fbpx Siirry sisältöön

Blogi Verkkouutisissa 30.6.2011 http://www.verkkouutiset.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=58108:sarkomaa-likameri-vai-itaemeri&catid=72:vieras-blogi-uusin-blogi&Itemid=15

Kesälomapurjehduksemme yhden kohokohdan piti olla Nynänshamnin idylliseen vierasvenesatamaan saapuminen. Toisin kävi. Haiseva sinilevä oli valloittanut rannat. "Kyllä ruotsalaiset ovat tyhmiä, kun ovat lianneet merensä", kommentoi keskimmäinen lapseni.

Aluksi poikani kommentit kaiken hajun ja harmin keskellä hymyilyttivät. Ei ollut helppo lapselle selittää, että meri on yhteinen ja sitä ei ole pilannut ruotsalaiset tai jotkut muut, vaan me kaikki yhdessä.

Ponnisteluista huolimatta Itämeri on edelleen maailman saastunein merialue. Pahimpana Itämeren uhkana on rehevöityminen ja sisäinen kuormitus, jonka seurauksena saastunut meri ruokkii itse pilaantumistaan. Kaiken lisäksi ilmastonmuutos vauhdittaa tätä noidankehää. Tämän syöksykierteen katkaisu edellyttää radikaaleja päästövähennyksiä. Ilman nopeaa tehoelvytystä Itämeri kuolee.

Rannikkovesiemme merkittävin rehevöittäjä on maatalous. Kaikesta mereen päätyvästä fosforista ja typestä 50-60 prosenttia tulee pelloilta. Vaikka maatalouden vesiensuojelua on tehostettu, ravinnekuormitus ei ole vähentynyt, vaan paikoin jopa lisääntynyt. Maatalouden kuormitus kohdistuu voimakkaimmin Saaristomereen, jonka tila rannikon tuntumassa on vain välttävä tai paikoin huono.

Kataisen hallituksen ohjelma antaa Itämerelle toivoa ja tiukan kehotuksen useine toimenpiteineen pelastaa Itämeri. Tavoitteena on tehostaa suojelutoimia sekä kansallisesti että yhteistyössä muiden Itämerivaltioiden kanssa.

Yhteistyötä jatketaan Pietarin ja Leningradin alueen kaupunkien kanssa tavoitteena yhdyskuntien ja maatalouden päästöjen pienentäminen. Tarkoitus on edesauttaa Itämeren alueen satamien jätevesien vastaanottokapasiteetin ajanmukaistamista ja aikaansaada jätevesien mereen laskun täyskielto.

Suomi tähtää myös vahvasti öljyn- ja kemikaalientorjuntakapasiteetin parantamiseen. Öljyonnettomuuden riskiä vähennetään kehittämällä meriliikenteen ohjausjärjestelmiä ja turvallisuutta. Tämän lisäksi on olennaista tehostaa typenpoistoa erityisesti rannikon läheisillä jätevedenpuhdistamoilla ja tämä on hyvä tehdä ympäristölupien kautta.

Hallitus on sitoutunut vahvasti uudistamaan EU:n maatalouspolitiikan niin, että se edistää tehokkaita ympäristötoimenpiteitä koko Itämeren alueella. Mikä tärkeintä maatalouden ympäristötuki uudistetaan edistämään vesistöjen ja luonnon monimuotoisuuden suojelua nykyistä vaikuttavammin. Ympäristötuen toimenpiteitä kohdennetaan alueellisesti sekä tila- ja lohkokohtaisesti vesistöjensuojelun kannalta herkimmille alueille aivan kuten kokoomus on pitkään vaatinut.

On ilahduttavaa, että hallitus myös kirjasi ohjelmaansa Itämeriselonteon käsittelyssä esittämäni ajatuksen. Jatkossa valtion talousarvioon kootaan yhteen Itämeren suojelun voimavarat. Näin saadaan kokonaiskuva tilanteesta ja ympäristöohjausta voidaan tehostaa niin, että valitut toimet johtavat kustannustehokkuuteen ja parhaisiin ympäristöhyötyihin.

Samalla kun hallitus vuosittain tarkastelee ohjelmaansa kirjatun ”perälautasäännöksen” mukaan, onko talouden luvut tavoitellulla tolalla vai tarvitaanko lisävauhtia, on syytä tarkastella, onko hallitusohjelman muissa keskeisissä tavoitteissa edetty sovitulla tavalla. Itämeren osalta tämä on aivan välttämätöntä.

