Kategoria: Tiedotteet

tiedote 28.8.2015
julkaisuvapaa heti

Kelan valtuutettujen puheenjohtaja, kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa on huolissaan ensi vuoden talousarvioesityksen lääkäri- ja hammaslääkäripalkkioiden sairausvakuutuskorvauksen leikkauksen (Kela- korvaus) vaikutuksista. ”Budjettiriihessä on syytä vielä katsoa leikkauksen kokonaisvaikutukset ja arvioida halutaanko lapsi heittää pesuveden mukana", ehdottaa Sarkomaa.

"Näin suurta terveyspoliittista muutosta ei voi perustella vain säästötoimena. Viisaampaa olisi pidättäytyä mittavista Kela-korvauksen leikkauksista ja osana sote-rahoitusuudistusta tehdä päätökset järjestelmän tulevaisuudesta." Sarkomaa muistuttaa, että leikkausesitys on kaksinkertainen, mitä hallitusohjelmassa sovittiin ja lähes musertaa koko korvausjärjestelmän. Leikkausten jälkeen korvausprosentti olisi hammaslääkäripalveluista 15 ja lääkäripalveluista enää 10 prosenttia.”

Sarkomaan mukaan julkisen sairausvakuutuksen osan alasajo ilman tilalle luotavaa korvaavaa järjestelmää kasvattaa riskiä siihen, että yksityiset terveydenhoitovakuutukset valtaavat markkinoita.
”Talouden tasapainottaminen on täysin välttämätöntä, mutta ei helppoa. Kun jo valmiiksi pieni korvaus kutistuu entisestään, kasvaa myös riski, että yhä useampi siirtyy terveyskeskusten jonojen jatkeeksi. Näin julkiset menot ja terveyshaitat kasvavat.”

"Kyse ei ole todellakaan ylellisyyskorvauksesta kuten joskus luullaan. Esimerkiksi silmälääkärin ja gynekologin palveluja ei ole juuri saatavilla kuin itse ostamalla yksityissektorilta. Ei ole terveyspoliittisesti perusteltua, että nämä palvelut eivät olisi kohtuudella kaikkien saatavilla.”
Kela- korvausta maksetaan tavallisille suomalaisille ja myös pienituloisille. Esimerkiksi perushammashoidon palveluja yksityisellä sektorilla käyttävistä noin puoli miljoonaa kansalaista kuuluu kolmeen alimpaan tuloviidennekseen.

”On suuri riski myös, että ihmiset jättävät sairautensa hoitamatta tai lykkäävät hoitoon hakeutumista. Näin murretaan terveyspolitiikkamme ydintavoitetta edistää ennaltaehkäisyä ja varhaista puuttumista sekä palveluiden tasavertaista saatavuutta”, Sarkomaa sanoo ja muistuttaa, että Kela-korvauksen mittava leikkaus vaarantaa myös EU:n potilasdirektiivin täytäntöönpanon, koska ulkomaille hoitoon hakeutumisen kustannukset on korvattu kotimaan yksityislääkärikorvausten mukaan.

 

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa
050 5113033

 

tiedote 18.8.
julkaisuvapaa heti
 

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää vahvana varoituksena valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) tuoreen raportin (12/2015) tulosta, jonka mukaan Suomen maahanmuuttajien ja kantaväestön oppimistuloksissa on Euroopan suurimmat erot. ”VTV:n tarkastuskertomuksen raportti maahanmuuttajaoppilaista ja perusopetuksen tuloksellisuudesta on vakavaa luettavaa. Sen perusteella näyttää siltä, ettei perusopetus ole Suomessa kyennyt tarjoamaan maahanmuuttajataustaisille oppilaille samoja mahdollisuuksia kuin kantaväestön oppilaille”, Sarkomaa sanoo.

Kansanedustaja pitää viisaana, että myös talouden tasapainottamistalkoissa huolehditaan koulutuksen tasa-arvon toteutumisesta. Sarkomaa painottaa, että jokaisella lapsella on oltava mahdollisuus oppia peruskoulussa sellaiset taidot ja tiedot, että ne antavat valmiudet siirtyä jatko-opintoihin.

