pyöräilyjärjestelyjä. Töölöntori on tarkoitus kunnostaa ja kehittää alueen kaupunkikuvaa. Samassa yhteydessä torilta poistunee noin 100 autopaikkaa, mutta vasta kun parkkihalli on käytössä. Nämä suunnitelmat on tehtävä tarkoin ja yhteistyössä alueen asukkaiden ja yrittäjien kanssa. Parkkihalli ei tietenkään poista parkkipaikkojen tarvetta maanpäällä. Tarpeita ei ole vain asukkailla ja työssäkäyvillä. Myös yritykset tarvitset pysäköintipaikkoja, jotta myös autolla liikkuvat voisivat pistäytyä ostoksilla ja käyttämässä palveluja. Toimiva pysäköinti on sujuvaa arkea, elävää kaupunkikulttuuria ja elinkeinoelämän elinvoimaa.

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu
www.sarisarkomaa.fi

5.3.2012 MunkinSeutu

Suomen tasavallan 12. presidentin eduskunnassa pidetyt viralliset virkaanastujaiset olivat juhlalliset. Monella oli varmasti sama tunne kuin minulla, että presidentiksi tuli vanha tuttu. Niinistö on pitkäaikainen ja arvostettu kansanedustaja ja ministeri sekä kansan arvostama puhemies. Kenellekään ei varmasti ole jäänyt epäselväksi hänen ajatuksensa ja arvomaailmansa. Niinistö sai presidentinvaalien toisella kierroksella historiallisesti merkittävän voiton. Hänellä onkin vahva ja kiistaton mandaatti työnsä hoitamiseen.

Virkaanastujaistilaisuudessa oli vahvaa historian siipien havinaa, kun paikalla oli neljä presidenttiä. Kaiken lisäksi samana päivänä astui voimaan uusi perustuslaki. Tilaisuuden odotetuin hetki oli uuden presidentin puhe, joka ei tuottanut pettymystä eikä varmasti jättänyt ketään kylmäksi.

Niinistö puhui vahvasti sen puolesta, että Suomea on rakennettava sosiaalisesti oikeudenmukaisesti ja että suomalaisten työn tekemisessä on hyvinvointimme perusta jatkossakin. Niinistö totesi osuvasti, että olemme maailman tuhannesosa, mutta paljon enemmän, jos olemme maailman oppivaisin tuhannesosa. Oppimme on rohkeus kasvaa ja rohkeuttamme meidän on kasvatettava. Niinistö totesi, että talouskasvun vastakohta on jähmettyminen ja kivettyminen.

Puheessaan Niinistö täytti odotukset. Hän otti heti paikkansa arvojohtajana. Erityinen välittämisen henki oli siinä puheen kohdassa, jossa Niinistö puhui nuorten syrjäytymisen ehkäisemisestä. Hän ei puhunut siitä, mitä pitäisi tehdä, vaan siitä, mitä hän presidenttinä tekee. Niinistö sanoi, että hän tulee kutsumaan kokoon ongelman tuntijoita pohtimaan, miten yhdistää parhaiten nuorten oma vastuuntunto, vanhempien vastuu ja ulkopuolinen apu. Niinistö totesi myös, että jokaisella voi olla lähellä joku, joka on putoamassa. Näistä nuorista meidän on otettava kiinni. Vastuu on jokaisella - sinulla ja minulla.

Niinistön talouslinjaukset olivat tuttuja, mutta presidentiltä kuultuna ne saivat uusia ulottuvuuksia. Niinistön sanoma, että emme voi jatkaa velkaantumisen tiellä on tarpeellinen myös maan hallitukselle, joka valmistautuu maalikuun kehysriiheen. Näyttää siltä, että hallituspuolueiden edustajissakin on tahtoa löytää syitä, joilla voitaisiin siirtää vaikeita päätöksiä ja jatkaa tulevien sukupolvien mahdollisuuksien ahnehtimista.

Niinistö linjasi ulkopolitiikkaa osuvalla tavalla. Hän totesi, että jatkuvuudella on sijansa. Se tuo ennustettavuutta ja vakautta ympäristöön. Mutta maailman muutoksessa on tärkeä katsoa tulevaisuuteen. Venäjän ja EU:n ohella uusi presidentti korosti suhteitamme Yhdysvaltoihin ja suhteiden luomista Kiinan kaltaisiin kehittyviin valtioihin. Niinistö on selvästi Suomen tarvitsema uuden ajan presidentti.

