Kategoria: Tiedotteet

tiedote 15.11.

julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja Sari Sarkomaa vaatii, että sote- palvelutuotannon kustannusten läpinäkyväksi tekeminen ja julkisten laaturekistereiden luominen otetaan osaksi sote- uudistusta. Nykyisin sote- päätöksiä tehdään ilman riittäviä tietoja ja osin jopa "pussi päässä". "Enää Suomella ei ole siihen varaa eikä varsinkaan terveyskeskusjonoissa apua odottavilla", linjaa Sarkomaa.

Sarkomaa pitää hyvänä, että sote- uudistuksessa saatiin askel eteenpäin, vaikka uudistus ei ole vielä maalissa. Työtä on vielä paljon edessä ja monta asiaa auki. Ydinkysymys on, mikä sote-laissa on se tekijä, joka kirittää valitsemaan tehokkaimmat tavat tuottaa laadukkaita palveluja. Päivänselvää on, että vaikuttavia lisäkannusteita tarvitaan, jotta samalla rahalla saisimme tulevaisuudessa enemmän.

Sarkomaa muistuttaa eduskunnan viime vuonna tekemästä lausumasta kuntatalouden seurannan kehittämiseksi niin, että palveluiden kustannuksista on saatavilla ajantasaiset ja vertailukelpoiset tiedot.

Samoin Sarkomaa muistuttaa myös aloitteestaan tehdystä eduskunnan hyväksymästä lausumasta, jossa edellytettiin, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin terveyspalveluiden laatua kuvaavien julkisten rekistereiden laatimiseksi. "Seuranta- ja laaturekisterien kehittäminen on sote-johtamisen ja hyvien käytäntöjen levittämisen kannalta aivan välttämätön. Harmillista kyllä, valmistelutyö ei ole edennyt siinä vauhdissa, mitä asian tärkeys edellyttäisi. Nyt valmistelutyö on laitettava loppukiriin ilman mitään lisäviivyttelyjä", edellyttää Sarkomaa.

Läpinäkyvät palvelun saatavuutta, laatua ja kustannuksia koskevat tiedot ovat välttämättömiä uudistuksen onnistumiseksi. Tiedoista hyötyvät kaikki – niin valintoja tekevät ihmiset, sote-alan ammattilaiset, päätöksentekijät, virkamiehet, sote-johtajat kuin veronmaksajat.

Muissa Pohjoismaissa ollaan laaturekisteriasiassa paljon pidemmällä. Järjestelmä kannustaa palveluiden jatkuvaan kehittämiseen ja mahdollistaa tietojen käyttämisen myös alan tutkimuksessa.

Läpinäkyvät tiedot ovat myös edellytys raha seuraa ihmistä – mallin käyttöönotolle. Valinnanvapaus on toteutettava sote-rahoitusuudistuksessa siten, että julkinen ja kolmas sektori sekä yritykset pelaavat samoilla pelisäännöillä.
lisätietoja:

Sari Sarkomaa puh. 050 511 3033

tiedote 6.11.2014
julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja Sari Sarkomaa tervehtii ilolla peruspalveluministeri Susanna Huovisen tuoretta kannanottoa omaishoitajien tukipalveluiden kehittämistyön jatkamisesta ja omaishoitajien terveystarkastusten käyttöön ottamisesta.

Sarkomaa kirittää hallitusta viemään esitystä omaishoitajien säännöllisistä terveystarkastuksista ripeästi eteenpäin. Se on tärkeä askel omaishoitajien jaksamisen ja hyvinvoinnin sekä terveyden edistämisessä. Samalla Sarkomaa kirittää omaishoidon kehittämisohjelman valmistelua. Toimia tarvitaan omaishoitajien aseman vahvistamiseksi, yhdenvertaisuuden takaamiseksi sekä jaksamisen tukemiseen.

Sarkomaa muistuttaa, että väestön ikääntyessä ja muistisairaiden määrän kasvaessa äärimmäisen tärkeää huolehtia kotona asumisen edellytyksistä, jotta kotihoito ensisijaisena vaihtoehtona olisi laadukkaasti ja turvallisesti mahdollista. Nykyisessä tilanteessa, jossa laitoshoidon osuuden vähentämistä tavoitellaan, tarvitaan kiireellisesti konkreettisia ja vaikuttavia tukimuotoja ja palveluita, sekä erilaisia asumisvaihtoehtoja, jotta laitoshoidolle on aitoja vaihtoehtoja. Läheisistään hoitavasta on myös pidettävä huolta.

