Siirry sisältöön

KANSANEDUSTAJA SARI SARKOMAAN (KOK.) lista Helsingin seudun elinvoimaa kehittävistä toimista on pitkä. Kärkeen hän nostaa osaavan työvoiman varmistamisen ja työhön kannustavan verotuksen.

– Osaaminen ratkaisee Helsingin menestymisen, sillä se vetää puoleensa myös investointeja.
Sarkomaan mukaan helsinkiläiset kansanedustajat ovat tehneet paljon töitä koulutusasioiden parantamiseksi, mutta viesti ei ole mennyt riittävästi perille.

Aloituspaikkojen määrä Helsingin seudun korkeakouluissa on alimitoitettu suhteessa ikäluokkiin. Myös ammatillista koulutusta on Sarkomaan mielestä lisättävä joustavasti aloilla, joissa työvoimatarpeet ovat suurimmat.

– Aloituspaikkojen lisäämisen ohella myös riittävä resurssointi on hänestä turvattava, jotta koulutuksen laatu säilyy.
Sarkomaa pitää tärkeänä, että kaikki eduskuntapuolueet ovat sitoutuneet nostamaan tutkimus- ja kehittämismenot neljään prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä.

– Tämän tulee näkyä myös tulevassa hallitusohjelmassa.
Sarkomaan mielestä myös elinkeinoelämän kannalta on oleellista pitää kaupungin talous kunnossa, jotta se pystyy tuottamaan palveluja ja investoimaan. Nyt tehty aluehallintouudistus näivettää Helsingin, hän varoittaa.

– Meidän pitää saada suurempi osuus veropohjasta ja ennen muuta yhteisöverokertymästä.
Mielestäni tulevan hallituksen ykkösasioita on korjata epäoikeudenmukainen rahoitusmalli, joka ei ota huomioon Helsingin erityispiirteitä.

Kasvua tukevat investoinnit edellyttävät Sarkomaan mielestä luvitus- ja kaavoitusprosessien sujuvoittamista. Tulevien vuosien investoinneista Sarkomaa nostaa kärkeen vihreää siirtymää tukevat panostukset. Myös Helsingin saavutettavuutta on parannettava.
– Keskeisellä sijalla ovat nopeat raideyhteydet.

Koko juttu luettavissa tästä linkistä: https://kauppakamarilehti.fi/millaisia-vaalilupauksia-elinvoiman-vahvistamiseen/

Uudessa lastensairaalassa hoidetaan potilaita kaikkialta Suomesta. Monien vaativien lastensairauksien hoito kuten sydänkirurgian, elinsiirrot sekä vaikeiden syöpien hoito on keskitetty Uuteen lastensairaalaan. Erinomaiset hoitotulokset, osaava henkilökunta, monipuolinen tutkimustyö sekä uudet ensiluokkaiset tilat tekevät toukokuussa 2018 avatusta Uudesta lastensairaalasta huippusairaalan. Uuden lastensairaalan rakentaminen oli kansallinen ponnistus. Maamme ainoa valtakunnallinen lastensairaala oli 40-luvulla rakennettujen tilojensa osalta ajolähtötilanteessa. Lastenklinikan ja Lastenlinnan elinkaaren käyttökelvottomat tilat olivat häpeätahra home- ja kosteusvaurioineen. Kuvaava esimerkki tilojen räikeistä puutteista on epäinhimillisen ahtaat keskosten hoitotilat. Vanhempien läsnäoloa jouduttiin jatkuvasti rajoittamaan, vaikka vanhempien läheisyys on valtavan tärkeää keskosten toipumisen kannalta. Sairaalla lapsella tulee olla oikeus vanhempiensa läsnäoloon.

Tilanne oli vakava ja toimeen ryhtyivät monet tahot. Erityisesti mainitsen Leijona Emot, erityislasten vanhempien yhdistyksen ja silloisen lastensairaalan toimijat. He tekivät valtavan työn ja näin saimme heräteltyä eduskunnan ja valtiovallan liikkeelle.

Uusi lastensairaala rakennettiin poikkeuksellisella suomalaisten yhteishengellä, julkisin ja yksityisin sekä kansalaisten lahjoittamin varoin. Eduskunnassa otimme Lasten sairaalan rakentamisen erityissuojelukseen. Valtiovarainvaliokunnassa teimme kaikkien puolueiden jäsenten yhteisvoimin lausuman, jonka eduskunta hyväksyi. Lausumalla edellytettiin, että valtiovalta poikkeuksellisesti rahoittaa Uutta lastensairaalaa. Rakennuksesta vastaavalla HUSilla ei ollut remonttisuman takia mahdollisuutta sairaalaa ajoissa remontoida. Kun valtio lähti mukaan, uskalsi HUSin hallitus tehdä rakentamispäätöksen ja loppu eli kolmannes tarvittavista määrärahoista kerättiin kansalaiskeräyksellä. Tuloksena syntyi lastensairaala, joka palvelee pääkaupunkiseutua ja koko Suomea pitkälle tulevaisuuteen. 

Nyt lastensairaala tarvitsee taas eduskunnan ja koko Suomen tukea. Uuden Lastensairaalan toiminnassa on tällä hetkellä isoja ja vakavia haasteita. Suurin ongelma on vakava hoitajapula, joka on johtanut lasten tehohoidon kriisiin. Suomessa on lasten tehohoitopaikkoja kaikkiaan 150 mutta lapsia voidaan hoitaa ainoastaan 132 tehohoitopaikalla.

Lasten tehohoidon kriittisen tilanteen vuoksi HUS teki viime lokakuussa omavalvontailmoituksen aluehallintovirastolle ja Valviralle. Tämän johdosta perustettiin asiantuntijaryhmä etsimään ratkaisuja, jotka julkaistiin tammikuussa. Toimenpiteitä viedään eteenpäin mutta niissä tarvitaan laajaa yhteistyötä ja myös valtiovallan tukea. Tehohoidon vajaus on johtanut epäinhimillisiin lasten sydänkirurgian leikkausjonoihin. Maassamme on jo 50 lasta odottanut sydänleikkausta yli lakisääteisen hoitotakuun ajan. Tilanne on lainvastainen ja täysin kestämätön jonossa odottaville lapsille sekä heidän perheilleen. Toimia tarvitaan kriittisessä tilassa olevan lasten tehohoidon turvaamiseksi. Lasten tehohoidon kapasiteettia on lisättävä ja lasten epäinhimilliset sydänleikkausjonot on purettava. Sydänleikkauksen odottelu ja toistuvat peruutukset aiheuttavat valtavaa huolta ja vaikeuttavat perheiden elämää. Jonotus aiheuttaa erityisen suuren epävarmuuden lapsen terveydestä ja tulevaisuudesta. Tilanne kuormittaa entisestään Uuden lastensairaalan erittäin vaativaa työtä tekevää henkilöstöä sekä heikentää toimialan pito- ja vetovoimaa.

