Siirry sisältöön

Tiedote
12.12.2015

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa oikoo julkisuudessa levinneitä tietoja yrittäjämääritelmän muutoksesta. Sarkomaa muistuttaa asiantuntijalausuntoihin vedoten, että yrittäjämääritelmän muutos ei huononna pienyrittäjän asemaa.
”Työttömyysturvalain säännöksiä on sovellettu jo ennen tätä lainmuutosta omaa työtä tekevään ja yrittäjään. Tässä esityksessä ei puututa työttömyysturvan saamisen edellytyksiin. Eli johtopäätöksenä: mikään ei muutu, vaikka aiemmin omaksi työksi määritelty toiminta muuttuu yritystoiminnaksi”, Sarkomaa muistuttaa.

Keskustelu liittyy työttömyysvakuutusmaksuja koskevaan uudistukseen, jossa maksuvelvollisuuden soveltamisala määritellään itsenäisesti työttömyysetuuksien rahoituksesta annetussa laissa. Uusi lainsäädäntö on edellyttänyt myös aiempaa tarkempaa yrittäjämääritelmää. Yrittäjänä tehdystä työstä ei makseta työttömyysvakuutusmaksuja.

Yrittäjämääritelmä muuttuu vuoden alussa siten, että kaikkia niitä, joita pidetään yrittäjien eläkelaissa tai maatalousyrittäjien eläkelaissa yrittäjinä, pidetään myös työttömyysturvan myöntämisen näkökulmasta yrittäjinä. Heitä pidetään yrittäjinä riippumatta siitä, onko heillä velvollisuus ottaa eläkevakuutus.

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Sarkomaa korostaa, että muutos tuo helpotusta sellaisille keikkatyöntekijöille, joiden toimeksiantotyö on mahdollista tulkita palkansaajatyöhön rinnastettavaksi.
”Omaa työtä tekevillä tilanne on usein sellainen, että ammattiasema vaihtelee ja työ tehdään pätkittäin välillä palkansaajana ja välillä yrittäjänä. Siten lakimuutos helpottaa tällä tavoin työskentelevien osalta työttömyysturvan piiriin pääsemistä.”

Sarkomaa myöntää, että muutokseen sisältyy edelleen ongelmakohtia sen suhteen, että ei ole olemassa yksiselitteisiä säännöksiä siitä, milloin oma työ tai yritystoiminta katsotaan päätoimiseksi.
”On kuitenkin tärkeä huomata, että yrittäjämääritelmän muutos ei liity tähän ongelmaan millään tavalla, sillä yrittäjään ja omaa työtä tekevään sovelletaan samaa säännöstä.”

TE-toimistojen soveltamiskäytännöissä on esiintynyt rajanveto-ongelmia ja niiden tulkinnat yrittäjyyden pää- tai sivutoimisuudesta eivät ole aina olleet yhdenmukaisia.
Tämän johdosta Sarkomaa huomauttaa, että sosiaali- ja terveysvaliokunta on tehnyt lausumaehdotuksen, jossa edellytetään tarkentamaan TE-toimistojen ohjeistusta ja sitä kautta toimintakäytäntöjä.
”Yhdenmukaisen ratkaisukäytännön saamiseksi parannus on myös eduskunnan käsittelyssä samanaikaisesti olevassa hallituksen esityksessä.”

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Tiedote 10.12.2015

Kokoomuksen kansanedustajat Sanna Lauslahti, Sari Sarkomaa ja Anne-Mari Virolainen ovat tyytyväisiä 3 miljoonan euron lisärahasta terveydenhuollon yksiköiden yliopistotasoiseen tutkimukseen. Edustajat pitävät välttämättömänä, että eduskunta huolehtii terveydenhuollon tutkimuksen toimintamahdollisuuksien turvaamisesta. ”Oli välttämätöntä, että saimme läpi tavoitteemme lisätä budjettirahoja valtiovarainvaliokunnan budjettikäsittelyssä”, kokoomusedustajat toteavat.

”Lisäraha on erittäin tervetullut, mutta samalla on kuitenkin muistettava, että lisäys on pieni suhteessa viime vuosina tehtyihin tutkimusrahoituksen leikkauksiin”, kansanedustajat muistuttavat.

