Siirry sisältöön

Tiedote 27.8.2026

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa vaatii Itämeripäivänä nykyistä voimakkaampia toimia vesistöjen ravinnekuormituksen vähentämiseksi. Kokoomus linjaa uudessa tavoiteohjelmassaan useita uusia toimia, joista keskeisiä ovat muun muassa fosforiasetuksen lantapoikkeuksesta luopuminen ja ojituksiin liittyvän lainsäädännön uudistaminen. Sarkomaan mukaan Itämeren suojelussa on keskityttävä erityisesti rehevöitymisen juurisyihin.

”Itämeren suojelussa on saatu paljon aikaan, mutta meidän on pystyttävä parempaan ja tehtävä nykyistä vaikuttavampia toimia. Ravinteiden valuminen pelloilta, metsistä ja muualta valuma-alueelta on saatava määrätietoisesti alas”, Sarkomaa sanoo.

Lantapoikkeus mahdollistaa tietyissä tilanteissa tavallista suuremman fosforimäärän levittämisen pellolle kotieläinten lantana. Luonnonvarakeskuksen vuonna 2026 julkaiseman selvityksen mukaan lantapoikkeuksen käyttö lisää vesistöjen ravinnekuormituksen riskiä ja siitä luopuminen olisi kustannustehokas keino tehostaa vesiensuojelua.

”Jos tiedämme, että jokin käytäntö lisää ravinnekuormituksen riskiä ilman vastaavaa hyötyä sadolle, meidän pitää uskaltaa muuttaa sitä. Siksi Kokoomus on linjannut, että lantapoikkeuksesta luovutaan. Samalla on tietenkin huolehdittava siitä, että ravinteet saadaan tehokkaammin kiertoon ja viljelijöille on tarjolla toimivia vaihtoehtoja”, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaan mukaan Orpon hallituskaudella Itämeren suojelemiseksi on tehty tärkeitä päätöksiä. Likaisen lumen ajaminen mereen on kielletty, rahtialusten jätevesien päästäminen mereen on kielletty ja ravinteiden päätymistä Itämereen on hillitty usein eri keinoin. Kunnianhimon tasoa on kuitenkin lisättävä.

”Itämeren suurinta ongelmaa, rehevöitymistä, ei ratkaista yhdellä toimenpiteellä. Maatalouden ravinnevalumia on vähennettävä, turhia ojituksia karsittava muuttamalla ojitukseen liittyvää lainsäädäntöä ja ravinteiden kiertoa tehostettava. Suojelun pitää perustua tekoihin, joiden vaikutus voidaan myös osoittaa”, Sarkomaa sanoo.

”Tulevan hallituksen tehtävä on aikaansaada toimet, joilla käänne parempaan Saaristomeren ja koko Itämeren tilassa saadaan aikaiseksi”, Sarkomaa päättää.

Blogi 26.8.2026

Alle 15-vuotiaiden sosiaalisen median käyttörajoitukset ovat viisas ratkaisu. Ne ovat vaikuttava keino vahvistaa lasten ja nuorten kasvurauhaa ja hyvinvointia.

Lasten ja nuorten suojeleminen sosiaalisen median haitoilta on välttämätöntä ja kiireellistä. Tutkimukset osoittavat, että liiallinen sosiaalisen median käyttö ja altistuminen lapsille sopimattomalle sisällölle heikentävät lasten ja nuorten kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia.

Rajoitamme nuorten alkoholinkäyttöä ja uhkapelaamista. Samalla tavalla on perusteltua puuttua sosiaaliseen mediaan, joka aiheuttaa riippuvuutta ja laaja-alaisia haittoja lasten ja nuorten hyvinvoinnille.

Liiallinen ruutuaika on merkittävä riski aivojen kehitykselle ja mielenterveydelle. Sen on todettu lisäävän masennusta, ahdistuneisuutta ja tarkkaavaisuushäiriöitä. Älylaitteiden liikakäyttö vie myös aikaa lapsen normaalille kehitykselle tärkeiltä asioilta.

Lukeminen vähenee, sosiaalisten taitojen oppiminen heikkenee ja ulkoilu sekä liikkuminen jäävät vähemmälle, kun yhä suurempi osa ajasta kuluu ruudun äärellä. Sosiaalista mediaa hyödynnetään lisäksi kiusaamiseen ja väkivallan levittämiseen.

Olen huolissani netissä toimivista väkivaltaisista ja hyväksikäyttöön liittyvistä verkostoista, joiden kohteena ovat usein lapset ja nuoret. Sosiaalinen media on lisännyt myös seksuaalisen ahdistelun riskiä tarjoamalla tekijöille suoran ja usein valvomattoman pääsyn lasten ja nuorten arkeen. Tämän vuoksi useissa maissa valmistellaan parhaillaan tiukempia ikärajoja sosiaalisen median käyttöön.

