Kategoria: Tiedotteet

Tiedote 23.2.2016
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää vakavana epäkohtana sitä, että päivähoitolaissa eikä valtakunnallisissa varhaiskasvatuksen perusteissa ole edes mainintaa kiusaamisen vastaisesta työstä. Sen sijaan isompia lapsia, peruskoululaisia ja toisen asteen opiskelijoita suojaa laki, joka edellyttää, että oppilaat on suojattava väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä.

Sarkomaa pitää lainsäädännön laadun ja kiusaamisen ehkäisyn tehostamisen kannalta hyvänä, että koulukiusaamisesta ja siihen liittyvistä säädöksistä on viime päivinä käyty keskustelua. Normitalkoot ovat monella saralla paikallaan, sen sijaan varhaiskasvatuslakiin on tarpeen tuoda sieltä puuttuva kiusaamisen ehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen velvoittava pykälä.

Sarkomaa on toistuvasti vaatinut lain korjaamista ja toivoo, että uusi kokoomusministeri ymmärtäisi nyt asian tärkeyden. Myös Opetushallituksessa valmisteilla oleviin valtakunnallisiin varhaiskasvatuksen perusteisiin on otettava tavoitteeksi nollatoleranssi kiusaamiseen.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja Folkhälsanin selvityksen mukaan kiusaaminen on arkipäivää jo päiväkodeissa ja kiusaajia ja kiusattuja koskevat prosenttiluvut vastaavat suurelta osin koulussa tehtyjen tutkimusten tuloksia. Kiusaaminen ilmenee päiväkodeissa mm. fyysisenä väkivaltana, haukkumisena ja vallankäyttönä. Kiusaamiseen puuttuminen ja sen ehkäisy on välttämätöntä lapsen kehitykselle ja hyvinvoinnille, oli kyse sitten kiusatusta, kiusaajasta tai sivusta katsojasta.

Helsingin yliopiston tutkija Laura Repo on korostanut, että kiusaaminen on opittu käyttäytymismalli ja siihen on pureuduttava varhaisessa vaiheessa varhaiskasvatuksessa, jottei kiusaaminen ole tapa, joka siirtyy lapsen mukana peruskouluun.

- Sen minkä kotona ja päivähoidossa oppii, sen koulussa ja myöhemmin elämässä taitaa, sanoo Sarkomaa.

- Kiusaaminen on vakava ongelma lapsille ja nuorille, joka näkyy myös kouluterveyskyselyn tuloksissa. Kiusaavilla lapsilla on lisääntynyt riski jatkaa kiusaamista aikuisena, jos kukaan ei pysäytä negatiivista käyttäytymistä. Kiusaamisen ehkäisyllä on kauaskantoiset myönteiset vaikutukset lasten hyvinvoinnille ja koulunkäynnille sekä koko elämälle, Sarkomaa jatkaa.

Sarkomaa jätti tänään kirjallisen kysymyksen kiusaamisen ennaltaehkäisystä ja varhaisesta puuttumisesta varhaiskasvatuksessa ja päivähoidossa opetusministerin vastattavaksi.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

 

Tiedote 19.2.2016
julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa kannustaa hallitusta rakentamaan ripeästi ratkaisut sote-hallintomallille, jolla päästään eteenpäin itse asiaan eli toiminnan kehittämiseen ihmisten parhaaksi. Jos hallituksen 18+15 -kompromissimallissa on korjattavaa, niin se on tehtävä rohkeasti ja palvelut paremmaksi -periaatteella. Ei vilkuilemalla muita poliittisia tavoitteita tai hirttäytymällä asioihin, jotka eivät edistä parempia ja kustannustehokkaampia palveluja. Ihmisten palvelut on pelastettava. Niin palveluja tarvitsevat suomalaiset kuin koko sote-henkilöstö odottavat, että uudistus saadaan vaikeuksien kautta maaliin – se on ihan jokaisen suomalaisen etu.

- Sotessa on kyse koko poliittisen järjestelmän uskottavuudesta. Jos muut Pohjoismaat ovat kyenneet sotensa uudistamaan ja myös valinnanvapausmallit luomaan, niin miksei Suomi sitten, esittää Sarkomaa.