Valtion rahoitus terveydenhuollon yksiköiden yliopistotasoiseen tutkimukseen on pudonnut muutamassa vuodessa 40 miljoonasta tämän vuoden 22 miljoonaan euroon. Ensi vuodelle on esitetty vain 15 miljoonaa euroa. Se on enää kuudeosa summasta, joka tutkimukseen oli käytettävissä vielä 80-luvun loppupuolella. Pidemmällä aikavälillä muutos on siis vielä suurempi.

”Suomi on pitkään ollut esimerkiksi syöpähoidoissa maailman kärkeä. Nyt kliinisen lääketieteen taso on vaarassa heikentyä, mihin yhtenä syynä on tutkimusrahoituksen väheneminen. Tältä kehitykseltä emme voi ummistaa silmiämme”, Lauslahti, Sarkomaa ja Virolainen varoittavat.

Terveydenhuollon yksiköissä tehtävä tutkimustyö parantaa merkittävästi hoitotuloksia ja tuo pitkällä aikavälillä tuntuvia kustannussäästöjä. Esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä on 11 vuoden aikana otettu käyttöön yli 700 omaan tutkimustyöhön perustuvaa taudinmäärityksen tai hoidon parantamista.

”Tutkimusta tekevistä yliopistosairaaloista uudet menettelytavat leviävät nopeasti muihin sairaaloihin ja koko suomalaiseen terveydenhuoltoon hyödyttämään koko maan potilaita. Tämän päivän tutkimus merkitsee huomisen hyvää ja kustannustehokasta hoitoa.”

”Tutkimuksen ja kehittämistyön toimintaedellytykset tulee myös varmistaa tulevassa sote-uudistuksessa”, edustajat linjaavat.

 

Lisätietoja:

Sanna Lauslahti
050 512 2380

Sari Sarkomaa
050 511 3033

Anne-Mari Virolainen
050 512 1941

tiedote 4.12.2015
julkaisuvapaa heti

Kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa (kok) pitää välttämättömänä, että tänään julkistetussa hallituspuolueiden valtiovarainvaliokunnan edustajien sopimuksessa kohdennettiin lisärahaa päihteitä käyttävien äitien palvelujen pelastamiseksi. ”Eduskunnasta lähtee näin vahva viesti hallitukselle, että rahoituksen pallottelulle on vihdoin saatava piste”, kansanedustaja alleviivaa.

Sarkomaan mukaan päihdeongelmaisten raskaana olevien naisten tarvitsemat palvelujen turvaava rahoitus on otettava huomioon päätettäessä seuraavaa määrärahakehystä ja sote-uudistuksen yhteydessä on asiaan etsittävä kestävä rahoitusratkaisu.

”Ensi- ja turvakotien liiton päihdeongelmaisten äitien ja heidän perheidensä Pidä kiinni -hoitojärjestelmän tuottamat palvelut olivat taas vaarassa, koska hallitus ei esittänyt vieläkään tulevan vuoden talousarvioon päihdeäitien palveluille suoraan menevää rahaa. Tämä siitä huolimatta, että eduskunta on lisännyt jo viisi kertaa rahat ja edellyttänyt, että hallitus laittaa asian kuntoon. Hallitus on ollut asiassa historiallisen piittaamaton suhteessa eduskunnan kantaan. Kuudes kerta toden sanokoon”, kansanedustaja linjaa.

Sarkomaan mielestä päihdeäitien hoidossa on kyse fiksusta investoinnista ennaltaehkäiseviin palveluihin, jotka huonosti hoidettuina aiheuttavat mittavia kuluja huostaanottojen ja vaurioituneiden lasten tarvitsemien palveluiden muodossa, inhimillisestä kärsimyksestä puhumattakaan. Pidä kiinni –järjestelmän toiminta on ollut tuloksellista, sillä kaksi kolmasosaa ensikodeissa ja kolme neljäsosaa avopalveluissa olleista äideistä kuntoutuu niin hyvin, että lapsen huostaanottoa ei tarvita.

