Siirry sisältöön

tiedote
julkaisuvapaa

"Monelle muistisairaalle koti on paras paikka, kun sinne saa tarvittavan tuen ja palvelut. Myös omainen tarvitsee tukea, vapaata ja taukoja. Muistisairaat jäävät liian helposti neljän seinän sisään yksinäisiksi ja laitosrutiinit siirtyvätkin kotiin, siksi mahdollisuuksia osallistua on lisättävä", liiton varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sarkomaa alleviivaa.

Muistiliitto kehittää hoidon ja hoivan laatua. Muistiliiton kokoamassa työryhmässä valmistellaan Hyvän hoidon kriteereitä muistisairaan ihmisen hoidon ja hoivan arvioimiseen ja kehittämiseen. Työ valmistuu vuonna 2015. Sarkomaa pitää tärkeänä, että elämän turvallisuus, merkityksellisyys ja arvokkuus, puolisoiden mahdollisuus asua yhdessä ja hoitojärjestelyjen pysyvyys toteutuvat.

Kun muistisairas ihmisen tarvitsee lääketieteellisin syin tai turvallisuutensa vuoksi laitoshoitoa, se on hänelle järjestettävä, mutta häntä on kohdeltava VIP-potilaana, ”Vaarassa Ihastua Petiin” (lainattu geriatri Karjulalta). Hoidon ja hoivan olennaisena osana on oltava mahdollisuus ulkoiluun ja liikuntaan.

Sarkomaa korostaa niin kodissa, yhteisökodissa kuin laitoshoidossakin oikea-aikaisen kuntoutuksen ja kuntouttavan työotteen merkitystä.

Sarkomaa on huolissaan siitä, että tämän hetkinen virallinen vanhuspolitiikka liian usein lisää muistisairaiden ja heidän läheistensä yksinäisyyttä. Muistisairaalle on sairauden edetessä turvattava sujuva pääsy yhteisökotiin, kun omassa yksityisessä kodissa ei enää ole mahdollista elää turvallisesti. Yhteisökodissa (mm. tehostetun palveluasumisen yksikkö) muistisairaalla on edelleen oikeus elää ”oman näköistä elämää”, jolloin hänen toimintakykynsä säilyy ja kykynsä ovat käytössä.

 
Lisätietoa:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

 

Muistiliiton valtuusto valitsi syyskokouksessaan vahvoja vaikuttajia puheenjohtajistoonsa:
- liittovaltuuston puheenjohtaja psykologi, filosofian lisensiaatti Pirkko Lahti
- valtuuston varapuheenjohtaja europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen
- hallituksen puheenjohtaja kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen
- hallituksen varapuheenjohtajat kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Annika Saarikko.

Muistisairaita ihmisiä arvioidaan Suomessa olevan noin 130 000. Muistisairauden diagnoosi ei kerro vielä henkilön sairauden vaiheesta eikä hänen toimintakyvystään.

Muistiliitto ry on valtakunnallinen keskusliitto, joka toimii muistisairaiden ja heidän läheistensä kansanterveys-, potilas- ja edunvalvontajärjestönä. Liiton tarkoituksena on edistää heidän elämänlaadun ja hyvinvoinnin yleisiä edellytyksiä. Muistiliiton kommentit pohjautuvat muistisairaiden ja heidän läheistensä kanssa tehtyyn kehittämistyöhön, joka viestii ja välittää heidän autenttisia kokemuksiaan, tarpeitaan ja tahtoaan.

Muistiliitolla on 43 jäsenjärjestöä, joilla on 38 alaosastoa, 17 Muistiluotsikeskusta ja yli 13 000 henkilöjäsentä. Muistijärjestöissä työskentelee noin 250 palkattua työntekijää ja tuhatkunta vapaaehtoistoimijaa ja Muisti-KaVeRia. RAY tukee ja rahoittaa muistijärjestöjen toimintaa.