Paine näkyy myös Uudenmaan synnytyssairaaloissa. Suomessa syntyvistä lapsista joka kolmas syntyy Uudellamaalla. Helsinkiläisissä on herättänyt myös huolta työryhmän ehdotus siirtää riskisynnyttäjiä pois HUSin alueelta, jotta hoitajia riittäisi leikattujen lasten hoitoon. Asiantuntijat esittävät, että Husin alueen muutamien odottavien äitien, joiden on arvioitu olevan riskisynnyttäjiä, synnytys ja hoito siirrettäisiin Turun yliopistolliseen keskussairaalaan tai Tampereen yliopistolliseen sairaalaan. Tätä varten näiden sairaaloiden vastasyntyneiden tehohoitokapasiteettia aiotaan lisätä. Päätavoite toimissa on saada yhteistyöstä  eri tahojen kanssa rakennettua lastensairaalan toimintakyky kuntoon ja lyhyellä tähtäimellä löytää keinoja lasten sydänleikkauksen tekemisen. Ilman rahaa muutos ei ole toteutettavissa. Välitön rahoitustarve kohdennettaisiin hoitajien rekrytointiin ja kannustuslisiin. Myös lasten tehohoitajien koulutukseen tarvitaan rahaa. Lisäkoulutuksen tarpeeseen vastaamiseksi on luotava uusi koulutuspolku sairaanhoitajille ja erikoislääkäreille.

Uusien tehopaikkojen perustaminen muualle maahan vaatii myös kustannusten korvaamista. Lasten tehohoidon turvaamiseen tarvittava, yliopistosairaaloille kohdennettava noin viiden miljoonan euron vuosittainen rahoitustarve on asian painoarvoon nähden hyvin maltillinen. Uuden lastensairaalan yksikkö on kansallisesti kriittinen, erityisosaamista tarjoava yksikkö, jonka toimintakyvystä sairaat lapset ovat riippuvaisia. Valtiovallan on tultava vastaan. Tilanteen vakavuudesta kertoo se, että lasten sydänleikkausten ostopalvelumahdollisuutta muista pohjoismaisista ja erityisesti Tanskasta valmistellaan. Turvautuminen lasten lähettämiseen ulkomaille saamaan sydänkirurgista hoitoa tuo paljon uusia kysymyksiä, jotka ratkaistava lasten etu edellä. Ratkaisu lasten ja odottavien äitien siirtämisestä hoitoon toisaalle on oltava täysin väliaikainen. Uuden lastensairaalan tilanne on saatava kestävällä tavalla kuntoon.

Valtiovallan sote- alan henkilöstön pito ja vetovoimaa toimenpiteitä valmistelevan työryhmän esityksiä pitää viedä vauhdilla eteenpäin. Hoitotyön koulutuksen ja tutkimuksen korkea taso, osaamisen ylläpito ja kannustavat urapolut, työntekemisen edellytykset ja johtaminen on oltava kunnossa. Hoitoalalle tarvitaan kannustavaa palkkausta, jossa osaaminen huomioidaan nykyistä paremmin. HUSin rooli on merkittävä, kun hyvää henkilöstöpolitiikkaan rakennetaan. Siinä on henkilöstön ja avainasemassa olevien lähiesihenkilöiden oltava vahvasti ja jatkuvasti mukana.

Rahoituksen lisäksi tarvitaan uudelle maalle lisää ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulujen aloituspaikkoja. Ja aivan erityisesti kasvatus- ja sote- alalle. Nyt Uudellamaalla on suhteessa väestöön liian vähän koulutuspaikkoja. Hyvä uutinen on se, että saimme pitkän työn tuloksena vihdoin Helsingin yliopiston terveystieteiden maisterin tutkinnon anto-oikeuden.

Järjestimme eduskunnassa tapaamisen, jossa yhdessä Sydänlasten ja -aikuisten kanssa keskustelimme sosiaali- ja terveysministeriön valtiosihteerin kanssa. Välitämme hänelle perheiden valtavan huolen tilanteesta. Yhteinen tavoitteemme on kiirehtiä toimia, joilla ratkaistaan epäinhimillinen lasten sydänleikkausjono ja teho-hoidon kriisi. Leikkausta odottavien lasten ja heidän perheidensä tilanne on hyvin vaikea ja toivoa sekä ratkaisuja tarvitaan. Painotimme ministeriölle, että kyse erittäin vaativasta työstä ja sen näyttävä kunnolla, kun tehdään toimia henkilöstö pito- ja vetovoiman lisäämiseksi. Ilman hoitajia ja lääkäreitä ei ole palveluja.

Terveydenhuollon historiallisen pitkät jonot ja päivystysten kriisiytyminen ovat karua arkipäivää. Kun hoitoon pääsy venyy, ongelmat kasvat. Tilanne on kestämätön ja tulee monin tavoin kalliiksi.

On vakava laiminlyönti, ettei hallitukselta ole herunut vaikuttavia toimenpiteitä hoitovelan purkamiseksi. Päinvastoin, hallitus on toimillaan vaikeuttamassa tilannetta. Yksityisen hoidon tutkimus- ja hoitokorvaukset eli Kela-korvaukset poistuivat vuoden alussa lukuun ottamatta psykiatriaa, psykologin korvauksia sekä suun terveyden tiettyjä toimenpiteitä.

Jatkossa korvausta ei enää saa lainkaan esimerkiksi yksityisen tuottamasta fysioterapiasta, ja lääkärikäyntien korvausta leikattiin merkittävästi.

On vastuutonta jättää käyttämättä yksityisten palvelutuottajien työ tilanteessa, jossa julkinen terveydenhuolto on ylikuormittunut ja pula henkilöstöstä on valtava. Kela-korvauksen leikkauksen myötä yhä useampi siirtyy julkisen palvelun jonoon tai jää ilman apua. Seurauksena on palveluiden heikentyminen, julkisen terveydenhuollon kustannusten kasvu ja ruuhkautuminen.

Ideologinen yritysvastaisuus jyrää järkiperusteet ja jonossa apua odottavien ihmisten hädän. Muuta selitystä on vaikea keksiä sille, miksi valtavassa henkilöstöpulassa ja sote-kriisissä jätetään yrityksissä toimivien sote-ammattilaisten työpanos hyödyntämättä.

Kela-korvaus on mahdollistanut vuosittain noin 3,4 miljoonaa lääkärikäyntiä. Sitä maksetaan sosioekonomiseen asemaan katsomatta kaikille suomalaisille. Yksityistä terveydenhuoltoa käytetään monesti myös siksi, ettei julkisen sektorin palveluihin pääse.

Lisäksi merkittävää osaa Kelan korvaamista lääkäripalveluista ei ole edes saatavilla hyvinvointialueiden peruspalveluvalikoimassa, esimerkkeinä silmälääkärit ja gynekologit.