Pelkästään Helsingin Naistenklinikalla synnyttää viikoittain 1-2 päihteitä käyttävää äitiä. Arvioiden mukaan noin 3600 sikiötä joka vuosi on elinikäisen vaurioitumisen riskissä äidin raskaudenaikaisen päihteidenkäytön vuoksi.

”Äidin raskaudenaikaisen päihteidenkäytön aiheuttama sikiövaurio on pahimmillaan korjaamaton kehitysvamma, joka vaatii pysyvää ja kallista laitoshoitoa. Sikiön suojelu ja vauvan hyvinvointi ovat ensisijaista. Päihteetön vanhemmuus ja vauvaperheiden arki on asioita, joita kannattaa tukea”, kansanedustaja sanoo.

 

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
0505113033

 

tiedote 28.11.
julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja sote-uudistuksen parlamentaarisen seurantaryhmän jäsen Sari Sarkomaa muistuttaa, että valinnanvapauden laajentamisella haetaan ratkaisua nykyiseen potilaita ja myös lapsia eriarvoistavaan kehitykseen sosiaali- ja terveyspalveluissa. Perheet, joilla on ollut varaa ostaa sairasvakuutus, saavat lapsensa nopeammin hoitoon. Perheet ovat valinneet yksityisen vakuutuksen erityisesti juuri terveyskeskusten jonojen takia.

Hoitoon pääsyn hitaus on ongelmana myös monissa sosiaalipalveluissa, joissa juuri varhainen puuttuminen ja ennaltaehkäisevät palvelut olisi ehdoton lapsen etu.

Kela ja THL julkaisivat tutkimuksen, jonka mukaan yksityisvastaanotoista on tullut ainakin pääkaupunkiseudulla täydentävän palvelun sijaan rinnakkainen järjestelmä alle kouluikäisten lasten terveydenhuollossa.

- Uuden valinnanvapauden myötä perheet saavat valita hoitopaikan eivätkä tarvitse tähän yksityistä sairausvakuutusta. Julkinen raha seuraa potilasta ja potilas saa tarvitsemansa hoidon oikea-aikaisemmin valitsemallaan palveluntuottajalla, Sarkomaa kertoo uuden Suomeen rakennettava valinnanvapausmallin, Suomen mallin, tavoitteista.

- Valinnanvapauden laajentamisen tavoitteena on turvata verovaroin tasavertaiset palvelut kaikille tuloista riippumatta. Lapsen mahdollisuus saada oikea-aikaisesti sote-palveluja ei saa olla vanhempien lompakon paksuudesta kiinni. Nykyisestä järjestelmästä on tullut etenkin lapsiperheiden kannalta tasa-arvoisen hyvinvointipolitiikan irvikuva, Sarkomaa jatkaa. Hän muistuttaa, että perheiden lisäksi terveyskeskusjonoissa odottavat myös eläkeläiset ja työttömät.

Lääkärilehdessä julkaistun Kelan ja THL:n tutkimuksen mukaan vain terveyskeskuslääkärin hoitamia lapsia oli vuosittain Helsingissä 36 %, Vantaalla 30 % ja Espoossa 26 % kyseisten kaupunkien lapsista (2006–2010).

- Valinnanvapaudelta odotan paljon. Sen tavoitteena on turvata lasten ja koko väestön tasa-arvoiset palvelut ja kaventaa terveyseroja, kansanedustaja toteaa. Juuri eriarvoiset mahdollisuudet päästä oikea-aikaisesti peruspalveluihin ja pitkät jonot ovat merkittävä syy hyvinvointi- ja terveyseroihin. Siksi valinnanvapauden laajentaminen on täsmätoimi edistää terveyden ja hyvinvoinnin tasa-arvoa.

