fbpx Siirry sisältöön

Tiedote 18.6.2012

Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Anne-Mari Virolainen ehdottavat, että terveydenhuollon uudistusta valmistelevalle työryhmälle annettaisiin tehtäväksi selvittää Ruotsissa vuonna 2009 käyttöön otettujen ns. Vård val ja Fritt val –lainsäädäntöjen soveltaminen Suomessa. Kansanedustajien mielestä sosiaali- ja terveysministeriössä työtä tekevän työryhmän toimeksiantoa on syytä viivytyksettä täydentää.

Kansanedustajat toteavat, että uudistus on Ruotsissa saanut hyvien tulosten ansiosta laajan tuen. Ruotsin lakimuutosten tavoitteena oli siirtyä organisaatiokeskeisyydestä ihmiskeskeisyyteen. Tämä tarkoittaa sitä, että potilas voi vapaasti valita vakituisen lääkärin tai terveyskeskuksen. ”Suomella ei ole varaa olla arvioimatta, miten vastaava järjestelmä toimisi meidän oloissamme”, toteavat Sarkomaa ja Virolainen.

Ruotsissa palveluntarjoajat, jotka täyttävät asetetut laatu- ja muut vaatimukset, voivat toimia järjestelmässä, mutta valinta on aina potilaan. Järjestelmän toimivuuden turvaa se, että toimijoiden lainmukaisuutta ja laatua seurataan sekä valvotaan tarkasti. Olennaista on myös, että palveluntuottajalle maksettava korvaus seuraa potilaan mukana. Korvausjärjestelmä ei myöskään erottele yksityistä ja julkista sektoria, vaan ne toimivat tasavertaisina palvelujen tuottajina.

Naapurimaassamme uudistus on mahdollistanut sen, että perusterveydenhuollossa ja hoiva-alalla on saatu samalla rahalla enemmän. Palveluntuottajia kannustetaan hoitamaan potilas laadukkaasti ja ehkäisevää työotetta käyttäen. Tuottavuus on kasvanut samalla, kun hoitoon pääsy, hoidon laatu ja ihmisten tyytyväisyys ovat parantuneet. Esimerkiksi potilasvalitukset ovat vähentyneet ja yksikköjen aukioloajat ovat laajentuneet. Myös uusia terveydenhuollon ja hoiva-alan palveluyrityksiä on syntynyt runsaasti.

Kokoomusedustajien mielestä terveydenhuollon uudistamisessa on viisasta keskittyä rakenteiden ja hallinnon sijaan ihmisiin ja heidän vaikutusmahdollisuuksiensa lisäämiseen. Lisäpaineita uudistukselle tuo se, että terveydenhuoltolaki tulee voimaan asteittain niin, että vuonna 2014 kaikilla Suomessa asuvilla on oikeus valita terveyskeskuksensa ja sairaalansa. Uudistusta tehtäessä on hyvä arvioida myös muiden Suomen kaltaisten maiden pääosin verovaroilla rahoitettujen terveydenhuoltojärjestelmien viimeaikaisia muutoksia. On syytä pohtia, mitä voimme oppia muilta ja mitä virheitä tahdomme Suomessa välttää.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Anne-Mari Virolainen
050 512 1941

Tiedote 11.6.2012

Kokoomuksen kansanedustaja ja opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa kannustaa opetusministeri Jukka Gustafssonia (sd.) ottamaan tosissaan opetusalan ammattilaisten ja vanhempien huolen koulurauhasta. Vanhempainliitto ja opetusalan järjestöt ovat tänään vaatineet perusopetuslakiin muutoksia, joiden avulla peruskoulussa tehostuisivat kurinpito ja turvallisuuden ylläpito.

”On välttämätöntä, että ministeri ottaa koulurauhan turvaamisen ykkösagendalleen. Adressin toimenpiteet on viivytyksettä arvioitava ja työstettävä lakiesitykseksi. Eduskunnasta löytyy varmasti tahtoa tukea muutoksia, joilla turvataan koulurauha, edistetään lasten ja nuorten hyvinvointia sekä parempaa kodin ja koulun yhteistyötä”, sanoo Sarkomaa.

