Kategoria: Tiedotteet

tiedote 10.10. 2015
julkaisuvapaa

Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskuntaryhmässään sosiaali- ja terveyspolitiikasta vastaava Sari Sarkomaa ehdottaa valinnanvapauslainsäädännön säätämistä osana sote-uudistusta. ”Valinnanvapauslailla korvataan osittain raskasta kilpailuttamismenettelyä ja mahdollistetaan se, että peruspalveluja tuotetaan ihmisen näkökulmasta eikä järjestelmän. Ihmisen oma valinta on inhimillinen ja ketterä tapa vauhdittaa uudistumista ja parempia ihmisiä lähellä olevia palveluja”, sote-uudistuksen parlamentaarisen seurantatyöryhmän jäsenenä toimiva Sarkomaa alleviivaa.

Valinnanvapauslaki mahdollistaa pienten toimijoiden nykyistä paremman mahdollisuuden toimia lähipalveluiden tuottajana. Usein byrokraattisen ja esimerkiksi mikroyrittäjälle raskaan kilpailutuksen sijaan toimija pääsee palvelutuottajaksi osoittamalla täyttävänsä valtiovallan asettamat vaateet ja laatukriteerit. "Palvelut monipuolistuvat ja ovat ihmisten tarpeita vastaavia, kun alalle saadaan lisää erilaisia ihmisten valintojen vauhdittamana syntyneitä toimijoita. Tämä on tervetullutta esimerkiksi vanhuksien ja vammaisten kotiin vietävien palveluiden näkökulmasta", Sarkomaa toteaa.

”Uudet toimintatavat ja innovaatiot syntyvät ihmisten kohdatessa potilasrajapinnalla. Valinnanvapauslaki toisi uudenlaista tervettä kilpailua, lisäisi palvelujen laatua ja pitäisi kustannukset kurissa. Näin saadaan olemassa olevista voimavaroista paras terveys- ja hyvinvointihyöty palveluita käyttäville ihmisille ja laajasti koko kansanterveydelle”, kokoomusedustaja sanoo.
Valinnanvapauslain säätäminen tarkoittaa sitä, että julkinen valta määrittelee puitteet kuten korvauksen palvelun tuottamisesta, korvattavien palveluiden valikon, palvelun käyttäjän asiakasmaksut ja laatukriteerit, joita noudattavat – julkiset, yksityiset sekä kolmannen sektorin toimijat - voivat toimia palveluntuottajana. Ihmiset saavat valita julkisen vallan asettamissa puitteissa itselleen sopivan palvelun ja raha seuraa ihmisen valinnan mukana. Tutkimusten mukaan jopa 90 % väestöstä haluaa valita palveluntuottajansa itse.” Sarkomaa alleviivaa, että valinnanvapausmallissa palvelujen järjestämisvastuu kuuluu tiukasti julkiselle vallalle.

Sarkomaan mukaan ihmisille on annettava terveydenhuollon lisäksi mahdollisuus valita palveluntuottaja myös muissa peruspalveluissa kuten vanhustenhuollossa, vammaispalveluissa ja kuntoutuksessa. Raha seuraa ihmistä -malli mahdollistaa valinnanvapauden laajentamisen myös näille aloille.

Sarkomaa toistaa kokoomuksen sitkeästi esiin nostaman huolen peruspalveluiden rapautumisesta ja epätasa-arvoistavista terveyskeskusjonoista. THL on esittänyt valinnanvapausmallia juuri eriarvoistavan perusterveydenhuoltoomme vahvistamiseen. ”Nykyiset terveyskeskus jonot tulevat kalliiksi niin inhimillisesti kuin taloudellisesti. Onnistuessaankin sote-uudistuksen vaikutukset näkyvät ihmisten arjessa vasta viiveellä. Tällä hetkellä aito valinnanvapaus on vain hyvätuloisilla, joilla on taloudellinen mahdollisuus valita hoitopaikkansa. Kannustan hallitusta kirimään esityksissä, joilla edistetään ripeästi valinnanvapautta. On selvää, että valinnanvapauden lisäämisen on oltava sote-uudistuksen yksi aivan keskeinen elementti eikä viimeisenä sote-kakun päälle laitettava kirsikka. Myös potilasliikkuvuusdirektiivi kirittää Suomea nopeaan valinnanvapauden vauhdittamiseen.”

lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

 

Tiedote
9.10.2015
Julkaisuvapaa

Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskuntaryhmänsä sosiaali- ja terveyspolitiikasta vastaava Sari Sarkomaa muistuttaa, että terveydenhuollon ammattilaisten näkemyksiä potilaiden kannalta toimivimmasta aluejaosta SoTe-uudistusta tehtäessä ei saa sivuuttaa.

