Siirry sisältöön

Kotien valmiudet tukea lapsen lukutaidon kehittymistä vaihtelevat mittavasti. Lapset ovat kouluun tullessaan hyvin eriarvoisessa asemassa. Lasten kielellinen kehitys ja lukemisen valmiudet alkavat kehittyä varhaisessa vuorovaikutuksessa, siksi vanhempien tietoisuutta lukutaidon merkityksestä ja kodin keinoista tukea lapsen lukutaitoa on lisättävä. Lukutaito-ohjaus neuvoloissa on tässä vaikuttava keino.

Lukutaidon edistäminen on kansanedustajan työssäni ollut aina tärkeä tavoite. Valtiovarainvaliokunnassa käsitellessämme valtion budjettia vuonna 2017 pohdimme, miten edistää vaikuttavammin lasten lukutaitoa. Kuulimme Lukukeskuksen tuottamasta materiaalista, jota jaettiin vanhemmille lapselle lukemisen hyödyistä pilottina kymmenen kunnan neuvoloissa. Pilotin kokemukset olivat lupaavia.

Aloitteestani lisäsimme eduskunnassa hallituksen budjettiesitykseen kaikkien neuvoloiden kirjakassitoimintaan laajentamiseen Lukukeskuksen määrärahaa 250 000 eurolla vuosille 2018 ja 2019.

Oli loistouutinen, kun Suomen Kulttuurirahasto lähti 1,2 miljoonan euron panostuksella Lukulahja lapselle -ohjelmaan. Se on mahdollistanut jokaiselle Suomessa vuosina 2019 – 2021 syntyvälle lapselle annettavan kirjalahjan. Kirjalahja sisältää kaksi lastenkirjaa, jotka kustannettiin erityisesti tätä tarkoitusta varten

Eduskunnan lisämääräraha mahdollisti valistusmateriaalien tuottamisen kirjalahjan yhteydessä. Yhteishankkeen tavoitteena on varmistaa tasavertaiset mahdollisuudet varhaislukemiseen ja lapsen kielellisen kehityksen tukemiseen. Suomen- ja ruotsinkielisten kirjojen lisäksi osa tarinoista on käännetty Suomessa eniten puhutuille muille kielille.

Vanhempien merkitys lapsen lukutaidolle on ratkaisevinta ennen kuin lapsi oppii itse lukemaan. Vauva-aikana aloitetut lukuhetket tukevat lapsen kielellistä kehitystä ja perheen välistä vuorovaikutusta. Lapselle lukeminen on merkityksellistä lapsen koko kehitykselle.

Lapselle on hyvä lukea myös sen jälkeen, kun lukutaito on saavutettu. Lukea voi yhdessä ja keskustella luetusta. Kun luemme lapselle ja kerromme hänelle tarinoita, vahvistamme lapsen kielen kehitystä ja monin tavoin lapsen tulevaa lukutaitoa sekä kiinnostusta lukemiseen. Tutkimusten mukaan lukeminen vaikuttaa lapsen tulevaan koulumenestykseen ja koulumyönteisyyteen enemmän kuin vanhempien sosioekonominen tausta. Varhaisilla lukukokemuksilla on ratkaiseva merkitys osaamiserojen kaventamiseen ja tasa-arvon lisäämiseen yhteiskunnassa.

Lukulahja lapselle-ohjelma on menestystarina. Se on lyhyessä ajassa aiheuttanut merkittäviä muutoksia perheiden lukutottumuksiin ja lisännyt tietoa lukemisen merkityksestä. Ohjelma ehkäisee tehokkaasti lukutaidon ja lukemisen eriarvoistumista. Se on tutkitusti lisännyt vauvaperheiden lukemista etenkin niissä perheissä, joissa muuten luettaisiin vähän tai ei lainkaan.

Tutkimusyhtiö Innolinkin kyselyn mukaan Lukulahja lapselle-kirjakassin saaneista perheistä kaksi kolmasosaa lukee lapselleen aiempaa enemmän: 27 % perheistä kertoi aloittaneensa lukemisen saatuaan kirjakassin, 36 % perheistä kertoi lukeneensa tavallista enemmän. Perheissä, joissa lukeminen oli alkanut kirjakassin ansiosta, lukemisesta oli myös tullut säännöllinen osa arkea. Kirjakassi on vaikuttanut erityisesti perheisiin, joissa ei muuten olisi luettu. Kyselyyn vastanneista perheistä Lukulahja lapselle -kirjakassin kirjat ovat kodin ainoat lastenkirjat 5 %:lla. Se tarkoittaisi koko ikäluokkaan suhteutettuna noin 2500 lapsiperhettä vuosittain.

Sekä vanhemmat että terveydenhoitajat toivovat ohjelmasta pysyvää toimintaa. On viisasta ja välttämätöntä varmistaa Lukulahja lapselle – toiminnan jatko myös vuoden 2021 jälkeen. Tämä tarkoittaa, että ensi vuoden valtion budjettiesityksestä on meidän eduskunnassa löydettävä puuttuvat 300 000 euroa.

Kun lapselle luetaan, tulee siitä ystävä, joka seuraa koko elämän.