”Omaishoito on läheisestään huolehtivalle aina sydämen asia, vaikka se on usein vaativaa ja raskasta. Kun omaistaan hoitaa yötä päivää, on äärimmäisen tärkeää, että välillä on tilaisuus pysähtyä ja kerrankin joku kysyy, miten itse voi. Säännöllisellä terveystarkastuksella on iso merkitys ennaltaehkäisevänä, toimintakykyä ja terveyttä edistävänä toimena”, Sarkomaa toteaa. Kansanedustajan mielestä omaishoitajan väsyminen on havaittava ajoissa.

"Omaishoitoa koske¬vien lainsäädäntöuudistusten valmistelu on syytä aloittaa. Elli Aaltosen johtaman työn tuloksena tehty Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma antaa työhön hyvän perustan. Jatkossa myös sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa tulisi huomioida paremmin omaishoitajiin liittyvät kysymykset”, Sarkomaa summaa.

”Suomessa on jo pitkään arvostettu ja kehitetty omaishoitoa, eikä suotta. Omaiset ovat korvaamattomassa asemassa apua tarvitseville läheisilleen: vanhuksille, vammaisille ja pitkäaikaissairaille. Samalla omaishoidon tuen on arvioitu vähentävän julkisia palvelumenoja n. 1,3 miljardia euroa vuodessa. Omaishoidon kehittäminen on paitsi inhimillistä, myös taloudellisesti perusteltua”, kansanedustaja sanoo.
Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaoston jäsen Sari Sarkomaa kirittää ja kiittää opetusministeri Kiurua lausunnolla olevasta lakiesityksestä, jossa säädettäisiin maksuista korkeakoulututkintoon johtavissa vieraskielisissa ohjelmissa. Maksuja esitetään Euroopan talousalueeseen kuulumattomien maiden kansalaisille.

 
Kansanedustaja tyrmää täysin perättöminä varsinkin vihreiden väitteet, että lakiesityksen kannattaminen tarkoittaa maksuja myös suomalaisille:
"Maamme menestyksen perusta on ollut koulutuksellinen tasa-arvo. Esityksen hyväksymisen jälkeen suomalaisille ja EU:n kansalaisille koulutus olisi maksutonta. Sen on oltava kiveen hakattu periaate nyt ja tulevaisuudessa. Siitä kokoomus menee takuuseen."

Sarkomaan mukaan ei ole mitään järkevää syytä, miksi tämän eduskuntakauden aikana ei tällaista lakia säädettäisi. "Hyvä olisi, jos korkeakoulut voisivat itse määritellä maksun suuruuden. Korkeakouluilla olisi syytä olla myös apurahajärjestelmä. Lisäksi kehitysyhteistyövarojen käyttöä on tässä yhteydessä pohdittava. Ruotsissa on tästä hyviä esimerkkejä. Myös tilauskoulutuksen esteitä tulisi purkaa ja ripeästi", Sarkomaa toteaa.

Suomalaiselle koulutukselle on kysyntää erityisesti kehittyvissä ja nousevissa maissa, joisei ole riittävää omaa koulutuskapasiteettia. Nykyisin jo kaksi kolmasosaa maassamme olevista ulkomaalaisista opiskelijoista tulee EU/ETA-alueen ulkopuolelta.

Kansanedustaja sanoo, että kv-opiskelijoiden määrän kasvuun suomalaiset korkeakoulut eivät pysty vastaamaan maksutonta koulutustarjontaa kasvattamalla varsinkaan, kun koulutussektoriin on kohdistettu mittavia leikkauksia.

Nykylainsäädännön mukaan tutkintoon johtavan koulutuksen on oltava aina maksutonta.

"Suomalaiset korkeakoulut suhtautuvat koulutusviennin mahdollisuuksiin myönteisesti ja uskovat voivansa tarjota laadukkaan koulutuksen kysyntään kunhan lainsäädännölliset esteet saadaan purettua. Kansainvälisen koulutusviennin tuloista leijonanosa tulee opiskelijoilta perittävistä lukukausimaksuista, joita Suomella ei ole lupa periä", Sarkomaa toteaa.

Koulutusviennin edistämistä puoltaa kansainvälistymisen, vientitulojen ja uusien työpaikkojen ohella useat muut tärkeät tavoitteet. Koulutusviennillä Suomi voi tukea myös koulutuksen ja tutkimuksen laadun parantamista, ja yhteistyön vahvistamista keskeisiin kumppanimaihin sekä nouseviin talouksiin.

Lisätietoja
Sari Sarkomaa
050 511 3033

tiedote 30.10.
julkaisuvapaa heti

 
Kokoomuksen kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan kunta ja -terveysjaoston puheenjohtaja Sari Sarkomaa varoittaa sote-uudistuksen lykkääntymisen vaaroista. Sote-lain valmisteluun tarvitaan jäähdyttelyn sijaan kiihdyttelyä. Usean eduskuntakauden junnaaminen ja epävarmuudessa eläminen on hyvin vahingollista koko sote-järjestelmän kehittämiselle ja alalla työskenteleville puhumattakaan jonoissa apua odottaville ihmisille.