 

Tiedote 5.12.
julkaisuvapaa heti

 
Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Anne-Mari Virolainen vaativat, että eduskunta edellyttää terveydenhuollon tutkimuksen sekä sektoritutkimuksen rahoituksen ja toimintamahdollisuuksien turvaamista.

- Olemme iloisia, että valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaostomme esitys 1,7 miljoonan euron lisärahasta ensi vuodelle hyväksyttiin hallitusryhmien neuvotteluissa. Lisäys myönnettiin terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen. Se on kuitenkin pieni raha suhteessa tehtyihin leikkauksiin, joista eduskunta on toistuvasti esittänyt huolensa. Tämä on vahva vaatimus hallitukselle tutkimuksen tulevaisuuden puolesta, kansanedustajat toteavat.

Tutkimustyöllä on suuri vaikutus käytännön hoitotyöhön muun muassa tutkimusinnovaatioiden sekä tutkimustyön synnyttämän asiantuntemuksen kautta.

- Yliopistosairaaloista uudet menettelytavat leviävät nopeasti muihin sairaaloihin ja koko suomalaiseen terveydenhuoltoon hyödyttämään koko maan potilaita. Tämän päivän tutkimus merkitsee huomisen hyvää ja kustannustehokasta hoitoa, edustajat linjaavat.

Kansanedustajien mukaan seuraavalla hallituskaudella on arvioitava laaja-alaisesti tutkimusrahoitusuudistuksen vaikutukset muun muassa tutkimuksen laatuun. Samalla on arvioitava, minkälaisia korjaavia toimenpiteitä tarvitaan korkeatasoisen tutkimuksen turvaamiseksi ja kestävän rahoitustason saavuttamiseksi. Suomen kliinisen lääketieteen taso on ollut viime vuosina kansainvälistä huipputasoa; esimerkiksi vuosina 1998 - 2010 se oli vaikuttavinta koko maailmassa.

- Suomi on ollut myös syöpähoidossa aivan maailman kärkeä, mikä perustuu nimenomaan korkealaatuiseen syöpätutkimukseen. Kliinisen lääketieteen tutkimuksen taso on kuitenkin alkanut hiipua, mihin yhtenä syynä on tutkimusrahoituksen väheneminen. Tämä on tosiasia, jolta emme voi ummistaa silmiämme. Uhkana on, että kehityssuunta vaikuttaa suomalaisten syövänhoidon tasoon, Virolainen ja Sarkomaa varoittavat.

Sarkomaa ja Virolainen muistuttavat, että lääketieteellisellä tutkimuksella on ollut merkittäviä vaikutuksia myös Suomen talouteen. Viime vuonna terveysteknologia nousi Suomen suurimmaksi korkean teknologian vientialaksi.

- Sosiaali- ja terveysministeriön on luotava askelmerkit, joilla saadaan nämä niin sanotut tutkimus-EVOt, eli tutkimukseen suunnatut erityisvaltionosuudet sellaiselle tasolle, jolla turvataan kliinisen tutkimuksen edellytykset ja laadukas hoito tasa-arvoisesti kaikille koko maassa, kansanedustajat summaavat.

Valtion korvaus lääketieteelliseen tutkimukseen on vähentynyt viime vuosina tuntuvasti, ja määrärahaan esitetään edelleen merkittävää alennusta. Vielä vuonna 2010 määräraha oli 40 miljoonaa euroa, vuosina 2013 ja 2014 noin 30 miljoonaa euroa, ja ensi vuodelle ehdotetaan enää 20 miljoonaa euroa.

