Siirry sisältöön

Kokoomuksen eduskuntaryhmän ehdokas eduskunnan puhemieheksi on Petteri Orpo. Eduskuntaryhmän puheenjohtajana jatkaa Kai Mykkänen.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä piti järjestäytymiskokouksen tiistaiaamuna. Eduskuntaryhmä valitsi puolueen puheenjohtajan Petteri Orpon ehdokkaakseen eduskunnan puhemieheksi. 

Eduskuntaryhmän puheenjohtajana jatkaa Kai Mykkänen (Uusimaa). Mykkänen on hoitanut tehtävää kesäkuusta 2019 alkaen. Aiemmin hän on toiminut muun muassa ulkomaankauppa- ja kehitysministerinä sekä sisäministerinä.

"On kunnia johtaa tuntuvasti kasvanutta Kokoomuksen eduskuntaryhmää. Kevään tärkeä tehtävä on muodostaa maahan hallitus, joka kääntää Suomen kestävän kasvun tielle jatkuvan velkaelvytyksen sijaan. Eduskuntaryhmä tukee tässä työssä puolueen puheenjohtaja Orpoa kaikin tavoin", Mykkänen sanoo.

Eduskuntaryhmän ensimmäisenä varapuheenjohtajana jatkaa Sari Sarkomaa (Helsinki), toisena varapuheenjohtajana Jukka Kopra (Kaakkois-Suomi) ja kolmantena varapuheenjohtajana Pia Kauman (Uusimaa).

Julkaistu Tehyn nettisivuilla 15.3.2023

Tehyn suuressa sote-keskustelussa poliitikot kertoivat ratkaisujaan sote-alan polttaviin ongelmiin. He vastasivat myös kysymykseen siitä, millaista hoitoa he itse vanhuudessa toivoisivat saavansa.

KuvatekstiTehyn Suuri sote-keskustelu kokosi poliitikot keskustelemaan sote-alan ongelmista ja kertomaan niihin ratkaisujaan. Linkki keskustelun tallenteeseen löytyy jutun lopusta.

TEHYN SUURESSA SOTE-KESKUSTELUSSA puolueiden edustajat puivat kiihkeästi sote-alan ongelmia. Keskustelun aluksi Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen muistutti, että Tehy on valmistellut vaalien alla päättäjille kolme kovaa keinoa tulevaa hallituskautta ja sote-palveluita ajatellen. Ne ovat raha, pelisäännöt ja osaavat tekijät.

”Kenellekään ei voi tulla yllätyksenä vanhuspalveluiden kriisi, päivystysten ruuhkat, valtavat leikkausjonot ja hoitovelka. Rahoituksen turvaamiseen haluamme vastauksia teiltä päättäjiltä. Tai vaihtoehtoisesti linjauksia siitä, keitä jätetään hoitamatta.”

PUHEENJOHTAJA NOSTI ESIIN myös potilasturvallisuuslain, jota moni panelisteista oli säätämässä viime syksynä. Laki mahdollisti sen, että hoitajat voidaan määrätä töihin työtaistelun aikana.

”Minun on todella vaikea ymmärtää, miksi juuri hoitohenkilöstön palkkauksen parantaminen on tässä maassa niin vaikeaa, että on mentävä vaikeimman ja kovimman kautta. Näin siitä huolimatta, että hoitajapula on tunnustettu tosiasia.”

Paneelin vetäjä, sosiaali- ja terveysalan erikoistoimittaja Tiina Merikanto kysyi, miksi lain puolesta äänestäneet pitivät sitä välttämättömänä.

"Se oli epämiellyttävä lakihanke kaikille", totesi keskustan kansanedustaja Markus Lohi. "Kuulimme asiantuntijoita, jotka sanoivat, että jos lakia ei säädetä, ihmishenkiä menetetään. Teimme vaikean valinnan, että laki säädettiin."

Tilanteen vaikeutta korostivat myös muut lakia säätämässä olleet panelistit. 

SUURI OSA kiivaaksikin käyneestä paneelista käsitteli hoitajapulaa. ”Kaduttaako teitä, että aiemmin on tehty liian vähän?”, Tiina Merikanto tiukkasi panelisteilta.

”Henkilöstöpulan pahenemisen nopeus on yllättänyt. Se on yllättänyt ihan kaikki. On tehty paljon, mutta tekemisen rajuus olisi pitänyt aloittaa aikaisemmin”, myönsi sosiaalidemokraattien perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru.