Sarkomaa painottaa, että tulevat viikot on tekemisen paikka, kun eri toimijoiden lausuntojen sekä asiantuntijoiden näkemysten pohjalta on hiottava kokonaisuus, joka vastaa niin perustuslain kuin hallitusohjelmassa sovittuihin uudistuksen tavoitteisiin yhdenvertaisista ja kustannusvaikuttavista palveluista. On rohkeasti tehtävä se, mitä uudistuksen onnistuminen edellyttää ja mitä suomalaiset hallitukselta odottavat. Etusijalle on laitettava palvelut ja romukoppaan on laitettava kaikki muu. Eduskuntaan ei saa eikä voi tuoda torsoa lakia.

Hallitus on luvannut sote-järjestämislain lausuntokierrokselle kevään korvilla ja ensimmäiset muuttolinnut jo saapuvat. Jokaisen suomalaisen kannalta tärkeälle uudistukselle valitun hallintomallin arviot ja konkreettinen toteutus on saatava osaksi käytävää keskustelua.

Sarkomaa muistuttaa valmisteilla olevan sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen vedenpitävien vaikutusarviointien välttämättömyydestä, ne ovat koko uudistuksen onnistumisen edellytys. Sarkomaa kannustaa hallitusta läpivalaisemaan ajoissa esittämänsä mallin taloudelliset ja toiminnalliset vaikutukset sekä arviot siitä, miten mallilla voidaan saavuttaa hallitusohjelman tavoitteet tasavertaisista, kustannustehokkaista sekä vaikuttavista palveluista.

Eduskunta on edellyttänyt, että sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen taloudelliset vaikutukset arvioidaan analyyttisesti kaikkien toimenpiteiden osalta ja että uudistus luo edellytyksiä kestävyysvajeen supistamiselle.

- Aluehallintouudistus on edennyt ripeästi. On visusti pidettävä huolta, ettei aluehallinnon uudistaminen vie voimia sotesta. Ensin on tehtävä soten uudistaminen ja sitten muuta on viisas neuvo, Sarkomaa päättää.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa
050 511 3033

Tiedote 17.2.2016
julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajat, sote-kolmikko Sari Sarkomaa, Sari Raassina ja Sanna Lauslahti muistuttavat valmisteilla olevan sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen läpinäkyvien vaikutusarviointien välttämättömyydestä.

Kolmikko kannustaa hallitusta läpivalaisemaan ajoissa esittämänsä mallin 18+15 taloudelliset ja toiminnalliset vaikutukset sekä arviot siitä, miten mallilla voidaan saavuttaa hallitusohjelman tavoitteet tasavertaisista, kustannustehokkaista sekä vaikuttavista palveluista. Uudistuksen perustuslailliset arvioit on yhtälailla saatava pöytään. On tärkeää saada vaikutusarviot nähtäväksi, jotta voidaan varmistaa, että valittu malli ja uudistus parantaa ihmisten palveluita ja kustannukset saadaan kuriin.

-Sote-uudistuksen onnistumisen edellytys on kunnollinen tietopohja uudistuksen vaikutuksista, jotta mahdolliset tarvittavat korjausliikkeet voidaan tehdä ajoissa ja hallitusti, ja että eduskunta saa ajoissa laadukkaan lakiesityksen. Viimeksi eduskunnassa kaatuneessa uudistuksessa vaikutusarviot olivat vajavaiset. Jo tehtyjä virheitä ei ole varaa toistaa, kolmikko linjaa.

Hallitus on luvannut sote-järjestämislain lausuntokierrokselle kevään korvilla ja ensimmäiset muuttolinnut jo saapuvat. Jokaisen suomalaisen kannalta tärkeän uudistukselle valitun hallintomallin arviot on tärkeä saada osaksi käytävää keskustelua. Tärkeää on myös saada tieto, miten konkreettisesti 18+15-malli toteutetaan.

Kolmikko alleviivaa lausumaa, jossa eduskunta on edellyttänyt, että sosiaali- ja terveyspalvelu -uudistuksen taloudelliset vaikutukset arvioidaan analyyttisesti kaikkien toimenpiteiden osalta ja että uudistus luo edellytyksiä kestävyysvajeen supistamiselle.