Kela-korvaus kannustaa pitämään omasta terveydestä ennaltaehkäisevästi huolta. Koko suun terveydenhuoltomme on rakennettu siten, että merkittävä määrä aikuisväestöstä käyttää yksityisiä palveluja. Kuntoutusjärjestelmämme on monin osin yrittäjien varassa. Vuonna 2020 kaksi miljoonaa ihmistä käytti Kela-korvattuja terveydenhuollon palveluja. Hallituspuolueiden piittaamattomuus sote-yrittäjiä ja heidän tekemää työtä kohtaan on vaarassa heikentää kansanterveyttä sekä työ- ja toimintakykyä monin tavoin.

Hallitus on antanut eduskunnan käsittelyyn lisäbudjetin, jossa hyvinvointialueiden rahoitusta lisätään vain muutama viikko niiden aloituksen jälkeen. On täysin epäselvää, miten rahat kohdentuvat, ja voidaanko lisärahoilla edes oikeasti helpottaa ihmisten hoitoonpääsyä. Lisäbudjetti onkin arvioitava perusteellisesti.

Hallitukselta olisi viisautta purkaa vahingollinen Kela-korvausleikkaus osana lisäbudjetin käsittelyä. Kela-korvaukset ovat tehokas tapa kohdentaa rahoitusta nimenomaisesti hoitoonpääsyn helpottamiseen ja julkisen sektorin kuorman helpottamiseen.

Olen tehnyt toimenpidealoitteen Kela-korvausleikkauksen perumiseksi. Se on eduskunnan käytettävissä. Hallituksen tekemien Kela-korvausleikkauksien peruutus sisältyy myös kokoomuksen vaihtoehtobudjettiin. Romuttamisen sijaan korvausta olisi viisasta tulevina vuosina nostaa.

Tyttöjen ja naisten oikeuksien kannalta on valtava pettymys, ettei hallitus ole eduskunnan vaateesta huolimatta tekemässä lakiesitystä, jolla selkeytettäisiin tyttöjen silpomista koskevaa kriminalisointia. Tyttöjen sukuelinten silpominen on brutaali rikos ja ihmisoikeusloukkaus, joka on kitkettävä Suomesta ja koko maailmasta. Suomi on viimeinen Pohjoismaa, joka ei ole erilliskriminalisoinut tyttöjen ja naisten silpomista. Silpomisuhan alla elää Suomessa arvioiden mukaan jopa 3000 tyttöä.

Kansainvälistä tyttöjen sukuelinten silpomisen vastaista päivää vietetään tänään 6. helmikuuta.

Maailmassa yli 3 miljoonaa tyttöä kokee silpomisen joka vuosi. Yksikin on liikaa. Haluamme lopettaa haitallisen perinteen kaikkialta maailmasta.

Silpominen on haitallinen kulttuurinen perinne, joka loukkaa vakavasti tyttöjen ihmisoikeuksia. Silpominen tehdään tyypillisesti 0–15-vuotiaille tytöille. Toimenpide on kivulias ja aiheuttaa vakavia terveysriskejä. Pahimmassa tapauksessa tyttö voi kuolla silpomisen seurauksena.

Eduskunta edellytti marraskuussa vuonna 2020 tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltämistä ehdottaneen kansalaisaloitteen pohjalta, että hallitus ryhtyy ripeästi toimiin. Kansalaisaloitteessa ehdotetaan tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltävää omaa lakia, joka kattaisi kaikenikäiset tytöt ja naiset sekä ulkomailla tehdyt silpomiset.

Aloitteen perustelujen mukaan silpomisen kieltävä erillislaki vahvistaisi viestiä siitä, että käytäntöä ei virallisesti hyväksytä Suomessa. Erillislaki toimisi selkeämpänä työkaluna niille tahoille, jotka tekevät ehkäisevää työtä ja toimisi ajurina asennemuutostyölle. Silpomisen vastaisessa työssä tarvitaan vaikuttavia ennaltaehkäiseviä toimia. On olennaista edistää maahanmuuttajataustaisten yhteisöjen, ammattilaisten ja viranomaisten yhteistyötä ja vuoropuhelua.

Eduskunta edellytti kansalaisaloittetta koskevassa mietinnössään, että hallitus antaa tarvittavat lakiehdotukset eduskunnan käsiteltäviksi kuluvan vaalikauden aikana. On valtava pettymys, että hallitus on laiminlyönyt eduskunnan näkemyksen. Oikeusministeri Henriksson totesi juuri ennen joulua, ettei esitystä olla antamassa eduskunnalle tällä vaalikaudella.

Olemme kokoomuksen eduskuntaryhmän voimin vaatineet, että tyttöjen ja naisten suojelemisessa väkivallalta on otettava käyttöön kaikki keinot – ennaltaehkäisevien toimien lisäksi myös eduskunnan edellyttämä muutos rikoslakiin. Olemme olleet asiassa hyvin aloitteellisia . Tyttöjä suojellaksemme ja lakimuutosta vauhdittaaksemme teimme asiasta kansanedustaja Sofia Vikmanin kanssa jo syyskuussa 2019 lakialoitteet, jotka ovat olleet hallituksen käytössä. Olemme vedonneet oikeusministeri Henrikssoniin sen puolesta, että esitys voitaisiin vielä tuoda eduskuntaan. On tyrmistyttävä arvovalinta, että hallitus näin pettää silpomisuhan alla elävät tytöt eduskunnan tahdon vastaisesti.

Yhdenkään tytön ei pidä joutua elämään maassamme silpomisuhan alla. Kaikki kivet on vielä kerran käännettävä, jotta hallitus toisi viipymättä tyttöjen silpomisen kriminalisointia selkeyttävän esityksen eduskuntaan siten, että se voidaan saada maaliin vielä kuluvan vaalikauden aikana.

Terveydenhuollon historiallisen pitkät jonot ja päivystysten kriisiytyminen ovat karua arkipäivää. Kun hoitoon pääsy venyy, ongelmat kasvat. Kannan valtavaa huolta jonoon sysätyistä ihmisistä. Tilanne on kestämätön ja tulee monin tavoin kalliiksi.

On vakava laiminlyönti, ettei hallitukselta ole herunut vaikuttavia toimenpiteitä hoitovelan purkamiseksi. Päinvastoin, hallitus on toimillaan vaikeuttamassa tilannetta. Yksityisen hoidon tutkimus- ja hoitokorvaukset eli niin sanotut Kela-korvaukset poistuivat vuoden alussa lukuun ottamatta psykiatriaa, psykologin korvauksia sekä suun terveyden tiettyjä toimenpiteitä.

Jatkossa korvausta ei enää saa lainkaan esimerkiksi yksityisen tuottamasta fysioterapiasta, ja lääkärikäyntien korvausta leikattiin merkittävästi.

On sulaa vastuuttomuutta jättää käyttämättä yksityisten palvelutuottajien työ tilanteessa, jossa julkinen terveydenhuolto on ylikuormittunut ja pula henkilöstöstä on valtava. Kela-korvauksen leikkauksen myötä yhä useampi siirtyy julkisen palvelun jonoon tai jää ilman apua. Seurauksena on palveluiden heikentyminen, julkisen terveydenhuollon kustannusten kasvu ja ruuhkautuminen.