Koska vanhemmat ovat vahvimmat vastuunkantajat lapsen elämässä, tarvitaan lakimuutosten rinnalle meidän vanhempien ryhtiliike. Vanhempien tärkeimpiä tehtäviä on antaa lapsille rajat ja rakkaus. Sarkomaa peräänkuuluttaa erityisesti toimia, joilla voidaan tehostaa vanhemmuuden tukemista sekä koulun ja kodin yhteistyötä, joka on monin osin vielä käyttämätön voimavara. Nämä ovat tärkeitä asioita koulurauhan, mutta myös kaikessa lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisessä. Vaikka moni asia on maailmassa muuttunut, niin se tosiasia pysyy, että lapset tarvitsevat ennen kaikkea aikuisten aikaa kasvaakseen turvallisesti aikuisuuteen.

Vuoden 2010 aikana oli huostassa noin 10 000 lasta. Kiireellisesti sijoitettuja oli 21 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Huostaanotettujen lasten määrä kertoo karua kieltä lasten ja perheiden tilanteesta ja kipeästä tarpeesta saada apua ajoissa. Aikuisten tiivistettyä yhteistyötä tarvitaan, jotta pienet ongelmat eivät ehdi kasvaa suuriksi.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Tiedote 8.6.2012

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa vaatii opetusministeri Jukka Gustafssonia (sd.) luopumaan Itä-Suomen juristikoulutuksen aloittamisesta. Tutkinnonanto-oikeuden laventaminen Itä-Suomen yliopistoon on saanut lausuntokierroksella odotetusti täystyrmäyksen. Nyt opetusministerillä ei ole muuta viisasta vaihtoehtoa kuin luopua täysin perusteluja vaille olevasta ja hallitusohjelman hengen vastaisesta rönsyhankkeesta.

Alusta alkaen on ollut täysin selvää, että rönsyhankkeella ei ole mitään tiede- eikä korkeakoulupoliittisia perusteluja. Päinvastoin uusi tutkinnonanto-oikeus ei olisi vain turha, mutta myös vahingollinen oikeustieteen kehittämiselle. Hanke on vastoin valittua yliopistojen kehittämislinjaa ja rikkoo hallitusohjelman tavoitteita. Koko hanke vaikuttaa enemmän päähänpistolta kuin pitkäjänteiseltä tiede- ja koulutuspolitiikalta.

On pakko ihmetellä opetusministerin valitsemaa työn painopistettä ja intoa lisätä yliopistojen rönsyjä, kun suomalaisten menestymisen ja hyvinvoinnin kannalta on suunnan oltava täysin päinvastainen. Yliopistoihin sekä koulutukseen on kohdistumassa historiallisen suuret leikkaukset ja opetusministeri keskittyy tieteelle haitallisten ja lisäkustannuksia tuovien hankkeiden eteenpäinviemiseen. Voimavarat pitää nyt koko hallitusrintamalla koota ja kohdistaa yliopistouudistuksen toimeenpanon edistämiseen, koulutuksen laadun turvaamiseen sekä säästöjen kohtuullistamiseen.

On kysyttävä, olisiko Itä-Suomen yliopiston oikeustieteen tutkinnonanto-oikeus hyvittelypolitiikkaa? Myös Akava ja Suomen Lakimiesliitto ovat nostaneet esille kysymyksen, onko taustalla ennen kaikkea syitä, jotka eivät liity koulutuksen järkevään järjestämiseen.

Jos aloituspaikkoja tarvitaan lisää, on ne mahdollista lisätä olemassa oleviin yksiköihin. Juristeja valmistuu Suomessa jo kolmesta yliopistosta. Koulutuksen ja tutkimuksen korkea laatu varmistetaan parhaiten, jos jo olemassa olevia yksiköitä vahvistetaan sen sijaan, että aluepoliittisen hyvittelyn vuoksi synnytetään uusia.

Sarkomaa varoittaa, että aluepolitiikan alttarilla ei pidä uhrata tiede- ja korkeakoulupolitiikan laatua.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Tiedote 18.5.2012

Kokoomuksen kansanedustaja ja opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa nostaa esille Helsingin ja valtakunnantasolla opetukseen kohdistuvien leikkausten ongelmakohtia Helsingin Sanomien mielipidekirjoituspalstalla (17.5) sekä tämänpäiväisessä blogissaan.