"Sote- lain valmistelun tarvitaan ripeä ja laadukas loppukiri, jotta tämä eduskunta ehtii lain kunnolla käsittelemään. Huonoon ei kuitenkaan ole varaa", Sarkomaa toteaa.

Lain valmistelun loppukirin perusta on Sarkomaan mukaan oltava siinä, että pidetään tiukasti kiinni puolueiden puheenjohtajien sopimuksesta.

”Täysin selvää on, että julkinen valta kantaa päävastuun tulevaisuudessakin ja että parempien palveluiden tavoitteet saavutetaan, kun mahdollistetaan nykyistä parempi kumppanuus järjestöjen ja yritysten kanssa”, kansanedustaja sanoo ja peräänkuuluttaa järjestöjen roolin tunnistamista selkeästi lain pykäliin. Ei riitä, että järjestöt muistetaan vain juhlapuheissa.

Sarkomaa muistuttaa, että THL on sote- ennakkoarvioinnissaan kiinnittänyt huomiota, että, järjestämislain luonnoksesta puuttuu keskeisiä taloudellisuutta ja tuottavuutta edistäviä elementtejä.

"Sote- lailla ei ole asiaa eduskuntaan ennen kuin kunnollinen vaikutustenarviointi on tehty ja on todettu, että esitys täyttää asetetut vaateet. Eduskunta on lausumassaan edellyttänyt, että sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen taloudelliset vaikutukset arvioidaan analyyttisesti kaikkien toimenpiteiden osalta ja että uudistus luo edellytyksiä kestävyysvajeen supistamiselle", Sarkomaa linjaa.

Sote- järjestämislaista on edustajan mukaan viisasta tehdä uudistuksen mahdollistava ja asetettuihin tavoitteisiin kannusteita sisältävä puitelaki eikä haukata kerralla liian suurta palaa. Seuraava askel on sote -rahoitusuudistus. Se on iso mahdollisuus nostaa ihminen keskiöön ja lisätä valinnanvapautta ja luoda lisäkannusteita tehdä samalla rahalla enemmän ja parempaa. Sarkomaa muistuttaa johtamansa jaoston Ruotsin matkalta tuliaisena vuonna 2012 tuomastaan raha seuraa ihmistä -mallista ja ehdotuksestaan tehdä siitä Suomeen peruspalvelut paremmaksi -malli.

"Minkä taakseen jättää, sen edestään sen edestään löytää. Sote-ratkaisua yritettiin jo viime eduskuntakaudella ja tässä ollaan. Olennaista on nyt, että hallituksen toimesta huolehditaan, että sote-lakivalmistelussa on kaikki tarvittavat voimavarat, etteivät muut asiat vie voimia asian laadukkaalta loppukiriltä. Nyt on istuttava alas ja urakoitava kunnes valkoinen savu nousee", Sarkomaa päättää.

 

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa
kansanedustaja
valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja
050 511 3033

28.10.2014
julkaisuvapaa heti

Opetushallituksen johtokunta on päättänyt seuraavasta kannanotosta kokouksessaan 23. lokakuuta:

Opetushallituksen johtokunta on huolissaan vuosiksi 2016-2018 nimitetyn ylioppilastutkintolautakunnan asiantuntemuksen riittävyydestä. Ylioppilastutkinto on lukion päättötutkinto, jonka tarkoituksena on selvittää, ovatko opiskelijat omaksuneet lukion opetussuunnitelman mukaiset tiedot ja taidot sekä lukiokoulutuksen mukaisen riittävän kypsyyden. Ylioppilastutkinnosta annetun valtioneuvoston asetuksen mukaan lautakunnan jäsenten tulee olla ylioppilastutkintoaineita ja opetustointa hyvin tuntevia henkilöitä.

Uuden lautakunnan nykyistä suppeampi ja pääosin yliopistojen edustajista koostuva kokoonpano ei edusta lukiokoulutuksen ja ylioppilastutkintoaineiden riittävää asiantuntemusta. Lautakuntaan ei ole nimetty lainkaan Opetushallituksen edustajia, vaikka asetuksen mukaan lautakunnan tulee kehittää ylioppilastutkintoa yhteistyössä Opetushallituksen kanssa.

Opetushallituksen johtokunta pyytää opetus- ja kulttuuriministeriötä täydentämään lautakuntaa niin, että lautakunnan asiantuntemus turvataan ja että hyvä yhteistyö tutkintoa kehittävien tahojen välillä voi jatkua.