- Kun peruspalvelut on tasavertaisesti kaikille saatavilla, palvelee valinnanvapaus ihan jokaista. Halutessaan ihminen voi mennä lähimpään palvelupisteeseen pohtimatta valintoja sen enempää. Valinnanvapaus on ketterä ja inhimillinen tapa kehittää parempia ihmisen näköisiä lähipalveluja, jo vuonna 2012 (HS 16.6.2012) ensimmäisen kerran valinnanvapauslainsäädäntöä ehdottanut Sarkomaa päättää.
lisätietoja:

Sari Sarkomaa
050 511 3033

tiedote 18.11.15
julkaisuvapaa heti

 
Kokoomuksen kansanedustaja ja sote-uudistuksen parlamentaarisen seurantaryhmän jäsen Sari Sarkomaa alleviivaa, että valinnanvapauden laajentaminen on mittava mahdollisuus ja avain tasavertaisiin sote-palveluihin sekä terveys- ja hyvinvointierojen kaventamiseen.

”Meidän on tehtävä loppu sille, että merkittävä osa väestöstä - kuten työttömät, lapsiperheet ja eläkeläiset - jonottavat terveysasemille ja moniin sosiaalipalveluihin kuin entisessä Neuvostoliitossa kauppaan. Parempiosaiset voivat käyttää työterveyshuoltoa ja tietenkin jonoista pääsee ostamalla yksityispalveluja tai vakuutus. Tämä on irvikuva tasa-arvoisesta politiikasta”, kansanedustaja totesi eduskunnan sote-keskustelussa pääministerin ilmoituksen yhteydessä.

Sarkomaa muistuttaa, että juuri eriarvoiset mahdollisuudet päästä oikea-aikaisesti peruspalveluihin ja pitkät jonot ovat merkittävä syy hyvinvointi- ja terveyseroihin. Siksi valinnanvapauden laajentaminen on keinona täsmätoimi edistää terveyden ja hyvinvoinnin tasa-arvoa.

Valinnanvapaus on kansanedustajan mukaan mahdollisuus asettaa ihmiset etusijalle ja irrottautua järjestelmäkeskeisyydestä. Se on myös askel kohti muita länsimaita.

”Valinnanvapauslainsäädännöllä on vahvistettava julkisin varoin rahoitettujen peruspalveluiden saatavuutta, laatua ja monipuolisuutta ottamalla mukaan kaikki voimavarat - julkinen, yritykset ja järjestöt, tietenkin valtiovallan asettamien tiukin kriteerein. Kun sote-peruspalvelut on kaikille saatavilla, palvelee valinnanvapaus ihan jokaista. Halutessaan ihminen voi mennä lähimpään palvelupisteeseen pohtimatta valintoja.”

Valinnanvapaus on ketterä tapa kehittää ihmisen näköisiä lähipalveluja. Valinnanvapauslainsäädäntö on myös mahdollisuus korvata raskas kilpailutusmenettely, kun valtiovallan asettamat kriteerit täyttävä toimija voi listautua palvelun tuottajaksi. ”Tämä on tervetullutta mikroyrittäjille, ammatinharjoittajille ja järjestöille. Valinnanvapaus on mittava mahdollisuus esimerkiksi vanhusten ja vammaisten palveluiden kehittämisessä. Näin kilpaillaan hinnan sijaan laadulla ja lopullisen valinnan tekee ihminen eikä järjestelmä”, edustaja korostaa.

”Tutkimusten mukaan jopa 90 % väestöstä haluaa valita palveluntuottajansa itse. Suomalaiset ovat valmiita ottamaan hyvinvointipoliittisen askeleen kohti länttä valinnanvapauden laajentamisen myötä, samoin nyt myös koko hallitus. Enää on epäselvää, mikä on opposition kanta”, Sarkomaa päättää.

 

lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

 

17.11.2015
julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Anne-Mari Virolainen vaativat tutkimuksen toimintamahdollisuuksien turvaamista osana sote-uudistusta. ”Eduskunta on toistuvasti esittänyt huolensa sosiaali- ja terveydenhuollon piirissä tehtävän tutkimuksen ja erityisesti terveydenhuollon yksiköiden yliopistotasoisen tutkimuksen määrärahojen leikkauksista. Tutkimustyöllä on suuri vaikutus käytännön hoitotyöhön muun muassa innovaatioiden ja tutkimustyön synnyttämän asiantuntemuksen ja hoidon laadun sekä potilasturvallisuuden kautta.”