Tällä viikolla valmistuneessa hallituspuolueiden neuvottelujen lopputuloksessa hyväksyttiin 1,7 miljoonan euron lisäraha valtion rahoitukseen terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa
050 511 3033

Anne-Mari Virolainen
050 512 1941

tiedote 3.12.
julkaisuvapaa heti

Kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja Sari Sarkomaa (kok) pitää välttämättömänä, että tänään julkistetussa hallituspuolueiden valtiovarainvaliokunnan edustajien sopimuksessa kohdennettiin Sarkomaan johtaman jaoston esityksestä lisärahaa päihdeäitien palvelujen pelastamiseksi. ”Eduskunnasta lähtee näin vahva viesti hallitukselle, että rahoituksen pallottelulle on vihdoin saatava piste”, kansanedustaja alleviivaa.

Sarkomaan mukaan päihdeongelmaisten raskaana olevien naisten tarvitsemat palvelujen turvaava rahoitus on otettava huomioon päätettäessä seuraavaa määrärahakehystä ja että sote-uudistuksen yhteydessä hoidon järjestämis- ja rahoitusvastuu osoitetaan selkeästi sosiaali- ja terveysalueille. Päihdeäidit eivät saa jäädä sote- myllerryksen jalkoihin.

”Ensi- ja turvakotien liiton päihdeongelmaisten äitien ja heidän perheidensä Pidä kiinni -hoitojärjestelmän tuottamat palvelut olivat taas vaarassa, koska hallitus ei esittänyt vieläkään tulevan vuoden talousarvioon päihdeäitien palveluille suoraan menevää rahaa. Tämä siitä huolimatta, että eduskunta on lisännyt jo neljä kertaa rahat ja edellyttänyt, että hallitus laittaa asian kuntoon. Hallitus on ollut asiassa historiallisen piittaamaton suhteessa eduskunnan kantaan.”

Sarkomaan mielestä päihdeäitien hoidossa on kyse fiksusta investoinnista ennaltaehkäiseviin palveluihin, jotka huonosti hoidettuina aiheuttavat mittavia kuluja huostaanottojen ja vaurioituneiden lasten tarvitsemien palveluiden muodossa inhimillisestä kärsimyksestä puhumattakaan. Pidä kiinni –järjestelmän toiminta on ollut tuloksellista, sillä kaksi kolmasosaa ensikodeissa ja kolme neljäsosaa avopalveluissa olleista äideistä kuntoutuu niin hyvin, että lapsen huostaanottoa ei tarvita.

Suomessa syntyy vuosittain noin 650 alkoholin vaurioittamaa lasta. Odottavista äideistä kuudella prosentilla on arvioitu olevan päihderiippuvuus. Pelkästään Helsingin Naistenklinikalla synnyttää viikoittain 1-2 päihdeäitiä.

”Äidin raskaudenaikaisen päihteidenkäytön aiheuttama sikiövaurio on pahimmillaan korjaamaton kehitysvamma, joka vaatii pysyvää ja kallista laitoshoitoa. Sikiön suojelu ja vauvan hyvinvointi ovat ensisijaista. Päihteetön vanhemmuus ja vauvaperheiden arki on asioita, joita kannattaa tukea”, kansanedustaja sanoo.

 
Lisätietoja:

Sari Sarkomaa
050 511 3033

tiedote 27.11.
julkaisuvapaa heti

 
Kokoomuksen kansanedustajat ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet Sari Sarkomaa ja Sanna Lauslahti toivovat, että vanhuspalvelulain toimeenpanon arvioinnissa lähdetään muutostarpeita tarkastelemaan ihmislähtöisesti, eikä kaavamaisilla konsteilla. Kiistelyllä asiassa ei päästä eteenpäin.

”Henkilöstöä pitää olla riittävästi, mutta määrä on katsottava hoidon tarpeen ja tukipalveluiden perusteella. Ikääntyneiden vointi voi vaihtua ja henkilökuntaa oltava sen mukaan. Hoitohenkilöstön määrätarpeeseen vaikuttavat ennen kaikkea vanhusten toimintakyky ja henkilökunnan ammattitaito sekä moni muu asia, kuten käytössä olevat tukipalvelut. Vanhuspalvelulaki on paljon muutakin kuin vain henkilömitoitusta”, Sarkomaa ja Lauslahti toteavat.