Helsingin opetustoimen ensi vuoden budjettiin kohdistuu noin 10 miljoonan euron leikkausvaade. Leikkauskohteiden valmistelun kanssa samanaikaisesti valmistellaan kaupunginvaltuuston tekemän Helsingin 200-vuotisjuhlapäätöksen 10 miljoonan euron kohdentamista nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi.

Kaiken lisäksi vauhdilla nousseet kiinteistömenot vievät yhä suuremman osan Helsingin opetustoimen budjetista. Kestämätöntä on se, että esimerkiksi homekoulujen korjaus syö suoraan opetuksen laatua ja määrärahoja.

”Opetustoimen säästövaateiden kohtuullistamisen lisäksi on ”juhlasyrjäytymisraha” suunnattava niin, ettei synny tilanne jossa ”toinen käsi ottaa ja toinen antaa.” Vastaava tilanne on valtakunnantasolla”, kirjoittaa Sarkomaa. ”Valtion budjetin koulutukseen tulossa olevat mittavat leikkaukset sekä luvatut lisävoimavarat koulutus- ja yhteiskuntakuuseen on vaativa yhtälö. Toisen käden on tiedettävä mitä toinen käsi tekee.”

Helsingin kaupungin talousarvioesityksen valmistelusta vastaavan ylipormestari Jussi Pajusen on syytä erityisen tarkkaan pohtia opetustoimen budjettia. Helsingin talous on saatava tasapainoon niin ettemme leikkaa kasvun mahdollisuuksia. Laadukas opetus ja korkea osaaminen ovat metropolialueen keskeisiä hyvinvoinnin ja kasvun tekijöitä. Helsinki ja Suomi menestyvät vain luomalla uutta.

Sarkomaa varoittaa romuttamasta koulutuksen laatua ja saatavuutta valtion budjetin säästötalkoissa. Koulutus- ja yhteiskuntatakuu ovat loistavia uudistuksia, mutta niitä ei saa rahoittaa leikkaamalla varhaiskasvatuksen, perusopetuksen eikä tutkintoon johtavan koulutuksen laadusta. Kaiken oppimisen perusta luodaan varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa.

Koulutustakuun ja syrjäytymisen ehkäisyn perusta on siinä, että jokainen lapsi saa laadukasta varhais- sekä perusopetusta ja kokee oppimisen ilon. Olennaista on, että opettajalla on riittävästi aikaa jokaiselle oppilaalle. Se on välttämätöntä, jotta jokainen lapsi ja nuori saa perusopetuksessa riittävät valmiudet jatkaa opintojaan peruskoulun jälkeen. Yksi merkittävä syy putoamiseen koulutusuralta peruskoulun jälkeen on se, että valmiudet jatkaa opintoja ovat puutteelliset.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Tiedote 16.5.2012

Kokoomuksen kansanedustaja ja palkansaajavaltuuskunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa kirittää työministeri Ihalaista (sd.) käynnistämään talkoot raskaana olevien työntekijöiden syrjinnän kitkemiseksi ja tasa-arvon edistämiseksi. Sarkomaa on jättänyt asiasta tänään kirjallisen kysymyksen.

Sarkomaa kannustaa ministeri Ihalaista tarttumaan ripeästi tasa-arvovaltuutetun vakavaan huoleen raskaana olevien naisopettajien syrjinnästä. Tasa-arvovaltuutettu Pirkko Mäkinen kertoi Savon Sanomissa, että naisopettajien syrjiminen raskauden takia on hyvin yleistä. Asiasta ollaan jatkuvasti yhteydessä tasa-arvovaltuutetun toimistoon sekä Opetusalan ammattijärjestöön (OAJ). Tasa-arvolain mukaan ihmisiä ei voi asettaa eriarvoiseen asemaan raskauden tai synnytyksen takia.

Sarkomaa kannustaa työministeriä ottamaan vahvemmin salkkuunsa työelämän tasa-arvon edistämisen asiat.