Kansanedustajat muistuttavat, että yliopistosairaaloista uudet menettelytavat leviävät nopeasti muihin sairaaloihin ja koko suomalaiseen terveydenhuoltoon. He vaativat, ettei hallitus kohdista eläkeläisten asumistuen ja lääkekustannussäästöjen perumisesta johtuvia lisäleikkauksia tutkimukseen. Edustajat varjelisivat visusti erityisesti yliopistotasoisen terveydenhuollon tutkimuksen määrärahoja.

”Hallituksen on ehdottomasti jatkossa pidättäydyttävä koulutus- ja tutkimusrahojen lisäleikkauksista. Kliinisen lääketieteen tutkimuksen taso on alkanut hiipua, mihin yhtenä syynä on tutkimusrahoituksen väheneminen. Uhkana on hoidon laadun heikkeneminen ja aivovuodon kiihtyminen, kun huippututkijoitamme houkutellaan ulkomaille”, Virolainen ja Sarkomaa varoittavat.

”Osana sote-uudistusta yliopistosairaalat ja vastaavat sosiaalialan osaamiskeskukset, hoitotyön tutkimussäätiö ja alan korkeakoulut luovat tutkimustyöllään koko sote-alan toiminnan perustaa. Riittävien tutkimusresurssien turvaaminen on myös edellytyksenä laadukkaan, viimeisimpään tutkimukseen perustuvan koulutuksen antamiseen. Tutkimusrahoituksen määrä vaikuttaa suoraan siihen, että koulutus ja sosiaali-ja terveydenhuoltomme säilyy jatkossakin laadukkaana.”

Kokoomusedustajat alleviivaavat, että perustason soten vahvistamiseksi tieto- ja osaamispohjaan tulee panostaa. Uusia ja vaikuttavia käytäntöjä tulee systemaattisesti kehittää, tutkia, arvioida ja levittää koko Suomeen. Samalla on uudelleen arvioitava toimenpiteet korkeatasoisen tutkimuksen ja valtion tutkimusrahoituksen tason turvaamiseksi.

”Tutkimus-EVO:t eli tutkimukseen suunnatut erityisvaltionosuudet on saatava sellaiselle tasolle, jolla turvataan kliinisen tutkimuksen edellytykset ja laadukas hoito tasa-arvoisesti kaikille koko maassa. STM:n on kannettava vastuunsa ja laadittava arvioinnin perusteella tulevaisuuden askelmerkit”, edustajat vaativat.

 

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, puh. 050 511 3033
Anne-Mari Virolainen, puh. 050 512 1941

 

tiedote 17.11.15
julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja sote-uudistuksen parlamentaarisen seurantaryhmän jäsen Sari Sarkomaa innostaa rakentamaan uutta suomalaista peruspalveluiden sote-mallia, jossa toisin kuin muissa Pohjoismaissa, on lääkärikeskeisyyden sijaan nykyistä vahvempi rooli sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöillä. "Sote-henkilöstön työnjakoa on uudistettava ja koko henkilöstön osaaminen on saatava nykyistä parempaan käyttöön. Tämä edellyttää moniammatillista yhteistyötä asiakaslähtöisiä toimintatapoja kehittämällä sekä hoitopolkujen ja -ohjeiden uudistamista ja osaavaa johtamista kaikilla tasoilla.”

Sote-uudistus on kokoomusedustajan mukaan merkittävin suomalaisten hyvinvointiin vaikuttava uudistus sitten vuonna 1972 säädetyn kansanterveyslain. ”Nyt ei pidä jämähtää pelkkään sairaalaverkkokeskusteluun. Selvää on, että toimipisteverkkoa on uudistettava ja työnjakoa tehtävä. Se ei ole kuitenkaan uudistuksen pihvi. Fokus on pidettävä ihmislähtöisessä peruspalveluiden ja valinnanvapauden vahvistamisessa ja varhaisen puuttumisen sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen juurruttamisessa ydinosaksi uutta sotea.”