Pidän erittäin hyvänä, että pääministeri Orpon hallitus on käynnistänyt selvityksen sosiaalisen median ikärajasta ja alle 15-vuotiaita koskevista käyttörajoituksista. Työ on saatava valmiiksi ja eduskunnan käsiteltäväksi.

Myös Euroopan parlamentti on ilmaissut vakavan huolensa alaikäisten verkossa kohtaamista riskeistä ja ehdottanut 16 vuoden ikärajaa sosiaalisen median käyttöön koko EU:ssa.

Lapsuus on ainutlaatuinen elämänvaihe, jonka vaikutukset ulottuvat koko ihmisen elämään ja yhteiskuntaan. Tarvitsemme selkeitä rajoja ja poliittista rohkeutta turvata lasten digitaalinen kasvurauha.

Olen ehdottanut, että eduskunta käy ajankohtaiskeskustelun lasten ja nuorten sosiaalisen median käytön rajoittamisesta ja digitaalisen kasvurauhan turvaamisesta. Jätin aiheesta ajankohtaiskeskustelualoitteen jo helmikuussa 2026.

Lähetän kuukausittain ajankohtaiset kuulumiset eduskunnasta ja Helsingin kaupunkipolitiikasta. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi

Ajatuksesi ja palaute ovat tärkeitä, pidetään yhteyttä.

Voit seurata eduskunnan ajankohtaisia myös Facebookissa, Instagramissa ja X:ssä.

Tiedote 24.8.2026

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa muistuttaa, että hallitusohjelman mukainen selvitys ikäihmisten parannetusta kotitalousvähennyksestä on viisasta tehdä valmiiksi pääministeri Orpon hallituksen loppukirissä. Kyse on palvelurakenteen muuttamisesta vastaamaan väestön ikääntymistä, mutta yhtä lailla kasvutoimesta. Sarkomaasta on mainiota, että kotitalousvähennyksen enimmäismäärää päätettiin korottaa 2 100 euroon ja vähennysprosenttia 40 prosenttiin.

Sari Sarkomaa. Kuvaaja: Kristian Tervo.
Sari Sarkomaa. Kuvaaja: Kristian Tervo.

"Kotitalousvähennyksen kehittämistä on jatkettava. Kotitalousvähennys on viisasta ottaa nykyistä vahvemmin ja uudistettuna osaksi ikäihmisten palvelukokonaisuutta”, Sarkomaa sanoo.

Suomen yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa vauhdilla: ikäryhmään kuuluu tällä hetkellä yli 600 000 henkilöä ja määrän ennustetaan Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan kaksinkertaistuvan lähes 1,3 miljoonaan vuoteen 2075 mennessä.

Palvelutarpeeseen vastaaminen edellyttää uusien palvelumuotojen kehittämistä.

Ikäihmisten parannetun kotitalousvähennyksen tarkasteluun ei tarvitse lähteä tyhjältä pöydältä. Sitra on valmistellut mallin senioreiden kotitalousvähennyksestä ja tehnyt asiasta vakuuttavat laskelmat Sitran Kotitalousvähennys arjen tukena -julkaisussa. Raportin johtopäätökset tukevat hallitusohjelman kirjausta selvittää ja myös ottaa käyttöön senioreiden korotettu kotitalousvähennys.

Sitran ehdotuksessa kotitalouspalvelutyön verovähennysoikeutta kasvatettaisiin 70 prosenttiin yli 75 vuotta täyttäneiden osalta, omavastuu poistettaisiin ja aivan uutena elementtinä tuotaisiin suora tuki pienituloisille, jotta kotitalousvähennyksen käyttö olisi kaikille mahdollista. Sitra arvioi laskelmissaan ”superkotitalousvähennyksen” tuovan säästöjä vähentämällä ympärivuorokautisen hoivan tarvetta ja lisäävän yrittäjyyttä. Sitran mallin tarkastelu ja sen jatkokehitys olisi Sarkomaan mukaan hyvä olla osa selvitystyötä.

"Ikäihmisten kotitalousvähennyksessä ei ole kyse vain verotuksesta, vaan siitä, että ihmiset saavat tarvitsemansa avun ajoissa ja voivat asua pidempään omassa kodissaan. Samalla voidaan keventää julkisten palvelujen painetta ja luoda työtä palvelualoille", Sarkomaa sanoo.

Kotitalousvähennyksen rooli on ikäihmisille erityisen tärkeä. Valtaosa, noin 90 prosenttia yli 75-vuotiaista, asuu kotona. Vain noin 6 prosenttia kaikista ikäihmisistä on ympärivuorokautisen palveluasumisen piirissä ja noin 13 prosenttia saa säännöllistä kotihoitoa. Julkisia kotipalveluja saa useimmiten vasta, kun toimintakyky on merkittävästi heikentynyt. Lisäksi kotihoidon palvelujen sisältö on sellainen, että lisäapua on pääosin hankittava myös muualta.

