fbpx Siirry sisältöön

Tiedote 03.11.2012

Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja Sari Sarkomaa on vakavasti huolissaan päihdeäitien palveluista. Eduskunta on jo kolmena peräkkäisenä vuonna pelastanut päihdeäitien palvelut kohdentamalla lisärahaa Ensi- ja turvakotien liiton valtakunnalliseen päihdeongelmaisten äitien ja heidän perheidensä Pidä kiinni -hoitojärjestelmän turvaamiseen. Ensi vuonna palvelut ovat taas vaarassa, koska sosiaali- ja terveysministeriö ei ole eduskunnan toiveesta huolimatta turvannut järjestelmän rahoituksen jatkuvuutta.

Sarkomaa on harmissaan siitä, että päihdeäitien palvelujen tilanne on täysin samassa jamassa kuin edellisinä vuosina. Ensi vuoden budjetissa ei ole tälläkään kertaa päihdeäitien palveluille suoraan menevää rahaa. Raha-automaattiyhdistys on osaltaan rahoittanut Pidä Kiinni- hoitojärjestelmää mutta RAY:n rahoitusta on asteittain vähennetty ja nyt se on kokonaan poistumassa. Rahoitus on tarkoitus siirtää kokonaan kuntien vastuulle. Valtiovarainvaliokunnan saa¬man selvityksen mukaan päihdeäitien kuntou¬tustoimintaa ei kuitenkaan pystytä jatkamaan il¬man pysyvää perusrahoitusta. Tämän vuoksi eduskunta on Sarkomaan johtaman kunta- ja terveysjaoston ehdotuksesta peräkkäisinä vuosina lisännyt päihdeäitien rahoituksen valtion budjettiin ja kehottanut ministeriötä huolehtimaan rahoituksen jatkuvuudesta.

”On kestämätöntä, että sama toistuu vuodesta toiseen. Tänäkin vuonna on eduskunnan taas pelastettava päihdeäitien palvelut”, sanoo Sarkomaa.

Hallitusohjelman mukaan ns. erityisvastuualueille keskitetään vaativan hoidon kehittäminen ja järjestäminen. Tarkoitus on, että myös päihdeäitien hoidon järjestäminen siirrettäisiin ns. ERVA-alueiden vastuulle. Ennen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen toteutumista Pidä kiinni -hoitojärjestelmän lisärahoitukselle on selvät perusteet.

Sarkomaa teroittaa, että sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen ripeä eteenpäinvieminen on välttämätöntä myös päihdepalveluiden turvaamisen kannalta. Monet palvelut ovat vaakalaudalla ellei uudistus etene. Silloin kärsivät eniten kaikkein heikoimmassa asemassa olevat. Sarkomaa kirittää peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsonia (sd) pikaisesti tekemään hallitusohjelman mukaisen esityksen sote-uudistuksen päälinjoiksi. Sarkomaa muistuttaa ministeriä siitä, että päihdeäitien palvelut on siirtymäaikana turvattava ja että niiden rahoitus on saatava kestävälle pohjalle.

Sarkomaa muistuttaa myös, että äidin raskaudenaikaisen päihteiden käytön aiheuttama sikiövaurio on pahimmillaan korjaamaton kehitysvamma, joka vaatii pysyvää ja kallista laitoshoitoa. Hoitojärjestelmää tarvitaan tulevaisuudessa entistä enemmän siksi, että päihteiden käyttö on lisääntynyt erityisesti nuorten naisten keskuudessa. Pidä kiinni –järjestelmän toiminta on ollut tuloksellista, sillä kaksi kolmasosaa ensikodeissa ja kolme neljäsosaa avopalveluissa olleista äideistä kuntoutuu niin hyvin, että lapsen huostaanottoa ei tarvita.

STM:ssä valmistellaan myös päihdeäitien mahdollista pakkohoitoa. Sarkomaa alleviivaa päihdeäitien hoidon marssijärjestystä: "Tahdonvastaisen hoidon kehittämisestä ei voi hyvällä omallatunnolla puhua, ennen kuin vapaaehtoinen hoito on varmasti saatuvilla."

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Tiedote 25.10.2012

Juustopöytä ry. jakoi Kultainen Juustohöylä -palkinnon 25.10.2012 Viini, Ruoka ja Hyvä elämä -messuilla.

Juustopöytä ry. jakoi historiansa kolmannen kerran Kultainen Juustohöylä -palkinnon Viini, Ruoka ja Hyvä elämä -messuilla torstaina 25.10.2012 Helsingin Messukeskuksessa.

Juustopöydän puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa ja varapuheenjohtaja, professori Päivi Palojoki luovuttivat palkinnon helsinkiläiselle, Hakaniemen Kauppahallissa vuodesta 2003 toimineelle Lentävä Lehmä -juustoliikkeelle.