Suomen ympäristökeskuksen mukaan tästä kesästä on vaarassa tulla sinilevän osalta erityisen paha. Ehkäpä meidän lapsenlapsien kesät ovat jo toisenlaisia ja onnistumme jättämään Itämeren tuleville isille ja äideille sellaisessa kunnossa, ettei heidän tarvitse sitä hävetä.

Blogi 30.6.2011

Julkisuuteen tulleet tuoreen opetusministeri Gustafssonin ajatukset aikalisän antamisesta taideyliopistohankkeelle ovat herättäneet paljon kysymyksiä. Uskon, että puheenvuoro oli vain ääneen ajattelua. Toivon, että kyseessä on ennemminkin huoli yliopistoihin kohdistuvista hallitusohjelman leikkauksista kuin lopullinen ministerin päätös hyllyttää koko taideyliopisto. Kannustan uutta ministeriä pitämään kiinni hallitusohjelman kirjauksesta edistää taideyliopiston syntymistä ja puolustamaan yliopistojen voimavaroja.

Taideyliopiston perustaminen ja siihen liittyvien lisävoimavarojen kerääminen on hyvä ottaa koko uuden hallituksen yhteiseksi tavoitteeksi samalla tavalla kuin Aalto-yliopiston perustaminen oli edellisen hallituksen yhteishanke ja missio. Taideyliopiston muodostavat Sibelius-Akatemia, Kuvataideakatemia ja Teatterikorkeakoulu ovat varmasti kaiken panostuksen arvoisia.

Taideyliopiston muodostaminen Helsinkiin on uuden hallitusohjelman merkittävämpiä yliopistoja koskevia linjauksia eikä sitä ei pidä kevyin perustein heittää romukoppaan. Luopua ei pidä myöskään siksi, että taloudessa on tiukkaa ja että hankkeelle ei ole vielä budjetoitu rahaa. Asian eteen kannattaa ja pitää tehdä työtä. Ei vain siksi, että hallitusohjelmaneuvotteluissa on siitä sovittu ja että asian eteen on yliopistokentässä huhkittu hartiavoimin.

Urakoida kannattaa ennen kaikkea siksi, että hanke on Suomen tulevaisuuden kannalta merkittävä. Vaikeina aikoina on pienen maan panostettava strategisesti tärkeisiin kohteisiin ja yliopistot ovat Suomen menestyksen rakentajia.

Taideyliopisto on mahdollisuus eri taiteenalojen kehittymiselle ja voimavarojen suuntaamiselle opettamiseen sekä tutkimukseen, ja se toisi opiskelijoille nykyistä enemmän joustavia valinnanmahdollisuuksia. Taideyliopistojen koulutuksen ja tutkimuksen tulee vastata taidekentässä ja taideammateissa tapahtuviin muutoksiin. Nykyinen taideyliopistojen organisointi ja rakenne eivät näitä tavoitteita tue parhaalla mahdollisella tavalla.

Hanke on perusteltua myös voimavarojen järkevän käytön kannalta. Perustettavan taideyliopiston sisällä toimisi kolme erillistä akatemiaa edelleen omilla nimillään. Taideyliopistolle tulisi yhteinen johto, hallitus ja strateginen päätöksenteko ja näin vähennettäisiin hallintoa.

Taideyliopiston perustaminen on perusteltua ennen kaikkea taidealojen yliopistojen kehittämisen takia. Tavoitteena on kansainvälinen vapaan taiteen yliopistoksi profiloituva yksikkö, joka vahvistaisi taiteen asemaa sekä autonomiaa yhteiskunnallisesti ja olisi vahva tekijä maamme taide- ja kulttuurielämässä.  

Taideyliopisto on tärkeä koko Suomelle, niin taiteen kehitykselle kuin taloutemme kasvunkin kannalta. Taide ja kulttuuri tuottavat tieteen ja koulutuksen ohella yhteiskunnan sivistyksellisen perustan. Suoraan sanottuna aikalisän ottaminen runsaat 20 vuotta työn alla olleessa taideyliopisto-asiassa ihan hallituksen alkumetreillä olisi täysin ennenaikaista.