”Opettajien osaamisen varmistaminen on aivan olennaista. Useat tahot ovat toistaneet, kuten myös opettajat itse, että opettajien ja lastentarhanopettajien koulutuksessa ja täydennyskoulutuksessa on jatkossa saatava nykyistä paremmat monikulttuurisuustaidot. Täydennyskoulutuksen on oltava nykyistä paremmin ja suunnitelmallisemmin opettajien saatavilla.” Sarkomaa toteaa, että hallitusohjelman lupaus suunnata voimavaroja opettajien koulutuksen uudistamiseen ja täydennyskoulutuksen vahvistamiseen on asia, josta hallituksen tehtävä budjettiriihessä päätös.

”Varhaiskasvatuksella ja perusopetuksella on merkittävä asema maahanmuuttajataustaisten perheiden kotoutumisessa ja heidän lastensa elämänlaadun ja tulevaisuuden rakentumisessa. VTV:n raportti kiteytti taas kerran Suomen menestymisen reseptin. Laadukas opetus ja varhaiskasvatus ovat viisas investointi kaikkien lasten ja koko Suomen tulevaisuudelle”, päättää Sarkomaa.
lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

 

tiedote 14.8.
julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa on huolissaan hallitusohjelmassa sovittua suuremmasta sairausvakuutuskorvauksen (Kela- korvaus) leikkaamisesityksen vaikutuksista jo muutenkin vaikeuksien kanssa kamppailevaan julkiseen perusterveydenhuoltoon. Valtiovarainministeriön uusi esitys puolittaa korvaukset. ”Talouden tasapainottaminen on täysin välttämätöntä mutta ei ollenkaan helppoa. Kela- korvauksen leikkaus ei johda missään nimessä täysimääräisesti julkisen talouden säästöihin, päinvastoin. Kun jo nyt pieni Kela-korvaus laskee entisestään, kasvaa riski, että yhä useampi siirtyy pienempien asiakasmaksujen takia kunnallisen terveydenhoidon piiriin. Silloin kuntien hoitojonot pidentyvät, hoitoon pääsy viivästyy ja työkyvyttömyys- ja sairauspoissaolot lisääntyvät ja terveysmenot kasvavat.”

”Terveyskeskusjonoissa viikkotolkulla odottavat lapsiperheet, eläkeläiset ja työttömät ovat irvikuva tasa-arvoisesta terveyspolitiikasta. On viisasta, että hallitus tekee vielä arvioinnin budjettiesityksen kokonaisvaikutuksista peruspalvelujen saatavuuteen”, Sarkomaa ehdottaa.

"On välttämätöntä, että työn alla olevan sote-uudistuksen tuomia myönteisiä vaikutuksia odotellessa otetaan käyttöön perusterveydenhuoltoa nopeasti kohentavia ja kansalaisten tasa-arvoista hoitoonpääsyä vahvistavia keinoja. Tämä on asia, jota koko hallituksen on syytä budjettiriihessä pohtia. Kansanterveydellisesti ja - taloudellisesti on viisasta pitää koko väestö säännöllisen suun terveydenhuollon samoin kuin muun perusterveydenhuollon piirissä.”

Sarkomaa toteaa, että esitys herättää erityisesti huolen suunterveydenhuollossa, jossa terveyskeskuspalvelut ja Kela-korvattu yksityinen hammashoito muodostavat kiinteän kokonaisuuden. Yksityisen sektorin suunterveydenhuolto tuottaa vuodessa noin kaksi miljoonaa hammaslääkärikäyntiä.

”Kela-korvauksen leikkaaminen saa monet siirtymään terveyskeskusten jonoihin ja pahimmassa tapauksessa jättämään hampaat hoitamatta. Tämä on vakava asia, kun tiedämme hoitamattoman suun olevan tutkitusti iso riski moniin sairauksiin ja heikentävän kroonisten sairauksien, kuten diabeteksen ja sydän- ja verisuonisairauksien hoitotasapainoa. Hoitamattoman suun lasku lankeaa yhteiskunnan maksettavaksi enemmin tai myöhemmin. Oikea-aikainen hoito, ennaltaehkäisy ja omahoitoon kannustaminen on aina edullisinta”, Sarkomaa muistuttaa.