Ilman kommelluksia ei vallanvaihto eduskunnassa tapahtunut. Virkansa jättävä presidentti Halonen oli saanut väärän puheen ja huomasi sen vasta saavuttuaan eduskunnan puhujakorokkeelle. Hän viitasi luokseen protokollapäällikön, joka laittoi adjutantin hakemaan oikeaa puhetta. Puhe saapui samalla hetkellä kun eduskunnan puhemies Heinäluoma antoi puheenvuoron eduskunnan edessä seisovalle Haloselle. Protokollapäällikön vikkelyys ja tietenkin Halosen tilanteen hallintakyky pelastivat tilanteen.

Olisi oikein mukavaa, että uusi presidentti näkyisi aina silloin tällöin meillä Munkinseudulla. Onhan Mäntyniemi ihan naapurissamme. Niinistön vieraillessa presidentinvaalien aikana Munkkivuoren ostarilla mainostimme joukolla hänelle alueemme kauppoja, suutaria, parturikampaamoja, ravintoloita ja kahviloita. Munkinseudun hyviä palveluja kannattaa tulla käyttämään ja kahviloissamme viihtymään kauempaakin kuin Mäntyniemestä.

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu
www.sarisarkomaa.fi

7.3.2012 Mielipidekirjoitus Helsingin Sanomissa

Opetushallituksen pääjohtajan Aulis Pitkälän (sd) huoli koulujen erojen kasvusta on ajankohtainen. Pitkälän esittämä keino laadukkaan lähikoulun varmistamiseksi ei sen sijaan ole kannatettava nykyaikaisessa lapsilähtöisessä Suomessa. Pitkälä rajoittaisi koulun valintaa (HS Mielipide 27.2.). Tämä ajatus on täysin ristiriidassa hallitusohjelman linjausten kanssa.

Valinnanvapauden estäminen johtaisi todennäköisesti asuinalueiden eriarvoistumisen kiihtymiseen. Jos koulua ei voisi valita, asuinalue valittaisiin tarkemmin.

Eriarvoistumiseen on pureuduttava ensisijaisesti kaupunkisuunnittelulla. Nykytilanteessa koulut voivat erikoistua erikoisluokkien lisäksi erilaisiin pedagogisiin menetelmiin. Näin ne voivat olla vetovoimaisia ja oppilaille sopivampia.

Mahdollisuus omien taipumusten ja mieltymysten mukaisiin valintoihin on tärkeä etenkin yläkoulussa. Erikoisluokkia ja erityiskouluja tarvitaan myös tulevaisuudessa. Valinnanvapauden vähentäminen voi vaarantaa monen oppilaan kouluviihtyvyyden.

Hallitusohjelmassa on selvästi linjattu, että jokaisen yksilön mahdollisuutta oppimiseen sekä luovuuden, osaamisen ja erilaisten lahjakkuuksien kehittämiseen vahvistetaan. On myös hyvä kysymys, miten kieliohjelmien monipuolistaminen toteutettaisiin, koska muita kieliä kuin ruotsia tai englantia opiskellaan monissa kunnissa vain yhdessä koulussa.

Suomalaisen perusopetuksen laadun perustana on aina ollut se, että koulutuksesta vastaava voi järjestää opetusta olosuhteiden ja vahvuuksien mukaan. Tätä liikkumavaraa ei pidä kaventaa.

Viime vaalikaudella aloitettua perusopetuksen kehittämistä on jatkettava. Perusopetuksen laatukriteerit tulee ottaa käyttöön joka koulussa, ja liian suurten ryhmäkokojen kitkemistä on jatkettava. Jokaiselle lapselle tulee taata oikeus turvalliseen ja laadukkaaseen opetukseen.

Sari Sarkomaa
Kansanedustaja (kok)
Opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja
Helsinki

Raija Vahasalo
Kansanedustaja (kok)
Eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja
Kirkkonummi

18.2.2012 Mielipidekirjoitus Helsingin Sanomissa

Helsingin tulevaisuuden kannalta on iloinen asia, että lapsia syntyy jatkossa entistä enemmän. Päivähoitoikäisten 1-6-vuotiaiden määrä on ennakkotietojen mukaan lisääntynyt vuoden 2011 aikana noin 770 lapsella, ja kasvun ennustetaan olevan 810 lasta vuonna 2012. Aikavälillä 2011-2021 ennustetaan 1-6-vuotiaiden lasten määrän lisääntyvän 6400:lla.