21.6.2011

Eduskuntavaalien vaalirahoitusilmoitus piti jättää eilisiltaan mennessä. Jätin ilmoitukseni jo hyvissä ajoin viime viikon lopulla. Kampanjasumma oli perinteisesti pieni verrattuna monen valitun ja valitsematta jääneen ehdokkaan kampanjaan. Kiitos tukijoukoille upeasta talkootyöstä, jota ei mikään raha voi korvata!

Vaalirahoitusilmoitukseni löytyy tästä linkistä.

Tänään olemme kokoomuksen eduskuntaryhmä ja kokoomuksen puoluevaltuusto yhdessä ja yksimielisesti päättäneet osallistua Jyrki Kataisen hallitukseen. Kokoomuksen kenttäväki antoi vahvan tukensa uudelle hallitukselle ja meidän neuvottelijoiden tekemälle työlle. Hallituksen uusi ohjelma on saanut ansaitusti niin ruusuja tai paremminkin ruiskukkia kuin risujakin.

Neuvotteluprosessissa alusta loppuun mukana olleena voin sanoa, että kyllä ne ruiskukat kasvavat siellä risujen seassa. Ohjelmassa näkyy kokoomuksen kädenjälki ja siellä on meidän keskeiset tavoitteemme. Yhtälailla ohjelmassa on asioita, joita en siellä haluaisi olevan. Totta kai, kun hallituksessa on kuusi puoluetta, ohjelma ei ole sellainen, kuin se olisi, jos kokoomus sen yksin kirjoittaisi.

Ohjelmassa on paljon Suomen tulevaisuutta rakentavia rakenteellisia uudistuksia, joita ei olisi mahdollista kaikissa kokoonpanoissa eikä varsinkaan keskustan kanssa tehdä. Yksi keskeinen ja hyvinvointipalveluiden kannalta välttämätön on kuntauudistus. Itselleni ja meille helsinkiläisille välttämätöntä oli se, että hallitus vahvistaa metropolipolitiikkaa. Helsinki on koko Suomen kasvun ja hyvinvoinnin veturi.

Iloita voi, että sivistys- ja koulutuspolitiikassa kokoomuksen luoma linja jatkuu sovittujen tavoitteiden osalta. Voimavaroissa näkyy vasemmiston linjat ja leikkauksien kova kohdentuminen jopa sydäntä raastavalla tavalla. Onneksi osa leikkauksista saadaan kokoamalla rakenteita laadukkaammiksi kokonaisuuksiksi ja tämä koskee aivan erityisesti ammattikorkeakoulujen rönsyileviä yksiköitä.

Riemunaiheita riittää: Ikivanha päivähoitolaki uudistetaan varhaiskasvatuslaiksi. Varhaiskasvatuksen ja päivähoidon palvelujen lainsäädännön valmistelu ja hallinto siirretään opetus- ja kulttuuriministeriöön. Se on lasten etu. Mikä tärkeintä, aloittamani perusopetus paremmaksi pop-ohjelma jatkuu. Tavoitteena on edistää perusopetuksen laatua ja erityisesti pienentää ryhmäkokoja. Opettajalla on oltava aikaa jokaiselle oppilaalle. Tavoite on myös vahvistaa koulujen kerhotoimintaa ja aamu- ja iltapäivähoitoa.

Kokoomuslaisen talouspolitiikan peruslinja jatkuu. Kokoomuksen keskeisen tavoitteen mukaisesti työn verotusta kevennetään talouskasvun ja työllisyyden aikaansaamiseksi. Tämän lisäksi hallitusohjelmaan on kirjattu vahvoja panostuksia perusturvaan. Näin huolehditaan kaikkein heikoimmassa asemassa olevista. Pitkään odotettu vanhuspalvelulaki säädetään ja turvataan ikäihmisten mahdollisuudet hyvään hoivaan.

Työn verotusta kevennetään yhteisöveroa alentamalla sekä huolehtimalla siitä, että palkkatulon verotus ei kiristy missään tuloluokassa. Pienituloisen työn verotusta kevennetään, jotta työn vastaanottaminen tulee kannattavammaksi. Työtulovähennystä ja perusvähennystä korotetaan yhteensä 400 miljoonalla eurolla. Hallitus on varautunut keventämään tuloverotusta vielä enemmän, jos Suomeen syntyy kilpailukykyä edistävä työmarkkinaratkaisu. Työtä arvostavassa veropolitiikassa näkyvät erityisesti ruiskukat ja se on jokaisen suomalaisen etu.

Hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite ja toimia valtion velkaantumiskierteen katkaisemiseksi. Velkaantumista ja julkisen talouden kestävyyttä seurataan vuosittaisilla tarkastuksilla. Lisätoimilla varmistetaan tarvittaessa se, että velkaantuminen pysäytetään ja hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus kyetään turvaamaan.

Tilanne on poikkeuksellisen haastava niin poliittisesti kuin taloudenkin osalta. Tämän hallituksen vaihtoehtoja nykyisessä uudessa poliittisessa tilanteessa, jossa vaalien suurin voittaja perussuomalaiset eivät ole valmiita hallitusvastuuseen, ovat vain vasemmiston johtama kansanrintama tai se, että ei ole hallitusta ollenkaan sekä sitä myöten uudet vaalit. On hyvä, että on hallitus, ja on hyvä, että on hallitus, jossa kokoomus on pääministeripuolueena mukana.

Sixpack-hallitus on suomalaista pragmatismia ja yhdistävä tekijä on halu kantaa vastuuta. Tuskin missään muussa maassa moinen kokoonpano voisi olla mahdollinen. Yhteistyötä ja yhteen hiileen puhaltamista, jos mitä, tarvitaan vaikeassa tilanteessa. Hallitusohjelmaan kannattaa tutustua ja sitä kannattaa tutkia ennekuin alkaa hutkia. Olennaista on todeta se, että nyt vasta työ alkaa. Se, miten kokoomuksen arvot näkyvät tulevissa päätöksissä on kiinni meistä kokoomuslaisista tekijöitä. Hihat on kääritty!

13.6.2011 Verkkouutisten blogi

Monessa kodissa iloitaan parhaillaan kesästä ja lomasta, mutta myös kesätöistä. Kesätyön saaminen on ollut monen nuoren haaveena. Onnekkaimmat ovat löytäneet omansa. Kesätyön löytäminen on ollut vaikeaa, vaikka kesätyötä on arvioitu olevan tarjolla hieman enemmän kuin edelliskesänä.

Arvioiden mukaan kunnat ja kuntayhtymät palkkaavat tänäkin vuonna yli 40 000 nuorta kesätyöntekijää. Helsingin kaupunki ottaa vuosittain noin 4300 kesätyöntekijää ja -sijaista. Kaupunkimme tukee erityisesti 16-17-vuotiaita kesätöiden saamisessa palkkaamalla tänä kesänä noin 1000 nuorta erilaisiin avustaviin tehtäviin. Työpaikat ovat kuitenkin kiven alla: hakemuksia nuorten kesätöihin tuli tänä vuonna yli 30 000. Yhteensä kesätöitä Helsingin kaupungilta haki lähes 50 000.

Kesätyö on tärkeää oppimista työn tekemiseen ja elämään, mutta se tuo myös tervetullutta lisärahaa nuoren menoihin. Moni säästää kesäansioita tuleviin opintoihin tai muihin tärkeisiin hankintoihin. Kaikissa perheissä ei kesätyöt kuitenkaan tuo helpotusta talouteen. 

Useissa toimeentulotukea saavissa perheissä on ollut ikävä yllätys se, että nuoren kesäansiot ovat vähentäneet suoraan perheen saamaa toimeentulotukea. Onpa joissain tapauksissa myös nuoren saama pieni stipendi vähennetty toimeentulotuen määrästä. Tämä on lain hengen ja vieläkin enemmän kaiken kohtuuden ja järjen vastaista. Nuoria on kannustettava toimeliaisuuteen ja yritteliäisyyteen, hankkimaan kesätöitä ja tekemään työtä, eikä lapsella ole velvollisuutta elättää perhettään. Siksi lasten ansioita kannattaa ja pitää katsoa toimeentulotuen osalta järkevästi. Kokemukset työelämässä kannustavat nuoria opinnoissa ja auttavat ohjautumaan sopivalle alalle. 