Työterveydenhuollon resursseja ja osaamista ei ole juurikaan hyödynnetty koronarokotteiden antamisessa. Tästä valinnasta on aiheutunut vakavia seurauksia. Virhettä ei saa toistaa kolmannella koronarokotuskierroksella. Työterveyshuolto on valjastettava täysipainoisesti mukaan toteuttamaan rokotuksia.

Maassamme ei ole koko väestön rokottamiseen erillistä rokotusorganisaatiota, vaan koronarokotuksiin tarvittu henkilöstö on poissa muista terveydenhuollon tehtävistä. Tämä on vaikuttanut siihen, että koronaepidemian aiheuttamat hoitojonot ovat entisestään pidentyneet ja kiireettömiin hoitoihin pääsy on vaikeutunut. 

Työterveydenhuollon vahva mukaanotto on erityisen tärkeää myös siksi, että koronarokotustahti on liian hidasta ja laahaamme perässä rokotuskattavuudessa. Työterveyshuollon piirissä on mittava määrä rokottamattomia ja henkilöitä, joilta puuttuu toinen rokoteannos. Työterveyshuollon kautta on mahdollista tehokkaasti varmistaa kolmannen rokotuskierroksen sujuva jakelu.

Erityisesti influenssarokotusten alettua olisi luontevaa, että työntekijöille voitaisiin tarjota samassa yhteydessä myös mahdollisuutta ottaa koronarokote. Varsinkin 20-40-vuotiaiden rokotekattavuudessa on puutteita.

Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla moni työssäkäyvä on joutunut törmäämään siihen, että pop up-rokotepisteet ovat menneet kiinni varsin varhain. Työterveyshuollolla on toimivia keinoja lähestyä työpaikkoja ja työntekijöitä sekä tuoda rokotukset fyysisesti työpaikoille, mikä helpottaa monen työssäkäyvän rokotteen ottamista.

Kunnat päättävät, miten työterveyshuoltoa hyödyntävät – jos hyödyntävät ollenkaan. Osa kunnista ei käytä työterveyshuoltoa rokottamisessa mitenkään. Työterveyshuolto ei saa rokotteita ilman kuntien päätöksiä. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyössä on monia muitakin esteitä, joista osa on puhtaasti ideologisia. On välttämätöntä veronmaksajan ja ennen kaikkea on tavallisen palveluita tarvitsevan ihmisen etu, että kaikki voimavarat ovat käytössä koronaepidemian taltuttamisessa.

On viisasta, että 1,9 miljoonasta suomalaisesta huolehtiva työterveydenhuolto otetaan järjestelmällisesti mukaan koronarokottamiseen. Olen jättänyt asiasta kirjallisen kysymyksen KK 615/2021VP.

Kirjallisella kysymykselläni kiritän ministeri Kiurua ministeriönsä kera sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta toimiin, joilla työterveyshuolto valjastetaan nykyistä kattavammin koronarokottamiseen nostamaan rokotuskattavuutta ja vapauttamaan julkisen sektorin sote-henkilöstöä heidän perustyöhönsä.

On mainiota, että työterveyshuollon koronarokottamiseen on luotu väliaikainen Kela-korvaus. Korvaus kattaa osan ja loppuosan työnantaja. Työterveyshuollon rokottaessa, kunnilta säästyy kustannuksia ja vapautuu hoitohenkilökuntaa muuhun tärkeään työhön kuten mittavan hoito- ja palveluvelan purkamiseen.

Nopea rokottaminen on ainoa kestävä tapa taltuttaa koronaepidemia, pitää yhteiskuntaa auki ja huolehtia, että ihmiset saavat tarvitsemansa terveydenhuollon. 

Eduskunnan kyselytunnilla esitimme vahvan  huolemme hallituksen ideologisesta vimmasta romuttaa yksityisen terveydenhuollon Kela-korvaukset. Hallitus yritti vastauksissaan piiloutua monikanavarahoitusta pika-aikataululla käsittelemään asettamansa  parlamentaarisen työryhmän selän taakse. Ministerit jättivät  kertomatta jo tekemästään massiivisesta Kela-korvausleikkauksesta.

Hallitus jätti rujosti vanhustenpalvelujen hoitajamitoituksen ilman riittäviä rahoja ja leikkaa puuttuvat 140 miljoonaa euroa terveydenhuollosta, erityisesti Kela-korvauksista. Tolkuton talouspolitiikkaa on umpikujassa, kun puuttuvia rahoja vanhusten palveluihin etsitään leikkaamalla sairaiden palveluista.

Vuoden 2020 kehysriihessä Kela-korvauksia koskevista päätöksistä kerrottiin seuraavasti:

”Hoitajamitoitusesityksestä aiheutuvat lisäkustannuksia rahoitetaan useilla eri säästöillä, joista suurimpia ovat lääkekorvausten valtion osuuden alentaminen 60 miljoonalla eurolla sekä yksityisen sairaanhoidon korvausten valtion osuuden alentaminen runsaalla 40 miljoonalla eurolla vuodesta 2023 lukien. Lisäksi digitalisaation sekä ostopalvelujen ja kilpailutuksen tehostamisella tavoitellaan yhteensä 40 miljoonan euron sote-säästöjä vuodesta 2023 lukien.”