Vaikka lapsilukumäärän nousu on lisännyt voimakkaasti päivähoidon tarvetta, on Helsingissä myöhennetty useita suunniteltuja päiväkotien rakentamishankkeita. Tämä on johtanut päivähoidon ruuhkautumiseen. Sosiaalilautakunnan palveluverkon tarkistusraportin mukaan esimerkiksi kantakaupungin, Latokartanon ja Haagan alueelle päivähoidon toteuttaminen lähipalveluna on haasteellista.

Lauttasaari ja Munkinseutu ovat vakavia esimerkkejä alueista, joissa on pitkään ollut krooninen pula uusista päiväkodeista.

Kun päiväkodit ovat tupaten täynnä, sosiaalivirasto joutuu jatkuvasti etsimään kalliita korvaavia lisätiloja. Monien perheiden päivähoitomatka ja siten lasten hoitopäivät venyvät. Tilanne on kaikkien ja varsinkin lasten kannalta epätarkoituksenmukainen.

Päiväkotien rakennushankkeiden lykkäämisen tuomat ongelmat nousivat vahvasti esille viime keskiviikkona Helsingin kaupunginvaltuuston käymässä budjetin lähetekeskustelussa. On välttämätöntä, että päiväkotien rakennushankkeiden suma puretaan ripeästi ja päiväkoteja rakennetaan ilman viivyttelyä sinne, missä on lapsia.

Myös leikkipuistorakennusten oikea-aikaisesta kunnossapidosta ja peruskorjauksesta sekä tarvittavien tilojen rakentamisesta on huolehdittava.

Tilanteen vakavuus näkyy erityisesti Etelä-Haagassa. Siellä Isonnevan leikkipuistorakennuksen korjausta on siirretty vuosikausia. Nyt rakennus on pakko purkaa ja on epäselvää, milloin tilalle rakennetaan uusi. Tilanne on ollut lapsirikkaalla alueella kohtuuton.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja
Kaupunginvaltuutettu (kok)
Helsinki

12.2.2012 Kolumni Töölöläisen Munkkiniemi-liitteessä

Toimivat joukkoliikenneyhteydet ovat tärkeä osa kaupunginosamme viihtyvyyttä ja arjen sujuvuutta. Erityisen paljon keskustelua on viime aikoina herättänyt Helsingin seudun liikenteen (HSL) kaavailut muuttaa alueemme bussireittejä ja nelosen ratikan yöliikennöintiä. Tammikuun loppupuolella HSL teki päätöksen, jolle voi antaa ruusuja ja risuja. Hyvä asia on, että nelosen ratikkalinjan yöliikenne säilytetään ennallaan. Kaavailut korvata ratikan yöliikenne bussilinjalla 18N kuopattiin.

Päätökset bussilinjan 18 muutoksista eivät ilahduttaneet. Toiveistamme ja vetoomuksista huolimatta bussilinjan 18 eteläinen päätepysäkki siirretään Kruununhaasta Eiraan. Syysliikenteen alusta lähtien reitti kulkee Kampin, mutta ei Rautatieaseman kautta. Tästä johtuen yhteydet Munkkivuoresta Rautatieasemalle muuttuvat vaihdollisiksi. Vaihto onnistuu esimerkiksi Kampissa tai Paciuksenkadulla. Hyvä asia on se, että tulevaisuudessa Munkkivuoren kierros ajetaan sekä keskustasta tullessa että keskustaan mennessä. HSL arvioi, että Munkkivuoreen tullessa suurimmalla osalla matkustajista matka-aika lyhenee. Tervetullutta on se, että linjan 18 vuoroväliä tihennetään arkisin.