”Raskaana olevien opettajien syrjintä on vakava esimerkki siitä, miksi työelämää on syytä arvioida laajemmin. Hallitusohjelmaan on selkeästi kirjattu tavoite vahvistaa tasa-arvoa sekä parantaa perheen ja työn yhteensovittamista. Nyt on ministerin käärittävä asian eteen hihat ja kiirehdittävä toimia hallitusohjelmalupausten toteuttamiseksi. Hallituskaudesta on jo yksi neljäsosa kulunut”, toteaa Sarkomaa. ”Naisopettajien syrjintä on jälleen esimerkki siitä, miten naisten syrjintä työmarkkinoilla jatkuu niin kauan kun naisesta aiheutuu työnantajalle enemmän kustannuksia kuin miehestä. Työministerin on otettava vastuulleen hallitusohjelmalupaus jakaa työnantajille vanhemmuudesta aiheutuvat kustannukset tasapuolisesti.”

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Tiedote 11.5.2012

Kokoomuksen kansanedustaja ja opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa on huolissaan koulutuksen säästöjen vaikutuksista opettajan työn houkuttelevuuteen. Sarkomaa huomauttaa blogissaan, että Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n tuoreet laskelmat varhaiskasvatuksesta yliopistoihin kohdistuvista säästöistä oli hätähuuto, joka on otettava tosissaan.

Sarkomaa viittaa blogissaan myös siihen, että Helsingin opetusviraston aikomus keskeyttää määräaikaisten opettajien työsuhde kesäksi oli välttämätöntä kuopata. Helsingin opetustoimen ensi vuoden budjettiin kohdistuvat yli 10 miljoonan euron leikkauspaineet ovat selvästi liian suuret ja siksi säästövelvoitetta on kohtuullistettava.

”Korkeasti koulutetut ja motivoituneet opettajat sekä opettajankoulutuksen vetovoimaisuus ovat kansainvälisesti arvostetun koulujärjestelmämme peruspilari. Uhka Suomen opetuksen laadun keskeisen tekijän, opettajan ammatin, arvostuksen rikkomisesta on otettava vakavasti”, Sarkomaa sanoo.

Ylisuuret säästöt koulutuksesta voivat tulla monella tavalla kalliiksi. Useat selvitykset osoittavat, että opettajien kiinnostus ja siirtyminen muihin ammatteihin on kiihtynyt Suomessa 2000-luvulla. Pääkaupunkiseudulla lähes joka kolmas opettaja jättää koulutyön muutaman vuoden kuluttua valmistumisestaan. Naapurimaassamme Ruotsissa painitaan saman ongelman kanssa. Tukholman läänissä useampi kuin joka viides on jättänyt ammatin ja kaupunkia uhkaa vakava opettajapula.

Suomessa opettajankoulutus on ollut suosittua ja sinne on hakeutunut motivoituneita ylioppilaita. Yliopistot ovat voineet valita parhaimmat opiskelijat. Tätä ei voi pitää itsestäänselvyytenä. Ruotsissa on opettajankoulutuksen suosio laskussa. Syynä on alan jälkeenjäänyt palkkataso ja työn raskaus.

”Jotta meillä riittää osaavia ja motivoituneita opettajia tulevaisuudessakin, on opettajan työn pysyttävä houkuttelevana, vetovoimaisena ja mielekkäänä”, sanoo Sarkomaa.

”Valtakunnan tasolla on syytä arvioida kuinka rankalla kädellä koulutuksen kimppuun käydään. Samoin on ripeästi löydettävä keinot, joilla varmistetaan, että säästöt otetaan pääosin rakenteista eikä laadusta ja koulutuksen saatavuudesta. Rehellisyyden nimessä on sanottava, että tehtävä on vähintäänkin vaikea”, kirjoittaa Sarkomaa.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Linkki blogikirjoitukseen

Tiedote 9.5.2012

Kokoomuksen kansanedustaja ja palkansaajavaltuuskunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa ihmettele Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n tuoretta päätöstä uusia johtoryhmänsä vähentämällä selkeästi naisten määrää. Toimitusjohtaja Pukkisen perustelut päätökselleen hakea strategisia painopisteitä ja modernia toimintaa kuulostaa kummalliselta.