Kela -korvaus on ollut yhteiskunnalle kustannustehokas tapa tuottaa terveyshyötyjä. Yksityinen terveydenhuolto tuottaa noin neljä miljoonaa lääkärikäyntiä ja kuntien terveyskeskukset noin seitsemän miljoonaa. Kansanedustaja muistuttaa, että yksityisellä puolella on suuri rooli terveydenhuollossa. ”On päivän selvää, että tasavertaisten terveyspalveluiden tuottamiseen tarvitaan myös yksityistä sektoria”, Sarkomaa päättää.

lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

tiedote 12.8.
julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa peräänkuuluttaa suojateillä kaahaaville autoilijoille kovempia seuraamuksia. ”Liian usein liikenteessä näkee vähältä piti –tilanteita, joissa autoilija ei pysähdy suojatien edessä. Käsittämättömän usein autoilijat painavat kaasua vaikka viereisellä kaistalla on toinen auto pysähtynyt päästämään suojatielle astuneen jalankulkijan tien yli. Kertakin on liikaa. Asennekasvatusta tarvitaan mutta se ei yksin riitä. Suojatietörttöilystä tulee saada kovempia rangaistuksia”, Sarkomaa linjaa.

Kansanedustaja on useaan otteeseen vaatinut päiväsakkojen määrän nostamista. Rangaistusasteikosta voisi soveltaa tiukempaa päätä, käytössä on usein asteikon alapää. ”Tervetullutta oli, että hallitusneuvotteluissa sovittiin rike- ja päiväsakkojen suuruuden nostamisesta. Myös tieliikennelain kokonaisuudistus on saatu käyntiin ja sen yhteydessä seuraamusjärjestelmää pohtiva työryhmä saanee työnsä valmiiksi syksyllä. Hallituksen esitykset on tuotava eduskuntaan mahdollisimman pian.”

Sarkomaa muistuttaa, että peräti kolmannes kuolemaan johtaneista onnettomuuksista tapahtuu nimenomaan suojatiellä ja peräänkuuluttaa myös tiukempaa valvontaa suojateille sekä ajonopeuksien tarkastelua varsinkin taajama-alueilla.

”Liikenneturvallisuus rakennetaan yhdessä. Erityisen tärkeää tämä on muistaa nyt, kun kymmenet tuhannet pienet koululaiset ovat liikenteessä. Koulujen ja kodin liikennekasvatuksella on tärkeä rooli pienten koululaisten turvallisessa arjessa. Liikennesäännöt ja koulureitti on hyvä vanhempien käydä läpi lapsen kanssa läpi hyvissä ajoin ennen koulun alkamista. Hyvä ja tehokas keino edistää koulumatkojen turvallisuutta on tehdä koulumatkalle vaaranpaikkakartoitus. Sen avulla paikallistetaan oppilaiden koulutien vaaralliset ja hankalat paikat. Tätä työtä on hyvä tehdä kodin ja koulun yhteistyössä”, Sarkomaa muistuttaa.

Liikenneturvan tekemän kyselytutkimuksen mukaan puolet jalankulkijoista koki autojen pysähtyvän vain harvoin, kun jalankulkija oli aikeissa ylittää suojatien. Alakoululaisten ohella riskiryhmään kuuluvat iäkkäämmät henkilöt.

”Uusia ja tehokkaita toimia turvallisuuden parantamiseksi suojateillä on tehtävä, jotta suojatiet olisivat nimensä veroisia. Turvalliseen liikenteeseen ei ole yhtä niksiä, mutta perusta on meidän jokaisen asenteissa. Lapsille tärkeintä on kotoa ja aikuisilta saatu esimerkki. Liikenneturvallisuus syntyy omalla liikennekäyttäytymisellä ja yhteistyöllä”, kansanedustaja toteaa.

lisätietoja:
Sari Sarkomaa
0505113033

 

 

tiedote 5.8.
julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää tärkeänä, että hallitusohjelmaan kirjattu palvelusetelikokeilu saadaan ripeästi käyntiin. Kansanedustaja esittää myös, että Sipilän hallitus asettaa tavoitteeksi palveluseteleiden käytön kasvattamisen kattamaan maanlaajuisesti 5%:a sote-palveluiden kokonaisuudesta.

”Palvelusetelikokeilun tavoitteena on saada vielä puuttuvia kokemuksia palvelusetelin laajemmasta käytöstä ja mahdollisista lainsäädännön muutostarpeista. Kokeilulle tulee asettaa tavoitteiksi tasa-arvoinen ja oikea-aikainen pääsy sote-palveluihin kansalaisten valinnanmahdollisuuksia lisäämällä.”