Juustokaupan omistavat sisarukset Hanne Hirvonen ja Laura Mauno. Laajasta juustovalikoimasta löytyy juustoja suomalaisten pienjuustoloiden juustoista maailman laatumerkittyihin klassikkojuustoihin.

Lentävä Lehmä sai vuoden 2012 Kultainen Juustohöylä -palkinnon kiitokseksi upeasta juusto- asiantuntemuksestaan ja -valikoimastaan. Kauppiaat Hanne Hirvonen ja Laura Mauno tietävät lähes kaiken juustoista. Kauppaan voi mennä rennosti asioimaan, vaikka ei täysin tietäisikään, mitä haluaa. Palvelutiskin takaa löytyy neuvoja ja ehdotuksia vaikka kokonaisen juustolautasen kokoamiseen. Sokkona juustoja ei suinkaan tarvitse ostaa. Tuotteet syvällisesti tuntevan kauppiaan juustohöylä sipaisee pikaisesti esitellyistä juustoista maistiaisviipaleet viiniehdotusten lisäksi. Asiakas saa suosituksia uusista makuelämyksistä sekä tarvittaessa opastusta myös juuston tarjoiluun. Erinomainen palvelu sekä todella kattava ja laadukas juustovalikoima suomalaisia ja ulkomaalaisia juustoja (yli 300 erilaista juustoa) tyydyttävät vaativimmankin kuluttajan tarpeet.

Lentävällä Lehmällä on aktiivinen ote toimia sekä juuston tuottajiin että ravintolapuolen toimijoihin päin. He välittävät nopeasti ammattikeittiöiden ja kuluttajien toivomukset valmistajille. Lentävän Lehmän kanssa yhteistyö on helppoa ja iloisen reipasta.

Kultainen Juustohöylä -palkinto on Juustopöytä ry:n tapa huomioida, kannustaa, kiittää, nostaa esille ja palkita suomalaisessa juustomaailmassa kunnostautunutta. Palkittava voi olla yksityishenkilö, yhteisö tai yhtiö, joka on ansainnut Juustopöydän kiitoksen.

Vuonna 1978 perustettu Juustopöytä ry. on naisten juustoseura, jossa on reilut 250 jäsentä. Jäsenet ovat yhteiskunnan eri aloilla näköalapaikoilla toimivia naisia. Juustopöydän tärkeimpiä tehtäviä ovat juustotietämyksen lisääminen, ruokakulttuurin ja erityisesti juuston monipuolisen käytön edistäminen.

Lisätietoja:
Puheenjohtaja Sari Sarkomaa
sari.sarkomaa@eduskunta.fi
050 511 3033

www.juustopoyta.fi

Tiedote 21.10.2012

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa kannustaa pääministeri Kataisen hallitusta kuulemaan herkällä korvalla Suomen Yrittäjien viikonlopun Oulun liittokokouksen viestiä. Yrittäjät nostivat esille sen vakavan tosiasian, että varsinkin naisvaltaisilla aloilla työntekijöiden vanhemmuudesta työnantajille aiheutuvat kustannukset koetaan liian korkeiksi.

”Niin kauan kuin naisesta aiheutuu työnantajalle enemmän kustannuksia kuin miehestä, jatkuu naisten syrjintä työmarkkinoilla”, sanoo Sarkomaa.

Sarkomaa muistuttaa Kataisen hallitusta hallitusohjelmakirjauksistaan liittyen vanhemmuuden kustannusten tasaamiseen. Hallitusohjelmassa todetaan, että tavoitteena on jatkaa työnantajille perhevapaista aiheutuvien kustannusten korvaamista korottamalla työnantajan lakisääteisestä sairausvakuutuksesta saamia korvauksia.

Sarkomaa toteaa, että hallitusohjelman kirjaus velvoittaa hallituksen aktiivisesti hakemaan asiaan ratkaisuja yhdessä työmarkkinakeskusjärjestöjen kanssa niin, että vielä tämä eduskunta ehtii käsittelemään asiaa koskevat lait.

Sarkomaa kiittää yrittäjiä vahvasta puheenvuorosta työelämän tasa-arvon puolesta. Suomen talouden kasvu edellyttää lisää työpanosta. Tämä edellyttää sitä, että naiset voivat olla työelämässä yhdenvertaisesti mukana. Vanhemmuuden kustannuksista aiheutuva “äitiriski” näkyy naisvaltaisten yritysten kannattavuudessa ja työllistämismahdollisuuksissa.

"Tähän ei Suomella olisi varaa. Tarvitsisimme kipeästi jokaisen työpaikan ja yrityksen", Sarkomaa lisää. "Me tarvitsemme naisvaltaisille aloille enemmän yrittäjiä ja yrittäjiä työnantajiksi sekä myös lisää lapsia."