Päätepysäkin muutosta on perusteltu luotettavuuden lisääntymisellä, kun keskustan hidas läpiajo poistuu. Moni meistä on varmasti huomannut, että kun bussi 18 ei pysy aikataulussaan, ne ajavat usein peräkkäin Munkkivuoren päässä. Lisäksi HSL perustelee päätöstä sillä, että bussin 18 arkipäivien matkustajamäärät ovat vähentyneet yli viidenneksellä sen jälkeen, kun reitti siirrettiin pois Kampista vuonna 2008. Kampin kautta kulkevalle linjalle on siis varmastikin kysyntää.

Munkinseudun kannalta on tärkeää, että muutosten vaikutuksia arvioidaan ja aktiivista keskustelua joukkoliikenteen kehittämisestä jatketaan. Meidän on välttämätöntä etsiä aktiivisesti uusia tapoja kannustaa yhä useampia helsinkiläisiä joukkoliikenteen käyttöön. Liikenne on suurimpia ympäristöongelmiamme päästöineen ja meluineen. Liikenteen osuus Suomen hiilidioksidipäästöistä on noin neljännes ja kaikista kasvihuonepäästöistä noin viidennes. Suosimalla joukkoliikennettä ja etenkin raideliikennettä, vähennämme päästöjä merkittävästi. Autojen seisominen ruuhkissa on haitallista niin ympäristölle kuin ihmisten terveydelle, puhumattakaan järjellisestä ajankäytöstä.

Olen tyytyväinen siitä, että saimme Kataisen hallitusta neuvotellessa sovittua työsuhdematkalipun kehittämisestä helppokäyttöisemmäksi. Työsuhdematkalipun kehittäminen on erityisen tervetullutta meille Helsinkiin ja pääkaupunkiseudulle. Työmatkaliikennettämme on saatava nykyistä enemmän joukkoliikenteeseen. Ympäristön ja joukkoliikenteen edistämisen kannalta on fiksua tehdä työsuhdematkalipusta entistä houkuttelevampi työnantajille kannustaa työntekijöitä valitsemaan joukkoliikenne, ja entistä suurempi kannustin työntekijälle jättää oma auto kotiin.

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja
Helsingin kaupunginvaltuutettu
www.sarisarkomaa.fi

6.2.2012 Kolumni Munkinseutu-lehdessä

Tuhannet lapset kohtaavat vuosittain Suomessa vanhempiensa parisuhteen päättymisen ja erilleen muuton. Valtaosassa eroista vanhemmat sopivat lastensa huoltajuudesta ja tapaamisista. Jokainen ero, jossa lapsi jää vanhempiensa pelinappulaksi on liikaa.  Monesti riitelyn aiheena on lapsen tapaamisoikeus, vaikka lain mukaan lapsella on oikeus tavata molempia vanhempiaan – sekä isää, että äitiä.

Erityisen tärkeää lapselle on pitkien huoltoriitakierteiden ehkäiseminen. Käräjäoikeuksissa käsitellään vuosittain noin 2000 lapsen huoltoa ja tapaamisriitaa. Suurissa käräjäoikeuksissa käsittely saattaa kestää jopa 1-1,5 vuotta ja jopa pidempäänkin. Sanomattakin on selvää, että tilanne on kohtuuton sekä lapselle että vanhemmille. Lapsen elämässä puolikin vuotta on pitkä aika.

Helsingissä ja kolmessa muussa käräjäoikeudessa toteutettu lapsiystävällinen oikeudenkäyntikokeilu on tuonut hyviä tuloksia ja tuo kipeästi kaivattua apua eroperheiden tilanteeseen. Lasten huoltoriitoja sovitellaan lapsipsykologin tai vastaavan asiantuntijan avulla. Menettelyllä on vähennetty varsinaiseen tuomioistuinkäsittelyyn tulevien asioiden määrää ja huoltajuusriitojen pitkittymistä. Sovittelu säästää tuomioistuinten ja sosiaaliviranomaisten resursseja, mutta ennen kaikkea auttaa lapsia ja perheitä vaikeissa ero- ja huoltajuuskiistatilanteissa.

Olinkin pettynyt siitä, että hallituksen tämän vuoden budjettiesityksessä ei ollut lapsiystävälliseen sovittelumalliin voimavaroja. Olen todella tyytyväinen, että ennen joulua saimme eduskunnan valtiovarainvaliokunnan hallituspuolueiden edustajien neuvotteluissa muutettua budjettiesitystä ja sovittua lisämäärärahan kohdentamisesta lapsiystävällisen sovittelumallin vakiinnuttamiseksi ja laajentamiseksi valtakunnalliseksi.