Sarkomaan mielestä Suomessa tarvitaan kiireellisesti keinoja, joilla vahvistetaan perusterveydenhuoltoa. ”Terveyskeskukseen on päästävä ajoissa ilman kohtuuttomia jonoja. Hoitojonot, potilaiden pallottelu ja kasvavat terveyserot tulevat kalliiksi niin taloudellisesti kuin inhimillisestikin. Siihen meillä ei ole varaa.
Palvelusetelin käyttöä on syytä vahvistaa yhtä lailla suun terveydenhuollossa sekä vanhuspalveluissa."
”Hallituksen sopima palvelusetelikokeilu voitaisiin toteuttaa vapaaehtoisina, alueellisina kokeiluina ja siihen voitaisiin kannustaa osallistujia tarjoamalla kokeilun edellyttämät resurssit”, Sarkomaa ehdottaa.

”Palvelusetelin laajempi käyttö on avain sote-palveluiden oikea aikaiseen ja tasa-arvoiseen saatavuuteen, asiakaslähtöisyyden parantamiseen ja valinnanvapauden lisäämiseen, jota kohti pääministeri Sipilän hallitusohjelma tähtää. Palveluiden kustannustehokkuuden ja laadun parantamiseksi on tärkeää viestittää, että tarkoitus ei ole betonoida nykyisiä tuotantotapoja, vaan määrätietoisesti kannustaa etsimään uusia tapoja tuottaa palveluita niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Samalla annetaan vahva viesti sote-alan pk-yrityksille, että ilman niitä Suomi ei pärjää”, Sarkomaa toteaa.

Kansanedustajan mukaan hallituksen on viisasta katsoa keinoja, joilla valtakunnallisesti voidaan kannustaa kuntia ja kuntayhtymiä käyttämään palveluseteliä ja saavuttamaan maanlaajuisesti tavoite palveluseteleiden käytön kasvattamisesta. ”Yksi keino on rakentaa ripeästi palvelusetelin valtakunnallista tietoinfraa.”

Nykyisin palvelusetelin käyttö on vähäistä. Suuressa osassa kunnista palvelusetelijärjestelmä ei ole ollenkaan käytössä. Johtava palvelusetelin käyttäjä on Jyväskylä, siellä palveluseteleiden käytön volyymi on n. 2% sote-palveluiden kokonaisuudesta. ”Jyväskylän kokemukset ovat olleet innostavia. Palvelusetelijärjestelmien hyödyntämisellä on saavutettu tuloksia, joita sote-uudistuksella tavoitellaan: palveluiden saatavuuden ja kansalaisten valinnanmahdollisuuksien parantumista ja kustannusten hillitsemistä.”

 
Lisätietoja: Sari Sarkomaa 050 511 3033

 

 

tiedote 24.7.
julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa kirittää hallitusta tuomaan eduskuntaan pikaisesti esityksiä, joilla puretaan alkoholilainsäädännön turhia normeja. "Sääntelyn keventäminen on keskeinen keino vahvistaa työllisyyttä ja yrittäjyyttä. Ahtaalleajetulla matkailu- ja ravintola-alalla työsarkaa norminpurussa riittää, kun tavoitteena on luoda uutta kasvua ja työpaikkoja Suomeen. Meillä ei ole varaa ylläpitää turhia pykäliä, joilla ei juurikaan ole merkitystä alkoholin kulutukseen ja jotka vain jarruttavat työpaikkojen syntyä ja hankaloittavat suomalaisten arkea", kansanedustaja alleviivaa.

"Viime kaudella kesken jäänyttä alkoholilain kokonaisuudistusta tulee jatkaa ripeästi normitalkoiden hengessä. Alkoholilain kokonaisuudistuksen valmistelun yhteydessä sosiaali- ja terveysministeriö valmisteli listan pykälistä, joilla ei juurikaan ole merkitystä alkoholin kulutukseen tai sen aiheuttamiin haittoihin. Norminpurkutalkoot voidaan aloittaa näistä pykälistä”, kansanedustaja toteaa.