Hallituksen yksi ilmiselvä keskeinen tavoite asettamalleen parlamentaariselle  työryhmälle  on  romuttaa se mikä säästöjen jälkeen jää yksityisen terveydenhuollon kela- korvauksista jäljelle. Joko vasemmistovihreät puolueet eivät ymmärrä suomalaisten arkea ja sitä, mikä merkitys yrittäjien työllä ja yksityisillä sektorilla on suomalaisten mahdollisuudelle saada tarvitsemansa palvelut, tai sitten he eivät siitä piittaa. Oli vastaus kumpi tahansa, niin yhtä järkyttävää

Merkittävää osaa Kelan korvaamista lääkäripalveluista ei ole edes saatuvilla kuntien terveyskeskuksissa, esimerkkeinä silmälääkärit ja gynekologit. Koko suunterveydenhuoltomme on rakennettu siten, että merkittävä määrä aikuisväestöstä käyttää yksityisiä palveluja. Moni käyttää yksityistä terveydenhuoltoa yksinkertaisesti siksi, ettei julkisen sektorin palveluihin pääse. Kuntoutusjärjestelmämme on monin osin yrittäjien varassa. Vuonna 2020 kaksi miljoonaa ihmistä käytti Kela-korvattuja terveydenhuollon palveluja.

Kun yksityisen hoidon ja tutkimuksen Kela-korvaukset romutetaan, niin mitä hallitus tarjoaa tilalle? Vastausta ei näy eikä kuulu.On selvää, että toimesta kärsisi koko kansanterveys mutta eniten heikoimmassa asemassa olevat. Korvauksen poiston johdosta ihmisiä siirtyisi yksityisistä palveluista julkiselle sektorille. Seurauksena on palveluiden heikentyminen, julkisen terveydenhuollon kustannusten kasvu, henkilöstön ylikuormitus ja ruuhkautuminen.

Muualla Euroopassa tehdään toimia koronan aikana kertyneen hoitovelan purkamiseksi. Niin pitäisi tehdä Suomessakin. Jos Kela- korvausta ei olisi, se pitäisi nyt keksiä. 

SDP:n eduskuntaryhmän enemmistön ja puoluejohdon piiristä uudelleen lämmitetty aie  lunastaa  vaalilupaus ”vappusatasesta” leikkaamalla työeläkkeitä on umpivastuuton. Sairaanhoitajien, opettajien ja muiden työllään ansaitsemien ihmisten eläkkeiden leikkausvaateet on tyrmättävä. Suomalaisten on voitava luottaa, ettei heidän työeläkkeitä käytetä vaalilupauksien rahoittamiseen.

SDP:n aie ajaa omia vaalilupauksiaan piittaamatta eläkejärjestelmän kestävyydestä, on jatkoa pääministeri Marinin hallituksen poikkeuksellisen vastuuttomalle talouspolitiikalle. Piittaamattomuus tulevista sukupolvista ja hallituksen toimien vahingollisista vaikutuksista hyvinvointiyhteiskuntaamme on valunut aikaa sitten yli äyräiden.

23 sosiaalidemokraattien kansanedustajaa on allekirjoittanut kirjallisen kysymyksen, jossa kysytään, milloin hallitus aloittaa hallitusohjelman mukaisen selvityksen pienimpiä työeläkkeitä saavien aseman parantamisesta. Kysymyksessä todetaan, että alle 1 400 euron työeläkkeitä voitaisiin nostaa nettomääräisesti sadalla eurolla käyttämällä eläkerahastojen tuottoja.

Kirjallinen kysymys pitää sisällään  asiantuntijoiden näkemyksien vastaisia väitteitä eläkejärjestelmästä ja sen kestävyydestä. SDP:n edustajat luovat virheellistä mielikuvaa siitä, että osaa työeläkkeistä voisi ”tuosta vain” helposti korottaa käyttämällä eläkerahastojen varoja.  Tosiasiassa tilanne on täysin toinen. Jos vaalilupauksen rahoittamiseksi ei leikattaisi maksussa olevia eläkkeitä, niin silloin leikattaisiin lastemme eläkkeitä. Molemmat vaihtoehdot ovat kestämättömiä.

 Sosialidemokraattisen puolueen tiedossa on tietysti se, että työeläkemenot ovat jo nyt tuloja isommat. Ylimääräistä rahaa eläkkeiden korottamiseksi ei ole. SDP:n esitys tarkoittaisi, jos se oikeasti toteutettaisiin, että pienempiä työeläkkeitä nostettaisiin työeläkejärjestelmän toimivuuden kustannuksella.

SDP:n kaavailu murentaisi työeläkejärjestelmän kestävyyttä, oikeudenmukaisuutta ja luotettavuutta. Työeläkejärjestelmä on rakennettu ansiosidonnaisuuden periaatteelle niin, että eläke määräytyy kaikille yhdenvertaisin säännöin työllä ansaittujen tulojen mukaan. Järjestelmän tulee olla reilu kaikille.