Oli tervetullutta, että Sosiaali- ja terveysministeriö tiedotti taas kesän korvilla kunnille, että lain mukaan lapsen vähäiset kesäansiot eivät vähennä perheen toimeentulotukea. Julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan osa kunnista on korjannut käytäntöjään. Kunnilla on kuitenkin valta käyttää harkintaa myöntäessään toimeentulotukea ja ministeriön ohjeet ovat suosituksia. Kannustan kaikkia kuntia arvioimaan toimeentulotukikäytäntöjään ja ottamaan huomioon ministeriön ohjeet. Kunnat tekevät karhunpalveluksen itselleen ja nuorilleen, jos he rankaisevat toimeentulotukea saavien perheiden nuoria työstä. Olen tyytyväinen siitä, että saamieni tietojen mukaan meillä Helsingissä ministeriön ohjeistusta noudatetaan.

Sosiaali- ja terveysministeriössä on valmisteilla uudet toimeentulotuen ohjeet, jotka ovat lähdössä lausuntokierrokselle. Käyttöön ne saadaan todennäköisesti syksyllä. Tarkemmat ohjeet ovat tarpeen, koska kunnilla on hyvin erilaisia käytäntöjä kesätöiden vaikutuksesta perheen toimeentulotukeen, ja ne asettavat perheet täysin eriarvoiseen asemaan. Kannustan ministeriötä pohtimaan olisiko syytä määritellä vähäisten tulojen euromääräinen raja, jotta eri puolella Suomea asuvien nuorten kohtelu olisi tasavertaista. Euromäärä ei ole rajanvetona toimeentulotuessa yksinkertainen eikä yksiselitteinen ratkaisu, mutta sekin vaihtoehto on syytä perusteellisesti katsoa uusia ohjeita valmistellessa.

Uuden hallituksen ja ministerin on myös syytä pohtia onko toimeentulotukilaissa korjaamisen tarvetta. Olennaista on, että viimesijainen toimeentulotuki on sellainen, että se ei syrjäytä lapsia ja nuoria, vaan tukee perhettä ja nuorta aktiivisuuteen, opiskelemaan ja työn tekemiseen.

Hyvinvointiyhteiskuntamme kestävyyden ja toiminnan turvaaminen sekä talouskasvun varmistaminen edellyttävät, että jokaisella nuorella on mahdollisuus peruskoulun jälkeiseen opiskelu- ja työpaikkaan. Tämä on tärkeää ennen kaikkea nuoren oman elämän, mutta yhtälailla Euroopan nopeimmin ikääntyvän Suomen tulevaisuuden kannalta. Opintojen aikana luodut yhteydet työelämään ovat nuorille kullanarvoisia. On tärkeää kannustaa yrityksiä ja julkista sektoria olemaan näissä talkoissa täysillä mukana tarjoamalla nuorille kesätöitä sekä harjoittelu- ja työssäoppimispaikkoja. Oli ilahduttavaa lukea, että Elinkeinoelämän keskusliiton arvion mukaan lähes neljännes yrityksistä palkkaa tänä kesänä enemmän kesätyöntekijöitä kuin viime kesänä.

Nuorten saama kokemus käytännön työelämästä on tärkeää pääomaa nuoren koko elämän varrelle.

Blogi 10.6.2011

Tänään kuulimme jo odotetun uutisen: sixpack jatkaa Säätytalolla maanantaina muodostaakseen Suomeen toimintakykyisen enemmistöhallituksen. Uskon siihen, että niin elämässä kuin politiikassa kaikelle tapahtuneelle on tarkoituksensa. Niin oli myös neuvottelutauolla ja jatkotunnusteluilla.

Hallitustunnustelija Katainen kävi viikon aikana läpi erilaisia vaihtoehtoja ja avainkohdaksi muodostui se, etteivät perussuomalaiset suostuneet minkäänlaiseen hallituspohjaan. Perussuomalaisia ei saatu millään ilveellä kantamaan hallitusvastuuta. Ei pihdeillä eikä imukupeilla saatu syntymään hallitusta johon Soini joukkoineen olisi suostunut tulemaan.

Jatkotunnustelujen aikana kävi täysin selväksi, ettei perussuomalaisia saada minkäänlaiseen hallitukseen. Pettymys on varmasti monelle suuri, kun suurin vaalivoittaja perussuomalaiset ei ollut valmis kantamaan vastuuta.