Terveydenhuoltoalan järjestöistä Lääkäriliitto, SuPer ja Tehy ovat ottaneet yhtenevästi kantaa viiden muodostettavan itsehallintoalueen puolesta. Järjestöt ovat todenneet, että viisi aluetta on tarkoituksenmukaisin määrä ja vain sillä tavalla voidaan taata kansalaisten palveluiden saaminen sekä uudistukselle asetettujen huomattavien säästötavoitteiden toteutuminen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL pitää parhaana vaihtoehtona 4–5 SoTe-aluetta.

”Ihmisiä varten tätä uudistusta tehdään. Viidellä alueella pystytään parhaimmin vahvistamaan perustason palveluita, mikä on koko uudistuksen tärkeimpiä tavoitteita” kansanedustaja Sarkomaa muistuttaa.

Hallituksen on tarkoitus päättää tulevasta itsehallintoalueiden määrästä lokakuun aikana. 14.8. julkaistun selvityshenkilöraportin mukaan alueita tulisi olla 9–12, jolloin alueilla olisi riittävä taloudellinen kantokyky kyetäkseen järjestämään kattavat sosiaali- ja terveyspalvelut.

”Riittävä ei ole kyllin hyvä, vaan nyt on valittava paras. Uudistuksessa on edettävä ihmisten palvelut edellä ja unohdettava aluepolitiikka. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat liian tärkeä asia rapautettavaksi aluepoliittisella pannukakulla.” Sarkomaa tähdentää.

Uudistuksen onnistumisen edellytys on, että sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö on tiiviisti mukana sitä toteuttamassa. Sarkomaa painottaa, että uudet toimintatavat ja palveluinnovaatiot syntyvät ihmisten toimesta ruohonjuuritasolla.

lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

 

tiedote 6.10.
julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskuntaryhmänsä sosiaali- ja terveyspolitiikasta vastaava Sari Sarkomaa ehdottaa, että hallitus täydentäisi ensi vuoden valtion talousarvion yleisperusteluja väestöpohjaisella vaikutusarvioinnilla. ”Rakenneuudistus- ja talouden kovissa tasapainottamistalkoissa tehdään kertarysäyksellä useita merkittäviä muutoksia mm. verotukseen, asiakasmaksuihin ja etuuksiin. On välttämätöntä, että toimien kokonaisvaikutukset arvioidaan ja tehdään läpinäkyviksi. Helppoja vaihtoehtoja ei ole mutta ratkaisujen vaikutukset on tiedettävä ja ymmärrettävä.”

Kokoomusedustaja teki ehdotuksen vuoden 2016 talousarvion STM:n pääluokan salikeskustelussa. Sarkomaa ehdotti, että väestöpohjainen vaikutusten kokonaisarviointi aloitettaisiin niin, että käsittelyssä olevaan budjettiesitykseen sisällytettäisiin eläkeläisiin, lapsiperheisiin ja vaikeasti vammaisiin kohdistuvien merkittävien muutosten kokonaisvaikutusten arviointi.

Sarkomaa totesi, että vaikka yksittäisten lakiesitysten vaikutukset arvioidaan, muutosten yhteisvaikutuksien tarkastelua ei kuitenkaan systemaattisesti tehdä eikä dokumentoida. Kansanedustaja on aiemminkin ehdottanut päätösten läpivalaisemiseksi valtion talousarvion nykyisen pääluokkiin, lukuihin ja momentteihin perustustuvan tarkastelun rinnalle uuden väestöryhmittäisen tarkastelun rakentamista.

”Kaikki ministeriöt voisivat tehdä vaikutusarviot talousarvioon sisältyvistä muutoksista, joilla arvioidaan olevan merkittäviä vaikutuksia vanhuksiin, vaikeasti vammaisiin ja lapsiperheisiin. Tämän pohjalta valtiovarainministeriö voi tehdä yhteenvedon kokonaisvaikutuksista. Luonteva paikka vaikutusarvioiden kirjaamiselle on talousarvion yleisperustelut. Syytä on myös tulevaisuudessa pohtia tuloluokittaisia arvioita työn ja yrittäjyyden kannattavuuden arvioimiseksi eri tulotasoilla”, Sarkomaa sanoo.