Kansanedustaja loisi uudenlaisia hyvinvointi- ja terveyskeskuksia, joissa ote on vahvasti hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä, ennalta ehkäisevien palveluiden tarjoamisessa ja näitä tukevassa ketterässä ja moniammatillisessa henkilöstön työnjaossa. ”Tavoitteena on oltava ihmisen tilanteen kokonaisvaltainen huomioiminen. Tämä edellyttää esimerkiksi sairaanhoitajien, sosiaalityöntekijöiden, fysioterapeuttien, terveydenhoitajien, päihde- ja mielenterveyshoitajien ja suuhygienistien matalan kynnyksen vastaanottoja. Esimerkiksi fysioterapeuttien suoravastaanotot ovat tutkitusti nopeuttaneet hoitoon pääsyä, työn tuottavuutta, vaikuttavuutta ja mielekkyyttä mutta ovat vielä vähän käytössä oleva toimintatapa. Sairaanhoitajien vastaanottotoiminnasta on hyviä kokemuksia eri puolilla Suomea terveysasemilla ja erikoissairaanhoidon poliklinikoilla”, kokoomusedustaja toteaa.

Sarkomaa huomauttaa, että digitalisaatio ja erilaiset mobiilipalvelut ovat mullistava mahdollisuus uudistaa koko sote-järjestelmää. Digitalisaatio uudistaa tapaamme hoitaa ja ennaltaehkäistä sairauksia sekä sosiaalipalveluiden avulla ratkaistavia ongelmia. Mobiiliteknologia tuo myös mittavia mahdollisuuksia omahoitoon sekä terveydenhuollossa täysin liian vähälle huomiolle jääneeseen terveellisten elämäntapojen kuten liikuntaan kannustamiseen.

”Valinnanvapauden laajentaminen on tervetullut mahdollisuus vauhdittaa palveluiden kehittämistä ihmisen näkökulmasta ja irrottautua pois järjestelmäkeskeisyydestä. Uudet innovaatiot ja toimintatavat syntyvät potilas/asiakasrajapinnassa, kun eri alojen sote-ammattilaiset kohtaavat asiakkaan kanssa”, Sarkomaa sanoo.

”Olennaista on ottaa henkilöstö vahvasti mukaan sote-uudistuksen valmisteluun ja toimeenpanoon. Vaikka sote-järjestelmämme muuttuu, se ei muutu, että ihmiset, sote-henkilöstö, tekevät palvelun laadun. Uudistuksen keskeinen onnistumisen edellytys on, että korkeasti koulutetulle henkilöstölle luodaan nykyistä paremmat mahdollisuudet olla parhaimmillaan ja keskittyä työssään olennaiseen palvelua tarvitsevan ihmisen kannalta. Tämä edellyttää kannustavaa moniammatillista johtamista. Henkilöstölle on luotava nykyistä paremmat mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhön sekä turvata riittävät voimavarat tutkimukseen ja kehittämiseen vaikuttavien hoitokäytäntöjen löytämiseksi”, Sarkomaa päättää.

lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

tiedote 16.11.15
julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajat ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet Sari Sarkomaa ja Sanna Lauslahti pitävät hallituspuolueiden yhdessä sopimaa eläkeläisten asumistukileikkauksen perumista inhimillisenä päätöksenä ja suurena helpotuksena tuhansille eläkeläisille.

Päätös on yhtä lailla helpotus monille vammaisille ja heidän läheisilleen. Edustajat pitävät tärkeänä, että leikkauksilla ei kampata vammaispolitiikan keskeisiä tavoitteita itsenäisestä elämisestä ja osallisuudesta.

”Palautteen määrä eläkeläisiltä on ollut valtaisaa ja nyt tehty päätös on tervetullut uutinen monille. Vaikka tiukassa taloudellisessa tilanteessa joudutaan tekemään kaikkien suomalaisten arkeen vaikuttavia ratkaisuja, tulee säästötoimenpiteet toteuttaa siten, ettei mikään väestöryhmä joudu kohtuuttomaan tilanteeseen. Mittava määrä eläkkeensaajia olisi tippunut köyhyysrajan alapuolelle. Toimenpide olisi myös lisännyt toimeentulotuen tarvetta. ”

Edustajat painottavat, että hallitukselta on tultava varma tieto, että nyt tehty päätös pitää ja mihin korvaavat säästöt kohdistetaan. Hallitusohjelman periaatteen mukaisesti jonkin säästön peruuntuessa uudet säästöt haetaan pääasiassa saman hallinnonalan sisältä. ”Tämä tulee olemaan kaikkea muuta kuin helppo tehtävä. Perumispäätöksen kokonaisvaikutuksia on mahdotonta arvioida ennen kuin tiedetään, mistä vastaavat leikkaukset tehdään”, Sarkomaa ja Lauslahti toteavat.