- Tärkeää on tehdä uudistusta soten lähtökohdista niin, ettei valtion aluehallintouudistus vesitä työtä ja ettei siitä tule kuntauudistuksen kaltaista karikkoa, kuten viime hallituskaudella tapahtui, kokoomusedustajat varoittavat.

Aluehallintouudistus on edennyt ripeästi. On visusti pidettävä huolta, ettei aluehallinnon uudistaminen vie voimia soten uudistamisesta. Ensin on tehtävä soten uudistaminen ja sitten muuta on viisas neuvo.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Tiedote 15.2.2016
julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa iloitsee tuoreesta opetusministeriön päätöksestä vahvistaa Ylioppilastutkintolautakuntaa (YTL) kuluvaksi toimikaudeksi 2016 – 2018. Päätöksellä laajennetaan eri oppiaineiden edustusta sekä palautetaan Opetushallituksen edustus Ylioppilastutkintolautakuntaan. Päätös korjaa edellisen opetusministeri Kiurun laajasti kritisoidun päätöksen leikata YTL:n kokoonpanoa.

-Täydennyspäätös oli viisas ja lämpimästi tervetullut, kiittää Sarkomaa opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosta.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on tänään vahvistanut ylioppilastutkintolautakuntaa nimeämällä siihen uusia jäseniä. YTL valmistelee vuosina 2016 - 2018 ylioppilastutkinnon sähköistämistä ja muita merkittäviä uudistuksia. Ministeri Kiurun nimetessä uutta ylioppilastutkintolautakuntaa lautakunnan jäsenmäärää vähennettiin 39 jäsenestä 18 jäseneen vuonna 2014, jolloin useat tutkintoaineet jäivät vaille edustajaa lautakunnassa.

Opetusministeri Kiurun päätöstä kritisoitiin laajasti ja silloiseen ministeriin vedottiin, että tämä harkitsisi vielä kerran ylioppilastutkintolautakunnan täydentämistä käytännön lukioelämän asiantuntemuksen vahvistamiseksi. Erityisesti lakisääteisesti lukiokoulutuksen kehittämisestä vastaavan opetushallituksen sulkeminen ylioppilastutkintolautakunnan ulkopuolelle herätti ihmetystä.

Sarkomaa kritisoi silloisen opetusministerin YTL-leikkausta. Sarkomaa totesi tuolloin tiedotteessaan, että ministerin päätös nimittää nykyistä pienempi ja kapeamman osaamisen sisältävä lautakunta on huolestuttava. Silloin nimetystä lautakunnasta puuttui opetushallituksen ja kotimaisten kielten keskuksen edustus kokonaisuudessaan. Lisäksi kielten opetuksen asiantuntijoiden määrää oli vähennetty rajusti.

-Ylioppilastutkinnon tulee olla laadukas lukion oppimäärän hallintaa ja soveltamista mittaava tutkinto. Tutkinto tulee toteuttaa niin yliopistojen, korkeakoulujen kuin opetushallituksen asiantuntemusta käyttäen, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaa pitää tärkeänä tuoretta opetusministeriön päätöstä todeten, että ylioppilastutkintoa on kehitettävä jatkossakin samaan suuntaan muun lukiokoulutuksen kanssa. Ylioppilastutkinnon kehittämisessä on erittäin tärkeätä pystyä huomioimaan lukioiden käytännön opetustyöstä tulevat näkökulmat.

-Nyt tehtävällä jäsenmäärän lisäyksellä varmistetaan lautakunnan monipuolinen asiantuntemus ja riittävä työvoima merkittävien uudistusten toteuttamiseksi. Päätöksellä vahvistetaan ja laajennetaan tutkintolautakunnan osaamista. Nimettävistä jäsenistä lähes kaikilla on jo aikaisempaa kokemusta tutkintolautakunnan jäsenyydestä, Sarkomaa päättää.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Tiedote 9.2.2016
julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa kannattaa tuoretta Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen (FIMEA) alueellistamista selvittäneen työryhmän ehdotusta perua alueellistamispäätös. Sarkomaa kirittää ministeri Hanna Mäntylää tekemään nopeasti päätöksen ja laittamaan pisteen Fimea-vatuloinnille.