 SDP:n aikeet rikkoisivat nämä periaatteet ja siten koko työeläkejärjestelmän uskottavuuden. Työeläkejärjestelmää ei ole myöskään rakennettu tuloerojen tasaamiseen.

 Ehdotus on vaarallinen myös siksi, että ilman sitäkin eläkejärjestelmä on isoissa haasteissa väestön ikärakenteen, alhaisen syntyvyyden ja riittämättömän työllisyysasteen vuoksi.

Eläkeläisköyhyys on vakavasti otettava asia. Sitä ei kuitenkaan voida korjata työeläkejärjestelmän rahoituksellista kestävyyttä tai periaatteita murentamalla, vaan muilla keinoilla. Työllisyysasteen nostaminen on kaiken perusta. Tärkeimpiä toimia ovat mm. hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden turvaaminen, kotitalousvähennyksen kehittäminen, verotuksen ja asiakasmaksujen kohtuullisuus sekä oikein mitoitettu asumistuki ja lääkekorvaukset.

 Työeläkejärjestelmää ei saa uhrata SDP:n vaalilupausten alttarilla. Pääministeri Marinin on selkeäsanaisesti irtisanouduttava umpivastuuttomasta aikeesta vaarantaa työeläkejärjestelmämme.

Missä hallitusohjelmaankin kirjattu laki eläinten hyvinvoinnista viipyy? Viime kaudella uudistusesitys kaatui keskustan maakuntahaaveiden mukana. Lain valmistelutyötä on tehty jo 10 vuotta ja muutoksille on ollut suuri tarve jo pitkään.

Nykyiset hallituspuolueet vaativat viime eduskuntakaudella kunnianhimoista eläinsuojelulainuudistusta mutta hallitusvastuussa on asiasta ollut lähes radiohiljaisuus.

 Pitääkö tämän viikon päätteeksi enää edes kysyä, onko lain viivästymisessä kyse jälleen siitä, että hallitus ei kykene tekemään päätöstä? Kokoomus ei hyväksy viivyttelyä eläintein hyvinvoinnin kustannuksella.

Lain tarkoituksena on turvata eläinten hyvinvointi, kunnioitus ja hyvä kohtelu. Eläinsuojelulain kokonaisuudistus tarvitaan, jotta eläinten käyttäytymistarpeet saadaan turvattua parhaimpaan tutkimustietoon perustuen pitkälle tulevaisuuteen.

 Saamme jatkuvasti lisää uutta tutkimustietoa eläinten fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin edellytyksistä. Laissa pitää turvata jatkuva vedensaanti pysyvissä pitopaikoissa, tehostaa eläinsuojeluvalvontaa, määriteltävä eläinsuojeluvalvontaviranomaisen pätevyysvaatimukset, kieltää koirien sähköpannat sekä saada laintasolla vaatimus kivunlievityksestä kaikissa tuskallisissa toimenpiteissä.

Eläinten pitää voida käyttäytyä tiettyjen olennaisten käyttäytymistarpeiden mukaisesti

Eläinten hyvä kohtelu kuuluu sivistykseen. Kokoomus ajoi viime hallituskaudella valmisteilla olevaan lakiehdotukseen muutoksia, joilla oltaisiin lisätty esimerkiksi lehmien lajityypillisen käyttäytymisen mahdollisuuksia kytkettynä pidosta luopumalla ja laidunnusta lisäämällä.

 Lakiin pitää selkeästi kirjata parsinavettakielto. Uusien parsinavettojen rakentamisesta ollaan jo luopumassa, joten muutos riittävällä siirtymäajalla ei lisäisi tuottajien kustannuksia. Parressa kiinnipitämisen kielto olisi selkeä tapa osoittaa vientimarkkinoidenkin asiakkaille eläinten hyvinvoinnin eteen tehtävä työ Suomessa.

 Eläinten hyvinvoinnin lisäksi on myös tuottajan etu, että laki saadaan viimein lausunnoille ja eduskunnan käsittelyyn. Näin tuottajat voivat valmistautua tuleviin muutoksiin.

 Myös tiineytyshäkeistä luopumista on lykätty liian pitkään, sillä jonkinlainen siirtymäaikakin on vielä edessä. Emme voi odottaa 2030-loppupuolelle niiden käytöstä luopumisen kanssa. Hallituksen lisätessä ensi vuodelle määrärahoja myös eläinten hyvinvointikorvauksiin, on ne vaikuttavasti ohjattava eläinten hyvinvointia edistäviin investointeihin kuten porsitushäkeistä luopumiseen.



Vasemmistovihreän hallituksen sosiaali- ja terveyspalvelut vaarantavat toimet tekevät mukaan rumaa jälkeä. Ensin eduskunnassa runnottiin läpi aluehallintouudistus valuvikoineen ja nyt ovat Kela-korvaukset liipaisimella. Hallitus on asettanut pikatoimeksiannolla parlamentaarisen ryhmän käsittelemään yksityisen terveydenhuollon tutkimuksen ja hoidon korvauksia, lääke- ja matkakorvauksia sekä Kelan järjestämää kuntoutusta.