”Yksi ongelma on tapa, jolla ollaan varauduttu. Ikääntymisestä on puhuttu puhtaasti taloudellisena ongelmana. Varautuminen on tehty säästöt edellä. Milloinkaan ei ole puhuttu, mitä ikääntyminen tarkoittaa hoivan näkökulmasta”, Vasemmistoliiton opetusministeri Li Andersson sanoi.

”Varmasti kaduttaa, vaikka en ole ollut eduskunnassa. Naiset ovat olleet vuosikymmeniä palkkakuopassa. Nyt on tullut ryhtiliike, että kutsumuksella ei makseta kauppalaskua. Tarvitaan arvostusta ja palkkarahaa”, kristillisdemokraattien Tiina Tuomela kommentoi.

Liike nyt -puoleen Karoliina Kähönen puolestaan muistutti, että hoitajapulasta keskustellessa on kiinnitettävä huomiota myös siihen, että nykyisetkin hoitajat olisi saatava pidettyä alalla.

PANELISTEILTA TIEDUSTELTIIN, mitä he voivat poliitikkoina tehdä hoitajapulan ratkaisemiseksi. 

”Tämä ei mene kuin vanhat piruetit. Nyt on otettava uusia keinoja käyttöön”, Krista Kiuru sanoi. Hänen mukaansa sote-järjestelmässä on ymmärrettävä entistä paremmin hoitotyön merkitys.

Vihreiden kansanedustaja Iiris Suomela puhui riittävän rahoituksen tärkeydestä. ”Keskeinen ongelma on rahapula, etenkin perusterveydenhuollossa.”

”Sote-alalle tarvitaan myös parempaa työterveyshuoltoa.”

"Voimme määritellä kehyksiä mitoituksen kautta”, sanoi Ruotsalaisen kansanpuolueen kansanedustaja Anders Adlercreutz. Hän korosti myös kokonaisuuden tarkastelua. ”Siihen liittyvät rahat ja opiskelupaikat.”

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa nosti esiin johtamisen. Hän muistutti, että hoitotyön johtajien asema on turvattava uusilla hyvinvointialueilla. Lisäksi hän korosti koulutuksen merkitystä.

”Kiitos Tehylle, että Helsingin yliopistoon saatiin terveystieteiden maisterikoulutus. Hoitajat haluavat urapolkuja.”

Terveystieteiden maisterikoulutus alkaa tänä vuonna uudelleen Helsingin yliopistossa. Tehy, Sairaanhoitajaliitto ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri puhuivat pitkään sen puolesta. 

MYÖS YLEISÖ OLI SAANUT ESITTÄÄ panelisteille kysymyksiä. Yksi kysymyksistä koski vanhustenhuoltoa: Kun olet vanha, millaista hoitoa arvioit saavasi ja minkälaisessa paikassa?

Valtaosa panelisteista toivoi voivansa vanhoina asua yhteisöllisesti ja saavansa hoitoa tarpeen mukaan. 

”Toivoisin, että minun ei tarvitsisi ajaa ambulanssirallia”, Krista Kiuru totesi. 

Tiina Merikanto kysyi panelisteilta, ovatkohan heidän toiveensa toteutettavissa. Yhteisökodissa asumista toivova Sari Sarkomaa uskoi, että on.

”Kyllä se on mahdollista, mutta meidän pitää rakentaa vaihtoehtoja kotihoidon, omaishoidon ja laitoshoidon väliin.”

”Kun tarvitsen hoitoa, haluan olla paikassa, jossa on hoitoalan ammattilaisia. Ei ole muuta mahdollisuutta kuin yrittää huolehtia, että näin olisi. Ja toivon, että joku voisi laittaa radion päälle tai viedä minut ulos”, Li Andersson sanoi. 

Voit katsoa paneelin tallenteen Tehyn nettisivuilla

Julkaistu 9.3 Sailabin verkkosivuilla

”Toimin ikääntyneiden vanhempieni tukena. Toisen vanhempani diabeteksen hoito ja hoidon tasapaino saatiin vihdoin parempaan kuntoon uuden teknologian tuella. Ilman sitä ei vanhempani pärjäisi.”, toteaa Sari Sarkomaa.

Sarkomaan mielestä terveysteknologia edistää ihmisten omaehtoista elämää. Sari toteaa, että terveysteknologiassa on mittavia mahdollisuuksia tukea ihmisten omahoitoa ja edistää terveyttä sekä toimintakykyä.