- Alueellistamispäätöksen purkaminen on viisasta ja ainoa oikea ratkaisu. Se ei vain turvaa koko Suomelle tärkeitä toimintoja ja alan osaamista, mutta myös estää niukkojen valtionvarojen valumisen hukkaan. Asiaan varmuuden saaminen on varmasti helpotus vuosia epävarmuudessa pidetylle henkilöstölle, Sarkomaa sanoo.

- Selvitysryhmän perustelut ovat yksiselitteiset. Fimean pääpaikka olisi Helsingissä, koska se takaa Fimean toimivuuden ja kansainvälisen kilpailukyvyn säilyttämisen. Juuri näitä keskeisiä toiminnan edellytyksiä olisi alueellistamisen jatkaminen kampannut, Sarkomaa jatkaa.

Fimean keskeisten toimintojen siirtäminen pois Helsingistä sisältäisi vakavan riskin kustannusten kasvusta ja osaamisen rapautumisesta. Selvitysmiehet ehdottavat, että Fimea toimisi sen mukaan eri paikkakunnilla, mikä palvelee laitoksen toimintaa eikä alueellistamisen pakkoa enää olisi. Fimea toimisi jatkossa monitoimipaikkaisesti eli sinne voitaisiin palkata ihmisiä paikkakunnasta riippumatta.

- Siltä varalta, että alueellistamispolitiikka nostaisi enemmän päätään tällä eduskuntakaudella, on tärkeää virkistää muistia eduskunnan tarkastusvaliokunnan linjauksista alueellistamispolitiikan epäonnistumista koskien, Sarkomaa viittaa Eduskunnan tarkastusvaliokunnan vuoden 2008 raporttiin.

Eduskunnan tarkastusvaliokunnan raportin (TRO 4/2008 vp) mukaan alueellistamistoimissa on ollut useita ongelmia ja myönteiset vaikutukset ovat olleet vähäisiä. Valiokunta huomautti myös, että hankkeiden taloudellisia vaikutuksia ei ole riittävästi arvioitu, vaikka valtio on panostanut merkittävästi alueellistamiseen vuosikymmenen ajan. Valiokunnan mukaan valtion työpaikkojen siirtämisen valtiontaloudellisten vaikutusten arviointi ja seuranta on laiminlyöty. Myös valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) on selvittänyt alueellistamisen seurauksia ja todennut, että valtion työpaikkojen sijoittamisella pääkaupunkiseudun ulkopuolelle ei havaita näkyviä vaikutuksia aluetalouteen.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Tiedote 7.2.2016

julkaisuvapaa heti

Helsinkiläinen Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa kirittää hallitusta tekemään vahvempaa metropoli- ja kaupunkipolitiikkaa. Kaupunkipolitiikkaa on vielä monin osin käyttämätön voimavara. Ilman metropolialueen ja suurten kaupunkien elinvoimaisuuden vahvistamista Suomi ei nouse taantuvan talouden ja kasvavan työttömyyden suosta.

- Kun kansantalouteen haetaan tuottavuutta, sitä löytyy väestöltään monipuolisista ja tiheään rakennetuista kaupungeista ja etenkin pääkaupunkiseudulta. On katteetonta luvata ja kansantaloudellisesti kestämätöntä tavoitella yhtä tasaista kehitystä kaikkialle, Sarkomaa sanoo

Sarkomaa nostaa esimerkkeinä kaupunkipolitiikan vahvistamiskohteista tekeillä olevan sote-uudistuksen, asuntopolitiikan ja korkeakoulupolitiikan. Sarkomaa pyytää hallitukselta selontekoa metropoli - ja kaupunkipolitiikassa.

- Selonteko olisi keino läpivalaista metropolialueen ja suurimpien kaupunkien merkitys Suomen kansantaloudelle ja kasvulle sekä valaa rohkeutta hallitukseen panostaa etenkin pääkaupunkiseutuun kasvun ja hyvinvoinnin veturina, Sarkomaa jatkaa.

Sarkomaa korostaa, että sote-uudistuksessa on varottava vahingoittamatta kaupunkien toimintamahdollisuuksia ja päinvastoin vahvistettava metropolialueen ja kaupunkien roolia elinkeinopolitiikan ja hyvinvoinnin edistämisen vetureina. Hän muistuttaa, että hallituksen on syytä lukea tarkkaan kaupunkien tuoreet sote-lausunnot.