Kansanedustajan mukaan perattavaa on mm. asetuksessa, joka rajoittaa juomien anniskelumyyntiä niiden valmistustavan perusteella. ”Tänäkin kesänä on kuultu alan toimijalle yllätyksenä tulleesta rajoituksesta johtuen juoman valmistustavasta tislaamalla. Ei ole tarkoituksenmukaista, että 6% vahvuiseen juomasekoitukseen sovelletaan samoja anniskelumyyntiä koskevia säännöksiä kuin vaikkapa viskiin, konjakkiin ja vodkaan”, Sarkomaa toteaa. Kansanedustaja viittaa tällä viikolla julkisuudessa olleeseen Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan uuteen lonkerojuomaan, jota yrityksen yllätykseksi saa myydä ravintoloissa ainoastaan 8 senttilitran annoskoossa, sillä kyseessä ei ole käymisteitse valmistettu juoma.

Sarkomaa keventäisi lainsäädäntöä myös ravintoloiden anniskelualueiden tiukkojen rajojen suhteen. Nykykäytäntö on aiheuttanut hämmennystä esimerkiksi Helsingin Hietalahden kauppahallissa, jossa eri ravintoloista alkoholia ja ruokaa tilaavat eivät voi istua samoissa pöydissä. Lisäksi kansanedustaja uudistaisi lainsäädännön vaatimukset anniskelupaikan vastaavan hoitajan kelpoisuudesta, kuten työkokemuksen määrästä. Sarkomaa myös sallisi pienpanimoille suoramyyntioikeuden ilman elintarvikekylkiäisiä. Tällä hetkellä alle 4,7 %til. alkoholia sisältävien juomien suoramyynti pienpanimoista on mahdollista ainoastaan perustamalla panimon yhteyteen elintarvikekioski.

”Norminpurku on keskeinen pääministeri Sipilän hallituksen tavoite ja työhön on ryhdyttävä viipymättä kaikilla hallinnonaloilla. Kasvavien työttömyyslukujen on kiritettävä hallitusta priorisoimaan esityksiä, joilla yrittäjyyttä ja työpaikkojen syntyä voidaan helpottaa”, Sarkomaa päättää.

Lisätiedot:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Tiedote 15.7.2015

julkaisuvapaa heti

 
Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n tuoreita vaateita lukion uudistamisesta oikeaan osuvina ja kannustaa hallitusta kiireesti ottamaan ehdotuksista kopin.
"Lukioiden ja yliopistojen yhteistyössä on käyttämättömiä mahdollisuuksia. Sujuvat väylät suorittaa yliopisto-opintoja lukioaikana on viisas keino nostaa osaamistasoa mutta myös nopeuttaa opintoja. Hallituksen on syytä kannustaa yliopistoja ja lukioita moninaiseen yhteistyöhön. Hallituksen lupaamista osaamisen kärkihankerahoista voisi lohkaista porkkanarahan lukioiden kehittämiseen ja parhaiden yhteistyömallien etsimiseen. Laadukas lukio ja yhteistyö on asia, joka vauhdittaisi myös yliopistojen toimintaa sekä uudistumista. Selvää on, että Suomen nousun avaimet löytyvät korkeasta osaamisesta ja siihen on myös osattava panostaa", sanoo Sarkomaa.

 
Kokoomusedustajan mielestä OAJ:n ehdotus yliopistojen omista tiede- tai taidelukioista on syytä myös ottaa vakavasti työlistalle. Erityisen tarpeen on suoremmat polut lukiosta korkeakouluihin välivuosien vähentämiseksi ja opintojen sujuvoittamiseksi. Sarkomaa muistuttaa, että Suomen koko koulutusjärjestelmä tarvitsee uusia tekemisen muotoja, jotta tavoite osaamisen nostamisesta suurten leikkauksien aikana onnistuu. Sarkomaa on täysin samaa mieltä OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkaisen kanssa siitä, että maamme osaamisen vahvistamisessa on koulutusjärjestelmässä nykyistä vahvemmin tarjottava mielekkäitä mahdollisuuksia myös huippulahjakkuuksille ja niille, joilla on jo varhain selkeä mielenkiinnon kohde, kuten esimerkiksi matematiikka tai musiikki.

 
Sarkomaa pitää vakavana tosiasiana, että lukion kunnollinen uudistaminen on jäänyt tekemättä. Lukion tuntijaon ja opetussuunnitelman uudistaminen jäivät enemmän kosmeettiseksi toimenpiteeksi. Sarkomaan mielestä demariopetusministereiden hellimät haaveet oppivelvollisuuden venyttämisestä, nuorisokoulusta ja lukion sekä ammatillisen koulutuksen yhteennivomisesta on nyt viimeistään heitettävä romukoppaan lopullisesti. "Ne tavoitteet jarruttivat pahasti koko toisen asteen kehittämistä ja osaamistason nostamista. Nyt on aika ottaa kunnon loikka lukion kehittämisessä niin, että lukion rooli korkea-asteen pohjaopintoina kirkastuu", päättää Sarkomaa.