Sarkomaa ehdottaa vanhempainvakuutusta keinoksi edetä vanhemmuuden kustannusten tasaamisessa. Tällä hetkellä vanhempainetuudet maksetaan sairausvakuutuksen kautta. Vanhemmuus ei kuitenkaan ole sairaus ja vanhempainetuudet myös määräytyvät eri tavalla kuin sairauspäivärahat. Itsenäinen vanhempainvakuutus toisi selkeästi esiin sen, millaisia kustannuksia vanhempainetuuksista työnantajalle ja palkansaajalle tulee. Vanhempainvakuutus mahdollistaa vanhemmuuden kustannusten jakamisen mutta myös rahoitusosuuksien muutoksen kuten valtiovallan osuuden vahvistamisen.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Tiedote
19.10.2012

Kansanedustajat Vahasalo ja Sarkomaa: Lastentarhaopettajakoulutusta on lisättävä ja varhaiskasvatuslain valmistelu aloitettava välittömästi!

– Varhaiskasvatuksen uudistaminen ja pedagogiikan kehittäminen edellyttävät, että meillä on riittävästi yliopistollisen koulutuksen saaneita lastentarhaopettajia. Lastentarhaopettajakoulutusta on määrällisesti lisättävä, kansanedustaja, sivistysvaliokunnan puheenjohtaja, Raija Vahasalo (kok) ja kansanedustaja, opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa (kok) vaativat. – Tämä on välttämätöntä, sillä lapset ja perheet ansaitsevat laadukkaan päivähoidon.

– Yksistään pääkaupunkiseudulle tarvitaan kiireellisesti 350 pätevää lastentarhaopettajaa. Vertailuksi, yhteensä Suomessa valmistuu vuosittain tämän verran lastentarhaopettajia, Vahasalo ja Sarkomaa kuvaavat huolestuttavaa nykytilaa.

Viime vuonna eduskunta ohjasi 1,5 miljoona euroa yliopistolliseen lastentarhaopettajakoulutukseen. – Nyt varoja tarvitaan vähintään saman verran lisää, sillä koulutus kestää kolme vuotta, he kommentoivat voimavarojen tarpeellisuutta.

– Kaikkein kiireellisintä on aloittaa uuden varhaiskasvatuslain valmistelu. Sitä työtä ei ole vieläkään aloitettu, vaikka uusi laki on hallituksen tärkeimpiä tavoitteita. Työryhmä tulee kiireellisesti asettaa, jotta varhaiskasvatuslaki ehditään kunnolla käsitellä eduskunnan sivistysvaliokunnassa vielä tällä vaalikaudella.

– Myös kaavailtu hallinnon halkominen vaarantaa päivähoidon ja varhaiskasvatuksen kehittämisen kokonaisuutena. Kotihoidon ja yksityisen hoidon tuet eivät voi jäädä sosiaali- ja terveysministeriön hallintoon. Ainoa järkevä ratkaisu on, että yhteen kuuluvat asiat hoidetaan samassa ministeriössä, Vahasalo ja Sarkomaa linjaavat jatkaen: – Vastuun, valvonnan, ohjauksen ja kehittämistyön tulee siirtyä opetus- ja kulttuuriministeriöön.  – Ja varhaiskasvatuksen opetussuunnitelman teon ja voimavarojen on siirryttävä Opetushallitukselle, he korostavat.

– Kun varoja on niukasti, tulee ne kohdistaa viisaasti. Viisautta koko kansantalouden kannalta on satsata kasvatukseen ja opetukseen. Sillä luodaan pohja menestykselle ja tulevaisuudelle. Siihen meillä pitää olla varaa, Vahasalo ja Sarkomaa huomauttavat.

Tänään 19. lokakuuta vietetään Lastentarhaopettajakoulutuksen 120-vuotisjuhlaa Helsingin yliopistolla.

Lisätietoja:
Raija Vahasalo, kansanedustaja (kok), eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja
raija.vahasalo@eduskunta.fi
Puh. 050 5113090

Sari Sarkomaa, kansanedustaja (kok), opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja
sari.sarkomaa@eduskunta.fi
Puh. 050 5113033

Tiedote 12.10.2012

Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja Sari Sarkomaa vaatii peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsonia (sd) ottamaan jalan pois jarrulta. Sarkomaan mukaan sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksesta on saatava selkeät linjaukset ennen kunnallisvaaleja. Kunta- ja palvelurakenneuudistusta on välttämätöntä viedä käsi kädessä eteenpäin, jotta kunnat ja kuntalaiset voivat hahmottaa uudistuksen kokonaisuutena.

Sarkomaa muistuttaa peruspalveluista päävastuussa olevaa ministeriä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreimmista hoitoonpääsytilastoista, jotka puhuvat karua kieltään uudistusten välttämättömyydestä. Odotusajat ovat kasvaneet sekä lääkärin, että hoitajan vastaanotolle ja hoitoonpääsyssä on huomattavia alueellisia eroja.