- Periaate on oltava paremmat palvelut eikä aluehallinnon paisuttaminen. Metropolialueen verotuloihin perustuvaa, jo nyt korkeaa, valtionosuuksien tasausta ei saa enää kiristää eikä alueen kustannusrasitetta kasvattaa, Sarkomaa sanoo.

Asumisen hintaerot pääkaupunkiseudun ja muun maan välillä ylläpitää työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmaa. Hallituksen on kirittävä asuntopoliittisen kysymysten ratkaisussa jo huhtikuun kehysriihessä.

- Kallis asuminen on keskeinen kasvun este. Asumisen kustannukset ovat kokonaisuudessaan karanneet käsistä. Pääkaupunkiseudulle on saatava ripeästi kohtuuhintaisia asuntoja., sanoo Sarkomaa ja viittaa tuoreeseen Tilastokeskuksen julkaisemaan vuokrien hintojen kehitykseen.

Sarkomaa nostaa kolmantena kaupunkipolitiikan tehostamisalueena korkeakoulupolitiikan.

- On vaaka virhe, että suurimmat leikkaukset kohdistuvat maamme kansainvälisesti kilpailukykyisimpiin ja laadukkaimpia yliopistoihin. Tällainen tie on kestämätön. Kehysriihessä on koulutuspolitiikka ja leikkausten kohdentaminen otettava pöydälle. Aluepolitiikka on laitettava sivuun ja koulutuksen laatu asetettava etusijalle. Esimerkiksi Helsingin yliopiston muita yliopistoja rankemmat leikkaukset on torpattava, Sarkomaa vaatii.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Tiedote 5.2.2016

julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajat ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet Sari Sarkomaa, Sari Raassina ja Sanna Lauslahti vaativat alkoholilain kokonaisuudistukseen norminpurkuloikkaa.

- Ahtaalle ajetulla ravintola-alalla riittää norminpurussa työsarkaa. Tätä työtä ei ole varaa jättää enää tekemättä, kun eduskuntakauden keskeisenä tavoitteena on luoda kasvua ja työpaikkoja. Kyse on myös fiksusta suomalaisen ruoka- ja juomakulttuurin edistämisestä, kolmikko linjaa.

Kolmikko kannustaa hallitusta käymään ripeästi alkoholilain kokonaisuudistuksen kimppuun ja purkamaan suomalaisia ravintoloita ja samalla esimerkiksi matkailualaa lannistavia säädöksiä. On kaikin puolin viisasta – kansantaloudellisesti ja terveydellisesti - ohjata alkoholin kulutusta valvottuihin sisätiloihin kuten ravintoloihin julkijuopottelun ja kotona tapahtuvan alkoholin käytön sijaan.

- Ravintoloiden aukiolorajoitteita on asteittain kevennettävä. Hyvä ensiaskel on luopua jatkoaikalupien vaatimisesta. Sipilän hallituksen linjaus kokeilukulttuurista voisi olla osuva tapa edetä kohti ravintoloiden vapaampaa aukioloa, linjaavat kokoomusedustajat.

Edustajat keventäisivät säädöksiä ravintoloiden anniskelualueiden tiukkojen rajojen suhteen. Näin helpotettaisiin erilaisten yleisötapahtumien sekä kauppahallien ja muiden ravintolamaailmojen toimintaa. Koko anniskelulupakokonaisuus vaatii perinpohjaisen perkaamisen, koska nykyinen yksityiskohtainen säätely on täysin aikansa elänyt.

Lainsäädäntö ei mahdollista ns. Happy Hour aikoja. Säännös heikentää tarpeettomasti ravintoloiden mahdollisuuksia markkinoida toimintaansa ja erilaisia tapahtumia.