Ideologinen yritysvastaisuus vaikuttaa jyräävän kaikki järkiperusteet ja jonossa apua odottavien ihmisten hädän. Muuta selitystä on vaikea keksiä sille, miksi valtavassa henkilöstöpulassa ja sote-kriisissä jätetään yrityksissä toimivien sote-ammattilaisten työpanos hyödyntämättä.

Kela-korvaus on mahdollistanut vuosittain noin 3,4 miljoonaa lääkärikäyntiä. Kela-korvausta maksetaan sosioekonomiseen asemaan katsomatta kaikille suomalaisille. Yksityistä terveydenhuoltoa käytetään monesti myös siksi, ettei julkisen sektorin palveluihin pääse.

Lisäksi merkittävää osaa Kelan korvaamista lääkäripalveluista ei ole edes saatavilla hyvinvointialueiden peruspalveluvalikoimassa, esimerkkeinä silmälääkärit ja gynekologit.

Kela-korvaus kannustaa pitämään omasta terveydestä ennaltaehkäisevästi huolta. Koko suun terveydenhuoltomme on rakennettu siten, että merkittävä määrä aikuisväestöstä käyttää yksityisiä palveluja. Kuntoutusjärjestelmämme on monin osin yrittäjien varassa. Vuonna 2020 kaksi miljoonaa ihmistä käytti Kela-korvattuja terveydenhuollon palveluja.

Hallituspuolueiden piittaamattomuus sitä kohtaan, mikä merkitys yrittäjien työllä ja yksityisellä sektorilla on suomalaisten mahdollisuudelle saada tarvitsemansa terveyspalvelut, on vaarassa heikentää kansanterveyttä sekä työ- ja toimintakykyä monin tavoin.

Hallitus on antanut eduskunnan käsittelyyn lisäbudjetin, jossa hyvinvointialueiden rahoitusta lisätään vain muutama viikko niiden aloituksen jälkeen. On täysin epäselvää, miten  rahat tulevat kohdentumaan, ja voidaanko lisärahoilla edes oikeasti helpottaa ihmisten hoitoonpääsyä. Lisäbudjetti onkin arvioitava perusteellisesti.

Olisi viisasta purkaa hallituksen vahingollinen Kela-korvausleikkaus osana lisäbudjetin käsittelyä. Kela-korvaukset ovat tehokas tapa kohdentaa rahoitusta nimenomaisesti hoitoonpääsyn helpottamiseen ja julkisen sektorin kuorman helpottamiseen.

Olen tehnyt toimenpidealoitteen Kela-korvausleikkauksen perumiseksi. Se on eduskunnan käytettävissä. Hallituksen tekemien Kela-korvausleikkauksien peruutus sisältyy myös kokoomuksen vaihtoehtobudjettiin. Romuttamisen sijaan korvausta olisi viisasta tulevina vuosina nostaa.

Suunterveydenhuollossa tulisi jopa tuplata Kela-korvaus ja kehittää sitä ennaltaehkäisyä painottavaksi. Seuraavan hallituksen on sovittava ohjelmassaan Kela-korvauksen kehittämisestä.

Pula osaavasta henkilöstöstä tuntuu karulla tavalla koko pääkaupunkiseudulla, mutta aivan erityisesti Helsingissä. Päiväkotien tilanteet vaihtelevat, mutta yhä useammassa päiväkodissa tilanne on vaikea. Vajaalla ja usein vaihtuvalla henkilöstöllä toimiminen näkyy lasten, perheiden ja päiväkodin henkilöstön elämässä. Tilanteen vakavuutta kuvaa se, että Helsinki on ollut pakotettu sulkemaan leikkipuistoja, jotta henkilöstöä riittäisi päiväkoteihin turvaamaan lakisääteiset varhaiskasvatuspalvelut. Tilanne aiheuttaa perheissä monenlaisia huolia. Kolmen lapsen äitinä tiedän ja tunnen tilanteet, kun päiväkodissa on vaihtuvia sijaisia ja kun lapset eivät mahdu samaan päiväkotiin. Muistan myös sen upean tunteen, kun päiväkotipaikat lopulta järjestyivät läheltä kotia. Se miten kotikaupunkimme varhaiskasvatuksen palvelut järjestetään vaikuttaa valtavasti koko perheen arkeen. On tärkeää, että myös päätöksenteossa ymmärretään se. Leikkipuistot ja iltapäiväkerhot ovat olennainen osa perheiden turvaverkkoa. Monella perheellä ei ole tukena isovanhempia eikä muita läheisiä arjen sujumisessa. Leikkipuistojen sulku oli viimesijainen toimi, kun toimenpiteet henkilöstöpulaan eivät ole tepsineet.

Uusimpana toimena Helsingissä on päätetty rakentaa iltapäiväkerhojen toimintaa entistä tiiviimmin järjestöjen, yritysten ja seurakuntien kanssa. Lasten kasvattamiseen tarvitaan koko kaupunki. Viimeisimmät tiedot ovat vähän lohdullisempia. 1.–2.-luokkalaisten iltapäiväkerhot saadaan turvattua kevään ajaksi. Pidän välttämättömänä, ettemme tingi tavoitteesta turvata pikkukoululaisille iltapäiväkerhopaikka, joka on useissa perheissä täysin välttämätön palvelu turvallisen arjen järjestämiseksi. Helsingissä on yhä normaalisti avoinna 25 leikkipuistoa. Tarkemmat tiedot saa Helsingin kaupungin sivuilta. Avoinna olevissa leikkipuistoissa järjestetään ohjattua toimintaa lapsiperheille aamupäivisin.

Koko kaupunkia piinaavan henkilöstöpulan ja varhaiskasvatuksen ongelmien ratkaisujen löytäminen on Helsingin kiireellisimpiä ja tärkeimpiä tehtäviä. Väestörakenteen muutos johtaa siihen, että työvoimapula on enemmänkin kärjistymässä kuin ratkeamassa. Kaupungin on täydellä teholla tehtävä erilaisia toimia ollakseen houkutteleva työnantaja. Oli välttämätöntä, että nostimme Helsingin kaupungin budjetissa henkilöstön palkkaohjelman määrärahoja. Palkkaohjelman tavoite on lisätä kaupungin veto- ja pitovoimaa työnantajana.

Jotta varhaiskasvatuksen opettajia, sosionomeja ja lastenhoitajia olisi tarpeeksi on koulutusmääriä nostettava. Olen eduskunnassa tehnyt työtä sen eteen, että Helsingin korkeakouluihin ja oppilaitoksiin lisättäisiin aloituspaikkoja helpottamaan pääsyä koulutukseen ja pulaa koulutetusta henkilöstöstä. Onnistuimme yhteistyössä alueemme kansanedustajien kanssa saamaan eduskunnassa hyväksytyksi lausuman, jossa edellytetään, että lisäaloituspaikat osoitetaan erityisesti Helsingin yliopistoon.