Kansanedustaja muistutti, että Suomi on yhdessä taloushistoriansa vaikeimmassa tilanteessa. Odota, katsele ja ota velkaa – asenne olisi Sarkomaan mukaan vastuutonta. ”Olemme valmiita tekemään vaikeiltakin tuntuvia päätöksiä, koska haluamme turvata hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuudessakin. Välttämätöntä kuitenkin on, että päätösten vaikutukset tunnetaan ja ymmärretään.”

lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

 

tiedote 17.9.
julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa kannustaa hallitusta uudistamaan päätöstensä vaikutusarviointia. Sarkomaa kirittää hallitusta lisäämään jo ensi vuoden valtion talousarvioon nykyistä paremmin dokumentoitua vaikutusarviointia esitetyistä talouden sopeutustoimista ja uudistuksista. "Kun rajujakin leikkauksia ja päätöksiä joudutaan tekemään, on viisasta, että myös niiden yhteisvaikutukset arvioidaan ja kirjataan kootusti. Valtion talousarvion nykyisen pääluokkiin, lukuihin ja momentteihin perustustuvan tarkastelun rinnalle on rakennettava uusi väestöryhmittäinen tarkastelu ja arviointi muutosten yhteisvaikutuksista."

”Odota, katsele ja ota velkaa - asenne ei enää toimi. Tekemättä ei voi jättää mutta talouden tasapainottamiseen tähtäävien ratkaisujen vaikutukset on päättäjien tiedettävä ja ymmärrettävä”, Sarkomaa toteaa.

Kansanedustaja ehdottaa, että ministeriöt tekisivät vaikutusarviot talousarvioon sisältyvistä muutoksista, joilla arvioidaan olevan vaikutusta ainakin vanhuksiin, vaikeasti vammaisiin ja lapsiperheisiin. Tämän pohjalta valtiovarainministeriö voisi tehdä yhteenvedon vaikutuksista. Sarkomaan mukaan luonteva paikka vaikutusarvioille on talousarvion yleisperustelut.

Puhtaalta pöydältä ei hallituksen tarvitse uudistukseen lähteä. Kokoomusedustajan esille nostamaa ehdotusta on selvitelty valtiovarainministeriössä ja asian tiimoilta on myös julkaistu raportti (Valtiovarainministeriön julkaisuja 18/2015).

Sarkomaa pitää tärkeänä, että väestöryhmittäinen analyysi olisi jatkossa myös julkisen talouden suunnitelmassa. Julkisen talouden suunnitelmaan koottaisiin vuosille 2016-2019 yhteenveto lapsiperheisiin, ikäihmisiin ja vaikeasti vammaisiin merkittävästi vaikuttavista muutoksista ja näiden muutosten yhteisvaikutuksista väestönryhmien toimeentuloon ja hyvinvointiin suunnitelmakauden lopulla.

”Talouden tasapainottamistalkoissa tehdään kertarysäyksellä useita muutoksia mm. verotukseen, asiakasmaksuihin ja etuuksiin. On välttämätöntä, että kokonaisvaikutukset on arvioitu ja laskettu”, Sarkomaa päättää.
Sarkomaa jättää asiasta kirjallisen kysymyksen ministerin vastattavaksi.

lisätietoja:

Sari Sarkomaa
050 511 3033

 

tiedote 10.9.15
julkaisuvapaa heti

Kokoomusedustajat Sari Sarkomaa ja Sanna Lauslahti pitävät viisaana, että hallitus lieventää eläkeläisten asumistukeen kohdistuvaa leikkausta. Hallitus on budjettiriihessä tänään päättänyt, että asumistukeen kohdistuvaa leikkausta lievennetään 30 miljoonalla eurolla. Huojennuksen mallia suunnitellaan sosiaali- ja terveysministeriössä.

"Oli viisasta lieventää pienituloisiin eläkeläisiin kohdistuvia leikkauksia. Teemme edelleen vaikeita päätöksiä, koska haluamme turvata hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuudessakin. Tärkeää kuitenkin on, että voimme keskustella ja löytää ratkaisuja kohtuullistamiseen tässä hetkessä", edustajat kommentoivat.

