Siirry sisältöön

Kategoria: Ei kategoriaa

Julkaistu

Hallitus vastaa tänään opposition välikysymykseen vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä. 

Perussuomalaiset, Kokoomus ja Kristillisdemokraatit jättivät alkukuusta välikysymyksen, johon hallitus vastaa tänään eduskunnan istunnossa. Oppostitiopuolueiden mukaan erityisesti vanhuspalvelut ovat kriisiytyneet, ja hallitus on laiminlyönyt kriisin ratkaisun. 

– Vanhuspalveluiden ennestään heikko tilanne on romahtanut ja kriisiytynyt tällä hallituskaudella, sanoo kansanedustaja Sari Sarkomaa oppostitiopuolue Kokoomuksesta. 

– Hallitus on laiminlyönyt toimet henkilöstöpulan lievittämiseksi. Erityisesti hoitoalan veto- ja pitovoiman toimimenpiteitä ei ole tällä hallituskaudella tehty, Sarkomaa sanoo.

Koulutuspaikkoja on lisätty, mutta riittääkö se?

Hallituspuolue sosialidemokraattien kansanedustaja Heidi Viljanen sanoo, että välikysymys on tärkeä ja ajankohtainen. 

– En allekirjoita, että mitään ei olisi tehty. Mikään muu hallitus kuin tämä ei ole yhä paljon rahoittanut kuntia ja kunnat ovat vielä tämän vuoden loppuun vastuussa sosiaali- ja terveyspalveluista.  

Hän sanoo myös, hallitus on lisännyt terveydenhuoltoalan koulutuspaikkoja. 

– Vuoteen 2019 verrattuna viime vuonna aloitti 1000 lähihoitaja- ja sairaanhoitajaopiskelijaa enemmän.  

Sarkomaan mukaan koulutuspaikkojen lisääminen on tärkeää, mutta ei ratkaise ongelmaa 

– Hakijamäärät ovat romahtaneet ja hoitajat lähtevät muille aloille tai ulkomaille töihin. Vakavin virhe on se, että ne toimet, joilla hoitoalan  houkuttelevuutta lisättäisiin, on laiminlyöty, Sarkomaa sanoo.

Hallitus porrastaa hoitajamitoitusta

Työvoimapula uhkaa ensi keväänä voimaan tulevaa 0,7 hoitajamitoitusta. Viljasen mukaan hallitus ei ole valmis tinkimään hoitajamitoituksesta. 

– Tällä hetkellä on tavoite, että 0,7 tulisi voimaan huhtikuun alussa. Tiedämme, että meiltä puuttuu 3400 hoitajaa. Tästä syystä porrastamme mitoituksen voimaantuloa. 

Kokoomus ei usko, että hoitajamitoitus yksistään ratkaisisi terveys- ja vanhuspalveluiden kriisiä. 

– Hoitajia tarvitaan lisää kaikkiin palveluihin, mutta tämä mitoitus ei ole tuonut heitä lisää. Kysyn tässä, onko hallitus edes ollut sitoutunut tähän mitoitukseen?

– Jos mitoitus tulisi nyt voimaan, niin esimerkiksi pääkaupunkiseudulla jouduttaisiin edelleen sulkemaan ympärivuorokautisen hoivan paikkoja, esimerkiksi Espoossa 150 ja Vantaalla sata. Tämä on entisestään heikentänyt vanhuspalveuiden tilannetta. Siksi tarvitsemme nyt ratkaisuja, Sarkomaa sanoo.

VIljanen toivoo selkeitä neuvoja tilanteen ratkaisemiseksi. Hänen mukaansa hoiva-avustajien laskeminen 0,7 mitoitukseen helpottaa jo tilannetta. 

– Toimia on jo tullut. Nyt pystymme käyttämään hoiva-avustajia enemmän kuin ennen. Tämä hoitajamitoitus yksistään on viesti hoitajille siitä, että heidän työtään arvostetaan, Viljanen sanoo.

Viljasen mukaan tilanteesta myös maalataan liian synkkää kuvaa.

– Meillä on jo nyt huomattavan paljon yksiköitä, joissa 0,7 toimii ja 0,6 pystyy suurin osa yksiköistä. TIlanne ei ole aivan niin katastrofaalinen, kuin tässä maalaillaan, Viljanen sanoo. 

Kokoomuksen mukaan hallitus ei ole ottanut oppostion vaihtoehtobudjetissaan tekemiä ehdotuksia huomioon. Näitä olisi esimerkiksi teknologisten ratkaisujen laskeminen hoitajamitoitukseen. 

Eduskunta keskustelee välikysymyksestä tänään kello 14.00 alkaen. 

Julkaistu

Eduskunnalle

Hoitotyön tutkimussäätiö Hotus on kansallisella tasolla toimiva näyttöön perustuvan hoitotyön edistäjä, jolle on myönnetty valtion talousarviossa avustusta vuodesta 2014 lähtien. Kansallisena toimijana Hotuksella on tärkeä tehtävä tuottaa luotettavaksi arvioitua ja hoitotyön tarpeisiin tiivistettyä tutkimusnäyttöä ja näyttöön perustuvan hoitotyön kansallisia tukirakenteita. Toiminnasta hyötyvät paitsi hoitotyöntekijät myös ennen kaikkea sote-palveluiden käyttäjät. Hoitotyön osuus potilaan kokonaishoidosta on merkittävä, ja samoin sen merkitys on keskeinen potilaan omahoidon onnistumisen näkökulmasta.  

Hotuksen rahoitusta on nostettu vuosien aikan mutta ensi vuoden valtion talousarvioesityksessä määrärahana esitetään leikkausta. Vuoden 2023 valtion talousarviossa Hoitotyön tutkimussäätiölle esitetään 388 000 euron määrärahaa. Kuluvan vuoden valtionavustus Hoitotyön tutkimussäätiölle oli yhteensä 588 000 euroa, eli 200 000 enemmän kuin nyt esitetty määräraha.