Edustajat toteavatkin, että alkoholilaissa on paljon säännöksiä, joilla ei ole mitään tekemistä alkoholin kulutuksen rajoittamisen kanssa, mutta sen sijaan niillä vaikeutetaan täysin perusteettomasti yrittäjien toimintaa ja ihmisten arkea. Toinen puhuva esimerkki on pienpanimoiden elintarvikekioskikikkailuvaade. Edustajat sallisivat pienpanimoille suoramyyntioikeuden ilman elintarvikekylkiäisiä. Tällä hetkellä alle 4,7 %til. alkoholia sisältävien juomien suoramyynti pienpanimoista on mahdollista ainoastaan perustamalla panimon yhteyteen elintarvikekioski. Vaateelle ei ole olemassa mitään järjellistä syytä.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

tiedote 28.1.2016
julkaisuvapaa heti
Kokoomuksen kansanedustajat ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet Sari Sarkomaa, Sari Raassina ja Sanna Lauslahti pitävät ehdottomana, että sote-palvelut rahoitetaan valtion verotuksen yhteydessä kerätyllä sote-maksulla. ”Tämä on perusteltua ennen kaikkea sote-uudistuksen onnistumisen kannalta. Itsehallintoalueiden rahoituksen keräämiseen ei tule luoda uusia verotuksen tasoja. Sanomme ehdottoman ein maakuntaverolle”, edustajat alleviivaavat.

Sote-uudistuksen vääntömomentiksi valittu tehokkaampi valtakunnallinen ohjaus puoltaa valtion verotusta. Valtion nykyistä vahvempi ohjaus ja valtion rahoitus käyvät käsikädessä. Niillä varmistetaan kansalaisten yhdenvertaiset ja laadukkaat palvelut sekä sote-uudistukselle asetettu kustannustehokkuusvaade. Edustajat varoittavat tekemästä ratkaisuja, jotka kamppaavat mahdollisuuksia toteuttaa tasavertaiset ja vaikuttavat sote-palvelut.

Uusi verotaso ja maakuntavero lisäisi riskiä menojen ja veroasteen nousuun. Edustajat muistuttavat hallitusohjelman kirjauksesta, että sote-uudistus on toteutettava niin, ettei kokonaisveroasetta eikä työn verotusta kiristetä. ”Kansalaisen näkökulmasta verojärjestelmän oltava selkeä ja läpinäkyvä. Sote-uudistus eivätkä suomalaiset kestä uusia verotasoja saati veronkiristyksiä. Veronmaksajien etu on mieluummin rahapussin verotettavien määrän vähentäminen -ei lisääminen”, kokoomuskolmikko huomauttaa.

Työn verottamisen tason pitäminen kohtuullisena ja kannustavana on koko sote- järjestelmän kestävyyden kannalta elintärkeää. Työstä ja yrittämisestä kerätään rahat, joilla jatkossakin on tarkoitus julkisen vallan vastuulla olevat sote- palvelut rahoittaa.

”Valtion verotuksen hallinnolliset kustannukset ovat raskasta maakuntaveroa keveämmät. Valtion keräämä sote-maksu kerättäisiin kuten nykyisin kirkollisvero ja sairausvakuutusmaksu”, kansanedustajat toteavat ja muistuttavat, että kun vastuu sote-palveluiden järjestämisestä siirtyy pois kunnilta, on jatkossa löydyttävä keinot, joilla kunnat osana veroratkaisua laskevat vastaavasti omaa verotustaan.

Kokoomusedustajat haluavat uuden verotason ja lisähallinnon luomisen sijaan pitää valmisteilla olevan uudistuksen tiukasti raiteilla, jotka johtavat parempiin, ihmisten valinnanvapauden mahdollistaviin ja kustannustehokkaisiin palveluihin.

 

lisätietoja:

Sari Sarkomaa
050 511 3033

Sanna Lauslahti
050 512 2380

Sari Raassina
050 523 2808

 

tiedote 22.1.16
julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja sote-uudistuksen parlamentaarisen seurantaryhmän jäsen Sari Sarkomaa alleviivaa, että sote-uudistuksen onnistumisen edellytys on koko sote-henkilöstön työjaon uudistaminen, osaamisen hyödyntäminen ja ammatillisten raja-aitojen ylittäminen. ”Ilman moniammatillisen työotteen vakiinnuttamista ei uudistuksen tavoitteita ole mahdollista saavuttaa. Työnjaossa sote-alalla ollaan ikävä kyllä vasta alkumetreillä ja mittava käyttämätön voimavara hukataan. Parempia palveluja ei tule koulutuksesta tinkimällä vaan koulutetun henkilöstön osaamista hyödyntämällä.”