Hallitusohjelmassa linjattiin, että eläkeläisten asumistuki yhdistetään yleiseen asumistukeen. Yleisen asumistuen määräytymisperusteiden erilaisuudesta johtuen olisi leikkaus vaikuttanut monen eläkeläisen saamaan tukeen jopa yli sadan euron verran. Kokoomukselle on ollut tärkeää löytää asumistukiuudistukseen malli, jolla vältetään kohtuuttomuudet.

"Uskomme, että kohtuullistaminen on helpotus myös tukea saaville vammaisille. Asumistukiuudistuksella ei saa kampata vammaispolitiikan keskeisiä tavoitteita itsenäisestä elämisestä ja osallisuudesta, tätä on vielä seurattava eduskuntakäsittelyssä. Vammaiset voivat saada tukea koko elämänsä eikä heidän tilanteensa ole mahdollistanut varautumista työuran aikana."

Kokoomusedustajat ehdottavat muutosta valtion talousarvion esittämistapaan ja lähettävät terveiset ministereille, että he yhteistyössä valmistelisivat ensi vuoden valtion talousarvioon yleisperusteluihin väestöryhmittäisen arvioinnin budjettimuutosten yhteisvaikutuksista. Sarkomaan ja Lauslahden mielestä on viisasta, että budjettiin tulevien muutosten vaikutukset arvioidaan esimerkiksi yksin asuviin vanhuksiin, vaikeasti vammaisiin sekä lapsiperheisiin. ”Suurten muutosten ja leikkausten aikana on viisasta, että budjetin perusteluissa on momenttikohtaisen tarkastelun lisäksi väestöryhmittäinen tarkastelu ja vaikutusten arviointi. Näin läpivalaistaan päätösten vaikutukset nykyistä paremmin”, edustajat päättävät.

lisätietoja:

Sari Sarkomaa
050 511 3033

Sanna Lauslahti
050 512 2380

 

 

tiedote 9.9.15
julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa muistuttaa budjettiriihen tänään aloittanutta hallitusta eduskunnan toistuvasti esittämästä tiukasta vaateesta laittaa päihdeäitien hoitorahojen pallottelulle viimein piste. ”Olemme eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa toistuvasti vuosittain pelastaneet päihdeäitien palvelut, koska hallitus ei ole asiaa ottanut hoitaakseen eduskunnan jokavuotisista vaatimuksista huolimatta.”

”Jotta toiminta saataisiin pitävälle pohjalle, annoimme asiasta tämän vuoden valtion talousarvion käsittelyn yhteydessä lausuman. Lausumassa eduskunta edellytti, että päihdeäitien hoidon turvaava rahoitus otetaan huomioon päätettäessä seuraavaa määrärahakehystä ja että sote-uudistuksen yhteydessä hoidon järjestämis- ja rahoitusvastuu osoitetaan selkeästi sosiaali- ja terveysalueille. Lausuman myötä asiasta lähti vahva viesti hallitukselle”, Sarkomaa muistuttaa.

Kansanedustaja toteaa, että äidin raskaudenaikaisen päihteidenkäytön aiheuttama sikiövaurio on pahimmillaan vakava korjaamaton kehitysvamma, joka vaatii pysyvää ja kallista laitoshoitoa. Päihdeäitien hoidossa on kyse viisaasta investoinnista ennaltaehkäiseviin palveluihin, jotka huonosti hoidettuina aiheuttavat mittavia kuluja huostaanottojen ja vaurioituneiden lasten tarvitsemien palveluiden muodossa inhimillisestä kärsimyksestä puhumattakaan.

”Ensi- ja turvakotien liiton päihdeäitien kuntoutukseen luoman Pidä kiinni –hoitojärjestelmän toiminta on ollut tuloksellista, sillä kaksi kolmasosaa ensikodeissa ja kolme neljäsosaa avopalveluissa olleista äideistä kuntoutuu niin hyvin, että lapsen huostaanottoa ei tarvita”, Sarkomaa muistuttaa.