Perussuomalaisten selitys EU-kantojen yhteensovittamattomuudesta ei osu eikä uppoa. EU-politiikassa heille oltiin jopa valmiudessa antaa erivapaudet. Soinin linja "my way or highway" johtaa siihen, että muut puolueet linjaavat jatkossa Suomen tulevaisuutta ja myös EU-politiikkaa. Jos politiikassa haluaa vaikuttaa, pitää olla valmis yhteistyöhön ja tekemään myös kompromisseja. Sitä politiikka monipuoluejärjestelmässä on.

Keskustan valmius kantaa vastuuta hallituksessa kovan vaalitappion jälkeen ansaitsee kiitokset. Uskon, että Keskusta kiritti ja auttoi hallituksen muodostamisessa. Se oli isänmaallinen teko. Keskustalle hallituskynnykseksi nousi se, että perussuomalaisia ei saatu mukaan hallitukseen.

Neuvottelut jatkuvat Säätytalolla ensi viikolla. Säätytalolle saapuvat kuusi puoluetta, Kokoomus, SDP, Vasemmistoliitto, Vihreät, RKP ja KD.

Tauko on tehnyt varmasti tehtävänsä myös hallitukseen osallistuvien puolueiden osalta. Kataisen arvio siitä, että edellinen epäonnistunut yritys tiivisti rivejä osuu toivottavasti oikeaan. Vastuunkantoa pitäisi olla nyt enemmän.

Hallituksen tavoitteena on oltava heikoimmassa asemassa olevista huolehtiminen ja julkisen taloutemme vakauttaminen. Vastuulliset päättäjät eivät ahnehdi lasten ja lastenlapsiemme mahdollisuuksia. Tavoitteena on oltava uuden kasvun ja työpaikkojen luominen. Ilman työtä ja yrittäjyyttä ei ole hyvinvointia.

On ilo palata viimeistelemään hyvin pohjustettu hallitusohjelma. Ensi viikon tärkein tehtävä meillä Kokoomuksen hallitusneuvottelijoilla on saada perjantaihin mennessä Suomelle toimintakykyinen ja tulevaisuuteen katsova enemmistöhallitus.

Blogi 3.6.2011

Eilisen vapaapäivän jälkeen olin taas eduskunnassa katsomassa posteja ja poliittista tilannetta. Vein myös eduskuntaan pitkissä hallitusneuvotteluissa kertyneet mittavan kokoiset paperimapit. Eduskunnassa ei ollut virallisia kokouksia, mutta hallituspohdinnat olivat siirtyneet osin hetkeksi eduskuntaan.

Viisivuotias Miro oli mukanani. Olen niin monta kertaa luvannut näyttää hänelle eduskuntaa, mutta aina on tullut jotain, joka on estänyt vierailun. Tämänpäiväinen vierailu oli onnistunut. Kävimme tapaamassa Miron lempipoliitikkoa, joka on tietenkin puhemies Ben Zyskowicz. Tapasin myös pääministerin ja ajelin Miron kanssa eduskunnan pitkässä yhdyskäytävässä potkulaudoilla.

Takana on vapaapäivä ja 13 päivää hallitusneuvotteluja. Säätytalon neuvottelujen epäonnistuminen oli suuri pettymys. Hallitusneuvottelut kaatuivat, koska yhteistä luottamusta, tahtoa ja näkemystä ei syntynyt. Ilman niitä ei synny myöskään toimintakykyistä hallitusta. Ei syntynyt rakkaus-, järki- eikä pakkoavioliittoa. Eteenpäin menemisen sijaan otettiin SDP:n kanssa takapakkia.

Hallitustunnustelija Katainen jatkaa hallitustunnusteluja neljän puolueen kesken ja kysyy Keskustan ja Perussuomalaisten suostumusta liittyä neuvotteluihin. Hallituksen tavoitteena on oltava heikoimmassa asemassa olevista huolehtiminen ja julkisen taloutemme vakauttaminen. Vastuulliset päättäjät eivät ahnehdi lasten ja lastenlapsiemme mahdollisuuksia. Tavoitteena on oltava uuden kasvun ja työpaikkojen luominen. Ilman työtä ja yrittäjyyttä ei ole hyvinvointia.