Julkisuudessa kuultujen puheenvuorojen pohjalta näyttää siltä, että ideologisella vimmalla halutaan ensimmäiseksi lakkauttaa yksityisen hoidon ja tutkimuksen Kela-korvaus. Perusteluja eikä tutkittua tietoa tahtotilan perusteluksi ole nimeksikään. Vaikutusten saatikka vaihtoehtojen pohtimiseen työryhmässä ei aikaa näytä olevan. Työ on juuri aloitettu ja valmista pitäisi olla jo marraskuun puolessa välissä.

Hallituksen kiirettä ajaa alas Kela-korvaus lisää se, että runsaasta rahanjaosta huolimatta vanhuspalveluiden hoitajamitoitus jäi ilman riittäviä määrärahoja. Puuttuvat eurot leikataan terveydenhuollosta ja erityisesti Kela-korvauksesta. Hallituksen tolkuton talouspolitiikkaa on umpikujassa, kun puuttuvia rahoja vanhusten palveluihin etsitään leikkaamalla sairaiden palveluista.

Vasemmistoliiton kansanedustaja Saramo perusteli hallituksen tylyä linjaa Kela-korvauksiin toteamalla, ettei ole mitään järkeä tukea yksityisiä toimijoita verovaroin. Näkemys siitä, että kyseessä olisi yritystuki on käsittämätön. Kyseessähän on korvaus, joka helpottaa ihmisten pääsyä hoitoon. Kela-korvaus on monin tavoin parantanut palveluiden saatavuutta, edistänyt kansanterveyttä ja helpottanut julkisen sektorin painetta.

Tavoite poistaa Kela-korvaus yksityisestä hoidosta ja tutkimuksesta on kylmää politiikkaa, jossa on unohdettu palveluja tarvitsevat ihmiset. Unohdettu on myös asiantuntijoiden hyvin yhtenäiset varoitukset. SAK:n asiantuntijalääkäri Riitta Työläjärvi on vakavasti (Iltalehti 11.10.2021) varoittanut Kela-korvauksen poiston katastrofaalisista seurauksista ja lausunut, ettei korvausta tulisi missään nimessä poistaa sote-uudistuksen toimeenpanon yhteydessä.

Joko vasemmistovihreät puolueet eivät ymmärrä suomalaisten arkea ja sitä, mikä merkitys yrittäjien työllä ja yksityisillä palveluilla on suomalaisten mahdollisuudelle saada tarvitsemansa palvelut, tai sitten he eivät siitä piittaa. Oli vastaus kumpi tahansa, niin yhtä järkyttävää. Silmät on suljettu ihmisten huolelta ja palveluiden heikentymiseltä. Ja siltä, että merkittävää osaa Kelan korvaamista lääkäripalveluista ei ole edes saatuvilla kuntien terveyskeskuksissa, esimerkkeinä silmälääkärit, gynekologit ja lastenlääkärit. Koko suunterveydenhuoltomme on rakennettu siten, että merkittävä määrä aikuisväestöstä käyttää yksityisiä palveluja. Moni käyttää yksityistä terveydenhuoltoa yksinkertaisesti siksi, ettei julkisen sektorin palveluihin pääse. Vuonna 2019 tehtiin Kela-korvatussa terveydenhuollossa pelkästään lääkärikäyntejä 3,3 miljoonaa, joiden lisäksi on muut käynnit ja tutkimukset.

Hallituksen sokean ideologisista toimista kärsisi koko kansanterveys mutta eniten heikoimmassa asemassa olevat. On selvää, että korvauksen poiston johdosta ihmisiä siirtyisi yksityiseltä julkiselle sektorille. Seurauksena on palveluiden heikentyminen, julkisen sektorin kustannusten kasvu ja ruuhkautuminen.

Toive siitä, että Kela-korvauksen alasajo ja rahan ripottelu hyvinvointialueille parantaisi palveluja ei perustu mihinkään tutkimuksiin ja vaarantaa koko terveydenhuoltomme toimivuuden. Hoidon tarve ei poistu Kela-korvauksen poistamisella.

Julkisen vallan vastuulla on turvata yhdenvertainen ja oikea-aikainen pääsy terveyspalveluihin. Onnistuakseen on pienen maan otettava käyttöön kaikki voimavarat. Hallituksen on syytä etsiä hoitajamitoitukseen rahoitus muualta kuin romuttamalla Kela-korvaus.

Kansanterveydellisesti- ja taloudellisesti on päinvastoin järkevää kehittää sekä korottaa Kela-korvausta, jotta ihmiset saisivat tarvitsemansa hoidon ja voisimme hyödyntää paremmin yksityisen sektorin voimavaroja. Samalla voimme keventää ylikuormittuneen julkisen sektorin henkilöstön taakkaa. Hallituksen ihmisten palveluja heikentävään menoon on välttämätöntä tehdä täyskäännös.

Kotikaupunkimme kehittämistä seuraavat neljä vuotta linjaavasta kaupunkistrategiasta on tänään julkaistu pormestari Vartiaisen johdolla tehty mainio esitys.

Strategian lähtökohta on juuri se oikea: Helsingin on oltava turvallinen ja hyvä paikka kasvaa, oppia, asua, tehdä työtä, yrittää ja nauttia kauniin kaupunkimme tarjoamista mahdollisuuksista kaiken ikäisille. Helsingin on oltava jokaiselle monien mahdollisuuksien kaupunki.