”Senioreiden elämäntilanteet ovat erilaisia, ja palveluihin tarvitaan vaihtoehtoja. Monet senioreista ovat aktiivisia toimijoita ja kantava voima yhteiskunnassamme. Yhä useampi auttaa ikääntyvää läheistään. Osa tarvitsee apua ja tukea kotona asumiseen tai esimerkiksi omaisen hoidossa. Usein avun tarve kasvaa iän myötä. Moni seniori asuu kuitenkin yksin, eikä kaikilla ole läheisiä tai ystäviä auttamassa. Kotitalousvähennys on tärkeä tuki ikäihmisille sekä heitä auttaville läheisille, joista moni on mukana työelämässä”, Sarkomaa sanoo.

Tiedote 21.8.2026

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa on huolissaan siitä, että SDP:n sisäinen erimielisyys ja linjan puute sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksesta uhkaa jarruttaa syksyllä jatkuvaa parlamentaarista sote-työtä. Valtioneuvosto asetti keväällä parlamentaarisen työryhmän pohtimaan hyvinvointialueiden tulevaisuutta.

SDP:n kansanedustaja Aki Lindén ehdotti keskiviikkona Helsingin Sanomien haastattelussa jopa miljardin euron säästöjä sosiaali- ja terveydenhuollosta muun muassa leikkaamalla hyvinvointialueindeksiä. Avaus yllätti myös SDP:n sote-valiokuntaryhmän jäsenet, jotka kokoontuivat asian tiimoilta ylimääräiseen kriisikokoukseen torstaina. Sarkomaan mukaan on selvää, että SDP:llä ei ole yhtenäisiä sote-linjoja.

– Ei ihme, ettei SDP:n säästölistaa ole vieläkään saatu julki. Aki Lindén esittää miljardin sote-säästöä, samaan aikaan toiset puolueessa vastustavat kaikkia leikkauksia eikä osa edes ole kuullut asiasta. Tänään oli jo koolla SDP:n hätäkokous. Edessä näyttää olevan taas värikäs sote-syksy, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaan mukaan sote-keskustelussa tarvitaan riitelyn sijaan ratkaisuja. Suomalaisten on saatava tarvitsemansa sosiaali- ja terveyspalvelu ja sote-henkilöstölle on turvattava työrauha.

– Kokoomuksen johdolla on koottu parlamentaarinen työryhmä etsimään kestäviä ratkaisuja hyvinvointialueiden rahoitukseen ensi vuosikymmenelle. Minulla on ilo edustaa kokoomusta työryhmässä yhdessä Mia Laihon ja työryhmän puheenjohtajan Anna-Kaisa Ikosen kanssa. Työryhmän jäsenenä toimii myös SDP:n Aki Lindén. Toivon, että demareiden sisäinen kiistely ei vaikuta negatiivisesti kaikkien eduskuntaryhmien yhteiseen työhön, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaa muistuttaa, että parlamentaarisen työryhmän asialistan kärjessä on juuri hyvinvointialueiden rahoitus.

– On toivottavaa, että demareilta löytyy yhteinen linja jo seuraavaan kokoukseen mennessä. Olemme koonneet joukot yhteen, jotta voimme yhdessä turvata palvelut – siihen tarvitaan kaikkien puolueiden sitoutumista, ei riitelyä ja vääntöä, Sarkomaa päättää.

Blogi 21.8.2026

Viime vuonna Suomeen tuotiin EU:n ulkopuolelta yli 40 miljoonaa pikkupakettia. Heinäkuussa halpojen ”Kiina-pakettien” määrä romahti lähes 80 prosenttia vuoden takaisesta.

Tämä tarkoittaa reilumpaa kilpailua kotimaiselle kaupalle, enemmän työpaikkoja ja verotuloja, vähemmän ympäristökuormitusta ja krääsää.

Halpa Kiina-krääsä on tullut kalliiksi Suomelle. Maahamme vyöryvä pakettitsunami on vääristänyt yritysten välistä kilpailua, vaarantanut kuluttajien turvallisuutta ja vaikeuttanut kiertotalouden toteutumista. Ongelman vaikutukset ulottuvat koko yhteiskuntaan, sillä halpatuonti heikentää veropohjaa ja vaikuttaa työllisyyteen.

Tullin uusimpien tilastojen mukaan EU:n ulkopuolelta tulevien, alle 150 euron arvoisten verkkokaupan tavaraerien määrä romahti heinäkuussa lähes 80 prosenttia viime vuodesta. Tämä on valtavan hyvä uutinen!

Pelkästään viime vuonna Suomeen tuotiin EU:n ulkopuolelta 40,5 miljoonaa pikkupakettia, joista 99 prosenttia saapui Kiinasta. Koko EU-alueelle saapui viime vuonna jo 4,6 miljardia pienlähetystä. Siksi me Suomessa halusimme kirittää asiaan puuttumista ja siksi myös EU ryhtyi toimiin.