”Budjettiriihessä on poikkeuksellisen mittavia ja vaikeita asioita mutta se ei saa olla este etsiä ratkaisuja kysymyksiin, joihin eduskunta on erityisesti ja toistuvasti hallitusta kehottanut. Päihteetön vanhemmuus ja vauvaperheiden arki on asioita, joita kannattaa tukea”, kansanedustaja päättää.

lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 5113033

Tänään 9. syyskuuta vietetään kansainvälistä FASD-päivää, joka muistuttaa raskaudenaikaisen päihteiden käytön vaaroista sikiön terveydelle. FASD-oireyhtymän (Fetal Alcohol Spectrum Disorder) syntyminen johtuu äidin raskauden aikaisesta alkoholin käytöstä. Se on monimuotoinen ja vaikeusasteeltaan vaihteleva oirekuva. Suomessa syntyy vuosittain noin 650 alkoholin vaurioittamaa lasta. Odottavista äideistä kuudella prosentilla on arvioitu olevan päihderiippuvuus. Pelkästään Helsingin Naistenklinikalla synnyttää viikoittain 1-2 päihdeäitiä.

 

tiedote 8.9.
julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän sosiaali- ja terveyspolitiikasta vastaava kansanedustaja Sari Sarkomaa iloitsee perhevapaista työnantajille aiheutuvien kustannusten korvaamiseen tarkoitetusta 2500 euron kertakorvauksesta. Kertakorvauksella voidaan korvata sijaisten rekrytoinnista ja perehdyttämisestä aiheutuvia kustannuksia äidin työnantajalle.

”Työnantajalle maksettava kertakorvaus vanhemmuuden kuluista aiheutuviin menoihin on oikea askel tasa-arvoisemman työelämän ja yrittäjyyden esteiden purkamisen tiellä. Nuorten naisten vaikeus päästä pysyvään työsuhteeseen kielii siitä, että ongelma on todellinen ja vakava. Kertakorvauksen maksaminen äidin työnantajalle on hyvä askel eteenpäin ns. ”äitiriskin” kitkemisessä”, Sarkomaa toteaa.

”On tervetullutta, että hallitus edistää tällä tavoin suomalaisten työllistymistä ja yrittäjyyttä. Kyseessä on täsmätoimi, jolla poistetaan merkittävästi yrittäjyyden jarruja. Vanhemmuuden kustannukset syövät kovalla tavalla erityisesti naisia palkkaavien ja naisvaltaisten alojen, kuten palvelu-, hoiva- ja hoitoalan yritysten kannattavuutta sekä kasvu- ja työllistämismahdollisuuksia”, kansanedustaja alleviivaa.

Sarkomaa huomauttaa, että esimerkiksi perhevapaista aiheutuvia kustannuksia on mahdoton määritellä tarkasti ja ne vaihtelevat tapauskohtaisesti. Kertakorvaus on siksi hänen mielestään hyvä ratkaisu vuosikymmenet keskustelussa olevan mittavan yhteiskunnallisen ongelman ratkaisemiseen. Kansanedustaja muistuttaa, että kyse ei ole uudesta menoerästä vaan kustannusten tasaamisesta, joiden maksajina ovat nyt äitien työnantajat.

”Yhteiskuntasopimuksen kaaduttua hallitus joutuu tekemään välttämättömiä ja kipeitäkin toimenpiteitä, jotka koskettavat jollain tapaa jokaista suomalaista. On hienoa, että osana kilpailukykytalkoita kertakorvaus on mukana hallituksen työkalupakissa”, Sarkomaa sanoo.

”Ei ole tätä vuosisataa, että ylläpidämme järjestelmiä, jotka suosivat miesten palkkaamista. Naisten syrjintä työmarkkinoilla jatkuu niin kauan kun naisista aiheutuu enemmän kustannuksia työnantajalle kuin miehistä”, Sarkomaa päättää.

lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

tiedote 5.9.
julkaisuvapaa heti

”Eduskuntakauden tärkein rakenneratkaisu, sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen, vaatii kivijalaksi kestävän tietoperustan toiminnallisista ja taloudellisista vaikutusarvioinneista”, sanoo Kokoomuksen eduskuntaryhmän sosiaali- ja terveyspolitiikasta vastaava kansanedustaja Sari Sarkomaa.

”Aiemmista epäonnistumisista on nyt otettu oppia. Vakava muistutus on tuore Valtion talouden tarkastusviraston (VTV) kova moite edelliselle hallitukselle, jonka rakennepoliittisen ohjelma ei VTV:n mukaan perustunut kunnolliseen tietopohjaan”, kansanedustaja toteaa. VTV huomautti, että rakennepoliittisten päätösten tulee perustua mahdollisimman hyvään arviointitietoon toimenpiteiden kestävyysvaje- ja muista vaikutuksista sekä niiden toteutukseen liittyvistä riskeistä. " Sote- uudistuksessa tämä on välttämättömyys", painottaa Sarkomaa.