Laadukas varhaiskasvatus on moniammatillista. Sen turvaamiseksi tarvitsemme Helsinkiin varhaiskasvatuksen opettajien lisäksi lisää lastenhoitajia ja sosionomeja sekä heidän työnkuvansa houkuttelevuudesta huolehtimista.

Osana alan houkuttelevuutta työoloja on parannettava niin, että ammattilaiset saavat mahdollisuuden tehdä työnsä hyvin. Toiminnan järjestämisessä lasten turvallisuuden on mentävä kaiken edelle.  Henkilöstötilanteen korjaamisen osalta Helsingissä on tehty monia toimia ja lisää tarvitaan. Varahenkilöitä on lisätty, uuden sijaismallin nopean avun joukot on perustettu ja toimintaa laajennetaan. Päiväkotien johtajille on edelleen lisättävä tukea rekrytointiin. Tervetullutta on myös se, että uusien vakituisten työntekijöiden perehdytykseen on varattu kaksi päivää ennen lapsiryhmässä aloittamista. On vahvistettava organisaatiokulttuuria, jossa asioita ja varsinkin ongelmista sekä niiden ratkaisuista keskustelu avoimesti on mahdollista kaikille. Monimuotokoulutus on vakinaistettava ja oppisopimuskoulutusta edelleen lisättävä. Helsingin on jatkettava urapolkujen kehittämistä lastenhoitajille, sosionomeille ja varhaiskasvatuksen opettajille.

Nostimme kuluvan vuoden Helsingin budjetissa kasvatuksen ja koulutuksen toimialan määrärahoja 600 eurolla jokaista lasta tai nuorta kohti. Oppimista ja hyvinvointia on tuettava siten, että jokainen päiväkoti on hyvä päiväkoti, jokainen koulu on hyvä koulu. Varhaisiin vuosiin panostamalla edistämme vaikuttavasti lasten kasvua ja kehitystä, ennaltaehkäisemme syrjäytymistä sekä turvaamme lapsille yhdenvertaisemmat mahdollisuudet pärjätä koulutiellä ja elämässä. Laadukas varhaiskasvatus, koulut ja iltapäiväkerhot ovat tärkeä osa perheiden sujuvaa arkea.

On nähtävä, että pulaa on myös pätevistä opettajista. Kouluihin ja päiväkoteihin on onnistuttava turvaamaan työrauha.

Helsingin on oltava monien mahdollisuuksien kotikaupunki sekä turvallinen paikka kasvaa, asua ja elää kaiken ikäisille. Helsinkiläisten perheiden luottamus palveluihin on ollut kovilla. Kevään tärkeimpiä toimia on palauttaa luottamus siihen, että päiväkodit ovat laadukkaita ja iltapäiväkerhopaikan saa, kun sitä tarvitsee. Työtä riittää myös terveyspalveluiden ja vanhusten palveluiden turvaamisessa. Teen työtä sen eteen, että yhteistyössä kaupungin henkilöstön, järjestöjen, yrittäjien, seurakuntien ja muiden toimijoiden kanssa saamme kaiken ikäisten kaupunkilaisten palvelut pelastettua.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja 

Helsingin kaupunginvaltuuston ja hallituksen jäsen

Kolmen nuoren äiti

Hyvää alkanutta uutta vuotta 2023.

Toivottavasti vuosi on vaihtunut hyvissä merkeissä. Eduskunnassa alkoi tällä viikolla loppukiri kohti eduskuntavaaleja, jotka järjestetään sunnuntaina 2.4.2023. Arkadianmäellä on paljon tehtävää ennen kuin eduskunta jää vaalitauolle.

Hallituksen holtiton talouspolitiikka uhkaa suomalaisille tärkeiden palveluiden tulevaisuutta. Pelkät velan korkomenot nousevat 2,4 miljardiin. Suurin maksutaakka kasautuu tulevien sukupolvien harteille.
 
Teemme välikysymyksen julkisen talouden velkaantumisesta. Näin ei voi jatkua. Lastemme piikkiin eläminen ja tulevien sukupolvien mahdollisuuksien ahnehtiminen on umpivastuutonta. Tämän päivän velka on huomisen veronkorotus. Hyvinvointiyhteiskuntamme on pelastettava, välikysymys on välttämätön.

On täysin vastuutonta jättää talouden tasapainottamistoimet tulevalle hallitukselle. Hallituksen tulisi valmistella valtiontalouden tasapainottamisen toimia pitkäjänteisesti yli vaalikausien. Vastuuton velkaantuminen ja yli varojen eläminen on lopetettava

Tammikuun terveisissä:

  • Tervetuloa mukaan tukemaan työni jatkoa helsinkiläisten kansanedustajana 
  • Tervetuloa tapaamaan Helsinki-kierrokselle
  • Nato-lain käsittely on hoidettava ripeästi
  • Lasten epäinhimilliset sydänleikkausjonot purettava heikentämättä Uudenmaan riskisynnyttäjien palveluja
  • Kriisiytynyt vanhusten- ja terveydenhuolto ei voi odottaa ratkaisuja vaalien yli
  • Helsinkiä piinaavaan työvoimapulaan ja varhaiskasvatuksen ongelmiin on rakennettava kestäviä ratkaisuja 

Tervetuloa mukaan tukemaan työni jatkoa helsinkiläisten kansanedustajana 

Olen ehdolla jatkamaan työtä helsinkiläisten kansanedustajana huhtikuun eduskuntavaaleissa. Suomi ja Helsinki tarvitsevat kaupunkilaisjärkeä.  
 
Vaalityössä keskityn ison mainostamisen sijaan ihmisten tapaamiseen, mutta mainostamistakin tarvitaan. Ohessa on kokoomuksen käyttöönottama lahjoituspalvelu, jonka kautta on helppo tukea kampanjaa.
Tue vaalikampanjaani>
 
Olet lämpimästi tervetullut mukaan vaalityöhön. Vaalit tehdään yhdessä. Kaikki apu ja tuki on arvokasta. Luvassa on mukavia tapahtumia ja jokaiselle sopivia tapoja olla mukana. Jos haluat mukaan, laitathan viestiä 
sari.sarkomaa@eduskunta.fi tai soita 050 511 3033
 
Ajattelen, että parasta vaalityötä on hyvin tehty työ kansanedustajana.
 
Arvostan suuresti tukeasi.