Kaupunkistrategian johtavana ajatuksena on, että Helsinki on kasvun paikka. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että Helsinki on hyvä paikka kasvaa lapsesta aikuiseksi, kasvattaa osaamistaan sekä kasvattaa kaikkea sitä hyvää, mitä meillä on. Helsingin tulee olla kaupunki, jossa voi toteuttaa itseään, luoda mahdollisuuksia ja tarttua niihin. Tämä edellyttää myös pitkäjänteistä ja kestävää taloudellista kasvua.

Kun lähdin pitkän tauon jälkeen ehdolle kuntavaaleihin asetin tavoitteet työlleni:

💚 Elinvoimainen ja osaava Helsinki on koko Suomen hyvinvoinnin ja talouden veturi.

💚 Vauhditetaan uutta työtä, palveluja ja kulttuuria luovaa yrittäjyyttä.

💚 Kotikaupunkimme on oltava esimerkillinen ja vastuullinen työnantaja, joka huolehtii työoloista, perheystävällisyydestä ja vetovoimasta.

💚 Tärkeä investointimme ovat lapset ja nuoret sekä laadukkaat koulut ja päiväkodit lähellä kotia. Opettajalla on oltava aikaa oppilaalle.

💚 Asumista ja elämistä Helsingissä ei saa tehdä kalliimmaksi. Asuu yksin, kaksin tai lasten kanssa, Helsingissä on oltava varaa asua.

💚 Ehdoton ei veronkorotuksille. Ruuhkista on päästävä sujuvaan liikenteeseen ja toimivaan joukkoliikenteeseen. Helsinkiin kuuluvat eri kulkumuodot ja myös parkkipaikat.

💚 Helsinkiläisten on saatava vastinetta verorahoilleen. Terveysasemalle ja suunterveydenhuoltoon on päästävä sujuvasti. Jonojen sijaan käyttöön on otettava vahvemmin myös palvelusetelit. Senioreiden ja omaishoitajien palveluihin on luotava inhimillisiä vaihtoehtoja.

💚 Ihmisten valinnat ja kestävä kehitys on valjastettava muutosvoimaksi. Puhdas Itämeri ja lähiluontomme sekä terve talous ovat paras perintö lapsillemme.

💚 Helsingin palveluiden ja toiminnan rahoitus edellyttää korkeaa työllisyysastetta, siksi yrittäjyyden ja työnteon vauhdittaminen on ensiarvoisen tärkeää.

Mielestäni työlleni valtuutettuna ja kaupunginhallituksen jäsenenä asettamani tavoitteet näkyvät mainiosti strategialuonnoksessa, johon oli ilo saada vaikuttaa. Ison työn on tehnyt mainio valtuustoryhmämme, jossa on vahvaa osaamista. Oli mainiota, että strategiaa tehtiin yhteistyössä pormestari Vartiaisen johdolla hyvässä hengessä eri valtuustoryhmien kanssa. Kaupunkia rakennetaan kestävästi yhteistyössä.

Strategiaesityksessä on yhteensä 13 painopistettä:

  • Maailman paras ja yhdenvertaisin paikka oppia
  • Kunnianhimoista ilmastovastuuta ja luonnonsuojelua
  • Yhdenvertainen ja kansainvälinen Helsinki
  • Helsingin kaupunginosien omaleimaisuutta ja turvallisuutta vaalitaan
  • Toimiva ja kaunis kaupunki
  • Älykkäät liikenneratkaisut ovat sujuvan kaupungin perusta
  • Helsinkiläisten hyvinvointi ja terveys paranevat
  • Vastuullinen talous kestävän kasvun perustana
  • Henkilöstölle vetovoimainen Helsinki
  • Älykästä Helsinkiä johdetaan tiedolla ja digitalisaatiota hyödyntäen
  • Helsinki on houkutteleva osaajille ja yrityksille
  • Kansallista edunvalvontaa ja kansainvälistä yhteistyötä Helsingin kehittämisessä

Kommentit ja palaute kaupunkistrategiasta ovat tervetulleita. Esitys etenee ensin kaupunginhallitukseen käsiteltäväksemme ja lopullisen päätöksen asiasta teemme kaupunginvaltuustossa. Päätös on tehtävä ennen kuin valtuusto päättää kaupungin ensi vuoden budjetista.

Tutustu strategiaan: https://bit.ly/2Y8Hei6

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Hoitoalan työvoimapula on ajanut varsinkin kotihoidon ahtaalle. Hoitajapulaa on kaikissa vanhustenhuollon palveluissa. Varsinkin äkillisiä poissaoloja paikkaamaan on monin paikoin mahdotonta löytää sijaisia. Myös pitempien pestien tekijät ovat kiven alla. Superin puheenjohtaja Silja Paavola  on kuvannut tilannetta katastrofaaliseksi.

https://www.verkkouutiset.fi/ay-johtaja-ylella-kotihoito-jopa-katastrofaalisessa-tilassa/?fbclid=IwAR23FmmoTlqPpAzo8rIjhG9nD1KwaZkJI2ackZJDlMOdpDb1eizilZanZHM#f0ba44f2

Virkkeellä ja hetkessä kuntoon. Niin lupasivat korjata vanhusten huollon epäkohdat oppositiossa nykyiset hallituspuolueet nykyisen vastuuministeri Krista Kiurun johdolla. Hallitusvastuussa on toimittu pöyristyttävästi päin vastoin jopa omilla toimilla heikentäen vanhustenhuollon ennestään vaikeaa tilannetta. Ympärivuorokautiseen hoivaan pääsy ja kotihoidon saatavuus ovat vaikeutuneet hallituksen säätämän hoitajamitoituslain valuvikojen takia.