Lisäksi vahvasta terveydenhuollon taustalla asioita tarkasteleva Sarkomaa toteaa terveysteknologian tuovan merkittävää helpotusta hoiva- ja hoitotyön ammattilaisille. Sarin mukaan onnistuneet teknologiaratkaisut tarjoavat apua ammattilaisten työhön ja osaajapulaan, parempaa hoitoa ja palvelua ihmisille sekä vaikuttavuutta ja tuottavuutta terveydenhuollolle. 
Teknologia on mittava mahdollisuus muuttaa työnteon tapoja sekä lisätä hoidon ja hoivan laatua, mielekkyyttä ja tuottavuutta. Robotiikka, automatiikka ja digitalisaatio vapauttavat hoitajien aikaa hoidon laadun kannalta olennaiseen ihmisen välittömään hoitoon.

Terveydenhuollon ammattilaisten osaamisesta ja jaksamisesta huolehdittava

Samalla on huolehdittava osaamisesta. Sarkomaa toteaakin, että osaamisen vahvistaminen on välttämätöntä teknologiaa hyödyntävän organisaatiokulttuurin vahvistamiseksi. Terveysteknologian ja robotiikan kehitys on huomioitava terveydenhuollon perus- ja täydennyskoulutuksessa. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset ovat tärkeä terveysteknologian käyttäjäryhmä, joita on kuulla myös teknologiaa suunniteltaessa

Sarkomaa nostaa esiin myös keskeisen huolen. Terveydenhuolto on kriisiytymässä, ongelmia syntyy nopeammin kuin ratkaisuja. Hoitojonot tulevat kalliiksi Terveysteknologia on mittava mahdollisuus vahvistaa kansanterveyttä ja kansantaloutta.  Tulevan hallituksen keskeinen tehtävä on löytää ratkaisuja kasvavaan työvoimapulaan, joka on talouden kasvun ja hyvinvointipalveluiden järjestämisen merkittävin pullonkaula.

Terveysteknologian käytölle on rakennettava vahvoja kannusteita

Teknologian käytöltä on poistettava esteitä ja tilalle rakennettava vahvoja kannusteita, Sarkomaa katsoo. Terveysteknologian hyödyntäminen on huomioitava lainsäädännön valmistelussa. Suomessa on laadittava terveysteknologiastrategia edistämään teknologialoikkaa.

Terveysteknologian moniulotteisen lainsäädännön ja valvonnan vuoksi Sarkomaan mukaan osaamista vahvistettava myös ministeriön tasolla. Siksi vastuu on keskitettävä yhteen ministeriöön. Tarkoituksenmukaisin ja luontevin vastuuministeriö on sosiaali- ja terveysministeriö, jonka yritysosaamista ja ymmärrystä on samalla merkittävästi lisättävä.

Olennaista on saada uudet hyvinvointialueet arvioimaan osana palvelustrategiaa teknologian tuomat mahdollisuudet, ottamaan käyttöön niistä vaikuttavimmat sekä kehittämään uutta yhdessä yritysten kanssa.

Palvelustrategia on Sarin mielestä keino edistää pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuutta päästä kotimaisille terveysteknologiamarkkinoille ja yhteistyöhön julkisen sektorin toimijoiden kanssa. Kansallisia laaturekistereitä on laajennettava ja ne on valjastettava keinoksi seurata terveysteknologian tuomia vaikutuksia osana hoidon vaikuttavuuden ja laadun seurantaa. Terveysteknologia ja sen kehittyminen on huomioitava julkisissa hankinnoissa., vaatii Sarkomaa.

Suomeen lisää terveysteknologian TK-toimintaa

Suomella on hyvät edellytykset olla terveysteknologian edelläkävijämaa. Terveysteknologia on kasvava vientiala, joka tuo työpaikkoja ja verotuloja sekä siten hyvinvointia koko Suomeen. Lisäksi Suomeen olisi mahdollisuus houkutella entistä enemmän terveysteknologian suuryritysten kansainvälisiä tutkimushankkeita.

”Terveysteknologia on osa ratkaisua, jolla Suomen talous saadaan nousuun. Tulevan hallituksen ohjelmaan on kirjattava vahvasti terveysalan kasvustrategia vahvistamaan kansantaloutta ja kansanterveyttä”, Sari päättää haastattelun.

Sarkomaa on Kokoomuksen eduskuntavaaliehdokas Helsingissä.