Esille nousee kysymys, eikö EK:ssa arvosteta naisjohtajuutta? Naisten poistaminen valtapaikoilta pitäen tekoa strategisena on silmien sulkemista yhteiskunnalliselle roolille.

Sarkomaa nostaa esille sen vakavan tosiasian, ettei työmarkkinapöydissä juuri naisia näy eikä naisten edustusta voi missään nimessä työmarkkinakeskusjärjestöjen hallituksissa sanoa tasa-arvoiseksi.

Työmarkkinajärjestöjen johdolla on yhä merkittävämpi rooli yhteiskunnallisissa kysymyksissä kun työelämäkysymyksistä sovitaan partien kesken. EK näyttää unohtaneen roolinsa keskeisenä yhteiskunnallisena toimijana, jonka pitäisi juuri toimia esimerkkinä ja suunnannäyttäjänä työelämän kehittämisessä ja tasa-arvon edistämisessä.

Niin kauan kun tärkeitä taloudellisia ja tulonjakoa sekä työelämän kehittämistä koskevia päätöksiä tekevät pääasiassa miehet, eivät naiset ole tasa-arvoisessa asemassa. Työmarkkinajärjestöjen on otettava naisten osallistuminen tosissaan myös omassa toiminnassaan.

Sarkomaa haastaa työmarkkinajärjestöt tasa-arvotalkoisiin myös omassa toiminnassaan ja keskusteluun vaietusta miesylivallasta työelämän omien järjestöjen johtotehtävissä.

EK:lla on näytön paikka naisten työelämäkysymysten edistämisessä jatkossa. Sarkomaa muistuttaa, että työnantajille vanhemmuudesta aiheutuneiden kustannusten tasaaminen ei ole vieläkään näkynyt EK:n agendalla, vaikka se on tehokkain täsmäkeino edistää työelämän tasa-arvoa ja naisvaltaisten alojen yrittäjyyttä.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Tiedote 1.5.2012

Helsingissä Ullanlinnanmäellä Kokoomuksen Nuorten Liiton vapputeltalla

Sarkomaa: Tasa-arvotavoitteiden tallominen lopetettava
- Vanhempainvakuutus ratkaisuksi naisten syrjintään työmarkkinoilla

Kokoomuksen kansanedustaja ja palkansaajavaltuuskunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa muistuttaa, että tänään juhlivat naisylioppilaat ovat valmistumisensa jälkeen työelämässä eriarvoisessa asemassa. Niin kauan kuin naisesta aiheutuu työnantajalle enemmän kustannuksia kuin miehestä, jatkuu naisten syrjintä työmarkkinoilla. Sarkomaa velvoittaa niin Kataisen hallituksen kuin työmarkkinakeskusjärjestöjä ottamaan vastuun työelämän suuren häpeätahran poistamisesta.

”Työnantajille vanhemmuudesta aiheutuvien kustannusten tasaamislupauksen pallottelu ja tallominen on lopetettava”, vaatii Sarkomaa.

Sarkomaa muistuttaa, että hallitusohjelman kirjaus velvoittaa hallituksen ja vastaavan ministerin aktiivisesti hakemaan asiaan ratkaisuja niin, että vielä tämä eduskunta ehtii käsittelemään asiaa koskevat lait. Kataisen hallituksen on otettava tasa-arvoasioissa ”äidillisen” ohjaava ote ja varmistettava, että kolmas kerta toden sanoo. Sarkomaa ehdottaa vanhempainvakuutusta keinoksi edetä vanhemmuuden kustannusten tasaamisessa.

”Raskaus ei ole työperäinen sairaus, eikä mikään muukaan työstä aiheutuva kustannus. Ei ole mitään järkevää syytä sille, miksi nimenomaan naisten työnantajien pitäisi kantaa suurin vastuu vanhemmuuden kustannuksista", sanoo Sarkomaa.