”Tilannetta ei voi hyväksyä. Terveydenhuollon uudistamisessa on tärkeintä saada terveyskeskukset toiminaan niin, että laadukkaaseen hoitoon pääsee sujuvasti ja terveyskeskuksiin saa yhteyden nopeasti”, sanoo Sarkomaa. ”Kokoomus haluaa, että ihmiset saavat terveyspalvelunsa oikea-aikaisesti ja tasa-arvoisesti.”

Sarkomaa toistaa kokoomuksen useaan kertaan lausuman tosiasian, että rakennelain rinnalle kuntakierrokselle on saatava selkeät päälinjaukset sote-uudistuksesta. Sote-linjausten hämmästyttävän hidas eteneminen on vakavan huolen paikka. Hallituskausi on pian puolessa välissä, ja nyt viimeistään on saatava lihaa hallitusohjelmakirjausten ympärille. ”On pakko kysyä, mitä SDP pelkää tai piilottelee, vai mistä viivästyminen johtuu?” kysyy Sarkomaa.

Ilma on sakeana kysymyksistä niin terveydenhuollon asiantuntijoiden kuin kunnissa uudistusta miettivien virkamiesten ja päättäjien osalta. Varsinkin palveluita jonottavilla ihmisillä on oikeus saada tieto, miten uudistusta aiotaan viedä eteenpäin.

Näyttää siltä, että ”ei, ei ja kertakaikkinen ei” on peruspalveluministerin julkisuuteen antama vahvin kommentti sote-uudistuksesta. Sarkomaa toteaa, että Suomea ei uudisteta sanomalla ei. ”Me kokoomuksessa sanomme kyllä paremmille palveluille. Nyt on oltava rohkeita ja tehtävä uudistukset. Me haluamme, että ihmiset saavat palvelut.”

Ennen kesää STM:n asiaa valmisteleva työryhmä esitti väliraporttina kolme mallia, ja tuloksena oli vain päätös, että hallitusohjelmaa noudatetaan. Sen jälkeen saman työryhmän puheenjohtaja, kansliapäällikkö Kari Välimäki esitteli julkisuuteen esityksensä, jonka peruspalveluministeri tyrmäsi kovin sanoin. Voi vain ihmetellä, eikö ministeri johdakaan ministeriötään? Missä luuraa ministerin poliittinen ohjaus?

”Terveydenhuollon uudistaminen on jokaisen suomalaisen arjen ja elämän kannalta nykyisen hallituksen tärkeimpiä lupauksia. Se, millainen malli sosiaali- ja terveydenhuoltoon valitaan vaikuttaa suoraan ja ratkaisevasti kuntauudistuksen onnistumiseen ja suuntaan”, muistuttaa Sarkomaa.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Tiedote 9.10.2012

Kokoomuksen kansanedustaja ja palkansaajavaltuuskunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa haastaa kokoomuksen puoluevaltuuston keskusteluun hyvästä ja perheystävällisestä työelämästä. Sarkomaa toimi puoluevaltuuston puheenjohtajan vuosina 2004-2008. Sarkomaa torjuu puoluevaltuuston hyväksymän aloitteen, jonka mukaan ensimmäinen sairauspäivä olisi palkaton eli ns. karenssipäivä ja kaksi seuraavaa viikkoa sairauslomalla oleva palkansaaja saisi 80% palkastaan.

Sarkomaa pitää välttämättömänä, että puoluevaltuustossa keskusteltaisiin laajemmin työelämän kysymyksistä. Sarkomaa haastaa puoluevaltuuston keskustelemaan kokoomuksen palkansaajavaltuuskunnan kanssa hyvän työelämän kehittämisestä.

Samaa mieltä puoluevaltuuston kanssa Sarkomaa on siitä, että sairauspoissaoloja on saatava vähennettyä ja järjestelmää on syytä perata. Suurin ongelma on varhainen eläköityminen ja pitkittyneet sairauslomat.

Sarkomaa kiittää valtuustoa siitä, että se nosti esille tarpeen panostaa työntekijöiden jaksamiseen, työolojen parantamiseen, työolosuhteiden terveellisyyteen ja hyvään johtajuuteen. Sarkomaa toivoo, että puoluevaltuuston ”törähdys” karenssipäivästä saa keskustelun liikkeelle vakavasta tosiasiasta, että Suomessa ei tehdä tarpeeksi sen eteen, että ihmiset pääsisivät sairauslomilta ja osatyökyvyttöminä nopeammin takaisin työelämään.