On välttämätöntä, että rahoitus vahvistuu ja jatkuu, jotta voimme turvata näyttöön perustuvan toiminnan jatkumisen ja kehittämisen myös hoitotyössä. Hoitotyössä tarvitaan tutkimusnäyttöä, joka kohdistuu nimenomaan hoitotyöhön ja sen kehittämiseen.  

Hoitotyöntekijät tarvitsevat työssään luotettavaksi arvioitua ja hoitotyön tarpeisiin tiivistettyä tutkimusnäyttöä ja näytön käyttöönottoa edistäviä tukirakenteita. Tutkimustietoa on saatavilla, mutta tutkimustiedon laatu vaihtelee ja siten hoitosuosituksiin ja järjestelmällisiin katsauksiin koottu luotettava tutkimusnäyttö on hoidon laadun näkökulmasta ensiarvoisen tärkeää.  

Hoitotyön käytänteiden kehittäminen kohti tuloksellisia toimintatapoja kansallisiin hoitosuosituksiin perustuen parantaa sekä potilasturvallisuutta että sote-palveluiden kustannustehokkuutta.  

Edellä olevan perusteella ehdotan,

että eduskunta lisää 200 000 euroa momentille 33.03.04

Hoitotyön tutkimussäätiö Hotukselle

Helsingissä 30.9.2022

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­_______________________________

Sari Sarkomaa kok.

Julkaistu

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtajan Sari Sarkomaan mukaan perhe- ja peruspalveluministeri Lindén ei kyennyt välikysymysvastauksessaan vakuuttamaan, että hallitus kykenee varmistamaan hoitajien määrän riittävyyden. Sarkomaa on vanhus- ja terveyspalvelujen kriisiä koskevan välikysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa käytti eduskunnan vanhus- ja terveyspalveluiden kriisiä koskevassa välikysymyskeskustelussa kysymyksen ensimmäisen allekirjoittajan puheenvuoron. Sarkomaa esitti puheen päätteeksi hallitukselle epäluottamusta.

”Yhä useampi, yhä heikommassa kunnossa oleva, usein yksinasuva moni- ja muistisairas ihminen jää ilman välttämätöntä huolenpitoa. Tilanne on epäinhimillinen. Kun henkilöstöpula on kaikkialla, ei hoitajia riitä hoitajamitoituksen täyttämiseen. Hoitopaikkoja joudutaan sulkemaan, kotihoidossa työskennellään yhä useammin vajaalla henkilöstöllä”, Sarkomaa sanoi.

Sarkomaa mukaan sosiaali- ja terveyspalveluissa pitäisi kehittää henkilöstön työnjakoa, tukipalveluita ja hoiva-avustajien käyttöä. Sarkomaan mukaan hallitus on poistattanut vanhuspalvelulaista teknologian käyttöä edistävät pykälät. Sarkomaa vaatii lakia korjattuna eduskuntaan. Sarkomaan mukaan teknologian hyödyntäminen vapauttaisi hoitajien työaikaa ihmisten kohtaamiseen.

”Peruisimme Kela-korvauksen romuttamisen, joka lisää entisestään julkisen sektorin jonoja, henkilöstön työtaakkaa ja jättää yhä useamman ihmisen ilman palvelua ja kuntoutusta. Kuulisimme lääkäreiden hätähuudon. Peruisimme hallituksen päätökset romuttaa hoivakotien ja saattohoidon akuuttilääkevarastot, emmekä vaikeuttaisi kaikkein hauraimpien ihmisten hyvää hoitoa”, Sarkomaa listasi.

Sarkomaa ei ollut tyytyväinen hallituksen päätöksiin hoitajapulan ratkaisemiseksi.

”Hallitus on tänään opposition välikysymyksen taivuttamana herännyt pohtimaan, miten hoitajamitoituksen kiristäminen voidaan oikeasti toteuttaa. Hallituksen päätös siirtää hoitajamitoituksen voimaantuloa ei ratkaise ongelman juurisyytä, vakavaa henkilöstöpulaa. Asiantuntijoiden mukaan se jarruttaa hoitopaikkojen sulkemiskierrettä, mutta se ei tuo lisää hoitajia eikä korjaa syntynyttä vanhuspalvelukriisiä”, Sarkomaa sanoi.

”Ilman vahvoja, konkreettisia toimia voimaantulon siirtäminen on vain vastuun pakoilua ja osoitusta hallituksen toimintakyvyttömyydestä. Hallituksen on kyettävä omalla vahtivuorollaan esittämään keinot turvata henkilöstön saatavuus ja korjata jo nyt tapahtunut palveluiden heikkeneminen. Voimaantulon siirto ostaa aikaa toimille vain vähän ja jos toimettomuus jatkuu, on pian taas edessä tilanne, jossa lisää hoivapaikkoja suljetaan ja yhä useampi vanhus jää yksin ilman palvelua”, Sarkomaa sanoi.

Välikysymyksen ensimmäisen allekirjoittajan puhe 28.9.2022 (Sari Sarkomaa)
Muutokset mahdollisia puhuttaessa

Voit kuunnella puheen täältä.

Arvoisa puhemies,

Ihmisten huoli vanhuuden päivien hoivasta ja yksin jäämisestä on hallituksen vihdoin kuultava.

Nuorena hoitajana tein yövuoroja vanhusten hoivaosastolla. Yöt olivat usein repivää riittämättömyyden tunnetta, tarve oli olla kipujen kanssa kamppailevan, läheisiään ikävöivän ihmisen rinnalla, mutta hoivaa tarvitsevia oli paljon ja osaston muut työt painoivat päälle. Silloisina yön tunteina minusta tuli vannoutunut inhimillisen vanhusten hoidon puolustaja. Hyvään hoitoon kuuluu se, että on aikaa ihmiselle silloin, kun hän sitä tarvitsee.