Kotihoidossa olevat vanhukset ovat yhä iäkkäämpiä ja usein muistisairaita. Yhä useampi vanhus jää yksin ilman apua. Monet arvokasta työtä tekevät hoitajat ja omaishoitajat ovat ylikuormitettuja.

Ennen koronaa alkaneesta ja koko hallituskauden jatkuneesta runsaskätisestä rahanjaosta  ja vastuuttomasta velanotosta huolimatta luvattuja euroja ei vieläkään vanhusten huollon epäkohtiin ole herunut. Hallitus on tehnyt rujon arvovalinnan.

Hoitajamitoitukseen ei hallitukselta löytynyt riittävästi euroja, vaan vastuuta siirretään seuraavalle hallitukselle. Lisäksi puuttuvia euroja nyhdetään valmistelemalla leikkauksia esimerkiksi sote-palveluiden rahoituksesta ja kelakorvauksesta.

On järkyttävää, että ministeri Kiurun johdolla valmisteltu tilannetta korjaamaan odotettu vanhuspalvelulain kokonaisuudistus sai juuri  lausuntokierroksella täystyrmäyksen: esityksestä puuttuvat sekä ratkaisut, että rahoitus keskeisiin ongelmiin. Akuuttiin hoitajapulaan ei esityksessä löydy mitään vastauksia.

Kokoomuksen vaateessa lunastaa vanhuspalvelulupaus ei ole kyse lisämenojen ehdottamisesta, vaan vaateesta hallitukselle laittaa asiat tärkeysjärjestykseen.

Kokoomus ei hyväksy sitä, että vanhuspalvelulupaus rikotaan räikeästi. Eduskunta ja koko Suomi odottavat hallitukselta rehellisiä vastauksia siihen, miksi vanhusten asia sysättiin hallituksen arvovalinnoissa syrjään?


Vasemmistovihreän hallitus on tehnyt ruman arvovalinnan rikkoessaan jo ennen vaaleja ja hallitusohjelmassaan antamansa lupauksensa korjata vanhuspalvelujen epäkohdat.

Hallituksen budjettiesityksessä otetaan ripeästä talouskasvupyrähdyksestä piittaamatta lähes 7 miljardia lisävelkaa. Sama runsaskätinen rahanjako ja vastuuton velanotto on jatkunut koko hallituskauden, mutta luvattuja määrärahoja ei vieläkään vanhusten huollon epäkohtiin ole herunut.

Kokoomuksen vaateessa lunastaa vanhuspalvelulupaus ei ole kyse lisämenojen ehdottamisesta, vaan vaateesta hallitukselle laittaa asiat tärkeysjärjestykseen. Kokoomus ei hyväksy sitä, että vanhuspalvelulupaus rikotaan räikeästi. Eduskunta ja koko Suomi odottavat hallitukselta rehellisiä vastauksia siihen, miksi vanhusten asia sysättiin hallituksen arvovalinnoissa syrjään.

Hallitus on päin vastoin omilla toimillaan heikentänyt vanhustenhuollon ennestään vaikeaa tilannetta. Ympärivuorokautiseen hoivaan pääsy ja kotihoidon saatavuus ovat vaikeutuneet hallituksen säätämän hoitajamitoituslain valuvikojen takia. Kotihoidossa olevat vanhukset ovat yhä iäkkäämpiä ja usein muistisairaita. Yhä useampi vanhus jää yksin ilman apua. Monet arvokasta työtä tekevät hoitajat ja omaishoitajat ovat ylikuormitettuja.

On myös järkyttävää, että ministeri Kiurun johdolla valmisteltu tilannetta korjaamaan odotettu vanhuspalvelulain kokonaisuudistus on saanut juuri päättyneellä lausuntokierroksella täystyrmäyksen: esityksestä puuttuvat sekä ratkaisut, että rahoitus keskeisiin ongelmiin. Akuuttiin hoitajapulaan ei esityksessä löydy mitään vastauksia.

On vakava virhe, että hoitajamitoitukseen ei hallitukselta herunut riittävästi euroja, vaan vastuuta siirretään seuraavalle hallitukselle. Puuttuvia euroja nyhdetään valmistelemalla leikkauksia esimerkiksi sote-palveluiden rahoituksesta ja kelakorvauksesta. Hoitajamitoitus tulee voimaan täysimääräisesti vasta hallituskauden lopussa, koska hallitus jätti rahanjaossaan ikäihmiset monin osin ulkopuolelle.