Tervetuloa tapaamaan Helsinki-kierrokselle

Facebook-liveen torstaina12.1. klo 17.15 https://fb.me/e/8GNSEmqVs

Kokoomuksen talviliikuntapäivään lauantaina 14.1.:
- klo 11–12 Kaivopuiston pulkkamäkeen
- klo  12–13 Töölönlahden lenkkireitille 

Keskustakirjasto Oodiin, 2.krs, tapahtumatila Kuutioon tiistaina 17.1. klo 17.30, keskustelemaan siitä, mistä tulevissa vaaleissa pitäisi puhua

Educa-messuille lauantaina 28.1.2023 Messukeskukseen (Messuaukio 1). Olen mukana:
- klo 10.45-11.45 TAHTO-lavalla OAJ:n varhaiskasvatuspaneelissa: Mikä muuttuu lapsen kasvun ja oppimisen tuessa
- klo 12-13 Eduskunnan messupaikalla 6k58
- klo 13-14 Messukeskuksen Wino Corner -ravintolassa OAJ Pääkaupunkiseudun opettajien kanssa

Kokoomuksen vaaliristeilylle 28.-29.1.
- Ohjelma ja ilmoittautuminen risteilylle: https://www.kokoomus.fi/risteily/

Nato-lain käsittely on hoidettava ripeästi

Ettei koskaan tulisi sotaa, siksi siihen on parhaalla mahdollisella tavalla varauduttava. Teen, ja koko eduskuntaryhmämme tekee töitä joka saralla, että Nato-jäsenyytemme toteutuisi ripeässä tahdissa. Kuulemme lakiesityksestä valtiovarainvaliokunnassa ensi viikolla asiantuntijoita valtion talouden näkökulmasta.

Suomen Nato-jäsenyys on vielä ratifioimatta Unkarilta sekä Turkilta. Olennaista on, että eduskunta käsittelee lain niin, että voimme Suomessa saattaa jäsenyyden maaliin mahdollisimman nopeasti ratifiointien jälkeen.

Lasten epäinhimilliset sydänleikkausjonot purettava heikentämättä Uudenmaan riskisynnyttäjien palveluja

Vakavasti sairaita lapsia ei saa jättää jonoon. Maassamme on 50 lasta odottanut sydänleikkausta yli lakisääteisen hoitotakuun ajan. Jonotus aiheuttaa suuren epävarmuuden lapsen terveydestä ja tulevaisuudesta. Tilanne kuormittaa myös Uuden lastensairaalan erittäin vaativaa työtä tekevää henkilöstöä.

Olen jättänyt lasten tehohoidon korjaustoimien vauhdittamiseksi hallitukselle kirjallisen kysymyksen, jossa edellytän vastausta siihen, mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy lasten kriittisen tehohoidon tilanteen ratkaisemiseksi.

Ensimmäiseksi on korjattava hallituksen aluehallintouudistuksen torso rahoitusmalli, joka kurittaa kovalla kädellä HUS:in ja Helsingin sote-palveluiden rahoitusta murentaen mahdollisuuksia järjestää korkeatasoista hoitoa.

Ohessa aiheesta blogini: https://bit.ly/3jWkMTT

Kriisiytynyt vanhusten- ja terveydenhuolto ei voi odottaa ratkaisuja vaalien yli

Yhä useampi, yhä heikommassa kunnossa oleva, usein yksinasuva moni- ja muistisairas ihminen jää ilman välttämätöntä huolenpitoa. Tilanne on epäinhimillinen. Vaikka hallituksen ja koko eduskunnan työ on loppumetreillä, pitäisi hallituksen silti tuoda ratkaisuja kriisiytyvään vanhusten- ja terveydenhuollon tilanteeseen.

Vanhuspalvelukriisi heijastuu myös terveydenhuoltoon päivystysten ruuhkautumisena. Kun apua tarvitsevilla vanhuksilla ei ole paikkaa, minne mennä, on syntynyt päivystysruuhkia. Sairaanhoitopiireistä kerrotaan jatkuvasti potilasturvallisuuden vaarantumisista. Koko sosiaali- ja terveydenhuolto on vakavan kriisin partaalla. 

Teen sitkeästi esityksiä tilanteen ratkaisemiseksi. Kirittääksemme hallitusta toimimaan teimme jo syksyllä johdollani välikysymyksen vanhusten- ja terveydenhuollon palveluiden kriisiytymisestä. Välikysymyksen ensimmäisen allekirjoittajan puheeni on luettavissa täällä: https://www.sarisarkomaa.fi/?p=11792

Helsinkiä piinaavaan työvoimapulaan ja varhaiskasvatuksen ongelmiin on rakennettava ratkaisuja 

Helsinkiä piinaava pula osaavasta henkilöstöstä tuntuu karulla tavalla kaupungin palveluissa, ja etenkin varhaiskasvatuksessa ja pienten koululaisten iltapäiväkerhoissa. Moni päiväkoti toimii hyvin ja turvallisesti, mutta samalla yhä useammassa päiväkodissa tilanne on hyvin vaikea. Vajaalla ja usein vaihtuvalla henkilöstöllä toimiminen ei voi olla näkymättä palveluiden laadussa. Helsingin on kirittävä toimia, joilla tilanne ratkaistaan.

Paljon on tehty alan  pito- ja vetovoiman lisäämiseksi sekä osaavan henkilöstön saamiseksi, mutta enemmän on vielä tehtävää. Myös eduskunnan on tehtävä osuutensa. Iloitsen siitä, että saimme valtiovarainvaliokunnassa läpi lausuman, joka edellyttää, että uusista varhaiskasvatuksen opettajien aloituspaikoista merkittävä määrä on suunnattava Helsingin yliopistoon.

Oli välttämätöntä, että varasimme tämän vuoden Helsingin kaupungin budjettiin henkilöstön palkankorotuksiin yhteensä 7 miljoonaa euroa. Palkkaohjelman tavoite on lisätä kaupungin veto- ja pitovoimaa työnantajana. Nostimme kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla määrärahoja 600 eurolla lasta tai nuorta kohti. Haluamme tukea oppimista ja hyvinvointia siten, että jokainen päiväkoti on hyvä päiväkoti, jokainen koulu on hyvä koulu. 

Helsinkiä piinaava pula osaavasta henkilöstöstä tuntuu karulla tavalla lapsiperheiden arjessa, varhaiskasvatuksessa ja pienten koululaisten iltapäiväkerhoissa. Moni päiväkoti toimii hyvin ja turvallisesti, mutta samalla yhä useammassa päiväkodissa tilanne on hyvin vaikea. Vajaalla ja usein vaihtuvalla henkilöstöllä toimiminen ei voi olla näkymättä palveluiden laadussa. Tilanteen vakavuutta kuvaa se, että Helsinki oli pakotettu sulkemaan leikkipuistoja, jotta henkilöstöä riittäisi päiväkoteihin turvaamaan lakisääteiset varhaiskasvatuspalvelut. Leikkipuistot ja iltapäiväkerhot ovat olennainen osa perheiden turvaverkkoa. Monella perheellä ei ole tukena isovanhempia eikä muita läheisiä arjen sujumisessa. Leikkipuistojen sulku oli viimesijainen toimi, kun toimenpiteet henkilöstöpulaan eivät ole tepsineet.