Kaupan liiton selvityksen mukaan myös suomalaisten verkkovierailut kiinalaisille kauppapaikoille ovat vähentyneet. Heinäkuussa kävijämäärä putosi 39 prosenttia.

Myönteisen muutoksen taustalla on alle 150 euron lähetysten tullittomuuden poistaminen. Jatkossa kaikki EU:n ulkopuolelta verkkokaupan kautta tilatut tavarat kuuluvat tullimaksujen piiriin riippumatta lähetyksen arvosta.

Uudistuksen myötä halpatuontilähetyksille, kuten Temu- ja Shein-tilauksille, määrättiin kiinteä kolmen euron tullimaksu jokaisesta lähetyksen tavaraerästä. Tämä lisää erityisesti useita eri tuotteita sisältävien pienlähetysten kustannuksia.

Pakettimäärien romahdus on erittäin tervetullut kehitys mutta työ ei ole vielä valmis. Heinäkuun ensimmäisenä päivänä voimaan astunut muutos on osa laajempaa ja vaiheittain toteutuvaa EU:n tulliuudistusta.

Pakettitsunami on viisasta ja välttämätöntä pysäyttää. Kiinalaiset verkkokaupat ovat rapauttaneet suomalaisten yritysten toimintamahdollisuuksia. Vähittäiskaupasta katosi Suomessa vuosien 2024–2026 välillä 8 000 työpaikkaa. Syitä on useita, mutta halpatuonnilla on ollut oma ikävä vaikutuksensa kehitykseen.

Maamme tulevaisuudelle on elintärkeää, että omat yrityksemme pärjäävät. On kohtuutonta, että kotimainen kauppias maksaa tuoteturvallisuudesta, kierrätysmaksuista ja veroista, kun sääntöjä kiertävä krääsälähetys toimii täysin toisin.

Reilujen pelisääntöjen lisäksi kyse on tuoteturvallisuudesta, ihmisten terveydestä ja ympäristöstä. Kiinalainen verkkokauppa tuottaa valtavan määrän jätettä, kantamatta siitä vastuuta. Kyse on halpatuonin vaikutuksista verotuloihin, työllisyyteen ja kestävään kuluttamiseen.
Tavoitteena on palauttaa reilut pelisäännöt, varmistaa lainsäädännön noudattaminen sekä turvata Euroopan ja suomalaisen elinkeinoelämän kilpailukyky.

Toivottavasti tervetullut kehityssuunta auttaa kotimaista kaupanalaa ja myös kivijalkayrityksiä.

Lähetän kuukausittain ajankohtaiset kuulumiset eduskunnasta ja Helsingin kaupunkipolitiikasta. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi

Ajatuksesi ja palaute ovat tärkeitä, pidetään yhteyttä.

Voit seurata eduskunnan ajankohtaisia myös Facebookissa, Instagramissa ja X:ssä.

Tiedote 19.8.2026

Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa esittää, että ravintoloiden oikeus myydä alkoholia mukaan laajennetaan koskemaan viinejä. Muutos vahvistaisi kauan alamaissa olleen ravintola-alan kannattavuutta. Nykyisin ravintolasta saa ostaa mukaan käymisteitse valmistettuja enintään 8,0-prosenttisia ja muulla tavoin valmistettuja enintään 5,5-prosenttisia juomia, mikä on rajannut ulosmyynnin käytännössä merkityksettömäksi.

– Viinipullon myyminen asiakkaalle mukaan aterian päätteeksi olisi helppo tapa vahvistaa ravintola-alan kannattavuutta. Se ei vaadi ravintolalta uutta neliötä eikä uutta työvuoroa. Kyse on pienestä muutoksesta lakiin, mutta sen vaikutukset ravintoloiden liiketoimintaan voisivat näkyä nopeasti, Sarkomaa sanoo.

Ravintola-alan 2020-luku on ollut poikkeuksellisen vaikea: ensin koronapandemia, sitten kustannusten nousu ja kuluttajien heikko luottamus. Ravintolassa nautitun alkoholin verotus on Suomessa erittäin kireää. Vuonna 2025 anniskelukulutuksen osuus alkoholijuomien tilastoidusta kulutuksesta oli enää 13 prosenttia ja anniskelukulutus väheni edelleen 4,5 prosenttia edellisvuodesta.

– Talouden ja kuluttajien luottamuksen käännyttyä kasvuun myönteistä kehitystä kannattaa vauhdittaa. Viinien ulosmyyntioikeus on markkinaehtoinen uudistus, joka ei maksa valtiolle euroakaan mutta voisi tuoda ravintoloille kaivattua lisämyyntiä, Sarkomaa sanoo.

Samalla uudistus olisi piristysruiske kotimaiselle matkailulle. Kokoomuksen tavoitteena on kaksinkertaistaa Suomen matkailuvienti. Sarkomaa muistuttaa, että matkailija ei osta pelkkää majoitusta.