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa esittää, että seuraavalla eduskuntakaudella tehdään päätös senioreiden kotitalousvähennyksestä. Sarkomaan mukaan superkotitalousvähennys helpottaisi vanhuspalveluiden ruuhkaa ja kohentaisi senioreiden arkea ja edellytyksiä asua kotona. Sarkomaa laajentaisi vähennyksen koskemaan myös senioreiden kotikuntoutusta edistämään toimintakykyä ja liikkumista.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa esittää, että tulevan hallituksen ohjelmaan sisällytetään senioreiden superkotitalousvähennyksen toteuttaminen. Kansanedustaja muistuttaa, että seniorit ovat hyvin erilaisissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä ja tarvitsevat erilaisia ratkaisuja turvaamaan arjen sujumista.

Sarkomaan mukaan vanhusten palvelujen tilanne on nykyisen hallituksen aikana heikentynyt entisestään ja tilanne on erittäin vakava. Vanhusten palveluiden kuntoonlaittamiseen tarvitaan ripeästi laaja korjaussarja. Yhtenä osana korjaussarjaa Sarkomaa ottaisi käyttöön senioreiden oman superkotitalousvähennyksen.

”Maassamme on aivan välttämätöntä tehdä uusia toimia, jotta vanhusten arki kotona olisi hyvää ja turvallista. Nykyisellään liian moni seniori jää kokonaan ilman apua ja tukea”, Sarkomaa sanoo.

”Superkotitalousvähennyksessä senioreiden verovähennysoikeutta kasvatettaisiin 70 prosenttiin. Nykyinen 100 euron omavastuu poistettaisiin. Lisäksi palvelujen ostoon annettaisiin enintään 1200 euroa vuodessa tukea niille, joiden verot eivät riitä vähennyksen tekemiseen. Mallista voisivat hyötyä kaikki sen piiriin kuuluvat eläkeläiset, myös pienituloiset eläkeläiset”, Sarkomaa sanoo.

Mallia on valmistellut Sitra. Heidän esityksessään supervähennys suunnattiin yli 75- vuotiaille. Mallin taustalla on Sitran teettämät perusteelliset laskelmat. Malli on Sitran arvion mukaan sisäisesti kustannusneutraali.
”Kotitalousvähennys on myös keino keventää julkisen sektoriin äärirajoilla toimivien vanhustenpalveluiden painetta ja siirtää ikäihmisten raskaampien palvelujen tarvetta. Superkotitalousvähennys vauhdittaisi lisäksi senioreiden ostovoimaa, yrittäjyyttä ja toisi uusia työpaikkoja sekä verotuloja kitkien harmaata taloutta”, Sarkomaa sanoo.

Senioreiden kotitalousvähennyksen korottamisen lisäksi Sarkomaa ottaisi uusia palveluita kotitalousvähennyksen piiriin. Sarkomaa pitää perusteltuna, että senioreiden kotitalousvähennys laajennettaisiin koskemaan fysioterapia- ja toimintaterapiayrityksien, sekä ammatinharjoittajayrittäjien tuottamaa lääkinnällistä kotikuntoutusta sekä liikunnan ohjausta.

”Kunnat ovat tarjonneet vanhuksille kotikuntoutusta mutta sen saatavuus on hyvin vähäistä. Kuitenkin kuntoutus ja toimintakyvyn ylläpitäminen ovat vaikuttavampia keinoja edistää hyvää elämää ja vähentää hoivapalveluiden tarvetta. Kun kerran siivous ja omasta kodista huolehtiminen ovat kotitalousvähennyksen piirissä, niin miksi ei sitten omasta kunnosta huolehtiminen? Ikääntyessä usein sairauden tai kivun takia on hyvä saada tukea ja neuvoja sopivaan tapaan aloittaa liikunta. Liikunta on usein parasta lääkettä”, Sarkomaa päättää.

Kokoomuksen helsinkiläinen kansanedustaja, eduskuntaryhmäryhmän 1. varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa on tyrmistynyt Helsingin kaupungin viranhaltijoiden aikeista esittää painotetun opetuksen lakkauttamisesta nykyisessä luokkamuodossa. Toteutuessaan esitys tarkoittaisi, että Helsingin kaupungin kouluissa kiellettäisiin esimerkiksi liikunta-, musiikki-, kieli ja matematiikkaluokat.