Uutena ja viisaana toimena on päätetty rakentaa leikkipuistojen ja iltapäiväkerhojen toimintaa entistä tiiviimmin järjestöjen, yritysten ja seurakuntien kanssa. Lasten kasvattamiseen tarvitaan koko kaupunki. Viimeisimmät tiedot ovat lohdullisempia. 1.–2.-luokkalaisten iltapäiväkerhot saataneen turvattua kevään ajaksi. Emme saa tinkiä tavoitteesta turvata pikkukoululaisille iltapäiväkerhopaikka, joka on useissa perheissä täysin välttämätön palvelu turvallisen arjen järjestämiseksi.

Vakava pula henkilöstöstä heikentää kaupunkimme henkilöstön työolosuhteita sekä -hyvinvointia. Koko kaupunkia piinaavan henkilöstöpulan, varhaiskasvatuksen ja iltapäiväkerhojen ongelmien ratkaisu on Helsingin kiireellisempiä ja tärkeimpiä tehtäviä. Toimia tarvitaan vielä useita jo tehtyjen toimien lisäksi.

Oli välttämätöntä, että varasimme tämän vuoden Helsingin kaupungin budjettiin henkilöstön palkankorotuksiin yhteensä 7 miljoonaa euroa. Palkkaohjelman tavoite on lisätä kaupungin veto- ja pitovoimaa työnantajana. Nostimme kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla määrärahoja 600 eurolla lasta tai nuorta kohti. Haluamme tukea oppimista ja hyvinvointia siten, että jokainen päiväkoti on hyvä päiväkoti, jokainen koulu on hyvä koulu. 

Varhaisiin vuosiin panostamalla edistämme vaikuttavasti lasten kasvua ja kehitystä, ennaltaehkäisemme syrjäytymistä sekä turvaamme lapsille yhdenvertaisemmat mahdollisuudet pärjätä koulutiellä ja elämässä. 

Olen yhtä lailla eduskunnassa tehnyt työtä sen eteen, että Helsingin korkeakouluihin ja oppilaitoksiin lisättäisiin aloituspaikkoja helpottamaan pääsyä koulutukseen ja pulaa koulutetusta henkilöstöstä. Nykyinen tiedeministeri Honkonen on ollut asiassa vastahankaan. Ison vaikuttamistyön jälkeen maan hallitus täydensi tämän vuoden valtion budjettia ja lisäsi määrärahoja varhaiskasvatuksen opettajien aloituspaikkojen lisäämiseen. Huoli on ollut, ettei ministeri myönnä lisäpaikkoja Helsinkiin. Onnistuimme saamaan eduskunnan hyväksymään lausuman, jossa edellytämme, että lisäaloituspaikat osoitetaan erityisesti Helsinkiin.  Linjasimme eduskunnassa myös, että monimuotokoulutuksen rahoituksesta on huolehdittava. Lisäksi on luotava joustavia koulutuspolkuja eri tehtäviin pätevöimiseksi.

Laadukas varhaiskasvatus on moniammatillista. Sen turvaamiseksi tarvitsemme Helsinkiin varhaiskasvatuksen opettajien lisäksi lisää lastenhoitajia ja sosionomeja sekä heidän työnkuvansa houkuttelevuudesta huolehtimista. Osana alan houkuttelevuutta työoloja on parannettava niin, että ammattilaiset saavat mahdollisuuden tehdä työnsä hyvin.

Helsingin on oltava monien mahdollisuuksien kotikaupunki sekä turvallinen paikka kasvaa, asua ja elää kaiken ikäisille. Helsinkiläisten perheiden luottamus palveluihin on ollut kovilla. Kevään tärkeimpiä toimia on palauttaa luottamus siihen, että päiväkodit ovat laadukkaita ja iltapäiväkerhopaikan saa, kun sitä tarvitsee. Työtä riittää myös terveyspalveluiden ja vanhusten palveluiden turvaamisessa. Teen työtä sen eteen, että yhteistyössä kaupungin henkilöstön ja muiden toimijoiden kanssa saamme kaupunkimme palvelut pelastettua.

Palaute Helsingin kaupungin ja Suomen asioista on aina tärkeää ja tervetullutta. Lähetän tuoreimpia politiikan kuulumisia kerran kuukaudessa. Saat eduskuntaterveiseni lähettämällä minulle sähköpostia osoitteeseen sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi tai soittamalla 050 511 3033.

Sari Sarkomaa

kansanedustaja 

Helsingin kaupunginvaltuuston ja hallituksen jäsen. Kolmen nuoren äiti.

Eduskuntatyössä painottuu Ukrainan tilanne ja tahto auttaa. Samoin inflaatio nousevine hintoineen vaatii toimia. Hyvinvointialueiden rahoituspulmat ja hoitovelka edellyttävät ratkaisuja samoin yliopistosairaaloiden sekä terveydenhuollon tutkimusrahoitus. Helpotus oli se, että Tehy sai sovittua palkkaratkaisusta. Työn on jatkuttava hoitoalan pito- ja vetovoiman vahvistamiseksi. Olemme hoitajataustaisten kansanedustajien voimin vauhdittaneet asiaa valmistelevan ministeriön työtä.

Jos ei ole hoitajia, ei ole palveluja. Koulutuksen ja tutkimuksen taso, osaamisen ylläpito, kannustavat urapolut, työn tekemisen edellytykset, johtaminen ja palkkaus on oltava kunnossa. Se edellyttää riittävää rahoitusta ja omalla alueellani Helsingin ja HUSin palveluja murentavan uuden rahoitusmallin korjausta.

Askel eteenpäin on se, että jatkossa valtio maksaa korvauksen harjoittelupaikan sote-alan ammattikorkeakouluopiskelijoille tarjoaville tahoille eikä se enää rasita ammattikorkeakouluja.  

Tavoitteena on varmistaa, että opiskelijoille on riittävästi harjoittelupaikkoja ja että ohjaus on laadukasta ja vastaa asetettuja tavoitteita. Tavoitteenani on valtakunnallisesti yhtenäiset erikoistumiskoulutusohjelmat, joiden rahoituksesta valtio vastaisi. Olemme tehneet asiasta Sairaanhoitajaliiton kanssa esityksen. Seuraavaksi on yhdessä Röntgenhoitajaliiton kanssa hyvä arvioida, millaisille ohjelmille röntgenhoitajilla on tarve. Mahdollisuudet jatkokouluttautumiseen ja urakehitykseen ovat olennaisia vetovoimatekijöitä. Röntgenhoitajien koulutusta on arvioitava säännöllisesti. Niin koulutettujen määrää kuin koulutuksen laatua. Olen ollut jäsenenä Metropolian radiografian ja sädehoidon neuvottelukunnassa, jonka tavoitteena on kehittää opetussuunnitelmia, opetusta ja tietenkin edistää tutkinnon työelämälähtöisyyttä. Entisenä opetusministerinä koulutus on minulle sydämen asia.