Meille helsinkiläisille on elintärkeää, että tuleva hallitus jatkaa metropolipolitiikkaa ja ymmärtää, että Helsingin hyvinvointi on myös koko maan etu. Aktiivinen ja elinvoimainen metropoli toimii globaalitaloudessa koko maan kehityksen veturina ja luovuuden lähteenä.

Eduskuntaryhmämme seuraava kokous järjestetään tiistaina ja silloin käymme läpi hallitustunnusteluiden tilannetta. Samana päivänä kokouksemme jälkeen ryhmämme puheenjohtaja Ravi on kutsunut eduskuntaryhmien puheenjohtajat eduskuntaan keskustelemaan hallitustunnusteluiden tilanteesta. Tiistaina ratkennee varmasti monta asiaa. Yhteistyön rakentajia ja vastuunkantajia tarvitaan. Ilman heitä ei synny toimintakykyistä hallitusta.

Blogi 20.5.2011

Tänään aloitamme Säätytalolla hallitusneuvottelut. On ilo olla taas mukana synnyttämässä Suomen uudelle hallitukselle suuntaviivoja. Suomalaista sisua ja ponnistuskykyä tarvitaan tänään ja tulevina päivinä.

Hallitusneuvotteluihin osallistuvat Kokoomuksen, Sosialidemokraattien, Vasemmistoliiton, Ruotsalaisten, Vihreiden ja Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmät.

Hallitusneuvotteluissa on tärkeä löytää linjat uusien työpaikkojen, yrittäjyyden ja hyvän työelämän edistämiseksi. Koulutuksen ja tutkimuksen laatu sekä terveydenhuollon laatu on varmistettava. Hyvinvointiyhteiskunnan pelastaminen ja metropolipolitiikan vauhdittaminen ovat meidän helsinkiläisten kannalta aivan olennaisia. 

Nyt on yhteistyön rakentamisen aika.

Blogi 26.4.2011 http://sarisarkomaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/71133-kiitos-tuesta-hihat-on-kaaritty

Kokoomuksen vaalivalvojaiset olivat jännittävämmät kuin koskaan ennen. Olin mieheni kanssa yhdessä syömässä ennen valvojaisia. Vaalikampanjarutistuksen jälkeen on hyvä istua rauhassa alas ja samalla valmistautua vaalin tulokseen. Ennakkoäänet tulivat juuri samaan aikaan jälkiruoan kanssa. Vaikka muutosta ja yllätystä osattiin odottaa, olivat ennakkoäänet silti iso yllätys.

Ennakkoäänien jälkeen kaikki oli vielä mahdollista, mutta suurimman puolueen paikka kokoomukselle ei ollut mitenkään varma. Suurin pettymys oli se, että kansanedustajapaikkamme putosivat Helsingissä kahdeksasta kuuteen. Saapuessani vaalivalvojaisiin oli jännitys käsin kosketeltavaa. Skoolasimme yhdessä vaalitiimini kanssa ennen lopullista tulosta. Hyvää työtä täytyy aina juhlistaa.

Omalta kohdaltani ennakkoäänet olivat helpotus. Olin neljäntenä ja olen joka vaaleissa kirinyt vaalipäivän äänillä. Viime vaaleissa pääsin toiseksi ja tällä kertaa kolmanneksi Helsingin kokoomuksen ehdokkaiden joukossa. Omaan tulokseeni olin tyytyväinen: uusin valtakirjani mittavalla äänimäärällä. Lämpimät kiitokset tuesta helsinkiläisille äänestäjille ja vaalityössä mukana olleille!

Kokoomusjoukkueemme, ehdokkaat ja kaikki mukana olleet tekivät tinkimättömästi työtä ja täysillä loppuun asti. Suurkiitos kaikille! Olin poikkeuksellisesti vaalimökillä vielä sunnuntaina usean muun ehdokkaan kanssa. Mökiltä lähtiessäni oli tunne, että olemme tehneet parhaamme. Kokoomus sai 44 kansanedustajapaikkaa ja 20,4 prosenttia äänistä. Kokoomus nousi eduskuntavaaleissa historiallisesti ensimmäistä kertaa Suomen suurimmaksi puolueeksi.