”Työkyvyttömyyteen johtavissa tilanteissa on liian usein pitkiä aikoja, jolloin ihminen jätetään täysin yksin ilman apua ja vaikuttavia toimenpiteitä. Selvää on, että varhaiselle puuttumiselle ja ennaltaehkäisylle on huutavan kipeä tarve. Karmaiseva esimerkki on se, että jotakuinkin viisi nuorta jää eläkkeelle mielenterveyssyistä päivittäin”, muistuttaa Sarkomaa.

Sarkomaan mielestä karenssipäivä ei ole oikea tapa kehittää hyvää työelämää.
”Karenssipäivä johtaisi helposti nykyistä huonompaan suuntaan, kun sairaana tai puolikuntoisena tultaisiin töihin. Siihen liittyy monia riskejä. Sairaana työssä olevat ovat iso tartuntariski muulle työyhteisölle, monissa ammateissa asiakkaille ja esimerkiksi terveydenhuollossa potilaille ja kouluissa oppilaille”, huomauttaa Sarkomaa. ”Kenenkään ei pidä mennä sairaana töihin.”

Sarkomaa pitää vaarallisena signaalina sitä, että vanhempien mahdollisuutta hoitaa sairasta lastaan kotona heikennettäisiin. Päinvastoin työelämän joustoja on edistettävä, jotta pienten lasten vanhemmilla on mahdollisuus sujuvasti yhdistää työ ja perhe.

”Työelämän joustot eivät ole vain lapsiperheiden asia, vaan hyvä työelämä pitää olla jokaisen työntekijän oikeus. Väestömme ikääntymisen ja julkisen talouden velkaantumisen myötä meidän on saatava jokainen työikäinen ja työkykyinen suomalainen työelämään mukaan. Hyvä työelämä tarkoittaa motivoituneempia ja terveempiä työntekijöitä, uusien ideoiden ja toimintatapojen syntymistä ja sitä kautta myös menestyvämpiä yrityksiä ja tehokkaampaa julkista sektoria sekä parempia palveluita”, toteaa Sarkomaa.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Kokoomuksen palkansaajavaltuuskunnan 1.4.2011 kannanotto ”Hyvä ja perheystävällinen työelämä on jokamiehenoikeus” löytyy osoitteesta https://docs.google.com/file/d/0B-eIp__V7TFDZk85SUllNGQ3YU0/edit?pli=1

Tiedote 24.9.2012

Kokoomuksen kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu Sari Sarkomaa ehdottaa Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessaan (22.9.12) päivähoitopaikkavajeen korjaamiseksi päiväkotien rakentamista vauhdittavaa, useammalle vuodelle laajennettua investointiohjelmaa. Pitkäaikainen pula lasten päivähoitopaikoista koskettaa monia Helsingin kaupunginosia, sillä päiväkotihankkeet näyttävät jäävän liian usein investointilistoilla muiden asioiden jalkoihin. Kaupungin lapsimäärän kasvua ei ole osattu riittävällä tavalla huomioida budjetoinnissa.

”Nämä virheet näkyvät kovalla tavalla perheiden arjessa tupaten täynnä olevina päiväkoteina, päivähoitojonoina sekä lasten päiväkotimatkojen sekä päivien venymisenä”, kirjoittaa Sarkomaa.

Helsingin suunnitellussa rakentamisohjelmassa vuosille 2012 – 2017 ei ole riittävästi päiväkoteja. Väestöennusteen mukaan tarvittaisiin 400 – 500 lasten hoitopaikkaa suunniteltua enemmän. Ongelmaan on syytä tarttua nyt, sillä vuosina 2011 - 2021 on helsinkiläisten 1-6-vuotiaiden määrän ennustettu lisääntyvän 6 400 lapsella.

Sosiaalilautakunnan palveluverkon tarkistusraportin mukaan esimerkiksi kantakaupungin, Latokartanon ja Haagan alueelle päivähoidon toteuttaminen lähipalveluna on haasteellista.

Päivähoitopalvelu on lakisääteinen ja se on järjestettävä, joten kaupunki hankkii kalliilla osin epätarkoituksenmukaisia lisätiloja selvitäkseen velvoitteistaan.

”Vauhditusohjelma on tehokas tapa ottaa vahvaan poliittiseen ohjaukseen Helsingin päivähoitotilanne. Ehdotan, että valtuustoryhmät tekisivät asiasta alustavan päätöksen kaupunginhallituksessa ja ohjelman valmistelu käynnistettäisiin välittömästi. Näin valtuutetut voisivat päättää ohjelmasta hyväksyessään kaupungin ensi vuoden budjetin”, Sarkomaa jatkaa.

Sarkomaa pitää tärkeänä, että rakentamisessa priorisoidaan kaupungin eri alueiden kipupisteet. Helsinkiläisten perheiden kannalta on tärkeää saada tieto missä järjestyksessä ja minne päiväkoteja rakennetaan. Monilla alueilla on vuosikaudet odotettu epätietoisuudessa päiväkotia ja hanke on aina vuosittain lipunut eteenpäin.