– Laadukkaat ja omaleimaiset ravintolat ovat yksi syy siihen, miksi matkailija valitsee Suomen. Helsingissä on panostettu viime vuosina voimakkaasti ruokakulttuurin ja ravintolamatkailun kehittämiseen, ja sama potentiaali löytyy eri puolilta Suomea. Ravintola-ala on työvoimavaltainen, joten jokainen elinvoimainen ravintola työllistää ja pitää yllä koko alueen palveluita, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaan mukaan uudistus auttaisi varmasti suurten kaupunkien ulkopuolella toimivia ravintoloita: matkailukeskuksia tai vaikkapa saaristossa sijaitsevia ravintoloita, joissa lähin viinejä myyvä Alko voi olla kymmenien kilometrien päässä. Myös pienten paikkakuntien liikenneasemaravintolat voisivat palvella nykyistä paremmin sekä paikallisia asukkaita että matkailijoita.

– Monella pienellä paikkakunnalla liikenneasema on viimeinen palvelupiste, joka on auki. Jokainen lisäeuro sen kassaan on koko kylän etu, Sarkomaa sanoo.

– Eduskunnassa on parhaillaan käsittelyssä esitys pientuottajien ulosmyyntioikeudesta. On johdonmukaista, että sama oikeus ulotetaan myös ravintoloihin, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaan mukaan kyse ei ole alkoholin kokonaiskulutuksen kasvattamisesta vaan ravintola-alan ja sen työpaikkojen turvaamisesta.

Kolumni 17.8.2026 (Letterbox Media)

Koulujen alkaessa keskustelut peruskouluista kuumenevat. Opettajien, oppilaiden ja perheiden ääni on syytä saada kuulumaan. Täysin selvää on, että vaikuttavilla toimilla on kiire. On onnistuttava katkaisemaan 2000-luvun alusta alkanut oppimistulosten lasku. Aiemmin tehdyt korjaustoimet eivät ole tepsineet, ja siksi perusopetuksen vahvistaminen on kuluvan eduskuntakauden painopisteemme. On ollut iso karhunpalvelus, että oppilaita on päästetty peruskoulun läpi ilman riittäviä perustaitoja. Suunnan muuttamiseksi säädimme lain osaamistakuusta. Jatkossa luokalta toiselle ei siirrytä ilman riittävää osaamista, kun vähimmäisosaamisen tasot sekä kansallisesti yhtenäiset menettelyt arviointiin määritellään. Tämä tukee opettajien entistä vaativampaa työtä. Oppilaita tuetaan vaikuttavammin, ja samalla vaaditaan riittävää osaamista. Tavoite on, että jokainen oppilas saa peruskoulusta osaamisen, joka mahdollistaa omien unelmien tavoittelun.

Olemme vahvistaneet perusopetuksen rahoitusta 200 miljoonalla eurolla. Äidinkielen ja matematiikan tunteja on lisätty. Oppimisen tuki on uudistettu, jotta jokainen oppilas saa tuen oikeaan aikaan. Sopimuskoulujemme valtion rahoitus on korjattu samalle tasolle kuin kaupungin koulujen. Opetusministerinä aloittamani tasa-arvorahoituksen taso vakiinnutettiin tukemaan erityisesti haastavimmilla alueilla toimivia kouluja.

Iloitsen siitä, että työrauha on jo kohentunut, kun kännyköiden käyttöä kouluissa on rajoitettu. Lisäksi lisäämme Helsingin koulupäivään lukemista ja liikuntaa.

Riittävän vahva suomen tai ruotsin kielen taito on oppimisen ehdoton edellytys. Siksi suomi ja ruotsi toisena kielenä (S2 ja R2) -opetus täsmennetään kielitaidon tasoon perustuvaksi määräaikaiseksi tueksi kohti yleistä oppimäärää. Siirtymisen tueksi tulee mahdollisuus antaa yleisopetuksessa vielä lisäopetusta. Kielitaito kehittyy varhaisessa vuorovaikutuksessa, ja lapselle lukeminen syntymästä asti edistää koulumenestystä. Vanhempien rooli on merkittävä. Siksi olemme vakinaistaneet neuvoloissa toiminnan, joka on tutkitusti kannustanut vanhempia lukemaan juuri niissä perheissä, joissa ei muutoin luettaisi. Helsingissä on käynnissä pilotti, jossa neuvolassa arvioidaan lapsen kielen kehitystä ja tarvittaessa ohjataan lapsi varhaiskasvatukseen. On tärkeää ymmärtää, että laadukas varhaiskasvatus ja esikoulu ovat vaikuttava tapa varmistaa yhdenvertainen alku koulupolulle.

Lasten eriytymisen ehkäisyä ei voi asettaa vain koulujen harteille, vaan sen on oltava keskeinen osa kaupunkipolitiikkaa. Oppilaaksiottoalueiden muodostamisen perusteena ei pidä olla lasten kielitaito.