 

 
Lisätietoja:

Sari Sarkomaa 050 511 3033

Eduskunta valitsi 9.6.2015 Kansaneläkelaitokseen uudet valtuutetut. Valtuutettujen kausi vastaa eduskunnan vaalikautta.

Uudet valtuutetut käynnistivät työskentelynsä järjestäytymiskokouksessa 29.6.

Kela toimii eduskunnan valvonnan alaisena, joten Kelan toimielimenä valtuutetut valvovat Kelan hallintoa ja toimintaa, vahvistavat Kelan hallituksen esityksestä laitoksen tilinpäätöksen perusteet ja tilinpäätöksen sekä myöntävät vastuuvapauden hallitukselle. Valtuutetut antavat lisäksi vuosittain eduskunnalle kertomuksen omasta toiminnastaan.

Valtuutetut valitsivat puheenjohtajakseen kansanedustaja Sari Sarkomaan, varapuheenjohtajakseen kansanedustaja Niilo Keräsen ja sihteerikseen Kelasta johtava lakimies Tuula Kähkösen.

 
Kelan uudet valtuutetut ja varavaltuutetut ovat:

Sari Sarkomaa, kok.
varavaltuutettu Eero Lehti, kok.

Outi Alanko-Kahiluoto, vihr.
varavaltuutettu Ozan Yanar, vihr.

Ritva Elomaa, ps.
varavaltuutettu Mika Niikko, ps

Hannakaisa Heikkinen, kesk.
varavaltuutettu Antti Kurvinen, kesk.

Niilo Keränen, kesk.
varavaltuutettu Antti Rantakangas, kesk.

Anneli Kiljunen, sd.
varavaltuutettu Ilmari Nurminen, sd.

Jaana Laitinen-Pesola, kok.
varavaltuutettu Sari Raassina, kok.

Anne Louhelainen, ps.
varavaltuutettu Jani Mäkelä, ps.

Leena Meri, ps.
varavaltuutettu Vesa-Matti Saarakkala, ps.

Kristiina Salonen, sd.
varavaltuutettu Satu Taavitsainen, sd.

Eero Suutari, kok.
varavaltuutettu Mari-Leena Talvitie, kok.

Martti Talja, kesk.
varavaltuutettu Elsi Katainen, kesk.

 
Lisätietoja medialle:
valtuutettujen puheenjohtaja Sari Sarkomaa, puh. 050 5113033, sp. sari.sarkomaa (at) eduskunta.fi

Tuula Kähkönen, valtuutettujen sihteeri, Kela, puh. 020 634 11, sp. tuula.kahkonen (at) kela.fi]

tiedote 30.6.
julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa on huolissaan mittavien ongelmien kanssa alusta asti kompuroineen ja vanuneen aiemmin Lääkelaitoksen nykyisin Fimean alueellistamisen vaikutuksista lääketurvallisuuteen ja laitoksen toimintaan. ”Tosiasiat on vihdoin tunnustettava. Alueellistaminen ei voi olla itsetarkoitus”, kansanedustaja toteaa.

Sarkomaa ei ole alun perinkään pitänyt Fimean alueellistamista viisaana. Olennaista on kansanedustajan mukaan saada vihdoin päätökseen prosessi, joka ei ole ollut eduksi kenellekään.

Pari viikkoa sitten julkaistussa raportissa (STM 020/2015; Kinnunen & Malmi) Fimean alueellistamistavoitteiden toteutumisesta todetaan, että alueellistaminen ei ole edennyt suunnitelmien mukaan eikä alueellistamispäätöksen toimeenpanon aikataulu nykyisellä keinovalikoimalla ole mahdollista. Sarkomaa pitää hyvänä, että ministeri Hanna Mäntylä (PS.) on luvannut tehdä vielä lisäselvityksen juuri ilmestyneen raportin täydentämiseksi, ennen kuin tekee asiassa johtopäätöksiä. Sarkomaan mukaan tämän jälkeen asiassa on tehtävä lopullinen ratkaisu.