”Korvaavat säästötoimet, jotka ensi vuoden osalta ovat vajaa 20 milj. ja tulevina vuosina noin 60 milj. euroa, on hallituksen etsittävä muualta. Pakko on sanoa, että koulutuksessa ja tutkimuksessa ei enää ole mitään leikkaamisvaraa”, kansanedustajat sanovat.

Kokoomusedustajat peräänkuuluttavat ennakoitavuutta budjettivalmisteluun. He toistavat ehdotuksensa valtion talousarvion esittämistavasta ja väestöryhmittäisestä kokonaisvaikutusten sisällyttämisestä osaksi budjetin yleisperusteluja. Sarkomaan ja Lauslahden mielestä on viisasta ja välttämätöntä, että budjettiesityksen vaikutukset arvioidaan esimerkiksi yksin asuviin vanhuksiin, vaikeasti vammaisiin sekä lapsiperheisiin. He ehdottavat arviointia täydennyksenä jo ensi vuoden budjettiin.

”Viimeistään tämä eläkeläisten asumistuen edestakaisin pallottelu osoittaa, että esitysten vaikutustenarvioinnit on tehtävä kunnolla ajoissa. Suurten uudistusten ja leikkausten aikana on viisasta, että ennen päätöksiä tehdään riittävät vaikutuksenarvioinnit ja ne myös dokumentoidaan läpinäkyvästi valtion talousarvioesitykseen”, edustajat päättävät.
lisätietoja:

Sari Sarkomaa
050 511 3033

Sanna Lauslahti
050 512 2380

 

tiedote 11.11.
julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajat ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet Sari Sarkomaa, Sanna Lauslahti ja Sari Raassina pitävät välttämättömänä, että eduskunta pelastaa päihdeäitien palvelut ensi vuoden valtion talousarviosta päättäessään. ”On pettymys, että hallitus ei eduskunnan toistuvista vaateista huolimatta ole laittanut asiaa kuntoon. Eduskunnasta on vuosi toisensa jälkeen lähetetty vahva viesti hallitukselle, että Pidä kiinni-hoitojärjestelmän pallottelulle on vihdoin saatava piste ja että päihdeäitien palveluiden rahoitus on sisällytettävä budjettiesitykseen”, edustajat toteavat.

Eduskunta on useina perättäisinä vuosina lisännyt valtiovarainvaliokunnan esityksestä talousarvioon erillisen määrärahan Ensi- ja turvakotien liiton Pidä kiinni-hoitojärjestelmän jatkuvuuden varmistamiseksi. Kyse on ollut vuosittain noin kahden miljoonan euron lisäyksestä. Hoitojärjestelmään tavoitteena on tukea äidin päihteettömyyttä raskauden aikana ja jatkaa kuntoutusta vauvan syntymän jälkeen.

Odottavista äideistä kuudella prosentilla on arvioitu olevan päihderiippuvuus. Pelkästään Helsingin Naistenklinikalla synnyttää viikoittain 1-2 päihdeäitiä.

”Päihdeäitien hoidossa on kyse fiksusta investoinnista ennaltaehkäiseviin palveluihin, jotka huonosti hoidettuina aiheuttavat mittavia kuluja huostaanottojen ja vaurioituneiden lasten tarvitsemien palveluiden muodossa inhimillisestä kärsimyksestä puhumattakaan”, edustajat linjaavat.