”Tavoite segregaation purusta on valtavan tärkeä mutta keino on täysin väärä. Alueellisen ja sosioekonomisen eriarvoisuuden kitkemiseen tarvitaan vaikuttavia keinoja kaavoituksesta ja asuntopolitiikasta lähtien. Alueellinen ja sosiaalinen segregaatio ei ole koulujen synnyttämä eivätkä koulut voi eriarvoisuuden ongelmaa yksin ratkaista”, toteaa Sarkomaa.

Sarkomaa esittää, että painotettua opetusta tulisi päinvastoin lisätä Helsingissä.

”Ehdotan, että Helsingissä luodaan puitteet sille, että  painotetun  opetuksen tarjontaa lisätään eri puolilla kaupunkia sen sijaan, että toimintaa  ajetaan alas. Lapset ja nuoret ovat erilaisia ja samanarvoisia. Kysytään lapsilta ja nuorilta sekä opettajilta mikä heitä innostaa eikä lannisteta eri asioista kiinnostuneita”, Sarkomaa jatkaa.

Helsingin on lisättävä  ohjausta ja tietoa perheille sekä lapsille painotetusta opetuksesta sekä siihen hakeutumisesta.

”Meidän on lisättävä perheille tarjottavaa neuvontaa, jotta yhä useampi oppilas voisi nähdä mahdollisuuden valita halutessaan painotettu opetus. Tiedon on saavutettava perheet yhdenvertaisesti, jotta jokaista lasta voidaan innostaa löytämään oma mielenkiinnon kohde”, päättää Sarkomaa.Lue kansanedustaja Sarkomaan kirjoitus Uuden Suomen blogissa täältä

Yhteystiedot

Sari Sarkomaa
Eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja
(Helsingin vaalipiiri)
Puh: 050 511 3033

sari.sarkomaa@eduskunta.fi

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa esittää, että rintasyöpäseulonnat laajennetaan Suomessa koskemaan myös 70–74-vuotiaita naisia. Euroopan komissio suosittelee rintasyöpäseulonnan kohdistamista 45–74-vuotiaisiin naisiin. Suomessa seulontaohjelma koskee nykyisin 50–69-vuotiaita. 

”On perusteltua, että maamme seulontaohjelmat kokonaisuudessaan vastaavat uusinta tutkimusnäyttöä. Seulontaikäisten naisten rintasyövistä noin kaksi kolmasosaa löydetään seulonnassa. Loput rintasyövät todetaan seulontaan osallistumattomilta tai niiltä seulontaan osallistuneilta, joiden syöpää ei seulonnassa havaittu tai joiden syöpä ilmaantui vasta mammografiatutkimuksen jälkeen. Miesten rintasyöpä on harvinainen, tapauksia on noin 30 vuodessa”, Sarkomaa sanoo.

Seulonnan vaikutusta rintasyöpäkuolleisuuteen on tutkittu Suomessa 1990-luvulta alkaen. Vuosina 1992–2003 seulontaan kutsuttujen naisten kuolleisuus rintasyöpään oli 22 prosenttia pienempi verrattuna tilanteeseen, jossa seulontaa ei olisi järjestetty. Seulontaan osallistuneiden kuolleisuus oli vastaavasti 28 prosenttia pienempi. Tutkimuksella varmistetaan, että seulonnat ovat paitsi vaikuttavia myös kustannusvaikuttavia ja tutkimuskäyttöön perustuvia. 

”Seulonnan vaikutusta rintasyöpäkuolleisuuteen on tutkittu myös myöhemmin 2000-luvulla ja tulos on pysynyt ennallaan. Kansainvälisissä tutkimuksissa seulonnan on todettu vähentävän rintasyöpäkuolleisuutta myös 70–74-vuoden iässä. Tämä osoittaa, että palveluiden pääsyn ikärajoja on laajemminkin arvioitava ja että uutta tutkimusta tarvitaan. Yhdenvertaisten ja laadukkaiden sote- palveluiden turvaamisen edellytys on, että sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimusrahoitus turvataan”, sanoo Sarkomaa. Sarkomaa on tehnyt asiasta toimenpidealoitteen. 

Sari Sarkomaa
Eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja
(Helsingin vaalipiiri)
Puh: 050 511 3033

SDP julkisti lauantaina eduskuntavaaliohjelmansa, jossa linjataan, että hoitoon on päästävä seitsemässä päivässä. Kokoomuksen Sari Sarkomaan mielestä pääministeri Sanna Marinin (sd.) johtaman hallituksen toteuttama Kela-korvausleikkaus on räikeässä ristiriidassa SDP:n tavoitteen kanssa.