Kannustin aiheesta käydyssä eduskuntakeskustelussa oikeusministeriötä tehostettuihin toimiin isien ja äitien tasapuolisten oikeuksien toteutumiseksi. Lapselle tulisi turvata oikeus myös hänelle tärkeiden ja turvallisten sukulaissuhteiden säilymiseen, kuten suhde isovanhempiinsa.

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja
Valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja

2.2.2012 Kolumni Lauttasaari-lehdessä

Suomalaiset koululaiset pärjäsivät tuttuun tapaan erinomaisesti viimeisimmässä Pisa-tutkimuksessa. Hälyttävää sen sijaan on, että vuoden 2000 lukutaitotutkimukseen verrattuna lukutaidon kansallinen keskiarvomme on laskenut kymmenellä pisteellä. Samaan aikaan niiden nuorten osuus, jotka eivät lue lainkaan vapaa-ajallaan, on merkittävästi kasvanut. Pojista lähes puolet ilmoitti, ettei lue läksyjen lisäksi tekstiä sen enempää verkosta kuin paperiltakaan.

Lukutaidon rapautumista ja vähenevää kiinnostusta lukemiseen on syytä miettiä joka kodissa. Suomessa tarvitaankin lukutalkoot heikkenevän lukutaidon taltuttamiseksi. Arjessa tehdyt asiat voivat joskus olla paljon tehokkaampia kuin valtiovallan säädökset, hankkeet tai kampanjat. Vanhempien ja lapselle läheisten aikuisten rooli on aivan avainasemassa lasten kiinnostuksessa lukemiseen. Lapselle lukeminen on monin tavoin merkityksellistä lapsen koko kehitykselle. Kun luemme lapselle, vahvistamme lapsen kielen kehitystä, tulevaa lukutaitoa ja kiinnostusta lukemiseen. Kun lapselle on luettu, tulee kirjasta ystävä, joka kulkee mukana koko elämän.

Selvää on, että heikentynyt lukutaito ja kiinnostus lukemiseen on otettava vakavasti päiväkotiemme ja koulujemme kehittämisessä. Me pohdimme asiaa Opetushallituksen johtokunnan tämän vuoden ensimmäisessä kokouksessa. Kuulemme myös tuoreen Pohjoismaisen ministerineuvoston raportin ehdotuksia. Raportin ehdotukset lisätä kouluihimme lukuharjoituksia ovat varteenotettavia. Myös lukemiseen innostavia keinoja, kuten koulujen kirjailijavierailuja ja yhteistyötä kirjastojen kanssa on syytä lisätä.

Lukeminen on tärkeää myös lapsen kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille. Lukeminen on erinomainen tapa olla läsnä ja lähellä lasta. TV:n ja tietokonepelien vaihtaminen joinakin iltoina lukemiseen on monin tavoin lapsen etu.

On mukava tapa varata päivittäin hetki aikaa lapselle lukemiseen. Iltasatu on monelle aikuiselle ja myös minulle päivän parhaita hetkiä. Kotona ollessani rauhoitan lasten nukkumaanmenoajan puheluilta ja tietokoneelta sekä kaikelta työnteolta. Ministeriaikana kehitimme valtiosihteerini kanssa kalentereihimme termin ”iltasaturauha”, joka tarkoitti sitä, että silloin ei soiteta työpuheluja vaan luetaan lapsille. Iltasaturauha on tärkeä isommillekin lapsille ja siitä ei tingitä. Silloin äidillä tai isällä on aikaa lukea, pitää sylissä ja jutella.

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja
Opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja

1.2.2012 Kolumni Haagalaisessa

Uskon siihen, että ihminen on onnellinen silloin, kun töihin on mukava mennä ja kun töistä palaa mielellään kotiin. Me kaikki teemme työtä eri tavalla eri elämän vaiheissa. Kaikki työ on arvokasta.

Useimmat asiat onnistuvat parhaiten, kun asioita tehdään yhdessä. Oman kotiseudun rakentaminen entistäkin paremmaksi paikaksi asua ja elää on aivan erityisesti asia, jossa tarvitaan nimenomaan yhteistyötä.