Lähikouluperiaate on hyvä perusta koulujen kehittämiselle, mutta sen rinnalla on pidettävä mahdollisuudet hakeutua toiseen kouluun esimerkiksi painotetun luokkamuotoisen opetuksen vuoksi. On iso rikkaus, että kaupungisamme on monimuotoinen kouluverkko ja erilaisia vaihtoehtoja. Se tukee osaltaan sitä, että tavoite jokaisen lapsen parhaista mahdollisuuksista oppia ja saavuttaa oma potentiaalinsa taustasta riippumatta toteutuu.

Lähetän kuukausittain ajankohtaiset kuulumiset eduskunnasta ja Helsingin kaupunkipolitiikasta. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi

Ajatuksesi ja palaute ovat tärkeitä, pidetään yhteyttä.

Voit seurata eduskunnan ajankohtaisia myös Facebookissa, Instagramissa ja X:ssä.

Blogi 13.8.2026

SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman arvosteli keskiviikkona eduskuntaryhmänsä kesäkokouksessa hallituksen turvallisuuspolitiikkaa ja arvioi hallituksen kompuroivan. Väite on jäi ilman kunnollisia perusteita. Tosiasia on, että pääministeri Petteri Orpon hallitus on tehnyt merkittäviä päätöksiä suomalaisten turvallisuuden vahvistamiseksi.  Linja on ollut kirkas. Päätöksiä mm. rajaturvallisuudesta, jalkaväkimiinoista ja ydinenergialaista on viety päämäärätietoisesti eteenpäin.

Puheenjohtaja Lindtmanin puheenvuoro sai pohtimaan SDP:n turvallisuuspoliittista linjaa.

Puheenjohtaja Antti Lindtmanin joukot ovat revenneet kannoissaan puoluejohtoa myöten suomalaisten turvallisuudelle elintärkeissä asioissa.

Kun päätimme Suomen rajaturvallisuudesta, SDP:n rivit hajosivat. SDP:n eduskuntaryhmän kuusi kansanedustajaa äänesti rajaturvallisuuslain jatkamista vastaan. SDP:n vastustusta on mahdoton ymmärtää, kun kyse on laista, joka on keskeinen keino Venäjän välineellistämän maahantulon torjumiseksi.

Koko SDP:n eduskuntaryhmä asettui poikkiteloin vastustamaan puolustushallinnon valmistelemaa ydinaselainsäädännön päivitystä. Demariryhmä ei hyväksynyt aikansa eläneiden esteiden poistamista, jotta Suomi voisi hyödyntää täysimääräisesti Naton yhteistä puolustusta ja pelotetta. Äänestyspäätös oli käsittämätön. Liityimme kansakuntana Natoon, jotta saisimme täyden turvan liittokunnasta. Siksi myös lainsäädäntömme on vastattava nykyistä turvallisuusympäristöä ja Nato-jäsenyyttä. Tässäkin oli lupa odottaa SDP:ltä enemmän, mutta toisin kävi. SDP tyrmäsi hallituksen esityksen heti kättelyssä vedoten tyytymättömyyteensä esityksen valmisteluprosessiin.

Yhteistä linjaa ei löytynyt SDP:n ryhmästä myöskään Ottawan sopimukseen eli kansainväliseen jalkaväkimiinojen käyttöön koskevaan sopimukseen.

Rajalain jatkaminen tulee eduskunnan käsittelyyn syksyllä. Ei ole luottamusta herättävää, että maamme turvallisuudelle näin tärkeässä ja kohtalokkaassa asiassa SDP:n tukea voi vain arvailla. Suomi ansaitsee parempaa.

Syksy näyttää, kuinka käy rajalakia koskevassa äänestyksessä. Toivottavaa on, että Puheenjohtaja Lindtman ja ryhmyri Tuppuraisen  kykenisivät kokoamaan eriseuraisen  joukkonsa asioissa, joissa on keskeisestä kyse suomalaisten turvallisuudesta.

Lähetän kuukausittain ajankohtaiset kuulumiset eduskunnasta ja Helsingin kaupunkipolitiikasta. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi

Ajatuksesi ja palaute ovat tärkeitä, pidetään yhteyttä.

Voit seurata eduskunnan ajankohtaisia myös Facebookissa, Instagramissa ja X:ssä.

Tiedote 11.8.2026

Kokoomuksen kansanedustajat Mia Laiho ja Sari Sarkomaa muistuttavat, ettei Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) tuore tutkimus yksityisen hammashoidon Kela-korvauksista anna aihetta luopua korvausjärjestelmästä. Helsingin Sanomat uutisoi 4.8. tutkimuksesta, jonka mukaan Kela-korvauksista hyötyvät keskimääräistä enemmän hyvätuloiset.