Kaupungin päätös luopua ydintoiminnoille tarpeettomista ja huonokuntoisista arvokiinteistöistä tuo kaupungin kassaan myyntituloja, joita Sarkomaan mukaan on syytä käyttää päiväkotien rakentamiseen sekä huonokuntoisten päiväkotien ja koulujen korjaamiseen.

Sarkomaa vauhdittaa myös etsimään keinoja rakentaa päiväkoteja kustannustehokkaasti ja ripeästi. Valtuutetut ja sosiaalivirasto ovat pitkään olleet aloitteellisia ns. moduulipäiväkotien käyttöönotosta.

”Päiväkotirakentamisessa on saatava käyttöön kaupunkiimme sopivat moduuliratkaisut, joita voidaan varioida eri alueiden tarpeisiin. Päiväkodin tilatarpeen muuttuessa voi moduulin lisätä tai poistaa. Tämä toimii monissa muissa maissa, esimerkiksi Ruotsissa. Olennaista on saada kustannustehokkaasti ja nopeasti lapsiystävällisiä päiväkoteja sinne, missä niitä tarvitaan”, kirjoittaa Sarkomaa.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Tiedote 22.9.2012
Vapaa julkaistavaksi

Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja Sari Sarkomaa kirittää peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsonia (sd) hallitusohjelmassa luvatun ikäihmisten palveluasumisen maksupolitiikan uudistamisessa. Nykyisin asiakasmaksukäytännöt ovat vaikeaselkoisia ja kirjavia. Kuntien ja hoitopaikkojen välillä on suuria eroja, koska palveluasumisen asiakasmaksujen erityissäännökset puuttuvat asiakasmaksulaista. Sen sijaan ympärivuorokautisessa laitoshoidossa perittävä asiamaksu on tarkkaan säädelty.

Sarkomaan mielestä on välttämätöntä, että luvattu maksu-uudistus saadaan voimaan vanhuspalvelulain kanssa yhtäaikaisesti. Myös maksupolitiikan on tuettava palvelurakenneuudistusta ja vanhuspalvelulain tavoitteiden toteutumista. "Nyt asumisen palvelumaksut ohjaavat monessa tapauksessa laitoshoitoon. Se on täysin valitun senioripolitiikan vastaista", sanoo Sarkomaa.

”Asiakasmaksuissa olevan aukon korjaaminen ja määräytymisperusteiden yhtenäistäminen on välttämätöntä ikäihmisten tasavertaisen kohtelun turvaamiseksi", sanoo Sarkomaa. Lainsäädäntömuutos on välttämätön myös siksi, että se varmistaa palveluasumisen maksutietojen läpinäkyvyyden ja verrattavuuden. Tämä on välttämätöntä silloin, kun ikäihmiset tekevät asumisratkaisujaan.

”Ikäihmisten palveluiden kehittämisessä painopisteen on oltava valinnanvapaudessa ja itsemääräämisoikeuden vahvistamisessa. Iäkkäällä ihmisellä on oltava oikeus elää kodinomaisessa ympäristössä silloinkin, kun hän tarvitsee hoitoa ja huolenpitoa vuorokauden ympäri. Nykyjärjestelmä ei vastaa täysin näihin tarpeisiin. Tavoite ei toteudu ellemme myös uudista asumispalveluiden asiakasmaksuja. Palvelumaksuperusteet on säädettävä siten, että myös tehostettua palveluasumista käyttävät saavat ns. vähimmäiskäyttövaran, joka on säädettynä laitoshoitoa koskeviin maksuihin. Tämä suojaosuus varmistaa, että palveluasumisesta aiheutuvien menojen, kuten asumisen kustannuksen, hoito- ja palvelumaksujen ja aterioiden jälkeen jää asiakkaan käteen vielä rahaa”, toteaa Sarkomaa.

”Sosiaali- ja terveysministeriössä on meneillään poikkeuksellisen mittavia uudistuksia ja valmisteluresurssit ovat äärirajoilla. On tärkeää, että hallitus huolehtii myös riittävistä voimavaroista maksu-uudistuksen valmisteluun.” lisää Sarkomaa.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Tiedote 18.9.2012

Kokoomuksen kansanedustaja ja Alkon hallintoneuvoston puheenjohtaja Sari Sarkomaa korostaa oppilashuollon merkitystä lasten ja perheiden tukemisessa tämänpäiväisessä seminaaripuheenvuorossaan eduskunnassa. ”Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta” -seminaarin järjestää eduskunnan Lapsen puolesta ryhmä ja Alkon Lasten seurassa –ohjelma yhteistyöjärjestöineen. Seminaarissa pohditaan vaikuttaja- ja tutkijavoimin vanhempien alkoholinkäyttöä ja sitä, millaisia haittoja tämä aiheuttaa lapsille. Sarkomaa kirittää opiskeluhuoltolain valmistelun etenemistä ja on huolissaan lain voimavarojen turvaamisesta.