Haaga ei olisi Haaga ilman alueen pieniä kauppoja, partureita, kampaamoja ja kahviloita sekä muita palveluja. Pienet kaupat ja lähipalvelut tekevät Haagasta viihtyisän ja vetovoimaisen paikan asua ja elää kaiken ikäisille. Ikävä kyllä Haagan ja muidenkin Helsingin kaupunginosien iso ongelma on lähipalveluiden ja pienten kauppojen väheneminen. Palvelut kaikkoavat kauas pois.

Tässä on meillä tekojen paikka! Jokainen meistä on vahva vaikuttaja asiakkaana. Haagan palvelut säilyvät ainoastaan ja vain, jos me niitä käytämme. Kannustan meitä kaikkia käyttämään alueemme lähipalveluja. On hyvä muistaa, että pienelle kaupalle ja yrittäjälle jokainen asiakas ja yksikin ostopäätös on elintärkeä. Moni käy ostoksilla suurissa kaupoissa ja kauppakeskuksissa, vaikka kodin lähellä olevasta kaupasta saisi saman tuotteen, tai tuotteen puuttuessa kauppias olisi sen valmis pyynnöstä tilaamaan.

Julkisten lähipalveluiden kehittäminen on meidän kaupunginvaltuutettujen päävastuulla. Terveysasema, koulut, päiväkodit ja oma kirjastomme ovat tässä aivan avainasemassa. Sen sijaan yritysten elinvoimaisuuteen ja säilymiseen alueellamme jokainen meistä voi asiakkaana ja kuluttajana vahvasti vaikuttaa. Suosimalla haagalaisia palveluja saamme palkaksi ystävällisen palvelun ja viihtyisämmän kotiseudun. Lähipalvelut ovat myös arjen sujuvuuden ja ympäristön kannalta myönteisiä asioita. Yrittäjyys on asia, jonka edistäminen on elintärkeää. Se tuo työtä ja hyvinvointia meille kaikille.

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja
Kaupunginvaltuutettu
www.sarisarkomaa.fi

22.01.2012 Kolumni Töölöläisen Munkkiniemi-liitteessä

Osallistuin viime viikonloppuna Munkkivuoren ostarilla suomalaisten tekojen ja työn tapahtumaan. Tilaisuuden tarkoitus oli nostaa esille tekoja paremman Suomen rakentamiseksi. Erityisen kiinnostavaksi tilaisuuden teki se, että yksi puhujista oli presidenttiehdokas Sauli Niinistö.

Oli innostavaa, että niin moni oli tullut paikalle. Oma ostarimme pullisteli lähes ratkeamispisteeseen ihmisistä. Työ onkin meille suomalaisille erityisen tärkeää. Sauli Niinistön kanssa yhteistyötä tehneenä aivan erityisesti arvostan hänen ahkeruuttaan, asennettaan työhön sekä kykyä innostaa myös muut tekemään työtä Suomen parhaaksi.

Useimmat asiat onnistuvat parhaiten, kun asioita tehdään yhdessä. Oman kotiseudun rakentaminen entistäkin paremmaksi paikaksi asua ja elää on aivan erityisesti asia, jossa tarvitaan nimenomaan yhteistyötä.

Olen asunut Munkkiniemessä perheeni kanssa runsas kuusi vuotta. Muutimme tänne tuosta naapurista Haagasta juuri ennen kuin nuorimmainen lapsemme syntyi viime presidentinvaalien alla. Munkkiniemi on monella tapaa loistava paikka. Kaikkein parasta on hyvä yhteishenki.

Munkinseutu ei olisi Munkinseutu ilman alueemme kauppoja, suutaria, ravintoloita ja kahviloita, eikä ilman omaa Suomen ensimmäistä ostariamme palveluineen. Pienet kaupat ja lähipalvelut tekevät Munkasta viihtyisän ja vetovoimaisen asua ja elää kaiken ikäisille.

Ikävä kyllä Munkinseudun ja muidenkin Helsingin kaupunginosien iso ongelma on lähipalveluiden ja pienten kauppojen väheneminen. Palvelut kaikkoavat kauas pois. Ilman kivijalkojen pikkuliikkeitä ja kahviloita Munkan kaupunkikulttuuri kuihtuu.