Sarkomaa kirittää sosiaali- ja terveysministeriötä ohjaamaan työnjakoa nykyistä vahvemmin. Edustaja pitää tärkeänä, että ohjauselementit ovat sellaisia, että ne mahdollistavat työn kehittämisen ja joustavat työtavat.

”Sote-uudistuksessa on nopeasti päästävä hallinto- ja rakennekeskustelusta toiminnan ja hoitoketjujen uudistamiseen. Siinä on se uudistuksen pihvi, mistä löytyy kustannustehokkuutta mutta myös ihmisten kannalta vaikuttavampia ja parempia palveluja”, edustaja toteaa.

Sarkomaa muistuttaa Valtiontalouden tarkastusviraston (VTT) tuoreesta raportista ”Työnjaon kehittäminen sosiaali- ja terveydenhuollossa”, jossa jälleen kerran todetaan se tosiasia, että tehtävärakenteita kehittämällä on mahdollista tehostaa palveluja ja varmistaa henkilöstön riittävyys väestön ikääntyessä. Soten 3 mrd. kestävyysvajeen umpeenkuromisen saavuttaminen edellyttää suuria ja nopeita muutoksia työnjaossa ja erityisesti terveydenhuollossa.

Sarkomaa pitää välttämättömänä, että koulutetun sote- henkilöstön osaaminen otetaan täyteen käyttöön. "Työnjako on jäänyt jälkeen esim. henkilöstön koulutuksesta ja osaamisesta. Osaavalle henkilöstölle on annettava nykyistä paremmat mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhön. Samoin on turvattava riittävät voimavarat tutkimukseen ja kehittämiseen vaikuttavien hoitokäytäntöjen löytämiseksi. Tämä kaikki edellyttää moniammatillista johtamista ja valmiutta muuttaa työkulttuuria”, Sarkomaa toteaa.

Tämä edellyttää esimerkiksi sairaanhoitajien, sosiaalityöntekijöiden, fysioterapeuttien, terveydenhoitajien, päihde- ja mielenterveyshoitajien, suuhygienistien ja optikkojen  matalan kynnyksen vastaanottoja. Muun muassa fysioterapeuttien suoravastaanotot ovat tutkitusti nopeuttaneet hoitoon pääsyä, työn tuottavuutta, vaikuttavuutta ja mielekkyyttä mutta ovat vielä vähän käytössä oleva toimintatapa. Sairaanhoitajien vastaanottotoiminnasta on hyviä kokemuksia eri puolilla Suomea terveysasemilla ja erikoissairaanhoidon poliklinikoilla. Myös optikkojen osaaminen on otettava tiiviimmäksi osaksi sote-palvelutuotantoa. Optikkojen osaamista on hyödynnettävä nykyistä tehokkaammin esimerkiksi koululaisten näönhuollossa ja ikääntyvän väestön silmävaikutteisten sairauksien varhaisessa havaitsemisessa ja seurannassa.”

 

 

lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

 

Tiedote 22.1.2016
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaalle on valittu uusi eduskunta-avustaja. Nykyinen avustaja Laura Heinonen siirtyy uusiin tehtäviin ja helmikuun alusta Sarkomaan avustajana aloittaa Maria Mattila. Mattila on opiskellut sosiaali- ja terveyshallintotieteitä Vaasan yliopistossa ja viimeistelee hyvinvointijohtamista käsittelevää graduaan. Hän on tehnyt tutkielmansa yhteistyössä Suomen Kuntaliiton kanssa. Mattila on ollut aktiivinen opiskelijapolitiikassa ja toiminut muun muassa Vaasan yliopiston ylioppilaskunnan sosiaalipoliittisena vastaavana. Aikaisemmalta koulutukseltaan Mattila on sairaan- ja terveydenhoitaja (AMK).

”On todella mielenkiintoista päästä työskentelemään päätöksenteon aitiopaikalle Kokoomuksen eduskuntaryhmässä sosiaali- ja terveyspolitiikasta vastaavan Sarkomaan kanssa”, Mattila toteaa.

Lisätietoja:

Maria Mattila
maria.mattila@eduskunta.fi
050 574 0818