”Vaikka talouden tilanne on tiukka ja epävarma, voimme olla täysin varmoja siitä, että toimet joita teemme lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi ovat kullanarvoisia. On vaikea keksiä parempaa täsmätoimea ennaltaehkäisevään syrjäytymistyöhön ja valtion taloustalkoisiin kuin laadukas oppilas- ja opiskelijahuolto, jolla saamme apua lapsille ja nuorille ajoissa, ennen kuin pienistä ongelmista tulee suuria. Ensisijaista on tietenkin laadukas opetus ja kouluyhteisö sekä vahvimman vastuun kantavien vanhempien tukeminen”, sanoo Sarkomaa. ”On vakava tosiasia, että moni kunta ei edelleenkään huolehdi kouluterveydenhuollosta lain ja suositusten mukaan.”

Sarkomaa pitää välttämättömänä, että pitkään odotetun, jo viime hallituskauden alussa aloitetun yhtenäisen opiskeluhuoltolain valmistelu viedään päätökseen ja eduskunta saa lain käsiteltäväkseen. Tavoitteena on yksi yhtenäinen laki, johon koottaisiin lainsäädännössä hajallaan olevat oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevat säännökset. Tarkoituksena on turvata opiskeluhuoltopalveluiden yhdenvertainen saatavuus ja laatu. Tavoitteena on myös siirtää toiminnan painopistettä ennaltaehkäisevään työhön ja opiskelijoiden kokonaisvaltaista hyvinvointia edistäväksi.

Sarkomaa on huolissaan opiskeluhuoltolaille suunniteltujen voimavarojen riittävyydestä. Valtiontalouden kehyksissä on laille varattu 13 miljoonaa euroa vuosina 2014-2015 sosiaali- ja terveysministeriön budjetissa, mutta opetus- ja kulttuuriministeriön budjetissa ei tähän ole lisävoimavaroja. ”Lasten kannalta yksi yhtenäinen opiskeluhuoltolaki on tärkeä. Voimavarat on löydyttävä ilman lisävelkaantumista”, vaatii Sarkomaa.

Lasten ja nuorten tasavertaiset mahdollisuudet oppilashuollon apuun ja tukeen ovat tärkeä osa sitä työtä, että kehitämme jokaista koulua ja oppilaitosta sellaiseksi, että se tukee lasten ja nuorten hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta.

Sarkomaa kannustaa ottamaan herkemmin puheeksi koulujen terveystarkastuksissa niin lasten ja nuorten, kuin vanhempien ja muiden lapselle läheisten aikuisten alkoholinkäytön. A-klinikkasäätiön vuonna 2011 toteutetun selvityksen mukaan 12–18 –vuotiaista suomalaisista kolmannes kertoo kokeneensa häpeää vanhempien alkoholinkäytön takia ja varsinaisesti haittoja kokeneiden osuus on yli neljännes tutkitusta ikäluokasta. Vanhempien alkoholinkäyttö rasittaa myös monien sellaisten lasten elämää, joiden vanhempia tuskin voidaan pitää päihdeongelmaisina.

Sarkomaa muistuttaa, että monessa kunnassa ei edelleenkään täytetä kouluterveydenhuollon asetusta, vaikka vuonna 2011 kuntien valtionosuuksia nostettiin 18,5 miljoonalla eurolla uuden asetuksenmukaisen kouluterveydenhuollon järjestämiseksi. Myös oikeuskansleri on huomauttanut kuntia oppilashuollon puutteista.

Lasten, nuorten ja perheiden ei pidä jäädä ongelmiensa kanssa yksin. Kouluterveydenhoitaja voi olla lapselle ainoa aikuinen, jolle voi kotihuolet kertoa. Nyt jos koskaan lapset tarvitsevat aikuisten aikaa.

Sarkomaa toteaa, että A-klinikkasäätiön kyselytutkimusten tulokset on otettava tosissaan. Nuorilta tiedusteltiin, millaista apua ja tukea nuorille olisi oltava tarjolla. ”Nuoret toivovat helposti lähestyttäviä aikuiskontakteja luonnollisissa ympäristöissä kuten kouluissa. Tällaisen järjestämiseen olisi meidän aikuisten kyettävä”, sanoo Sarkomaa.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

(12.9.2012 Kyselytunnille lähetetty kysymys)

Kaupunginjohtajalle / asianomaiselle apulaiskaupunginjohtajalle 31.8.2012

Neuvola, -koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa koskevan, vuonna 2009 voimaan tulleen asetuksen tarkoituksena on turvata lapsille ja nuorille yhtenäiset palvelut eri puolilla maata. Tavoitteena on ehkäistä syrjäytymistä ja tehostaa varhaista tukea sekä hillitä korjaavien palvelujen lisäämispainetta ja kustannustason nousua. Painopisteen siirtäminen kunnissa ennaltaehkäisevään työhön on välttämätöntä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi.