Tilanne on valtava järkytys ikäihmisten palveluihin korjausta luottavaisesti odottaneille suomalaisille, apua tarvitseville ikäihmisille sekä suurta työtaakkaa kantavalle henkilöstölle.

Valopilkku budjetissa on hallituksen suunnanmuutos suhtautumisessa kotitalousvähennykseen. Vasemmistovihreä hallitus leikkasi ensitöikseen kotitalousvähennystä. Ensi vuoden budjettiin esitetään aloitettavaksi kaksivuotista kokeilua, jossa vähennyksen enimmäismäärää korotetaan 2 250 eurosta 3 500 euroon ja korvausprosenttia nostetaan 40:stä 60:een silloin, kun kyse on kotitalous-, hoiva- tai hoitotyöstä.

Eläkkeensaajien Keskusliitto on vedonnut hallitukseen, jotta kokeilun yhteydessä voitaisiin kotitalousvähennystä kokonaisuudessaan myöntää korotettuna yli 75-vuotiaille ja poistaa vähennyksestä omavastuu. Olen tehnyt asiasta eli senioreiden superkotitalousvähennyksestä marraskuussa 2020 lakialoitteen ja siihen liittyvän toimenpidealoitteen. Superkotitalousvähennyksessä senioreiden verovähennysoikeutta kasvatettaisiin 70 prosenttiin. Nykyinen 100 euron omavastuu poistettaisiin. Lisäksi palvelujen ostoon annettaisiin enintään 1200 euroa vuodessa tukea niille, joiden verot eivät riitä vähennyksen tekemiseen. Senioreiden superkotitalousvähennyksellä ihminen voi valita tarvitsemansa palvelut, jotka kuuluvat kotitalousvähennyksen piiriin.

Kokoomus haluaa huolehtia siitä, että hoitajia on riittävästi niin ympärivuorokautisessa hoivassa kuin kotihoidossa ja omaishoitajien tukena. Seniorit ovat hyvin erilaisessa elämäntilanteissa ja siksi palveluihin tarvitaan erilaisia vaihtoehtoja. Kokoomus on esittänyt vaihtoehtobudjetissaan asiaan kestäviä ratkaisuja.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Useat hallituspuolueiden edustajat ovat julkisuudessa heränneet pääministeri Sanna Marinin (sdp)  hallituksen kaupunkivastaiseen politiikkaan. Moni vasemmistovihreä poliitikko on vaatinut puoluettaan hallituksessa pitämään lupauksen korvata kunnille ja kuntayhtymille koronan kulut täysimääräisenä. Virinnyt kapinahenki on tervetullutta!

Hallituksen kaupunkivastainen esitys on täysin välttämätöntä korjata. Korjausliike on kokonaisuudessaan tarpeen historiallisen kaupunkivastaisen hallituksen politiikassa. Koronakorvausesitys tarkoittaisi varsinkin suurille kaupungeille kymmenien miljoonien menetyksiä ja peruspalvelujen vaarantumista. Helsingin kassa ryöstettiin jo sote- uudistuksessa.  Samalla velka vuori kasvaa. On pakko kysyä, minne ne rahat menevät?

Hallituksen kaupunkivastaisuus tekee rumaa jälkeä. Helsingiltä korvauksia jäisi tämän hetken arvion mukaan saamatta vähintään noin 70 miljoonaa euroa. On välttämätöntä, että hallitus muuttaa esitystään niin, että koronatuki kohdennetaan oikeudenmukaisesti aiheutuneiden tulomenetysten ja kustannusten suhteessa, eikä keskimääräisenä yleisenä tukena kaikille kunnille.

Koronan kustannukset ovat erityisen korkeita Helsingissä ja suurissa kaupungeissa, sillä niissä on todettu suurin osa koronatartunnoista. Erityisesti kipeästi tarvitaan lisävoimavaroja koronan jälkeensä jättämän hoitovelan purkuun, ihmisten hoitoon pääsemiseksi ja julkisen terveydenhuollon työtaakan keventämiseksi. Tilanne peruspalveluissa on hyvin vakava. Hallituksen torso esitys lisäisi myös vakavalla tavalla Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin rahoitusvajetta.

Hallitus ei näytä piittaavan edes eduskunnan yksimielisestä linjauksesta, jossa edellytimme koronakorvausten kohdentamista sen mukaan, miten korona on kaupunkeja ja kuntia runnellut, eikä keskimääräisenä yleisenä tukena kaikille kunnille.

Toivottavasti hallitusryhmien vaateet muuttaa omaa esitystään johtavat myös toimiin. Vasemmistovihreän hallituksen tavaramerkiksi on piintynyt omien huonojen päätöksiin korjausten vaatiminen ilman aiettakaan toimia.

Lähetän tuoreimpia politiikan kuulumisia eduskuntaterveisissä kerran kuukaudessa. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä minulle sähköpostia osoitteeseen sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi tai soittamalla 050 511 3033. Ajatukset ja ideat liittyen politiikkaan, kotikaupunkini Helsingin sekä koko Suomen kehittämiseen ovat aina tärkeitä ja tervetulleita. Pidetään yhteyttä.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Follow by Email
Facebook
Twitter
Visit Us
Follow Me
LinkedIn
Instagram