”Iäkkäiden palvelut ovat parantuneet vanhuspalvelulain tultua voimaan heinäkuussa 2013. Pääsy ikääntyneiden palvelutarpeen arviointiin on nopeutunut. Lisäksi ikäihmisille kohdennettuja päihde- ja mielenterveyspalveluja on lisätty. Tosin tavoite hoitajien vähimmäismäärästä ei toteudu vielä kaikkialla. Tulokset ovat olleet siis myönteisiä, mutta eivät riittäviä.”

”Tosin osa laista on vasta tulossa voimaan ensi vuonna. Vuoden 2015 alusta kunnan on esimerkiksi nimettävä iäkkäälle henkilölle vastuutyöntekijä, jos hän tarvitsee apua palvelujen toteuttamiseen ja yhteensovittamiseen liittyvissä asioissa. Siksi on syytä vielä katsoa, millaisia vaikutuksia seuraavina vuosina on”, edustajat katsovat.

Kahta asiakasta kohden pitää suositusten mukaan olla yksi hoitaja. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemän tutkimuksen mukaan 90 % ympärivuorokautista hoitoa antavista yksiköistä täyttää tai ylittää 0,5 hoitajan vähimmäistason. Vuonna 2013 se toteutui kahdeksassa kymmenestä yksiköstä.

”Lain henki on kuitenkin vahvasti yksilöiden tarpeista lähtevää. Henkilöstöresursoinnin tulee lähteä toimintakyvyn kautta muodostettavasta tarpeesta. Kaavamaiset mitoitukset eivät huomioi eri tilanteita.”

”Nyt on huolella pohdittava, miten parhaiten edistää vanhuspalvelulain toteutumista. Vanhaan kiistelyyn ei ole varaa, sillä kyse on palveluiden laadusta: ympärivuorokautisessa hoidossa, palveluasumisessa ja kotona. Menneistä on korkeintaan otettava opiksi ja katsottava mikä nyt on viisainta”, Sarkomaa ja Lauslahti päättävät.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa
050 511 3033

Sanna Lauslahti
050 5122 380

Tiedote 26.11.2014
Julkaisuvapaa heti

 
Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja Sari Sarkomaa pitää täysin välttämättömänä, että sote-ratkaisun kustannusvaikutusarviot tuodaan julki mahdollisimman pian. Sarkomaa alleviivaa lausumaa, jossa eduskunta on edellyttänyt, että sosiaali- ja terveyspalvelu -uudistuksen taloudelliset vaikutukset arvioidaan analyyttisesti kaikkien toimenpiteiden osalta ja että uudistus luo edellytyksiä kestävyysvajeen supistamiselle.

Sarkomaa muistuttaa, että sote-uudistus on iso osa julkisten palveluiden tuottavuuden parantamista. 4,7 prosentin kestävyysvajeen umpeen kuromisessa julkisten palveluiden tuottavuuden parantamisen osuus on 1,4 prosenttiyksikköä.

"Nyt olisi tärkeää saada laskelmat päivän valoon, jotta pystymme arvioimaan, miten tavoite on saavutettavissa", Sarkomaa peräänkuuluttaa.

Sote-puitelain tavoite on saavuttaa yhdenvertaiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, vahvistaa peruspalveluja sekä edistää kustannustehokkaiden ja vaikuttavien palvelurakenteiden toteutumista. Ydinkysymys on, mikä sote-laissa on se tekijä, joka kirittää valitsemaan tehokkaammat tavat tuottaa vaikuttavia palveluja. Päivänselvää edustajan mukaan on, että lisäkannusteita tarvitaan.