Sarkomaan mukaan on selvää, että alueiden määrää koskevassa vaikutusten arvioinnissa mukana on oltava myös viiden alueen vaihtoehto, joka sopii hallitusohjelman kirjaukseen enintään 19 alueesta. Kansanedustaja muistuttaa, että useat asiantuntijatahot, kuten Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, ovat katsoneet viiden alueen mallin palvelevan parhaiten sote-uudistukselle asetettuja tavoitteita. Maan eri alueiden erilaisuus, kuten Metropolialueen erityispiirteet, on syytä pitää mielessä kun ratkaisuja uudistuksessa tehdään.

”Vaikutusarviot ratkaisuvaihtoehdoista niin hallinnon kuin rahoituksen uudistamiseen on oltava, kun päätöksiä tehdään, jotta ennen etenemistä voidaan varmistaa, että valituilla malleilla on mahdollista saavuttaa hallitusohjelman sote-tavoitteet”, alleviivaa Sarkomaa. Hän myös korostaa yhdessä sovitussa aikataulussa pysymisen tärkeyttä.

”Tärkeää on tehdä uudistusta soten lähtökohdista niin, ettei valtion aluehallintouudistus vesitä työtä ja ettei siitä tule kuntauudistuksen kaltaista karikkoa, kuten viime hallituskaudella tapahtui”, kansanedustaja varoittaa.

”Hallitukselta oli mainio päätös nimetä Tuomas Pöysti sote- uudistuksen projektijohtajaksi. Valtioneuvoston controllerina ja tarkastusviraston pääjohtajan tehtävässä hän on hankkinut laajan asiantuntijuuden julkistalouteen liittyvissä kysymyksissä”, Sarkomaa kiittää.

Kansanedustaja korostaa hallitusohjelman sote- uudistukselle asetettua 3 miljardin euron tiukkaa vaadetta kuroa kestävyysvajetta umpeen. ”Valtiovarainministeriö on laskenut kasvuennusteet pakkasen puolelle. Tämä on myös vakava varoitus. Vähemmällä on saatava enemmän ja parempaa aikaan, jotta ydintavoite tasa-arvoisista palveluista toteutuu”, päättää Sarkomaa.

lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

 

tiedote 3.9.
julkaisuvapaa heti

 
Kokoomuksen eduskuntaryhmän sosiaali- ja terveyspolitiikasta vastaava kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää suomalaisten hyvinvoinnin ja hyvinvointiyhteiskunnan kestävyyden kannalta välttämättömänä hallituksen terveyden edistämiseen tähtäävää kärkihanketta, jonka erityisenä tarkoituksena on saada suomalaiset liikkumaan oman terveytensä ja toimintakykynsä kannalta riittävästi. Hallitusneuvotteluissa Kokoomuksen edustajana hyvinvointipoliittisessa työryhmässä ollut Sarkomaa toteaa, että kärkihankkeen tavoitteena on arkipäiväistää aktiivinen elämäntapa yhdessä ihmisten ja järjestöjen kanssa sekä tehdä terveelliset elämäntavat helpoiksi ja houkutteleviksi lähiympäristössä.

”Tavoitteena on toimeenpanna terveyttä ja hyvinvointia ja erityisesti fyysistä aktiivisuutta edistävät hyvät käytänteet ja toimintamallit. Tarkoitus on koota koko Suomen yhteinen ponnistus edistää kansanterveyttä, jota valtiovalta tukee vahvasti”, Sarkomaa sanoo.

Kansanterveyskärkihanke on kansanedustajan mukaan myös keskeinen väline valtion talouden tasapainottamisessa ja kestävyysvajeen umpeen kuromisessa. ”Tutkimusten mukaan liikkumattomuuden kustannukset ovat pari miljardia euroa vuosittain. Koko väestön liikuntaa lisäämällä voidaan edistää kansanterveyttä ja säästää samalla veroeuroja.”

”Kärkihankeidea pohjautuu myös eduskunnan 2012 valtion talousarviomietintöön, jossa painotimme sitä, että merkittäviä kansantaloudellisia säästöjä voidaan saada aikaan terveyttä edistävillä toimilla ja erityisesti liikunnan lisäämisellä. Väestön terveyden ja toimintakyvyn lisäämisellä pidennetään työuria, lisätään työn tuottavuutta ja talouden kestävyyttä, ehkäistään syrjäytymistä ja vähennetään sote-palvelujen tarvetta sekä taitetaan julkisten kustannusten nousua”, Sarkomaa summaa.