Sari Sarkomaa ja Mia Laiho
Sari Sarkomaa ja Mia Laiho

– Havainnosta ei seuraa, että Kela-korvaukset olisivat väärä ratkaisu. Niitä käyttävät tavalliset palkansaajat ja eläkeläiset, eivät vain hyvätuloiset. Hyvinvointiyhteiskunnassa verovaroin rahoitetut palvelut kuuluvat kaikille, myös heille, jotka niitä merkittävästi rahoittavat, Sarkomaa sanoo.

– Kela-korvauksien tarkoituksena ei ole tasata tuloja – sitä varten on progressiivinen ansiotuloverotus. Kela-korvauksen nimenomainen tarkoitus on alentaa sairauden hoidosta aiheutuvia kustannuksia. Korvaukset ovat osa sairausvakuutusjärjestelmää, ja niitä maksetaan kaikissa tuloluokissa, Sarkomaa muistuttaa.

Laihon ja Sarkomaan mukaan KKV:n tutkimuksessa todetaan osuvasti, että mitä myöhemmin suun terveysongelmat havaitaan, sitä kalliimmaksi ja vaativammaksi niiden hoito tulee. Tästä syystä Orpon hallitus on nostanut hammashoidon Kela-korvauksia ja laajentanut suuhygienistin käyntien korvattavuuden kahteen kertaan vuodessa.

– Suun terveys kuuluu kaikille tulotasosta riippumatta, Laiho sanoo.

Edustajat nostavat esiin myös suun terveyden yhteyden muuhun kansanterveyteen. Suun tulehduksilla ja pitkäaikaissairauksilla, kuten diabeteksella sekä sydän- ja aivosairauksilla, on todettu selkeitä yhteyksiä.

– Kun hoitoon hakeutumisen kynnystä madalletaan, voidaan ehkäistä terveysongelmia sekä välttää kipua ja huolta, joita hoitamattomat suun sairaudet aiheuttavat. Samalla säästetään kustannuksia, Laiho sanoo.

Laihon ja Sarkomaan mukaan suun terveydenhuollossa julkinen ja yksityinen sektori täydentävät toisiaan. Julkista hammashoitoa ei ole mitoitettu koko väestön tarpeisiin, minkä vuoksi hoitojonot voivat olla pitkiä ja erityisesti jatkohoitoajat venyvät usein liian pitkälle.

– Oma hammaslääkäri lieventää hammashoitoon liittyvää pelkoa, parantaa hoidon laatua ja vähentää raskaamman hoidon tarvetta. Hoidon jatkuvuus ja luottamuksellinen suhde omaan hammaslääkäriin ovat parhaita keinoja pitää suu terveenä läpi elämän. Kela-korvaus on perinteisesti mahdollistanut pitkiä hoitosuhteita, ja se vahvistaa kustannustehokkaasti hoidon jatkuvuutta. Juuri tähän suuntaan järjestelmää on syytä viedä jatkossakin, Laiho sanoo.

– Lähes puolet aikuisten hammashoidon käynneistä hoidetaan yksityisellä. Kela-korvaus onkin kustannustehokas keino tukea sellaista hammashoitoa, jota julkinen sektori ei itse pysty tuottamaan, Sarkomaa toteaa.

Edustajat kannattavat Hammaslääkäriliiton esitystä kohdentaa Kela-korvauksia nykyistä vaikuttavammin tutkimuksiin ja paikkaushoitoon, joilla voidaan ehkäistä uuden hoitovelan syntymistä.

– Talouden tasapainottamistalkoissa on välttämätöntä keskustella siitä, miten rajalliset julkiset varat kohdennetaan vaikuttavasti. Siksi olemme kehittäneet Kela-korvauksia edistämään ennaltaehkäisyä. Korvauksia on uudistettu niin, että ne kohdistuvat erityisesti ennaltaehkäisevään hoitoon ja suun terveyden pitkäjänteiseen ylläpitoon, Sarkomaa sanoo.

– Kela-korvausten ja palvelusetelien tulee kannustaa hakeutumaan hoitoon ajoissa ja tukea vaikuttavaa työtä. Tavoitteena ei pidä olla vastakkainasettelu julkisen ja yksityisen välillä, vaan järjestelmä, jossa suomalaiset pääsevät oikea-aikaiseen hoitoon ja säilyttävät terveet hampaat koko elämänsä ajan, Laiho ja Sarkomaa päättävät.

Kolumni 10.8.2026 (Kaupunkisanomat)

On vakava tosiasia, että joka viides peruskoulun päättävä nuori jää lukutaidossa alle tyydyttävän tason. Tämä on useista korjaustoimista huolimatta jatkunut. 2000-luvun alussa alkanut lukutaidon laskukierre on vihdoin katkaistava. Lukutaito on oppimisen, sivistyksen ja elämässä pärjäämisen perusedellytys. Olemme Helsingissä asettaneet tavoitteen rakentaa kotikaupungistamme lukemisen ja lukutaidon pääkaupungin.