 
”Keskeinen asia on tulevina vuosina kustannusten hillintä ja talouden tasapainottaminen. Julkisten varojen on riitettävä sosiaali- ja terveydenhuoltoon, varhaiskasvatukseen, kouluihin ja muihin tärkeisiin palveluihin. Odotan erityisesti ensi viikon hallituksen esitykseltä perusteellista kustannus- ja vaikuttavuusarviota, jota vielä ei olla nähty”, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaa on aktiivisesti ajanut valinnanvapauden kasvattamista tuotuaan johtamansa valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston Ruotsin matkalta vuonna 2012 tuliaisena raha seuraa potilasta -mallin. Kansanedustaja on toistuvasti esittänyt, että Suomeen luotaisiin ihmisten valinnanvapautta lisäävä peruspalvelut paremmaksi -malli.

”Sote-uudistusta onkin nyt viisasta jatkaa niin, että rahoitusuudistuksella voidaan valjastaa ihmisten valinnanvapaus muutosvoimaksi. Palvelusetelin käyttöönotto nykyistä vahvemmin on tässä hyvä askel eteenpäin”, Sarkomaa päättää.

lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

 

Tiedote 21.11.2014
Julkaisuvapaa heti

– Entinen opetusministeri Jukka Gustafsson (sdp) syyttää Demokraatti-lehdessä 19.11. perusteettomasti kokoomusta uuden varhaiskasvatuslain valmistelun jarruttamisesta. Tosiasia on, että Gustafsson ja SDP ovat itse olleet jarrumiehinä ja viivästyttäneet varhaiskasvatuslain valmistelua. Ikävää on myös se, että varhaiskasvatuksesta vastaavat ministerit eivät ole ajaneet voimavaroja budjettikehykseen aikoinaan. Tämän SDP:n viivyttelyn tulos on nyt käsillä. Eduskuntakausi on päättymäisillään, eikä kunnollista lakiesitystä ole vielä olemassa. Ihmettelemme, mikä on ollut SDP:n tavoite suomalaisia perheitä ja maamme tulevaisuutta keskeisesti koskevan lakiesityksen valmistelun viivyttämisessä, kysyvät kansanedustaja, eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo (kok) ja kansanedustaja, opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa (kok).

 
– Kataisen hallituksen ohjelmassa sovitun lakiuudistuksen aloittamispäätös vei opetusministerinä toimineelta Gustafssonilta lähes puolitoista vuotta. Lakiuudistusta valmistelleen työryhmän raportista käyty lausuntokierros päättyi puoli vuotta sitten, eikä opetus- ja kulttuuriministeriö ole esittänyt vielä mitään tietoa lainvalmistelun tilanteesta, vaikka ministeriöltä on aktiivisesti sitä kysytty. Myös hyvään, avoimeen lainvalmistelutapaan kuuluva lausuntokierros lakiesityksestä on vielä tekemättä, edustajat ihmettelevät.

 
– Hallitusohjelmassa sovittujen asioiden, joiden valmistelun tiedetään vievän aikaa, työstäminen tulisi aloittaa heti eikä vasta lähellä kauden puoliväliä, edustajat vaativat. Tästä hankkeesta tulee tulevan hallituksen ottaa oppia ja jatkossa huolehtia, että vaikeatkin hankkeet etenevät ajoissa, edustajat linjaavat.

 
– Vuonna 1973 voimaantulleen päivähoitolain uudistamiseksi varhaiskasvatuslaiksi on keskusteltu eduskunnassa noin 15 vuotta. Tällä eduskuntakaudella annettavat lakiesitykset tulee antaa eduskunnalle viimeistään 4.12.2014. Opetusministeri Krista Kiurulla (sdp) on viimehetket antaa eduskunnalle tämä lakiesitys. Vetoamme nyt Kiuruun, jotta hän toisi avoimesti julkisuuteen lakiesityksen tilanteen ja suunnitelmansa sen edistämisestä, edustajat päättävät.
Lisätietoa:
Raija Vahasalo, kansanedustaja, eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja (puh. 050 511 3090)

Sari Sarkomaa, kansanedustaja, opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja (puh. 050 511 3033)

tiedote 20.11.
julkaisuvapaa

Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja Sari Sarkomaa esittää huolensa vanhusten suunterveydestä ja kysyy kuka hoitaisi vanhuksen hampaat. Sarkomaa puhui aiheesta tänään Suun Terveydenhuollon Ammattiliitto STAL ry:n järjestämässä Suun Terveys 2014 –koulutustapahtumassa suuhygienisteille ja hammashoitajille.