Kevään työvoitto oli Helsingin yliopiston hakemuksen hyväksyminen terveystieteiden maisterin tutkinnonanto-oikeudesta. Helsingissä, Uudellamaalla ja koko maassamme on oltava riittävästi ammattitaitoisia hoitotyön asiantuntijoita ja johtajia. Maisteritason tutkintokoulutukseen voivat nyt hakeutua kaikki soveltuvan alemman korkeakoulututkinnon suorittaneet. Sote-uudistuksen tavoitteet saavutetaan vain laadukkaalla johtamisella ja asiantuntijuudella.

Mittava puute on ollut myös se, ettei Suomen yliopistoissa ole, toisin kuin muissa Pohjoismaissa, radiografiatieteen ja kliinisen laboratoriotieteen koulutusohjelmia. Tämä on vahingollista terveydenhuollon diagnostiikkapalveluiden ja alojen kehittymiselle. Työ asian korjaamiseksi yhteistyössä Röntgenhoitaja- ja Bioanalyytikkoliiton kanssa on nyt tuottanut tulosta. Diagnostisten terveystieteiden suuntautumisvaihtoehto alkaa osana terveystieteiden maisteriohjelmaa syksyllä 2024. Iloitsen, kun pitkäaikainen yhteinen tavoitteemme toteutuu.

Olen saanut viestejä eri puolelta Suomea röntgenhoitajilta ja asioita on yhdessä selvitelty. Yhteydenotot ovat tärkeitä kansanedustajan työssä. Kiitos paljon kaikille. Terveiset ovat aina tervetulleita.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Röntgenhoitaja, terveydenhuollonmaisteri

Kolmen nuoren äiti 

Suomalainen syövän hoito on maailman huipputasoa. Yhä useampi syöpään sairastunut paranee ja elää hyvää elämää sairaudesta huolimatta. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Syöpäkeskus on arvioitu toistamiseen Euroopan huipputason syöpäsairaalaksi. Kiitos kuuluu sairaalan huippuosaavalle henkilöstölle.

Suomessa haasteena on edelleen useiden syöpien huono ennuste ja alueelliset erot hoidossa. Erityisesti psykososiaalisen tuen saaminen vaihtelee paljon riippuen asuinpaikasta, voimavaroista sekä sairastuneen hoidon tai toipumisen vaiheista. Jotta Suomessa tarjottaisiin kokonaisvaltaisesti maailman parasta hoitoa, on psykososiaalista tukea oltava tarjolla koko hoitoprosessin ajan sekä myös sen jälkeen tukena mahdollisimman normaaliin arkeen palaamisessa. Syövän taltuttamisen lisäksi on otettava huomioon koko ihminen kokonaisuutena, hänen elämän tilanteensa ja läheiset.

Psykososiaalisen tuen merkitys potilaan toipumisessa ja trauman käsittelyssä voi olla hänen loppuelämänsä kannalta jopa käänteentekevää. Vakava sairastuminen on aina syrjäytymisriski ja voi altistaa myöhemmille sosiaali- ja mielenterveysongelmille.

Psykososiaalisella tuella voidaan saada hyvin merkittäviä parannuksia aikaan potilaiden ja heidän läheistensä elämässä. Kun tukea tarjotaan systemaattisesti ja säännöllisesti, sairastuneet ja heidän läheisensä sekä perheet voivat huomattavasti paremmin hoitojen aikana ja toipuvat nopeammin. Samoin heidän taloudellisen tilanteensa säännöllinen arviointi ammattilaisen ohjaamana voi merkittävästi ennaltaehkäistä velkaantumista ja tulonmenetyksiä. Heidän voimavarojensa tukeminen ennakoivasti on paitsi inhimillistä ja ihmisarvoa kunnioittavaa myös taloudellisesti järkevää. 

Psykososiaalisen tuen saatavuuden eteen tärkeää työtä tehnyt Sylva ry julkaisi toukokuun lopulla raportin Kohti psykososiaalisen tuen standardeja. Raportti julkaistiin eduskunnan Pikkuparlamentissa 31.5.2022 Sylva-säätiön ja eduskunnan syöpäverkoston yhteisessä tilaisuudessa. Johtamani eri puolueiden kansanedustajista koostuvan eduskunnan syöpäverkoston tavoitteena on, että jokainen syöpään sairastunut saa parasta mahdollista hoitoa, ja parhaan mahdollisuuden toipua ja jatkaa mahdollisimman hyvää elämää sairaudesta huolimatta sekä siitä toivuttuaan.

Raportissa pyrittiin selvittämään mitä tutkimustietoa on olemassa syöpää sairastavien lasten, nuorten ja heidän perheidensä psykososiaalisen tuen vaikuttavuudesta hoitopolun eri vaiheissa sekä minkälaisia psykososiaaliseen tukeen liittyviä suosituksia ja standardeja muissa maissa on käytössä. Raportti toimii katsauksena olemassa olevaan tutkimukseen, jotta tulevaisuudessa voidaan tutkia tarkemmin psykososiaalisten tuki- ja hoitomuotojen vaikuttavuutta ja ottaa käyttöön tehokkaiksi todetut tuen ja hoidon muodot.

Suositusten mukaan psykososiaalista tukea tulisi olla saatavilla pitkäkestoisesti ja läheltä, alueellisista ja taloudellisista tekijöistä riippumatta. Julkistustilaisuuteen osallistui laaja joukko terveydenhuollon toimijoita, kansanedustajia sekä syöpäjärjestöjen väkeä.

Viedäksemme asiaa eteenpäin tapasimme Sylva ry:n puheenjohtaja Tuomas Kurttilan kanssa perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindénin sekä valtiosihteeri Eila Mäkipään, joille esittelimme tuoreen raportin. Ilokseni saimme lupauksen siitä, että ministeriö valmistelee toimia, joilla saadaan valtakunnalliset standardit syöpään sairastuneiden psykososiaaliseen tukeen.

Syöpä seuraa vielä monin osin tuntemattomia polkuja ja sen voittamiseksi tarvitaan tutkimusta. Tutkimusta tarvitaan, jotta voimme pitää Suomen syövän hoidon kärkimaana ja jotta jokainen sairastunut saa maailman parasta hoitoa ja pääsee mahdollisimman pian takaisin mahdollisimman normaaliin arkeen terveenä.

HUS:in syöpätutkimuksen korkea taso perustuu yhteistyöhön Helsingin yliopiston kanssa. Sekä kliininen että perustutkimus ovat kansainvälisestikin arvioiden huipputasoisia. Syöpäverkoston tärkeä tavoite on korjata aluehallintouudistuksen kesken jäänyt rahoitusmalli ja lainsäädäntömme. Yliopistosairaaloiden rooli on tunnistettava ja rahoitus turvattava. Kansainvälisestikin arvioituna hyvin toimivaa erikoissairaanhoitoa ja sen keskeistä osaa, yliopistosairaaloiden toimintaa, ei saa vaarantaa. Tämän päivän tutkimus turvaa potilaiden mahdollisuuden saada parasta mahdollista hoitoa.

Sari Sarkomaa

helsinkiläisten kansanedustaja
Syöpäklinikan tukijat ry:n hallituksen jäsen
Eduskunnan syöpäverkoston puheenjohtaja