”On syytä selvittää tuoreesta raportista puuttunut asia, miten organisoituna Fimea toimisi tehtäviensä kannalta tarkoituksenmukaisemmin, laadukkaimmin sekä kustannustehokkaimmin. Selvityksen toimeksiantoon ja keinovalikkoon on syytä ottaa vaihtoehdoksi myös alueellistamispäätöksen peruminen”, kansanedustaja linjaa.

”Suomalaisten lääketurvallisuuden ja alan korkeatasoisen osaamisen kannalta olennaisten toimintojen vaarantaminen tai heikentäminen on kestämätöntä. Lääkeala Suomessa pitäisi olla päinvastoin strateginen painopiste ja uuden kasvun sekä työpaikkojen lähde. Siksi on tärkeää, että täydentävässä selvityksessä kartoitetaan sidosryhmien, kuten lääketeollisuuden tutkimus- sekä muiden alan toimijoiden näkemykset siitä, mitä he edellyttävät Fimealta, jotta viime vuonna hyväksytty terveysalan kasvustrategia saadaan oikeasti vauhtiin”, Sarkomaa sanoo.

Kansanedustaja muistuttaa, että miljardiluokan leikkauksien keskellä on ministerin lupaamassa täydentävässä selvityksessä on ehdottomasti läpivalaistava myös Fimean alueellistamisprosessista aiheutuneet lisäkustannukset valtiolle ja muille toimijoille.

Sarkomaa on jättänyt asiasta kirjallisen kysymyksen Fimean alueellistamisesta ministerin vastattavaksi.

 
Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

tiedote 23.6.

julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa kirittää laajentamaan kotitalousvähennyksen koskemaan lääkinnällistä kuntoutusta, jota tuottavat fysioterapia- ja toimintaterapiayritykset sekä ammatinharjoittajayrittäjät. ”Ei ole mitään järkevää perustelua, miksi esimerkiksi siivous ja omasta kodista huolehtiminen ovat kotitalousvähennyksen piirissä, mutta ei omasta kunnosta huolehtiminen”, Sarkomaa toteaa.

Hallitusohjelmaan kirjattiin kotitalousvähennyksen korvausprosentin korotus ja vanhusten hoitopalvelujen ottaminen soveltuvin osin kotitalousvähennyksen piiriin. Sarkomaa ehdottaa, että osana tätä uudistusta myös lääkinnällinen kuntoutus lisätään kotitalousvähennyksen piiriin. ”Ikääntyvälle väestöllemme on luotava lisäkannusteita ja -mahdollisuuksia fyysisen kunnon ylläpitämiseen niin, että toimintakyky pysyy yllä ja kotona voi asua mahdollisimman pitkään”, Sarkomaa linjaa.

Kotitalousvähennyksen laajentaminen on kansanedustajan aiemmin ehdottama täsmätoimi, jolla tuetaan pääministeri Sipilän hallitusohjelman tavoitteita terveyden ja liikunnan edistämisestä, ihmisten vastuusta omasta terveydentilasta sekä valinnanmahdollisuuksien lisäämisestä. Myös tavoite ikääntyneiden ja huonokuntoisten kotona selviytymisen tukemisesta sekä kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus on kirjattu hallituksen ohjelmaan.

Sarkomaa toteaa, että usein ikääntyneet käyvät terveyskeskuslääkärillä vain hakemassa lähetteen fysioterapiaan.
”Kotitalousvähennykseltä ei edellytetä sairautta eikä lääkärissä käyntiä. Kotitalousvähennys kannustaa ennalta ehkäisevään kuntoutukseen, joka on aina tuloksellisintakin. Liikunta ja kuntoutus ovat parasta terveyttä edistävää lääkettä”, kansanedustaja muistuttaa.

Hallituksen veropolitiikka tähtää kasvun, yrittäjyyden ja työllisyyden vahvistamiseen. Sarkomaa alleviivaa, että kuntoutuksen lisäämisellä kotitalousvähennyksen piiriin luodaan paitsi uusia työpaikkoja ja kitketään harmaata taloutta, edistetään väestön toimintakykyä ja erityisesti ikäihmisten elämänlaatua. Kotitalousvähennyksen voisivat tehdä myös ikääntyneen aikuiset lapset, jos nämä ostavat kuntoutuskäyntejä vanhemmilleen.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033