Jos ei ole hoitajia, ei ole palveluja. Sitä ei ole hallitus vieläkään ymmärtänyt. Kaikki kilpistyy henkilöstöpulaan, jonka ratkaisemiseksi tehdyt toimet ovat aivan liian vähäisiä. Hoitoalan pito- ja vetovoiman vahvistamisen laiminlyönti on hallitukselta valtava virhe. Seuraukset ovat rujolla tavalla nähtävillä. Vanhustenhuollon ennestään vaikea tilanne ja hoitajapula ovat pääministeri Marinin hallituksen aikana vakavalla tavalla kriisiytyneet. Vaikka toisin luvattiin.

Yhä useampi, yhä heikommassa kunnossa oleva, usein yksinasuva moni- ja muistisairas ihminen jää ilman välttämätöntä huolenpitoa. Tilanne on epäinhimillinen. Kun henkilöstöpula on kaikkialla, ei hoitajia riitä hoitajamitoituksen täyttämiseen. Hoitopaikkoja joudutaan sulkemaan, kotihoidossa työskennellään yhä useammin vajaalla henkilöstöllä. Myös jonot kotihoitoon ovat pidentyneet. Hoitajat ovat yhä kuormittuneempia. Omaishoitajien tilanne on huolestuttava.

Vanhuspalvelukriisi heijastuu myös terveydenhuoltoon päivystysten ruuhkaantumisena. Kun apua tarvitsevilla vanhuksilla ei ole paikkaa, minne mennä, on syntynyt päivystysruuhkia. Sairaanhoitopiireistä kerrotaan jatkuvasti potilasturvallisuuden vaarantumisista. Koko sosiaali- ja terveydenhuolto on vakavan kriisin partaalla.

Hallitus on vastuuttomalla politiikallaan vauhdittamassa palveluiden kriisiytymistä. Huolen ovat esittäneet monet asiantuntijat. Hallitus ratkaisi hoitajapulan vain paperilla kirjaamalla sitovan mitoituksen lakiin. Moni kysyy perustellusti, onko hallitus aidosti sitoutunut ympärivuorokautisen hoivan 0,7 mitoitukseen, kun olennaiset toimet sen toteuttamiseksi jätettiin tekemättä. Puhumattakaan toimista muiden vanhuspalveluiden tilan parantamiseksi. Valtiovarainministeri Saarikkokin moitti rankasti hallituksen toimintaa julkistaessaan viimeisen budjettiesityksensä ja kysyi, miksei hoitajapulan ratkaisuun ollut vieläkään yhtään esitystä.

Rujo arvovalinta oli myös se, että runsaan rahanjaon keskellä hallitus jätti hoitajamitoituksen ilman riittävää rahoitusta. Nyt puuttuvia euroja esitetään leikattavaksi terveydenhuollosta. Holtiton velkaantuminen vaarantaa tulevaisuudenkin palvelut. Hallituksen vastuuton politiikka on tullut tiensä päähän.

Arvoisa puhemies,

Hoitajapula ja hallituksen politiikan tuomat vauriot eivät voi olla yllätys. Asiantuntijoiden varoitus henkilöstön heikon saatavuuden riskeistä oli kirjoitettu hallituksen vanhuspalvelulain muutosesityksen perusteluihin kissan korkuisilla kirjaimilla. Toimien laiminlyönti on kylmää politiikkaa. Hallitus ei välikysymysvastauksessaankaan osoittanut ymmärtävänsä tilanteen vakavuutta.

Hallitus on tänään opposition välikysymyksen taivuttamana herännyt pohtimaan, miten hoitajamitoituksen kiristäminen voidaan oikeasti toteuttaa. Hallituksen päätös siirtää hoitajamitoituksen voimaantuloa ei ratkaise ongelman juurisyytä, vakavaa henkilöstöpulaa. Asiantuntijoiden mukaan se jarruttaa hoitopaikkojen sulkemiskierrettä, mutta se ei tuo lisää hoitajia eikä korjaa syntynyttä vanhuspalvelukriisiä. Ilman vahvoja, konkreettisia toimia voimaantulon siirtäminen on vain vastuun pakoilua ja osoitusta hallituksen toimintakyvyttömyydestä. Hallituksen on kyettävä omalla vahtivuorollaan esittämään keinot turvata henkilöstön saatavuus ja korjata jo nyt tapahtunut palveluiden heikkeneminen. Voimaantulon siirto ostaa aikaa toimille vain vähän ja jos toimettomuus jatkuu, on pian taas edessä tilanne, jossa lisää hoivapaikkoja suljetaan ja yhä useampi vanhus jää yksin ilman palvelua.

Kokoomus varoittaa taas kerran hallitusta. On valtava virhe, että sote-palvelujen järjestämisvastuu on siirtymässä hyvinvointialueille kriisiytymisen syöksykierteessä. Hallituksen on katsottava totuutta silmiin. On viimeinen hetki estää se, ettei vanhustenhuolto ja koko sosiaali- ja terveydenhuolto ajaudu päin seinää.

Kyse ei ole siitä, kuka on oikeassa tai väärässä. Kyse on hallituksen vastuusta, siitä, että hallituksen on toimittava. Olemme valmiita antamaan kaiken tuen kriisitilanteen korjaamiseksi. Kunhan hallitus tekee kelpo esityksiä. Kokoomus on vahvasti sitoutunut toimiin, joilla lisätään hoitotyön houkuttelevuutta, saadaan lisää hoitajia ja osaavia tekijöitä kaikkiin sote-palveluihin.

Vanhuspalvelut on laitettava kuntoon kokonaisuutena. Kaikille ikääntyneille on turvattava hyvä hoito ja hoiva, sekä inhimillinen kohtelu. Terveyspalveluihin pääsy on varmistettava.