Hallituksen Kela-korvausleikkaus tuli voimaan juuri vuoden vaihteessa. Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtajan Sari Sarkomaan mukaan Kela-korvaukset ovat tehokas tapa kohdentaa rahoitusta nimenomaisesti hoitoon pääsyn helpottamiseen ja julkisen sektorin kuorman helpottamiseen.

”Jos SDP aidosti haluaa varmistaa nopeamman hoitoon pääsyn, on Kela-korvausleikkaus peruttava. Leikkauksen myötä yhä useampi siirtyy julkisen palvelun jonoon tai jää ilman apua. On sulaa vastuuttomuutta jättää käyttämättä yksityisten palvelutuottajien työ tilanteessa, jossa julkinen terveydenhuolto on ylikuormittunut ja pula henkilöstöstä on valtava”, Sarkomaa sanoo.

”On vakava laiminlyönti, ettei hallitukselta ole herunut vaikuttavia toimenpiteitä hoitovelan purkamiseksi. Päinvastoin Kela-korvausleikkaukset vaikeuttavat tilannetta. Romuttamisen sijaan Kela-korvausta olisi viisasta tulevina vuosina nostaa. Seuraavan hallituksen on sovittava ohjelmassaan Kela-korvauksen kehittämisestä”, Sarkomaa sanoo

Yksityisen hoidon tutkimus- ja hoitokorvaukset eli ns. Kela-korvaukset poistuivat vuoden alussa lukuun ottamatta psykiatriaa, psykologin korvauksia sekä suun terveyden tiettyjä toimenpiteitä. Jatkossa korvausta ei enää saa lainkaan esimerkiksi yksityisen tuottamasta fysioterapiasta. Lääkärikäyntien korvausta leikattiin merkittävästi.

”Kannan valtavaa huolta jonoon sysätyistä ihmisistä. Kela-korvaus on mahdollistanut vuosittain noin 3,4 miljoonaa lääkärikäyntiä. Kela-korvausta maksetaan sosioekonomiseen asemaan katsomatta kaikille suomalaisille. Yksityistä terveydenhuoltoa käytetään monesti myös siksi, ettei julkisen sektorin palveluihin pääse. Kun hoitoon pääsy venyy, ongelmat kasvat. Tilanne on kestämätön ja tulee monin tavoin kalliiksi”, Sarkomaa sanoo.

”Ideologinen yritysvastaisuus vaikuttaa jyräävän kaikki järkiperusteet ja jonossa apua odottavien ihmisten hädän. Muuta selitystä on vaikea keksiä sille, miksi valtavassa henkilöstöpulassa ja sote-kriisissä jätetään yrityksissä toimivien sote-ammattilaisten työpanos hyödyntämättä. Tavoitteiden lisäksi demareiden on kyettävä esittämään toteuttamiskelpoisia ratkaisuja hoitoon pääsyn parantamiseksi. Kela-korvausleikkauksen peruminen olisi nyt viisautta”, Sarkomaa sanoo.

Kokoomus esitti hallituksen Kela-korvausleikkauksen perumista omassa vaihtoehtobudjetissaan marraskuussa.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Eduskunnan syöpäverkosto, Syöpäjärjestöt ja Kansallinen syöpäkeskus esittävät maailman syöpäpäivänä, että hallitusohjelmassa sitoudutaan laatimaan Suomelle kansallinen syöpästrategia.

- Syöpästrategiaa tarvitaan varmistamaan korkeatasoinen ja yhdenvertainen syövänhoito jatkossakin. Syöpäpotilaiden määrä kasvaa: kun nyt vuodessa noin 35 000 ihmistä sairastuu syöpään, vuonna 2035 sairastuneita on yli 46 000. Syöpästrategia on paikka yhdessä linjata, miten jokaisen potilaan laadukas hoito varmistetaan, selittää Kansallisen syöpäkeskuksen johtaja Tomi Mäkelä.

Suomessa on jo 300 000 syövän joskus kokenutta ihmistä. Lisääntyvien syöpämäärien ja parantuvien hoitotulosten myötä syövän sairastaneiden kasvaa koko ajan. Yksi syöpästrategian tavoitteista on parantaa potilaiden elämänlaatua. Tämä nousee jatkossa yhä suuremmaksi kysymykseksi.