Vaikka työnantajille vanhemmuudesta aiheutuvien kustannusten tasaaminen on yksittäisistä keinoista tehokkaimpia edistämään työelämän tasa-arvoa, ei asia mahtunut raamiratkaisua tehtäessä työmarkkinakeskusjärjestöjen agendalle. Asia ei ollut myöskään hallituksen kehysriihen esityslistalla.

"Taas kerran tasa-arvon häpeätahra sivuutettiin, vaikka ongelma on ilmeinen ja sen ratkaiseminen on nyt jo kolmannen hallituksen ohjelmassa”, pahoittelee Sarkomaa. Niin nykyisen hallituksen, Vanhasen II, kuin Kiviniemen hallitusohjelmissakin on selkeäsanaisesti luvattu edetä asiassa.

Useissa työehtosopimuksissa on säädetty työnantajan velvollisuus maksaa täyttä palkkaa äidille äitiysrahakauden ensimmäisen kolmen kuukauden ajan. Niin kauan kuin työnantaja ei saa tästä täyttä korvausta, naisen palkanneen työnantajan asema on heikompi suhteessa miehen palkanneeseen ja työantajien kustannukset sitä suuremmat, mitä parempi palkka naisella on. Naisvaltaisten alojen kustannuksia lisäävät paitsi äitien pidemmät vanhempainvapaat, myös epäsuorat kustannukset, kuten sijaisten rekrytointi sekä sairaan lapsen hoito.

Tällä hetkellä vanhempainetuudet maksetaan sairausvakuutuksen kautta. Vanhemmuus ei kuitenkaan ole sairaus ja vanhempainetuudet myös määräytyvät eri tavalla kuin sairauspäivärahat. Itsenäinen vanhempainvakuutus toisi selkeästi esiin sen, millaisia kustannuksia vanhempainetuuksista työnantajalle ja palkansaajalle tulee. Vanhempainvakuutus mahdollistaa vanhemmuuden kustannusten jakamisen mutta myös rahoitusosuuksien muutoksen kuten valtiovallan osuuden vahvistamisen.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Tiedote 26.4.2012

Eduskunnan Lapsen puolesta -ryhmä ilmaisi kevätkokouksessaan ilonsa siitä, että peruspalveluministeri Guzenina-Richardson (sd) on luvannut perustaa työryhmän uuden Lastensairaalan rakentamisen edistämiseksi.

Lastenklinikan ja Lastenlinnan tilat ovat huonossa kunnossa eivätkä vastaa nykyajan vaateita. Rakennusten mahdollisuudet palvella korjattuinakaan nykyaikaista lasten erikoissairaanhoitoa ovat rajalliset. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) hallitus on tehnyt 16.4. periaatepäätöksen uuden Lastensairaalan suunnittelun jatkamisesta ja rahoitusvaihtoehtojen selvittämisestä.

Tarkoitus on, että uuden Lastensairaalan rakentaminen voitaisiin sisällyttää vuosien 2016 - 2021 investointiohjelmaan. Tavoitteena on oltava maailman huippuluokan lastensairaala, joka palvelee pääkaupunkiseutua ja koko Suomea pitkälle tulevaisuuteen.

Nyt HUS:n hallituksen periaatepäätöksen jälkeen on ministerin aika perustaa pikimmiten työryhmä pohtimaan, millä tavoin valtio on hankkeessa mukana. Lapsen puolesta –ryhmä odottaa innolla työryhmän työn alkamista. On perusteltua, että HUS -kuntien lisäksi valtio on mukana maamme ainoan valtakunnallisen lastensairaalan rakentamisessa ja rahoittamisessa. Hanke tarvitsee erityisvaltionosuuden. Tällä hetkellä noin kolmannes Lastenklinikan hoitopäivistä on ns. ulkokuntalaisten hoitopäiviä.

Vanhempien mukanaolo sairaalassa on osa nykyaikaista länsimaista lasten sairaanhoitoa. Koska nykyiset tilat ovat ahtaat, joudutaan vanhempien läsnäoloa jatkuvasti rajoittamaan. Tilanteen tekee erityisen haastavaksi se, että vanhemmat ja lapset tulevat ympäri Suomea ja vakavasti sairaiden lasten hoitojaksot voivat olla hyvin pitkiä. Vanhempien läheisyys on elintärkeää keskosten toipumisen kannalta. Vanhempien mahdollisuus yöpyä lapsen luona tuo esimerkiksi pitkiä aikoja sairaalassa viettävälle syöpäpotilaalle turvaa ja lohtua, mutta on yhtälailla tärkeää lapsen kehitykselle. Myös vakavasti sairaalla lapsella on oltava oikeus vanhempiensa läsnäoloon.