Palvelutarve kasvaa väestön ikääntyessä ja sen myötä myös henkilöstön tarve. THL:n mukaan lähivuosina tarvitaan tuhansia lisähoitajia niin ympärivuorokautisessa kuin kotihoidossakin. Jo nyt meillä arvioidaan olevan noin 10 000–15 000 hoitajan vaje. Koulutuksen lisääminen ja työntekijöiden kansainvälinen rekrytointi ovat olennaisia toimia, mutta ne vaikuttavat hitaasti. Kriisi on tässä ja nyt. Tarvitsemme viipymättä ratkaisuja ihmisten hyvän hoidon ja hoivan turvaamiseksi. Nyt on otettava kaikki voimavarat käyttöön.

Kokoomus vauhdittaisi sote- henkilöstön työnjakoa, tukipalveluiden ja hoiva-avustajien käyttöä varmistaen sairaan -ja lääkehoidollinen osaaminen. Hallituksen huonon valmistelun takia vanhuspalvelulaista poistetut teknologian käyttöä edistävät pykälät on tuotava korjattuna eduskuntaan. Monipuolinen henkilöstörakenne ja teknologia on huomioitava myös hoitajamitoituksessa. Toimiva teknologia vapauttaa hoitajia raskaasta työstä ihmisten kohtaamiseen.
Peruisimme Kela-korvauksen romuttamisen, joka lisää entisestään julkisen sektorin jonoja, henkilöstön työtaakkaa ja jättää yhä useamman ihmisen ilman palvelua ja kuntoutusta.

Kuulisimme lääkäreiden hätähuudon. Peruisimme hallituksen päätökset romuttaa hoivakotien ja saattohoidon akuuttilääkevarastot, emmekä vaikeuttaisi kaikkein hauraimpien ihmisten hyvää hoitoa.

Ottaisimme vakavasti vanhusasianvaltuutetun huolen vanhusten kuntouttavien ja terveyttä edistävien palvelujen jäämisestä aluehallintouudistuksen jyrän alle. On ymmärrettävä, että kuntoutus keventää hoitotyön kuormaa.

Ihmisen kivut pitää hoitaa, erityisesti saattohoitoon on tehtävä säädökset, ettei kenenkään tarvitse kuolla yksin kivuissaan.

Suomessa on yli 200 000 muistisairasta. Joka vuosi sairastuu lähes 15 000 ihmistä. Jatkaisimme hallituksen rumasti katkaisemaa Muisti-ohjelmaa, jotta sairastuneet ihmiset voisivat jatkaa mahdollisimman hyvää elämää. Varmistaisimme arvokasta työtä tekeville omaishoitajille aitoja mahdollisuuksia pitää vapaapäiviä palvelusetelin, kotiavustajapalvelun ja kiertävän perhehoitajan avulla.

Hoitotyön pito- ja vetovoimaa lisääviä toimia ei voi enää lykätä. Hoitotyön koulutuksen ja tutkimuksen korkea taso, osaamisen ylläpito ja kannustavat urapolut, työntekemisen edellytykset ja johtaminen on oltava kunnossa. Toivomme pikaista hoitotyön houkuttelevuutta lisäävää kestävää ratkaisua työmarkkinaneuvotteluihin.

Arvoisa puhemies,

Hallitus ei voi enää paeta vastuutaan vaan nyt on esitettävä itse ratkaisuja. Ryhdyttävä toimiin. Kokoomus on ratkaisuja esittänyt vastalauseissaan ja vaihtoehtobudjeteissaan, mutta ne ovat hallituspuolueet aina tylysti äänestäneet kumoon. Kyse ei ole siitä, etteikö ratkaisuja olisi vaan siitä, että hallitus, jolla on valta ja vastuu, viimekädessä pääministeri, osoittaa johtajuutta ratkaisujen toimeen panemiseksi. Hallitus on istunut kautensa lähes loppuun, on kohtuullista vaatia hallitukselta myös toimia.

Hyvä hallitus, te väistätte täällä monta kysymystä kääntämällä aina katseen oppositioon tai aikaisempien hallitusten toimiin. Muistakaa, että jätätte samalla vastuuttomasti vastaamatta ikääntyneiden ja heidän omaistensa hätään, jonoissa palvelua odottavien ihmisten ja kuormittuneen hoitohenkilöstön huoleen. He odottavat vastausta ja ratkaisuja.

Pääministeri Marinin hallitusohjelmassa luvattiin palauttaa luottamus vanhuspalveluiden laatuun, oikea-aikaisuuteen ja saatavuuteen. Tämän keskeisimmän vaalilupauksenne olette vahtivuorollanne jättäneet lunastamatta.
Yhteiskuntaa koettelee nyt moni kriisi, mutta me emme hyväksy, että vanhusten asiat jätetään hoitamatta. Vanhustenhuollossa tehdään paljon valtavan hyvää ja arvokasta työtä. Sinne jos minne tarvitaan kunnianpalautus.

Perhe- ja peruspalveluministeri Lindén ei vastauksessaan kyennyt vakuuttamaan, että hallitus korjaa vanhus- ja terveyspalvelujen kriisin ja varmistaa hoitajien riittävän määrän. Siksi esitän, että eduskunta toteaa, ettei hallitus nauti enää eduskunnan luottamusta.

Sari Sarkomaa
Eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja
p. 050 511 3033

Julkaistu

KK 465/2022 vp 

Eduskunnan puhemiehelle

Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu on siirtymässä hyvinvointialueille vain muutaman kuukauden kuluessa. Yleisradion hyvinvointialueiden johtajille tekemästä tuoreesta kyselystä käy ilmi, että alueet arvioivat tarvitsevansa valtiolta jopa 1,5 miljardia lisää rahaa ensi vuodelle selvitäkseen kaikista kuluista. Hyvinvointialueiden vaikea lähtötilanne aiheuttaa vakavia riskejä jo ennestään koronakriisin jättämän hoitovelan, hoitajapulan sekä uusien velvoitteiden kanssa painiskeleville sosiaali- ja terveydenhuollon palveluille. 