”Kun hampaiden hoitaminen ei enää suju, tarvitaan läheisen tai hoitajan apua. Tutkitusti suun sairaudet ovat iäkkäillä yleisiä ja omahoidon toteutuminen usein puutteellista. Suun infektiot ja sairaudet ovat iso terveysriski”, kansanedustaja totesi.

Sarkomaa kirittää sosiaali- ja terveysministeriötä tekemään valtakunnalliset suositukset suun terveysneuvonnan ja ohjauksen sisällöstä iäkkäille ihmisille. Kansanedustajan mukaan nyt olisi huomioitava erityisesti riskiryhmien tunnistaminen: ”Yleisesti ottaen yli 80 –vuotiaita voitaisiin ajatella omana erityisryhmänään ja lisätä heidät esim. kutsujärjestelmän piiriin, kuten vaikkapa myös muistisairaat.”

”Vanhusten hammashuollon taso vaihtelee kuntien välillä todella paljon, vaikka jokaisella on oikeus puhtaaseen suuhun. Perushoidon tulee olla jokapäiväistä. Ikäihmisten palvelutarpeiden selvittämisessä ja palvelusuunnitelman laatimisessa ja iäkkään kokonaistilanteen arvioinnissa suunhoidon tarpeet ja niiden hoitaminen sekä ennaltaehkäisevät toimet on varsin usein unohdettu”, kansanedustaja toteaa.

Sarkomaa panostaisi vanhustenhuollossa toimivan henkilöstön perus- ja täydennyskoulutuksen arviointiin ja kehittämiseen, jotta osaamisen puutteet suugeriatrian alalla saadaan korjattua. Käytännön harjoittelussa pitäisi vaatia näyttö suun hoidosta. Edustaja muistuttaa, että kotipalvelun ja kotisairaanhoidon henkilöstön koulutus on avainasemassa.

”Palvelujen vieminen kotiin, liikkuvat palvelut, kotihoidon tiimissä suunterveydenhuollon ammattilainen, palvelutaloissa ja laitoksissa hammasvastaavat osastoilla –sote-uudistuksen toimeenpanossa on luotava monimuotoisia palveluita”, päättää Sarkomaa.

lisätietoja:
Sari Sarkomaa,
050 511 3033

 

tiedote 15.11.

julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja Sari Sarkomaa vaatii, että sote- palvelutuotannon kustannusten läpinäkyväksi tekeminen ja julkisten laaturekistereiden luominen otetaan osaksi sote- uudistusta. Nykyisin sote- päätöksiä tehdään ilman riittäviä tietoja ja osin jopa "pussi päässä". "Enää Suomella ei ole siihen varaa eikä varsinkaan terveyskeskusjonoissa apua odottavilla", linjaa Sarkomaa.

Sarkomaa pitää hyvänä, että sote- uudistuksessa saatiin askel eteenpäin, vaikka uudistus ei ole vielä maalissa. Työtä on vielä paljon edessä ja monta asiaa auki. Ydinkysymys on, mikä sote-laissa on se tekijä, joka kirittää valitsemaan tehokkaimmat tavat tuottaa laadukkaita palveluja. Päivänselvää on, että vaikuttavia lisäkannusteita tarvitaan, jotta samalla rahalla saisimme tulevaisuudessa enemmän.

Sarkomaa muistuttaa eduskunnan viime vuonna tekemästä lausumasta kuntatalouden seurannan kehittämiseksi niin, että palveluiden kustannuksista on saatavilla ajantasaiset ja vertailukelpoiset tiedot.