- Huipputasoisen hoidon lisäksi on varmistettava, että potilaat saavat tarvitsemaansa psykososiaalista ja kuntoutumisen tukea. Meillä ei ole inhimillisesti eikä kansantaloudellisesti varaa siihen, että potilas paranee taudistaan mutta menettää syövän ja syöpähoitojen vuoksi työ- ja toimintakykynsä, korostaa Syöpäjärjestöjen pääsihteeri Juha Pekka Turunen.

Syövän diagnostiikka ja hoito monimuotoistuvat ja muuttuvat yhä yksilöllisemmiksi. Markkinoille tulee uusia, kohdennetumpia lääkkeitä. Nämä avaavat mahdollisuuksia yhä paremmille hoitotuloksille. On varmistettava, että kustannusvaikuttavat uudet lääkkeet saadaan nopeasti käyttöön potilaille, jotka niistä hyötyvät.

- Syövästä selviytymisessä on alueellisia ja sosio-ekonomisia eroja. Myös hoitokäytännöt ja käytettävissä olevat lääkkeet voivat vaihdella eri alueilla. Syöpäpotilaiden kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että jokainen potilas voi saada sairauteensa tepsivää hoitoa alueesta ja taustastaan riippumatta. Samalla terveydenhuollon kestävyyden kannalta on tärkeä varmistaa hoitojen kustannusvaikuttavuus. Näiden tavoitteiden toteuttamiseksi ja yhteensovittamiseksi tarvitaan kansallisia syövän laaturekistereitä ja kansallista syöpästrategiaa, painottaa eduskunnan syöpäverkoston puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa.

Ilman syöpästrategiaa Suomi on kummajainen

Maailman terveysjärjestö WHO on jo 20 vuoden ajan suositellut kansainvälisen syöpästrategian laatimista. Strategioita on laadittu mitä erilaisimmissa maissa eri puolilla maailmaa. Länsimaissa syöpästrategia on jo sääntö – ja Suomi poikkeus, kun meillä ei strategiaa ole. Syöpästrategia on laadittu esimerkiksi Ruotsissa, Tanskassa, Norjassa, Saksassa, Ranskassa, Isossa-Britanniassa, Kanadassa ja Australiassa. Myös EU on laatinut oman syöväntorjuntasuunnitelmansa.

- Suomen tulee vihdoin liittyä vertaistensa joukkoon ja laatia kansallinen syöpästrategia. Syöpä on vakava sairaus ja monimuotoinen ilmiö, joka koskettaa tavalla tai toisella meistä jokaista. Se tarvitsee päättäjien huomion ja sitoutumisen syövän ehkäisyyn ja yhdenvertaisen hoidon varmistamiseen, korostavat Mäkelä, Sarkomaa ja Turunen.

Maailman syöpäpäivää vietetään tänään 4.2.2023.

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa, puheenjohtaja, eduskunnan syöpäverkosto, sari.sarkomaa@eduskunta.fi, 050 511 3033

Juha Pekka Turunen, pääsihteeri, Syöpäjärjestöt, juhapekka.turunen@cancer.fi, 050 511 3757

Tomi Mäkelä, johtaja, Kansallinen syöpäkeskus, tomi.makela@helsinki.fi, 050 528 6128

Sini Terävä, yhteiskuntasuhdepäällikkö, Syöpäjärjestöt, sini.terava@cancer.fi, 050 513 5083

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa asettaisi seuraavan hallituksen tehtäväksi viinien tuomisen päivittäistavarakaupan valikoimiin. 65 prosenttia suomalaisista kannattaa uudistusta.

Tänään julkaistun Taloustutkimuksen kyselytutkimuksen mukaan 65 prosenttia suomalaisista toivoo mietoja viinejä ruokakauppaan. Alkoholilain päivittämiseen suhtautuminen on myönteistä kaikissa ikäryhmissä. Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa kirjaisi asian hallitusohjelmaan.

”Reilu puolivuosikymmentä alkoholilain uudistamisen jälkeen voi sanoa, etteivät lakimuutoksen eduskuntakäsittelyn yhteydessä nousseet varoitukset ole toteutuneet ja kuluttajat ovat ottaneet uudistuksen vastuullisesti vastaan. On mainiota, että alkoholittomien ja mietojen juomien suosio jatkaa kasvuaan”, Sarkomaa sanoo.