Sote-uudistusta koskevassa hallituksen esityksessä uudistuksesta aiheutuvan palkkaharmonisaation kustannuksiksi oli arvioitu 124—434 miljoonaa euroa. Valtiovarainministeriö on kuitenkin arvioinut, että palkkaharmonisaation kustannusvaikutus määräytyy lopullisesti vasta monien tekijöiden perusteella, mm. sen mukaan, minkälainen palkkausjärjestelmä hyvinvointialueella otetaan käyttöön. 

Kesäkuussa 2022 hyvinvointialueiden johtajat arvioivat Lännen Median kyselyssä, että valtio ei ole varannut riittävästi rahaa palkkojen harmonisointiin. Lännen Median uutisesta selviää, että jo sovitut kunta-alan palkankorotukset nostavat hyvinvointialueille siirtyvien työntekijöiden nykyisiä palkkakuluja arviolta 950 miljoonaa euroa vuonna 2024. Yli 950 miljoonan euron lisääntyvien palkkamenojen päälle hyvinvointialueilla tulevat palkkaharmonisoinnin kulut. 

Myös Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajien mukaan palkkaharmonisaation kustannukset ovat aikaisemmin arvioitua suuremmat. KT:n laskelmien mukaan harmonisointi nostaa työvoimakustannuksia vuositasolla noin 680 miljoonaa euroa.  Ponsiosa 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mikä on hallituksen tämänhetkinen arvio sosiaali- ja terveyspalveluiden muutoskulujen suuruudesta eriteltyinä ICT-, hallinto-, palkkaharmonisaatio- ja muihin kuluihin,

miten muutoskustannukset ovat muuttuneet hallituksen esityksestä hyvinvointialueiden perustamisesta ja sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuun siirrosta,

kuinka paljon enemmän muutoskustannuksiin on jo myönnetty rahoitusta ja kuinka paljon arvioidaan tarvittavan,

mikä on hallituksen arvio siitä, kuinka moni hyvinvointialue tulee saavuttamaan tasapainoisen budjetin vuodelle 2023,

kuinka paljon hallitus arvioi hyvinvointialueiden hakevan lisärahoitusta toimintamenoihinsa,

miten arvioidut hyvinvointialueiden vuoden 2023 alijäämät tulevat näkymään koko maan rahoitustasossa ja

miten edellä mainitut muutoskulut ja arvioitua korkeammat toimintamenot vaikuttavat hallituksen arvioon sosiaali- ja terveyspalveluiden vuosittaisista menoista verrattuna lakiesityksien hyväksymistä ennen tehtyyn arvioon sote-menojen kehityksestä vuosittain ja kumulatiivisesti vuoteen 2035 mennessä? 

Helsingissä 14.9.2022 

Sari Sarkomaa kok  

Elina Valtonen kok  

Timo Heinonen kok  

Sofia Vikman kok  

Marko Kilpi kok  

Pauli Kiuru kok  

Ville Kaunisto kok  

Pia Kauma kok  

Mia Laiho kok  

Jukka Kopra kok  

Ville Valkonen kok  

Sari Multala kok  

Julkaistu

Sanna Marinin (sd) hallitus on saamassa syysistuntokauden alkuun kaksi välikysymystä.

Kokoomus, perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit jättivät perjantaina yhteisen välikysymyksen Sanna Marinin (sd) hallitukselle vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä.

Oppositioryhmät muistuttavat, että pääministeri Sanna Marinin (sd) hallitusohjelmassa luvattiin palauttaa luottamus vanhuspalveluiden laatuun, oikea-aikaisuuteen ja saatavuuteen.

– Sen sijaan hallituksen vahtivuorolla pitkään vaivannut hoitajapula on päästetty entisestään syvenemään, mikä on johtanut vanhus- ja terveyspalveluissa yhä vaikeampaan tilanteeseen, oppositioryhmät toteavat.

”Viimeinen hetki tehdä”

Oppositioryhmien mielestä hallituksella onkin nyt ”viimeinen hetki tehdä tarvittavat toimet tilanteen korjaamiseksi”.

Kokoomus, PS ja kristillisdemokraatit katsovat, että hallitus päätti kunnianhimoisesta hoitajamitoituksesta, mutta jätti tekemättä toimet hoitajien määrän turvaamiseksi. Oppositioryhmien mielestä ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoitus ei saa johtaa asiakaspaikkojen vähentämiseen tai kotihoidon, omaishoidon ja kuntoutuksen pahenevaan hoitajapulaan.

– Yhä useampi ikäihminen jää vaille välttämätöntä huolenpitoa, johon heillä olisi oikeus. Tilanne on epäinhimillinen, kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok) toteaa opposition tiedotteessa.

– Yhteiskuntaa koettelee nyt moni kriisi, mutta emme hyväksy, että ratkaisujen hakemista vanhuspalveluiden tilanteeseen lykättäisiin eteenpäin. Toimet sosiaali- ja terveysalan henkilöstön saatavuuden turvaamiseksi, hoitotyön pito- ja vetovoiman lisäämiseksi ja vanhuspalveluiden kriisin ratkaisemiseksi on tehtävä välittömästi, sarkomaa jatkaa.

PS:n eduskuntaryhmän puheenjohtajan Ville Tavion mukaan hallitus ratkaisi hoitajapulan ainoastaan paperilla kirjaamalla lakiin sitovan hoitajamitoituksen, mutta ei tehnyt juuri mitään sote-alan työvoimapulan ratkaisemiseksi.

– Kun mitoituksen edellyttämää määrää hoitajia ei ole ollut saatavilla, vanhuksia ei ole voitu ottaa hoivapaikoille. Hoivakoteja on jouduttu jopa sulkemaan. Kynnys päästä palveluiden piiriin on noussut merkittävästi, Tavio sanoo.