Kansanterveys 2.0 - yhteisponnistukselle on kansanedustajan mielestä huutava tarve. Kansansairaudet, kuten syöpä, sydän- ja verisuonitaudit, diabetes, keuhkosairaudet ja depressio – aiheuttavat paitsi mittavia inhimillisiä ja taloudellisia menetyksiä myös suurimman osan työikäisen väestön pitkäaikaisesta työkyvyttömyydestä. Esimerkiksi tyypin 2 diabetesta sairastaa arviolta puoli miljoonaa suomalaista.

”Hyviä käytäntöjä ja malleja liikunnan lisäämiseksi löytyy mm. erilaisista hankkeista, järjestöiltä ja kunnilta. Tärkeää on levittää parhaat käytännöt koko Suomeen. Myös terveydenhuollossa voidaan tehdä paljon enemmän liikunnan lisäämiseksi. Liikunnan puheeksiottaminen sekä varsinainen liikuntaneuvonta ja –reseptit ovat edelleen liian vähässä käytössä hoitokeinoina. Olisi hyvä vahvistaa liikuntaneuvonnan palveluketjuja alueellisesti sekä päivittää potilastietojärjestelmiä niin, että ne sisältävät liikuntatiedon kirjaamisen. Myös sote-alan tutkintojen koulutussisältöjä on syytä vahvistaa liikunta huomioiden", Sarkomaa päättää.

 
lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 5113033

 

tiedote 28.8.2015
julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa kannattaa Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matti Vanhasen tänään esittämää ajatusta etsiä ratkaisua työantajalle vanhemmuudesta aiheutuneiden kustannusten tasaamiseen osana hallituksen kilpailukykytalkoita.

Sarkomaa pitää viisaana ja välttämättömänä, että pääministeri Sipilän hallitus ottaa vanhemmuuden kustannus-asian ripeän valmistelun agendalleen. "Kyseessä on täsmätoimi, jolla poistetaan merkittävä yrittäjyyden jarru ja työelämän epätasa-arvoa tuova elementti." Kansanedustaja korostaa, että vanhemmuuden kustannukset syövät kovalla tavalla naisia palkkaavien ja naisvaltaisten alojen, kuten palvelu-, hoiva- ja hoitoalan yritysten kannattavuutta sekä kasvu- ja työllistämismahdollisuuksia.

Sarkomaa kirittää ja herättelee yhtä lailla työmarkkinakeskusjärjestöjä liittoineen vihdoin ottamaan asian työlistalleen. "Ei ole tätä vuosisataa eikä viisasta voimavarojen käyttöä, että ylläpidämme järjestelmiä, jotka suosivat miesten palkkaamista. Nykyisessä järjestelmästä äitiydestä aiheutuu työnantajalle sitä enemmän kustannuksia, mitä parempi naisen palkka on. Niin kauan kuin naisista aiheutuu enemmän kustannuksia työnantajalle kuin miehistä, jatkuu naisten syrjintä työmarkkinoilla”, alleviivaa Sarkomaa.

Kansanedustajan mukaan nykyisellä hallituspohjalla on kaikki syyt tarttua asiaan, koska yrittäjyyden edistäminen on sen ykkösagendalla ja puheenjohtajat Sipilä ja Stubb nostivat työantajille aiheutuneet kustannukset vahvasti esille viime eduskuntakauden lopulla. ”Molemmat nykyiset ministerit näyttivät silloin vihreää valoa työnantajalle maksettavalle ns. kertakorvaukselle, jolla korvattaisiin vaikeasti laskettavia vanhemmuuden kustannuksia, kuten sijaisten rekrytointi ja perehdyttäminen. Kertakorvaus voi olla osa ratkaisua”, muistuttaa Sarkomaa.

”Kyseessä ei ole uusi kuluerä vaan vanhemmuudesta työnantajille aiheutuvat kustannukset maksetaan tällä hetkellä perhevapaita käyttävien äitien työnantajien pussista. Ratkaisumallia asiaan on hyvä käydä katsomassa esimerkiksi Ruotsista, jossa ongelma on hoidettu", kansanedustaja päättää.

 
lisätietoja:
Sari Sarkomaa
0505113033