Tänään jaettiin uuden eduskunnan edustajien valtakirjat. Oikeuskansleri Jonkka tarkasti valtakirjat jonka jälkeen suoritettiin edustajien virallinen valokuvaus. Tänään valmistui myös neuvottelutulos valiokunnista. Eduskuntaryhmien puheenjohtajat sopivat, mitkä puheenjohtajuudet kukin puolue saa ja montako paikkaa. Eduskuntaryhmät järjestäytyivät jo ennen pääsiäistä, ja ryhmän johdon vetämänä on pääsiäispäivät pohdittu, mihin kukin edustaja menee. Valiokuntatyö on aivan keskeinen osa kansanedustajan työtä ja siksi on monin tavoin tärkeää, minkä valiokuntapaikan saa.

Huomenna ovat puhemiesvaalit. Puhemieheksi tullaan valitsemaan ryhmämme edustaja Ben Zyskowicz. Suomen ja suomalaisten arjen kannalta keskeistä ovat jo täydessä valmisteluvauhdissa olevat hallitusneuvottelut. Nyt on yhteistyön rakentamisen aika.

16.4.2011: http://sarisarkomaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/69951-koti-helsingissa-ei-saa-olla-liian-kallis

Eduskuntavaalit ovat saaneet aikaan mittavan kiinnostuksen politiikkaan. Yhteydenottoja on tullut näiden vaalien alla enemmän kuin koskaan. Kokoomuksen vaalimökillä on aina ihmisiä jonoksi asti odottamassa vuoroaan. Vaaleissa parasta onkin ihmisten tapaaminen. Helsinkiläiset ovat tuoneet monenlaisia terveisiä mutta huoli asumisen kalleudesta on noussut aivan erityisesti esille. Se ei ole ihme, sillä onhan asuminen jokaisen perustarve.

Suomi tarvitsee viisaita ja vastuullisia päätöksiä. Meidän on tasapinotettava talous ja katkaistava velkakierre. On vastuutonta ahnehtia tulevien sukupolvien mahdollisuuksia. Samaan aikaan on huolehdittava tasapainottamistoimien oikeudenmukaisuudesta. On huolehdittava, etteivät talouden tasapainottamistoimet johda siihen, että tavalliset helsinkiläiset eivät voisi enää asua kotikaupungissaan. Ei saa myöskään käydä niin, että eläkeläiset joutuisivat myymään oman kotinsa veropaineen alla. Samoin lapsiperheillä pitää olla mahdollisuus asua Helsingissä. Asumisen lähes sietämättömien kustannusten kurissa pitäminen on seuraavan vaalikauden yksi keskeinen asia.

Asuntojen hintojen ja vuokrien nousu saadaan kuriin vain rakentamalla Helsinkiin lisää kohtuuhintaisia asuntoja. Tässä tarvitaan valtiovallalta vahvempaa otetta. Kaavoitusta ja rakentamista hidastavia säädöksiä ja byrokratiaa on purettava. Asumista on tiivistettävä hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle. Asuntolainojen korkovähennys on säilytettävä. Kiinteistövero on pidettävä kohtuullisena.

Myös energiaverot vaikuttavat asumisen kustannuksiin. Suomessa asuminen ei ole mahdollista ilman energiaa. Tietyissä rajoissa asukas voi vaikuttaa, paljonko energiaa kuluu. Ympäristöveroja on kiristetty ympäristömuutoksen torjumiseksi ja energian säästämiseksi. Syytä on kuitenkin tulevaisuudessa miettiä, onko kotitalouden kulutuksessa jokin määrä, jota pienemmällä kulutuksella ei tule toimeen. Tällöin tähän määrään voisi kohdistua lievempi verotus. Kulutusverojen vastapainona työn tekemisen ja eläkkeiden verotusta on maltillisesti kevennettävä.

Helsinkiläisten kannalta on välttämätöntä, että kaikissa korotuksissa arvioidaan niiden vaikutukset asumisen kokonaiskustannuksiin. Helsinki, jossa sen omat asukkaat ja työntekijät eivät voi asua ei ole ainakaan minun haluamani Helsinki. Uutta kaavoitusta tehtäessä yhdyskuntarakennetta on eheytettävä ja maankäyttöä tiivistettävä hyvien joukkoliikenneyhteyksien varteen. Näin ihmisten arjesta tulee sujuvampaa ja ympäristön kannalta fiksumpaa.

Follow by Email
Facebook
LinkedIn
Instagram