KD:n kansanedustaja Päivi Räsäsen mukaan KD:n eduskuntaryhmä on koko vaalikauden ajan patistanut hallitusta ratkaisemaan hoitajapula ja tehnyt konkreettisia esityksiä sotekriisin estämiseksi.

– Hallitus on osannut tehdä vanhuspalveluiden ja terveydenhoidon pykäliä, mutta ei toimia, joilla olisi turvattu resurssit ja henkilöstö niiden toteuttamiseksi. Hallituksen asettama työryhmä ei ole saanut yhtään tomivaa esitystä aikaan. Kärjistyvä sotekriisi uhkaa jo välittömästi kansalaisten henkeä ja siksikin on välttämätöntä tarttua opposition järeimpään keinoon, välikysymykseen, Räsänen toteaa.

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo kertoi jo elokuun puolivälissä kokoomuksen puoluejohdon kesäkokouksessa, että puolue aikoo jättää välikysymyksen vanhus- ja terveyspalveluiden kriisistä.

Kaksi välikysymystä

Sanna Marinin (sd) hallitus on saamassa syysistuntokauden alkuun kaksi välikysymystä.

PS:n puheenjohtaja Riikka Purra kertoi torstaina eduskunnassa, että PS jättää välikysymyksen polttoaineiden ja sähkön hintojen noususta ja hallituksen kyvyttömyydestä reagoida tilanteeseen.

Välikysymys on vähintään 20 kansanedustajan valtioneuvostolle tai ministerille tämän toimialaan kuuluvasta asiasta osoittama kysymys, jonka tarkoituksena on mitata valtioneuvoston tai ministerin nauttima luottamus.

Julkaistu

Kokoomuksen, perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien eduskuntaryhmät jättävät yhteisen välikysymyksen vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä. Oppositioryhmät edellyttävät hallitukselta selvitystä siitä, mitä se aikoo tehdä tilanteen ratkaisemiseksi.

Oppositioryhmät muistuttavat, että pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitusohjelmassa luvattiin palauttaa luottamus vanhuspalveluiden laatuun, oikea-aikaisuuteen ja saatavuuteen. Sen sijaan hallituksen vahtivuorolla pitkään vaivannut hoitajapula on päästetty entisestään syvenemään, mikä on johtanut vanhus- ja terveyspalveluissa yhä vaikeampaan tilanteeseen. Oppositioryhmien mielestä hallituksella on nyt viimeinen hetki tehdä tarvittavat toimet tilanteen korjaamiseksi.

Kokoomus, perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit katsovat, että hallitus päätti kunnianhimoisesta hoitajamitoituksesta mutta jätti tekemättä toimet hoitajien määrän turvaamiseksi. Oppositioryhmien mielestä ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoitus ei saa johtaa asiakaspaikkojen vähentämiseen tai kotihoidon, omaishoidon ja kuntoutuksen pahenevaan hoitajapulaan.

”Yhä useampi ikäihminen jää vaille välttämätöntä huolenpitoa, johon heillä olisi oikeus. Tilanne on epäinhimillinen. Yhteiskuntaa koettelee nyt moni kriisi, mutta emme hyväksy, että ratkaisujen hakemista vanhuspalveluiden tilanteeseen lykättäisiin eteenpäin. Toimet sosiaali- ja terveysalan henkilöstön saatavuuden turvaamiseksi, hoitotyön pito- ja vetovoiman lisäämiseksi ja vanhuspalveluiden kriisin ratkaisemiseksi on tehtävä välittömästi”, Sari Sarkomaa (kok.) sanoo.

”Hallitus ratkaisi hoitajapulan ainoastaan paperilla kirjaamalla lakiin sitovan hoitajamitoituksen, mutta ei tehnyt juuri mitään sote-alan työvoimapulan ratkaisemiseksi. Kun mitoituksen edellyttämää määrää hoitajia ei ole ollut saatavilla, vanhuksia ei ole voitu ottaa hoivapaikoille. Hoivakoteja on jouduttu jopa sulkemaan. Kynnys päästä palveluiden piiriin on noussut merkittävästi”, Ville Tavio (ps.) sanoo.

”Eduskuntaryhmämme on koko vaalikauden ajan patistanut hallitusta ratkaisemaan hoitajapula ja tehnyt konkreettisia esityksiä sotekriisin estämiseksi. Hallitus on osannut tehdä vanhuspalveluiden ja terveydenhoidon pykäliä, mutta ei toimia, joilla olisi turvattu resurssit ja henkilöstö niiden toteuttamiseksi. Hallituksen asettama työryhmä ei ole saanut yhtään toimivaa esitystä aikaan. Kärjistyvä sotekriisi uhkaa jo välittömästi kansalaisten henkeä ja siksikin on välttämätöntä tarttua opposition järeimpään keinoon, välikysymykseen”, Päivi Räsänen (kd.) sanoo.

Lisätiedot:

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa, puh. 09 432 3033

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio, puh. 09 432 3177

Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen, puh. 09 432 3065

Julkaistu

Luottamus sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuuteen on koetuksella. Koronakriisin jättämä hoitovelka, hoitaja-pula sekä lakiin kirjatut uudet mitoitusvaatimukset ovat ajaneet sosiaali- ja terveydenhuollon suuriin vaikeuksiin. Samaan aikaan Suomessa tehdään massiivista sote-hallintouudistusta, joka sisältää valtavia toiminnallisia riskejä ja murentaa Helsingin ja Uudenmaan yliopistollisen sairaalan ja erityisesti Helsingin ja muiden Uudenmaan hyvinvointialueiden sote-rahoitusta. Sen sijaan hallituksen palveluja vaikuttavasti parantavat toimet viipyvät. Nyt on välttämätöntä vahvistaa jonojen kanssa sinnittelevää perusterveydenhuoltoa. Valtava määrä ihmisiä odottaa jonossa hoitoon pääsyä. Yhdenvertainen pääsy terveyskeskuksen palveluihin on yksi sote-uudistuksen päätavoite. Vaikuttavia toimia tavoitteen saavuttamiseksi on tehtävä.