Tässä juuri on meillä tekojen paikka. Jokainen meistä on vahva vaikuttaja asiakkaana. Munkan palvelut säilyvät ainoastaan ja vain, jos me niitä käytämme. Vain itse suosimalla lähikauppojamme ja kahviloitamme voimme ylläpitää yritysten elinvoimaisuutta ja säilymistä alueellamme. Palkaksi saamme ystävällisen palvelun ja viihtyisän kotiseudun.

Munkkivuoren ostarilla puhuttiin monesta muustakin kuin työstä oman kotiseudun parhaaksi. Meistä moni suositteli paikalla olleelle Sauli Niinistölle alueemme palveluja. Olisi oikein mukavaa, että uusi presidentti näkyisi aina silloin tällöin Munkan seudulla. Onhan Mäntyniemi ihan naapurissamme.

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja
Kaupunginvaltuutettu
www.sarisarkomaa.fi

06.01.2012 Kolumni KaupunkiSanomissa

Tuhannet lapset kohtaavat vuosittain Suomessa vanhempiensa parisuhteen päättymisen ja erilleen muuton. Valtaosassa eroista vanhemmat pystyvät sopimaan lastensa huoltajuudesta ja tapaamisista. Jokainen ero, jossa lapsi jää vanhempien pelinappulaksi on liikaa.  Monesti riitelyn aiheena on lapsen tapaamisoikeus, vaikka lain mukaan lapsella on oikeus tavata molempia vanhempiaan - sekä isää, että äitiä.

On selvää, että vanhemmuus ei pääty, vaikka parisuhde päättyisi. Monet perheet tarvitsevat tukea ja apua erotilanteessa. Erityisen tärkeää on lapselle erosta aiheutuvien haittojen minimoiminen sekä etenkin pitkien huoltoriitakierteiden ehkäiseminen. Lapsen elämässä puolikin vuotta on pitkä aika.

Käräjäoikeuksissa käsitellään vuosittain noin 2000 lapsen huoltoa ja tapaamisriitaa. Suurissa käräjäoikeuksissa käsittely saattaa kestää jopa 1-1,5 vuotta ja toisinaan pidempäänkin. Sen jälkeen käsittely usein jatkuu hovioikeudessa. Sanomattakin on selvää, että tilanne on kohtuuton sekä lapselle että vanhemmille.

Neljässä käräjäoikeudessa, Helsingissä, Oulussa, Espoossa ja Pohjois-Karjalassa toteutettu lapsiystävällinen oikeudenkäyntikokeilu on tuonut hyviä tuloksia ja tuo kipeästi kaivattua apua eroperheiden tilanteeseen.

Lapsiystävällisen sovittelumallin eli ns. Follo-mallin tavoitteena on lasten aseman parantaminen oikeudenkäynnissä ja tutkinnassa. Lasten huoltoriitoja sovitellaan lapsipsykologin tai vastaavan asiantuntijan avulla. Menettelyllä voidaan vähentää varsinaiseen tuomioistuinkäsittelyyn tulevien asioiden määrää ja huoltajuusriitojen pitkittymistä. Sovittelu säästää tuomioistuinten ja sosiaaliviranomaisten resursseja, mutta ennen kaikkea auttaa lapsia ja perheitä vaikeissa ero- ja huoltajuuskiistatilanteissa.

Olen todella tyytyväinen, että saimme eduskunnan valtiovarainvaliokunnan hallituspuolueiden edustajien neuvotteluissa sovittua lisämäärärahan kohdentamisesta lapsiystävällisen sovittelumallin, eli ns. Follo-mallin, laajentamiseen valtakunnalliseksi ja sen toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi. Tämä valtion ensi vuoden budjettiin tuleva 900 000 euron lisämääräraha oli enemmän kuin tervetullut.

Kannustin eduskuntakeskustelussa oikeusministeriötä tehostettuihin toimiin isien ja äitien tasapuolisten oikeuksien toteutumiseksi eroprosessissa. Lasten tulee saada kokea, että vanhempien erosta huolimatta heillä on hyvät suhteet molempiin vanhempiinsa. Lapselle tulisi turvata oikeus hänelle tärkeiden ja turvallisten sukulaissuhteiden säilymiseen, kuten suhde isovanhempiinsa.

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja
Valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja
www.sarisarkomaa.fi