Myös nykyisen eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta korostaa lausunnossaan (StVL 3/2015 vp) ensi vuoden talousarviosta päihdeäitien palveluiden turvaamisen välttämättömyyttä. Valiokunta toteaa, että päihdeäitien palvelujen rahoitus on järjestettävä pysyvällä tavalla siten, ettei se jatkossa ole eduskunnan vuosittain myöntämän lisärahoituksen varassa. ”Valiokuntamme viesti on selvä – eduskunnan on palveluille ensi vuoden budjettiin rahat löydettävä”, kokoomusedustajat alleviivaavat.

”Päihdeongelmaisten äitien ja heidän perheidensä Pidä kiinni -hoitojärjestelmän toiminta on ollut tuloksellista. Päihteetön vanhemmuus ja vauvaperheiden arki ovat asioita, joita kannattaa tukea”, kansanedustajat sanovat.

lisätietoja:

Sari Sarkomaa
050 511 3033

Sanna Lauslahti
050 512 2380

Sari Raassina
050 523 2808

 

tiedote 9.11.15

julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja sote-uudistuksen parlamentaarisen seurantaryhmän jäsen Sari Sarkomaa iloitsee valinnanvapauslainsäädännöstä, joka on terveyskeskusjonoissa odottaville lapsiperheille, työttömille ja eläkeläisille riemuvoitto. ”Valinnanvapauslainsäädännön tärkein tavoite on purkaa eriarvoistavat terveyskeskusjonot ja mahdollistaa kaikille verovaroin tasavertainen hoitoonpääsy.”

Uudistus on Sarkomaan mukaan mittava terveyspoliittinen toimi, jonka tavoitteena on kaventaa kansainvälisestikin vertailtuna suuria terveyseroja. OECD on juuri huomauttanut, että eriarvoisesta pääsystä perusterveydenhuollon piiriin on merkittävä syy suomalaisten terveyseroihin.

”Nykyiset terveyskeskuspalvelumme ovat länsimaiden eriarvoisempia. Hyväosaisilla on mahdollisuus saada nopeasti palveluita työterveyshuollon kautta, tai sitten jonoista pääsee käyttämällä yksityistä terveydenhuoltoa tai ostamalla yksityinen terveysvakuutus. Tähän halutaan saada muutos”, kansanedustaja huomauttaa.

Hallitus on linjannut, että valinnanvapaus toteutetaan pääsääntönä perustasolla ja soveltuvin osin erikoistason sote-palveluissa.

Valinnanvapauslain säätäminen tarkoittaa sitä, että julkinen valta määrittelee puitteet kuten korvauksen palvelun tuottamisesta, korvattavien palveluiden valikon, palvelun käyttäjän asiakasmaksut ja laatukriteerit, joita noudattavat – julkiset, yksityiset sekä kolmannen sektorin toimijat – voivat toimia palveluntuottajana. Raha seuraa käyttäjän valinnan mukana. ”Vastuu palveluiden järjestämisestä on tulevaisuudessakin vahvasti julkisella vallalla eli markkinoille vallan antamisesta tai yksityistämisestä uudistuksessa ei ole kyse”, Sarkomaa sanoo.

Ihmisen omaa valintaa vastustaville kokoomusedustaja toteaa, että valinnanvapaus on jo olemassa muualla EU:ssa – miksi ei Suomessa. Muutos on siis suuri terveyspoliittinen askel kohti muita länsimaita.

Raha seuraa ihmisen valintoja – perusidea sisältyy Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vuonna 2013 esittämä jonotta hoitoon – malliin. THL on esittänyt valinnanvapauslainsäädäntöä juuri eriarvoistavan perusterveydenhuollon vahvistamiseen ja kaikkien voimavarojen käyttöönottamiseksi.

On mahdotonta ymmärtää, miksi valinnanvapaus saa näin vahvan vastustuksen, varsinkin kun mitään varteenotettavaa vaihtoehtoa ei ole esitetty. ”Ihmisille on tärkeintä se, että palveluita saa eikä se kuka palvelut tuottaa. Jatkossa asiantuntijoita kannattaa kuunnella herkällä korvalla. THL:n malli on hyvä pohjaa työstää valinnanvapauslainsäädäntöä eteenpäin. Opposition ei-malli sen sijaan ei hoida yhtään potilasta”, edustaja päättää.

 

lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 511 3033