Asiakkaan näkökulmasta oleellista on palvelujen nopea ja laadukas saanti ja hoidon jatkuvuus. Tässä terveyskeskuksen moniammatillinen tiimimalli on toimiva ratkaisu. Useissa kunnissa tiimimallin käyttö on parantanut pääsyä hoitoon, ja henkilöstö on ottanut sen myönteisesti vastaan. Tiimissä on muutamia hoitajia, lääkäreitä sekä muita sote-ammattilaisia, kuten fysioterapeutti ja mielenterveyshoitaja. Tiimimallissa asiakkaan ongelman ratkaisu aloitetaan heti ensimmäisen yhteydenoton aikana. Kroonisesti sairaille tai paljon palveluja tarvitseville nimetään oma vastuuhoitaja ja lääkäri. Tämä luo hoidolle jatkuvuutta, parantaa hoidon laatua, vahvistaa terveys-asemien palveluita ja vähentää kustannuksia. Potilaan on puolestaan helppo asioida tuttujen ammattilaisten kanssa.

Tiimimallissa työtehtävät voidaan jakaa osaamisperusteisesti ja hyödyntää moniammatillinen osaaminen potilaan parhaaksi. Myös aloittavat hoitajat ja lääkärit saavat vahvemmin tukea tiimistä, ja osaaminen karttuu. Tiimimallissa koulutukset, mahdollinen tutkimustyö ja poissaolot voidaan järjestää sujuvammin. Lisäksi terveyskeskusavustajat on palautettava töihin, jotta sote-ammattilaiset voivat keskittyä itse hoitotyöhön. Terveyskeskustyö on houkuttelevampaa, jos työn kuormittavuutta voidaan vähentää, omaan työnkuvaan voi vaikuttaa ja johtaminen on kohdallaan. Moniammatillinen tiimimalli tarjoaa siihen hyvän pohjan, mutta toimiakseen se tarvitsee vahvan tuen. Kannustammekin hyvinvointialueita ottamaan käyttöön tiimimallin tyyppisen ratkaisun ja hallitusta tarttumaan tarvittaviin toimiin mallin käyttöönoton vauhdittamiseksi valtakunnallisesti.

Sari Sarkomaa
Terveydenhuollon maisteri, kansanedustaja (kok), Helsinki

Mia Laiho
Lääketieteen tohtori, kansanedustaja (kok), Espoo

Julkaistu

Kansanedustaja Sari Sarkomaan mukaan vain ahkeruuteen, työntekoon ja yrittäjyyteen kannustava yhteiskunta kykenee kantamaan ihmiset ja yritykset yli kriisistä. Hallitus on julkisuudessa olleiden tietojen mukaan esittämässä muutamia keinoja, kuten uutta tulonsiirtoa hintojen nousun kompensoimiseksi. Sarkomaan mielestä hallituksen on budjettiriihessä kiinnitettävä huomiota tekemiensä ratkaisujen kannustavuuteen.

”Pidän tärkeänä, että yhteiskunta kohdistaa tukea kaikista heikoimmassa asemassa oleville. On kuitenkin muistettava, että energian hintojen nousu osuu voimakkaasti myös tavalliseen keskituloiseen työssäkäyvään”, Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa sanoo.

“Tuhansissa kodeissa ympäri Suomen lasketaan sähkölaskun kasvua nyt kymmenien sijaan sadoissa euroissa. Tämänhetkisillä odotuksilla talvisähkön hinnasta näyttää siltä, että laskuista selviäminen tekee ison loven ihan tavallisen keskituloisen lompakkoon. Heille hallituksella ei ole osoittaa kuin lämpimiä ajatuksia”, Sarkomaa sanoo.

“Kokoomus on esittänyt ansiotuloveron huojennusta kaikille tulotasoille. Veroja tulee keventää niin palkka- kuin eläketuloista. Veronkevennykset ovat reilu helpotus keskituloiselle ja kannustaa työllä lisäämään omaa ostovoimaa”, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaa huomauttaa, että energian hinnan nousu aiheuttaa jo itsessään kannustinloukkuja.

“Kenelläkään ei saisi olla sellainen tilanne, että korkeiden energian hintojen takia ei kannata mennä töihin. Siksi matkakulujen vähentämistä verotuksessa laajemmin tulee tarkastella huolellisesti. Sosiaalietuuksiin ja verotukseen tehtävät muutokset tulee arvioida myös siltä kannalta, miten ne kannustavat jatkamaan töissä ja ottamaan työtä vastaan. Rakenteellisesti heikko julkinen talous ei kestä enää uusia tuloloukkuja”, Sarkomaa huomauttaa.

“Verokarhu vie liki puolet tienatusta lisäsatasesta jo 2 700 euron kuukausipalkalla. Karmaisevat luvut kertovat, että veropolitiikan painotuksen pitäisi olla keskituloisissa ja progression kohtuullistamisessa. Toisin näyttää ikävä kyllä käyvän”, Sari Sarkomaa sanoo.

Sarkomaa muistuttaa, että kaikki puolueet ovat tunnustaneet kireän työn verotuksen keskeiseksi verojärjestelmän ongelmaksi viimeksi maakuntaveroa pohtineen parlamentaarisen työryhmän raportissa.

“Yhtäkkiä kaikki hallituspuolueet, jopa ansiotuloveron kevennystä vahvasti väläytellyt valtiovarainministeri Saarikko, ovat kääntyneet kannoillaan kannattamaan nykyistä kireää verotusta. Keskituloiset ovat hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen selkäranka. Kysymys on oikeudenmukaisuudesta, mutta myös työhön kannustamisesta sekä ahkeruuden arvostamisesta. On täysin kaupunkilaisjärjen vastaista, että lisätulojen tai paremmin palkatun työn hankkimisesta rangaistaan”, Sarkomaa päättää.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 511 3033

Julkaistu

Vaaditusta 3500 hoitajasta saadaan kasaan vain noin puolet ensi kevääseen mennessä.

Perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindénin (sd.) mukaan pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus aikoo päättää syyskuun puoliväliin mennessä, pitääkö 0,7:n hoitajamitoitukseen siirtymistä lykätä. Hän myönsi Säätytalolle saapuessaan, että vaaditusta 3 500 hoitajasta saataisiin ensi kevääseen mennessä kasaan vain noin puolet.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on varoittanut hoitohenkilöstön rekrytoinnin vaikeutuneen viime aikoina entisestään. THL:n arvion mukaan 0,7:n hoitajamitoitukseen siirtymistä on pakko lykätä vähintään vuodella.

Hoivakodit eivät ole pystyneet täyttämään usein edes nykyistä vaatimusta 0,6:n mitoituksesta henkilöstöpulan vuoksi. Satoja ympärivuorokautisen hoivan asiakaspaikkoja on jouduttu pitämään tilanteen vuoksi tyhjinä.

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa vaatii ministeriä kertomaan, mitä toimia on tehty ja mitä aiotaan tehdä, jotta hoitajia olisi enemmän koko vanhustenhuollossa.

– Budjettiriihestä tultava ratkaisuja helpottamaan aiheutettua vanhusten- ja terveydenhuollon kriisiä. Vastuu kannettava, Sarkomaa tviittaa.

Julkaistu

Nykylainsäädännössä päihtyneenä sähköpotkulautailua tai pyöräilyä ei ole suoraan kielletty eikä niiden kuljettajille ole asetettu promillerajaa. Poliisilla ei ole käytännössä oikeutta puhalluttaa epäiltyjä sähköpotkulautailijoita ilman jo aiheutunutta vaaraa tai tapaturmaa. Tilanne on kaupunkilaisjärjen vastainen.

Yliopistollisten sairaaloiden useat tutkimukset sähköpotkulautailuonnettomuuksista antavat vahvan tuen kiireelliselle lakimuutokselle. Esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) päivystyksiin tulleista loukkaantuneista sähköpotkulautailijoista reilu puolet on päihtyneitä. Loukkaantuneista vajaalla puolella on keskivaikeita tai tätä vaikeampia vammoja ja vain kolme prosenttia heistä käytti dokumentoidusti kypärää. Sähköpotkulautaonnettomuudet tulevat inhimillisesti ja yhteiskunnallisesti erittäin kalliiksi sekä kuormittavat täysin kohtuuttomasti jo äärirajoilla toimivaa terveydenhuoltoamme.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kesäkuussa julkaiseman tutkimuksen mukaan kaiken kaikkiaan kustannukset yhteiskunnalle Helsingissä tapahtuneista sähköpotkulautaonnettomuuksista olivat vuonna 2021 peräti 1 712 400 euroa eli lähes huikeat kaksi miljoonaa euroa. Yksityisen sektorin kustannuksia ei ollut tässä tutkimuksessa edes mukana.

Maassamme on selkeä tarve tehdä viipymättä useampia toimia, joilla sähköpotkulautojen aiheuttamia vakavia ongelmia voitaisiin vähentää. Olemme tehneet Kokoomuksen eduskuntaryhmästä promillerajan säätämisestä lakialoitteen. Kansalaisten enemmistö antaa sähköpotkulautojen kuljettajien promillerajalle vahvan tuen. Odotan syksyn aikana liikenneministeri Harakan ja maan hallituksen toimia. Sähköpotkulautojen aiheuttamien onnettomuuksien, vaaratilanteiden ja muiden haittojen kitkemistoimissa olisi vastuutonta enää viivytellä.

On perusteltua arvioida laajaa skaalaa toimia, joilla sähköpotkulautojen aiheuttamat ongelmat saadaan eri toimijatahojen kanssa yhteistyössä kuriin. Helsingissä on ollut viisasta ja välttämätöntä tehdä päätökset joiden johdosta vuokrasähköpotkulautoja ei ole enää saatavilla viikonloppuöisin kello 00–05 ja päivisin vuokrapotkulautojen enimmäisnopeus on laskettu 25:stä 20 kilometriin tunnissa sekä öisin 15 kilometriin tunnissa.

On myönteistä, että Helsingissä tekemämme sähköpotkulautailun rajoitustoimet ovat vaikuttaneet. Tänä vuonna sairaalahoitoa vaatineiden sähköpotkulautaonnettomuuksien määrä on vähentynyt huomattavasti. Myös muut kadulla liikkujat ja varsinkin jalankulkijat ovat vakavassa vaarassa jalkakäytävillä huristelevien sähköpotkulautojen keskellä.

Ympäriinsä keskelle ihmisten kulkureittejä holtittomasti hylätyt sähköpotkulaudat ovat ongelma muille kaupungissa liikkujille. Nämä ongelmat on saatava kuriin. Jatkossa kaupungin pitää lisätä potkulaudoille osoitettuja selkeitä pysäköintipaikkoja ja mahdollisesti rajoittaa niillä ajoa tietyillä alueilla kuten esimerkiksi torialueilla sekä niiden liepeillä. Ennen kaikkea sähköpotkulautojen käyttäjien on syytä muistaa liikennesäännöt.

Helsingin on oltava turvallinen, esteetön ja viihtyisä kaupunki kävellä ja liikkua eri kulkumuodoilla kaikenikäisille kaikkina vuoden aikoina.

Kuulen mielelläni kokemuksia ja ideoita Helsingin katuturvallisuuden lisäämiseksi ja voit seurata työtäni eduskuntaterveisistäni, joissa kerron ajankohtaisia politiikan kuulumisia.
Eduskuntaterveiset voit tilata lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa@eduskunta.fi tai soittamalla 050 511 3033. Ajatukset ja palaute ovat aina tervetulleita.