Samoin Sarkomaa muistuttaa myös aloitteestaan tehdystä eduskunnan hyväksymästä lausumasta, jossa edellytettiin, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin terveyspalveluiden laatua kuvaavien julkisten rekistereiden laatimiseksi. "Seuranta- ja laaturekisterien kehittäminen on sote-johtamisen ja hyvien käytäntöjen levittämisen kannalta aivan välttämätön. Harmillista kyllä, valmistelutyö ei ole edennyt siinä vauhdissa, mitä asian tärkeys edellyttäisi. Nyt valmistelutyö on laitettava loppukiriin ilman mitään lisäviivyttelyjä", edellyttää Sarkomaa.

Läpinäkyvät palvelun saatavuutta, laatua ja kustannuksia koskevat tiedot ovat välttämättömiä uudistuksen onnistumiseksi. Tiedoista hyötyvät kaikki – niin valintoja tekevät ihmiset, sote-alan ammattilaiset, päätöksentekijät, virkamiehet, sote-johtajat kuin veronmaksajat.

Muissa Pohjoismaissa ollaan laaturekisteriasiassa paljon pidemmällä. Järjestelmä kannustaa palveluiden jatkuvaan kehittämiseen ja mahdollistaa tietojen käyttämisen myös alan tutkimuksessa.

Läpinäkyvät tiedot ovat myös edellytys raha seuraa ihmistä – mallin käyttöönotolle. Valinnanvapaus on toteutettava sote-rahoitusuudistuksessa siten, että julkinen ja kolmas sektori sekä yritykset pelaavat samoilla pelisäännöillä.
lisätietoja:

Sari Sarkomaa puh. 050 511 3033

tiedote 6.11.2014
julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja Sari Sarkomaa tervehtii ilolla peruspalveluministeri Susanna Huovisen tuoretta kannanottoa omaishoitajien tukipalveluiden kehittämistyön jatkamisesta ja omaishoitajien terveystarkastusten käyttöön ottamisesta.

Sarkomaa kirittää hallitusta viemään esitystä omaishoitajien säännöllisistä terveystarkastuksista ripeästi eteenpäin. Se on tärkeä askel omaishoitajien jaksamisen ja hyvinvoinnin sekä terveyden edistämisessä. Samalla Sarkomaa kirittää omaishoidon kehittämisohjelman valmistelua. Toimia tarvitaan omaishoitajien aseman vahvistamiseksi, yhdenvertaisuuden takaamiseksi sekä jaksamisen tukemiseen.

Sarkomaa muistuttaa, että väestön ikääntyessä ja muistisairaiden määrän kasvaessa äärimmäisen tärkeää huolehtia kotona asumisen edellytyksistä, jotta kotihoito ensisijaisena vaihtoehtona olisi laadukkaasti ja turvallisesti mahdollista. Nykyisessä tilanteessa, jossa laitoshoidon osuuden vähentämistä tavoitellaan, tarvitaan kiireellisesti konkreettisia ja vaikuttavia tukimuotoja ja palveluita, sekä erilaisia asumisvaihtoehtoja, jotta laitoshoidolle on aitoja vaihtoehtoja. Läheisistään hoitavasta on myös pidettävä huolta.

”Omaishoito on läheisestään huolehtivalle aina sydämen asia, vaikka se on usein vaativaa ja raskasta. Kun omaistaan hoitaa yötä päivää, on äärimmäisen tärkeää, että välillä on tilaisuus pysähtyä ja kerrankin joku kysyy, miten itse voi. Säännöllisellä terveystarkastuksella on iso merkitys ennaltaehkäisevänä, toimintakykyä ja terveyttä edistävänä toimena”, Sarkomaa toteaa. Kansanedustajan mielestä omaishoitajan väsyminen on havaittava ajoissa.