Uusien lakien ja asetusten myötä on terveydenhoitajille voitu siirtää lisätehtäviä, joiden myötä työn vaativuus, monipuolisuus ja vastuu entisestään lisääntyvät. Esimerkkeinä laajat terveystarkastukset, synnytyksen jälkitarkastus, rajattu lääkkeenmääräämisoikeus sekä terveystarkastukset opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääville nuorille ja työikäisille. Lainsäädäntö velvoittaa myös kehittämään ikäihmisten ennaltaehkäiseviä terveyspalveluja.

Asetuksen myötä myös terveydenhuoltohenkilöstön työssä tarvittavaa osaamista on kehitettävä ja tavoitteena on, että työstä tulee myös motivoivampaa. Asetuksen on toivottu houkuttelevan terveyskeskuksiin motivoituneita ja päteviä terveydenhuollon osaajia.

Kysynkin,
miten neuvola, -koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa koskeva asetus toteutuu Helsingissä, miten asetus huomioidaan terveydenhuollon organisaatiouudistuksessa, miten suosituksen mukainen henkilöstömäärä toteutuu Helsingissä, ja millä tavoin Helsingissä turvataan terveydenhoitajille edellytykset suoriutua uusista tehtävistä ja velvoitteista?

31.8.2012
Sari Sarkomaa

Sosiaali- ja terveystointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan vastaus:

Kysymyksessä tiedustellaan, miten neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa koskeva asetus toteutuu Helsingissä.

Kuntaliiton tekemässä 11 suurimman kaupungin kustannusvertailussa Helsingin avoterveydenhuollon kustannukset alittivat v. 2011 suurten kuntien mediaanin 8 %. 0-6 -vuotiasta kohden kustannukset olivat kuitenkin 2 % mediaania suuremmat ja 7-15 -vuotiasta kohden 9 % suuremmat. Neuvolatoiminta ja kouluterveydenhuolto pystytään toteuttamaan laajuudeltaan valtakunnallisten suositusten mukaisena. Suurin voimavarojen vajaus koskee työikäisiä, joiden kohdalla kustannukset olivat 14 % pienemmät muiden kuntien mediaanikustannuksiin verrattuna.

STM:n suosituksen mukaisesti lastenneuvolan mitoitus on 400 lasta/ terveydenhoitaja, mikäli käytössä on sijaisia. Neuvolassa on tällä hetkellä 170,5 vakanssia ja 13 määräaikaista vakanssia, lisäksi sijaisia n. 10 henkilötyövuoden verran. Suositus toteutuu, kun määräaikaiset vakanssit ovat käytössä.

Helsingin koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa on tällä hetkellä 128 terveydenhoitajan vakanssia ja 8 määräaikaista lasten ja nuorten hyvinvoinnin suunnitelman toteuttamiseen liittyvää ns. LASU-vakanssia. STM:n suosituksen mukaisesti Helsingissä on 560 peruskoululaista/terveydenhoitaja, 750 lukiolaista/terveydenhoitaja ja ammatillisissa oppilaitoksissa 1040 opiskelijaa/terveydenhoitaja. Ammattikorkeakouluissa on yksi terveydenhoitaja 3350:tä opiskelijaa kohden.

Stj:n esityksessä uudeksi sosiaali- ja terveysvirastoksi neuvoloiden sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon lääkärit sijoittuvat omaksi toimintayksikökseen perhepalveluihin, johon tulee 25 vakituista ja 8 määräaikaista lääkärin vakanssia. Nämä kahdeksan lääkäriä on tarkoitus jatkossa vakinaistaa. Lisäksi terveysasemien lääkärit osallistuvat tähän neuvolatyöhön siten, että valtakunnallinen mitoitus toteutuu. Koulu- ja
opiskeluterveydenhuollossa on keskimäärin 3400 oppilasta/lääkäri.

Neuvolatyön ja koulu- ja opiskeluterveydenhuollon kehittämistoimintaa on vahvistanut sijoittuminen neljä vuotta sitten omiksi toimintayksiköiksi, jolloin osaamisen tuki ja pitkäjänteinen kouluttaminen on onnistunut paremmin. Edellytykset monihallintokuntaiseen työhön ovat lisääntyneet. Suunniteltu uusi organisaatiorakenne tukee yli organisaatiorajojen tapahtuvaa kehittämistoimintaa.

Esittelijä : Kaupunginhallitus

Lisätiedot : Marja-Liisa Rautanen, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36184 marja-liisa.rautanen(a)hel.fi

Follow by Email
Facebook
LinkedIn
Instagram