”Kokoomus on esittänyt viimeksi vaihtoehtobudjetissaan, että viinien myynti ruokakauppoihin sallitaan. Samalla olemme valmiita kiristämään maltillisesti alkoholiverotusta. Lisäksi laskisimme

ravintolassa anniskellun alkoholin veron ravintolaruoan tasolle 14 prosenttiin, joka ohjaisi kulutusta valvottuihin olosuhteisiin ravintoloihin”, vaatii Sarkomaa. ”Lisäksi on perusteltua vapauttaa ravintoloiden ja pienpanimoiden ulosmyynti muiden kuin väkevien juomien osalta. Kyse on paitsi luottamuksesta ihmisten omaan harkintaan myös valinnan mahdollisuuksien lisäämisestä. On viisasta tehdä tilaa laatua painottavalle, vastuulliselle alkoholi- ja ravintolakulttuurille”, Sarkomaa päättää.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Kansanedustaja, kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa pitää kestämättömänä päätöstä lakkauttaa ikääntynteiden muistisairaiden sopeutumisvalmennus. Sarkomaa vaatii sosiaali-ja terveysministeriötä etsimään ripeästi ratkaisun, joka mahdollistaa muistisairaille ja heidän perheilleen tärkeän sopeutumisvalmennus jatkumisen. Nykyisin palvelun järjestäjä on ollut Kela.

”Päätös on tyrmistyttävä tieto ihmisille, jotka ovat saaneet muistisairausdiagnoosin ja joutuvat sopeutumaan uuteen arkeen etenevän neurologisen sairauden kanssa ilman sopeutumisvalmennuksen tuomaa tukea. Muistisairaus koskettaa monin tavoin sairastuneen puolisoa ja muita läheisiä. Tarve tiedolle ja tuelle on useimmiten huutava uudessa elämäntilanteessa. Sopeutumisvalmennus auttaa löytämään keinoja elää omannäköistä elämää sairaudesta huolimatta”, Sarkomaa sanoo.

”Usein muistisairaalle ainoan kuntoutusmuodon lakkauttaminen ilman korvaavaa vaihtoehtoa on jättämässä muistisairaat tyhjän päälle. Olen jättänyt hallitukselle eilen kirjallisen kysymyksen (674/2022 vp), jossa vaadin vastausta siihen, miten muistisairaiden henkilöiden sopeutumisvalmennuksen jatkaminen ratkaistaan. Päätös lopettaa Muistisairaiden sopeutumisvalmennus on peruttava”, vaatii Sarkomaa.

Nykyisin yhä useampi moni-ja muistisairas vanhus jää ilman tukea, kun palvelut ovat ruuhkautuneet. Sarkomaan mukaan on vastuutonta, että sairauden kanssa selviytymiseen tähtäävä kuntoutusmuoto lakkautetaan.

”Tavoite asua mahdollisimman pitkään kotona on epäinhimillistä politiikkaa, jos sairastunut ja heidän läheisensä jätetään ilman tukea ja lopetetaan toimintakykyä ja itsenäistä selviytymistä tukevia palveluita. Kotona asumisen tavoitteen ja iäkkäiden muistisairaiden arjen todellisuuden välillä on suuri epäsuhtaa, johon tarvitaan ripeästi toimia”, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaa muistuttaa, että lähivuosina väestömme ikääntyy nopeasti ja sen myötä myös muistisairaiden määrä lisääntyy. Varhaisessa vaiheessa annettu kuntoutus lisää elämän laatua sekä säästää myös kustannuksia toimintakyvyn säilyessä hyvänä pidempään. Ymmärtämättömyys kuntoutuksen merkityksestä tulee inhimillisesti hyvin kalliiksi ja se on myös taloudellisesti katsottuna kestämätöntä. 

”Kaikki syyt puoltavat sitä, että muistisairaiden toimintakyvyn ylläpitoon pitää panostaa palveluiden karsimisen sijaan. Sopeutumisvalmennuksen jatkamisen lisäksi on viisasta lisätä ikäihmisten kotikuntoutusta ja palauttaa fysioterapian Kela-korvaus. Kotitalousvähennys pitäisi laajentaa kotikuntoutukseen. Jos kodin remontti on kotitalousvähennyksen piirissä, niin miksi ei myös omasta kunnosta huolehtiminen?”, Sarkomaa kysyy.

Kirjallinen kysymys muistisairaiden henkilöiden sopeutusvalmennuskurssien järjestämisen jatkamisesta

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, 050 511 3033