"Omaishoitoa koske¬vien lainsäädäntöuudistusten valmistelu on syytä aloittaa. Elli Aaltosen johtaman työn tuloksena tehty Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma antaa työhön hyvän perustan. Jatkossa myös sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa tulisi huomioida paremmin omaishoitajiin liittyvät kysymykset”, Sarkomaa summaa.

”Suomessa on jo pitkään arvostettu ja kehitetty omaishoitoa, eikä suotta. Omaiset ovat korvaamattomassa asemassa apua tarvitseville läheisilleen: vanhuksille, vammaisille ja pitkäaikaissairaille. Samalla omaishoidon tuen on arvioitu vähentävän julkisia palvelumenoja n. 1,3 miljardia euroa vuodessa. Omaishoidon kehittäminen on paitsi inhimillistä, myös taloudellisesti perusteltua”, kansanedustaja sanoo.
Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaoston jäsen Sari Sarkomaa kirittää ja kiittää opetusministeri Kiurua lausunnolla olevasta lakiesityksestä, jossa säädettäisiin maksuista korkeakoulututkintoon johtavissa vieraskielisissa ohjelmissa. Maksuja esitetään Euroopan talousalueeseen kuulumattomien maiden kansalaisille.

 
Kansanedustaja tyrmää täysin perättöminä varsinkin vihreiden väitteet, että lakiesityksen kannattaminen tarkoittaa maksuja myös suomalaisille:
"Maamme menestyksen perusta on ollut koulutuksellinen tasa-arvo. Esityksen hyväksymisen jälkeen suomalaisille ja EU:n kansalaisille koulutus olisi maksutonta. Sen on oltava kiveen hakattu periaate nyt ja tulevaisuudessa. Siitä kokoomus menee takuuseen."

Sarkomaan mukaan ei ole mitään järkevää syytä, miksi tämän eduskuntakauden aikana ei tällaista lakia säädettäisi. "Hyvä olisi, jos korkeakoulut voisivat itse määritellä maksun suuruuden. Korkeakouluilla olisi syytä olla myös apurahajärjestelmä. Lisäksi kehitysyhteistyövarojen käyttöä on tässä yhteydessä pohdittava. Ruotsissa on tästä hyviä esimerkkejä. Myös tilauskoulutuksen esteitä tulisi purkaa ja ripeästi", Sarkomaa toteaa.

Suomalaiselle koulutukselle on kysyntää erityisesti kehittyvissä ja nousevissa maissa, joisei ole riittävää omaa koulutuskapasiteettia. Nykyisin jo kaksi kolmasosaa maassamme olevista ulkomaalaisista opiskelijoista tulee EU/ETA-alueen ulkopuolelta.

Kansanedustaja sanoo, että kv-opiskelijoiden määrän kasvuun suomalaiset korkeakoulut eivät pysty vastaamaan maksutonta koulutustarjontaa kasvattamalla varsinkaan, kun koulutussektoriin on kohdistettu mittavia leikkauksia.

Nykylainsäädännön mukaan tutkintoon johtavan koulutuksen on oltava aina maksutonta.

"Suomalaiset korkeakoulut suhtautuvat koulutusviennin mahdollisuuksiin myönteisesti ja uskovat voivansa tarjota laadukkaan koulutuksen kysyntään kunhan lainsäädännölliset esteet saadaan purettua. Kansainvälisen koulutusviennin tuloista leijonanosa tulee opiskelijoilta perittävistä lukukausimaksuista, joita Suomella ei ole lupa periä", Sarkomaa toteaa.

Koulutusviennin edistämistä puoltaa kansainvälistymisen, vientitulojen ja uusien työpaikkojen ohella useat muut tärkeät tavoitteet. Koulutusviennillä Suomi voi tukea myös koulutuksen ja tutkimuksen laadun parantamista, ja yhteistyön vahvistamista keskeisiin kumppanimaihin sekä nouseviin talouksiin.

Lisätietoja
Sari Sarkomaa
050 511 3033