Lisätietoja:
Eduskunnan Lapsen puolesta –ryhmä

puheenjohtaja
Sari Palm
050 512 1981

varapuheenjohtaja
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Tiedote 24.4.2012

Opetusministeri Gustafsson (sd) on nostanut esille SDP:n menneinä aikoina hellimän ajatuksen pidentää oppivelvollisuutta. Sarkomaa ihmettelee Gustafssonin kaipuuta oppivelvollisuusiän pidentämiseen, koska hallitushan on jo sitoutunut toteuttamaan koulutus- ja yhteiskuntatakuun. Sarkomaa kannustaa hallitusta ja opetusministeriä viemään näitä tavoitteita tinkimättä eteenpäin.

”Gustafssonin ehdotus on kaikkea muuta kuin tuore tai innovatiivinen. Syrjäytymisvaarassa olevat nuoret tarvitsevat kannustavia ja joustavia ratkaisuja, eivätkä kahta vuotta pakkoistumista lisää koulussa”, sanoo kokoomuksen kansanedustaja ja opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa.

Kun oppivelvollisuusiän venyttäminen on kaivettu esille, on se aina myös kuopattu epäkelpona. Oppivelvollisuusiän nostaminen olisi kova, mekaaninen ja lyhytnäköinen keino vastata nuorten ongelmiin. Pahimmillaan oppivelvollisuusiän pitkittäminen vain siirtäisi ongelmia tuomatta itse asiaan ratkaisua. Toimien on oltava juuri päinvastaisia. Nuoret ja heidän elämäntilanteensa ovat hyvin erilaisia, ja siksi nuoret tarvitsevat yksilöllisiä, joustavia ja tilanteen mukaan räätälöityjä mahdollisuuksia sekä ennen kaikkea aikuisten aikaa sekä tukea opintielle löytääkseen.

Pääministeri Kataisen hallituksen keskeinen tavoite on, että yksikään nuori ei syrjäytyisi ja että jokainen peruskoulun päättävä nuori suorittaisi vähintään toisen asteen tutkinnon. Oppivelvollisuusiän nostoa ei edes harkittu otettavan hallitusohjelmaan. Sen sijaan hallitusohjelmaan on kirjattu, että ”nuorisotyöttömyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen torjumiseksi jokaiselle nuorelle taataan työ-, opiskelu-, kuntoutus- tai harjoittelupaikka. Etsivää nuorisotyötä edistetään. Nuorisotyön ennaltaehkäisevää päihdetyötä tuetaan. Nuorten työpajatoimintaa kehitetään.”

Oppivelvollisuuden venyttämisen sijaan on voimavarat suunnattava oppimisongelmien varhaiseen havaitsemiseen ja ennaltaehkäisyyn sekä opetuksen, oppilaanohjauksen ja oppilashuollon kuntoon laittamiseen. Perusta jatko-opintoihin ja elinikäiseen oppimiseen luodaan varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa.

Sarkomaa kirittää toimia perusopetuksen laadun parantamiseksi ja ylisuurten opetusryhmien kitkemiseksi, ja muistuttaa, että joustava perusopetus on olemassa oleva ja toimiva, jota kannattaa käyttää.

Työelämälähtöisten opiskelumuotojen, kuten joustavan perusopetuksen, oppisopimuksen, tuetun oppisopimuksen, ammattistartin ja kannustavan työpajatoiminnan kehittäminen ehkäisee koulupudokkaiden syntyä. On myös välttämätöntä lisätä ammatillisen koulutuksen tarjontaa ja suunnata aloituspaikkoja sinne missä on nuoria, eli erityisesti pääkaupunkiseudulle ja kasvukeskuksiin.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Follow by Email
Facebook
LinkedIn
Instagram