Helsingissä lukutaitotyötä tehdään varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle saakka. Lapsen polkua vauvasta nuoruuteen tukevat tutkimustietoon nojaavat toimintamallit, kuten Lukuaskeleet-kokonaisuus, sekä tiivis yhteistyö koulutuksen, kirjastojen ja tutkijoiden välillä. Haluamme antaa opettajille entistä tarkempaa tietoa oppijoiden taidoista oikea-aikaisten ja vaikuttavien tukitoimien kohdentamiseksi.

Kirjastojen rooli lukemisen innostajina ja tasa-arvon rakentajina on korvaamaton. Keskustakirjasto Oodi ja eri puolilla Helsinkiä sijaitsevat lähikirjastomme tuovat kirjat lähelle arkea ja madaltavat lukemisen kynnystä. Olemme Helsingissä sitoutuneet varmistamaan lähikirjastoverkoston laajuuden. Aktiivinen kirjastoyhteistyö ulottuu myös toiselle asteelle, jossa nuorten lukuharrastus herkästi hiipuu. Vauhditamme perustaitojen oppimista lisämäärärahoilla: pienentämällä alkuopetuksen ryhmäkokoja 20 oppilaasta 18 oppilaaseen ja lisäämällä painettujen oppikirjojen määrärahoja.

Sovimme myös hallitusneuvotteluissa lukutaidon ja peruskoulun vahvistamisen hallitusohjelman yhdeksi painopisteeksi. Kuluvalla eduskuntakaudella olemme lisänneet perusopetuksen rahoitusta 200 miljoonalla eurolla. Samalla oppimisen tukea on uudistettu ja lukujärjestyksiin on lisätty tunteja perustaitojen, kuten lukemisen, oppimiseen. Suunnanmuutoksen varmistamiseksi hyväksyimme lain osaamistakuusta. Jatkossa luokalta toiselle ei siirrytä ilman riittävää osaamista. Armovitosten sijaan on huolehdittava siitä, että oppilas oikeasti saavuttaa tarvittavat perustaidot. Osaamistakuu ei tähtää luokalle jättämisen lisäämiseen, vaan varhaiseen puuttumiseen ja oikea-aikaiseen tukeen. Myös kännykän käyttöön kouluissa säädetyt rajoitukset tuovat työrauhaa ja tukevat oppimista. Eduskunnassa tekemämme päätökset tukevat kiitettävästi kaupungin tekemää lukutaitotyötä.

Lukutaitoa rapauttavat useat yhteiskunnalliset muutokset. Älylaitteet ja sosiaalinen media nakertavat aikaa lukemiselta ja muulta oppimiselta. Vapaa-ajan lukeminen on merkittävästi vähentynyt ja yhä useammalta puuttuu arjestaan lukemiseen kannustava esimerkki.

Lukemisen edistäminen on ollut kansanedustajan ja kaupunginvaltuutetun työssäni keskeistä. Iloitsen erityisesti pitkäaikaisen tavoitteeni toteutumisesta: saimme vihdoin vakinaistettua Lukulahja lapselle -ohjelman valtionrahoituksen. Kyse on neuvoloiden työstä, joka tutkimusten mukaan on kannustanut merkittävästi vanhempia lukemaan lapsille jo vauvasta alkaen.

Vanhempien ja lapsen läheisten rooli lukutaidon kehittämisessä on aivan keskeinen. Kotien valmiudet tukea lapsen lukutaidon kehittymistä vaihtelevat mittavasti. Lapset ovat kouluun tullessaan hyvin eriarvoisessa asemassa. Lasten kielellinen kehitys ja lukemisen valmiudet alkavat kehittyä varhaisessa vuorovaikutuksessa, siksi vanhempien tietoisuutta lukutaidon merkityksestä ja kodin keinoista tukea lapsen lukutaitoa on lisättävä. Lapsille lukeminen vaikuttaa suoraan lapsen kielitaidon kehittymiseen ja oppimistuloksiin.

Jokaisen nuoren on saatava peruskoulusta riittävät tiedot ja taidot, jotka kantavat toisen asteen tutkintoon, työelämään tai jatko-opintoihin sekä tavoittelemaan omia unelmiaan. On tärkeää, että oppilaat löytävät lukemisen ilon ja kirjallisuuden maailman. Helsingin tavoitteena on toimia maamme lukutaitotyön suunnannäyttäjänä. Hyvä lukutaito on ratkaiseva tekijä jokaisen lapsen elämässä ja koko kotikaupunkimme hyvinvoinnissa.

Lähetän kuukausittain ajankohtaiset kuulumiset eduskunnasta ja Helsingin kaupunkipolitiikasta. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi

Ajatuksesi ja palaute ovat tärkeitä, pidetään yhteyttä.

Voit seurata eduskunnan ajankohtaisia myös Facebookissa, Instagramissa ja X:ssä.