Lisätietoja:
Opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa, puh. 0505113033

 

Tiedote 21.10.2014
Julkaisuvapaa: Heti

– Vetoamme opetusministeri Kiuruun, että tämä harkitsisi vielä kerran ylioppilastutkintolautakunnan täydentämistä käytännön lukioelämän asiantuntemuksen vahvistamiseksi. Erityisesti lakisääteisesti lukiokoulutuksen kehittämisestä vastaavan opetushallituksen sulkeminen ylioppilastutkintolautakunnan ulkopuolelle tulisi harkita uudestaan, toteavat kansanedustaja, eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo (kok) ja kansanedustaja, opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa (kok).

Opetusministeri Krista Kiuru (sdp) on 8.10.2014 nimittänyt ylioppilastutkintolautakunnan toimikaudelle 2016–2018. Uusi lautakunta on kooltaan nykyistä pienempi ja edustaa suppeampaa asiantuntemusta kuin nykyinen.

– Ylioppilastutkinnon tulee olla laadukas lukion oppimäärän hallintaa ja soveltamista mittaava tutkinto. Tutkinto tulee toteuttaa niin yliopistojen, korkeakoulujen kuin opetushallituksen asiantuntemusta käyttäen. Ministerin päätös nimittää nykyistä pienempi ja kapeamman osaamisen sisältävä lautakunta on huolestuttava. Uudesta lautakunnasta puuttuu nykyiseen verrattuna opetushallituksen ja kotimaisten kielten keskuksen edustus kokonaisuudessaan. Lisäksi kielten opetuksen asiantuntijoiden määrää on vähennetty rajusti. Lautakunnan nimittäminen vuotta normaalia aikaisemmin ja näin isot muutokset tarvitsisivat läpinäkyvämpiä perusteluja, joita ministeri ei ole tähän mennessä antanut, edustajat pohtivat.

– Lukiokoulutukseen ollaan tekemässä tällä hetkellä lukuisia eri uudistuksia. On tärkeätä huolehtia, että ylioppilastutkintoa kehitetään jatkossakin samaan suuntaan muun lukiokoulutuksen kanssa. Ylioppilastutkinnon kehittämisessä on erittäin tärkeätä pystyä huomioimaan lukioiden käytännön opetustyöstä tulevat näkökulmat. Tätä käytännön näkökulmaa tekemään lautakuntaa tulisi täydentää uusilla jäsenillä, edustajat esittävät.

Lisätietoja:

Raija Vahasalo, kansanedustaja (kok), eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja (puh. 050 511 3090)
Sari Sarkomaa, kansanedustaja (kok) , opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja (puh. 050 511 3033)

 

tiedote 14. 10.2014
julkaisuvapaa

Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja Sari Sarkomaa peräänkuuluttaa lausunnolla olevaan sote-lakiin tekijöitä, jotka kirittävät valitsemaan tehokkaimmat tavat tuottaa laadukkaita palveluja.

"Päivänselvää on, että vaikuttavia lisäkannusteita tarvitaan, sillä ilman niitä koko uudistus on vaarassa flopata. Lisäkannusteita saadaan ihmisten valinnanvapaudesta ja läpinäkyvästä tiedosta. Uudistuksessa olisi viisasta valjastaa ihmisten valinnanvapaus muutosvoimaksi, jotta tavoite paremmista ja ihmislähtöisistä palveluista toteutuisi. Ja jotta samalla rahalla saisimme tulevaisuudessa enemmän", kansanedustaja toteaa.

"Aito valinnanvapaus toteutuu, kun palveluntuottajat voivat tasaveroisesti toimia. Mukana on oltava julkinen sektori, yritykset ja järjestöt. Kilpailu lisäisi palvelujen laatua ja pitäisi kustannuksia kurissa ”, Sarkomaa linjaa.

Monituottajamallissa julkinen ja yksityinen toimivat rinnakkain reilussa kilpailussa ja samoin pelisäännöin ihmisten parhaaksi. Toimintaympäristön tulisi olla sellainen, että suomalaiset mikro- ja pk-yritykset voivat osallistua tasavertaisesti julkisen sektorin rinnalla hyvinvointipalveluiden tuottamiseen.

”Palvelusetelin käyttömahdollisuus on nyt kirjattuna lakiluonnokseen. Tämä on positiivinen asia valinnanvapaudelle. Suurempia mahdollisuuksia valinnanvapauteen kuitenkin tarvitaan.”

Sarkomaan mielestä raha seuraa ihmistä -malli toisi parhaalla mahdollisella tavalla lisää valinnanvapautta. ”Valinnanvapautta on laajennettava terveydenhuollossa mutta myös muissa palveluissa, kuten esimerkiksi vanhustenhuollossa, vammaispalveluissa ja kuntoutuksessa.” Mallissa ihminen valitsee ja raha seuraa valinnan mukana samalla tavalla oli kyseessä sitten julkinen, kolmas sektori tai yritys palvelun tuottajana.

Sarkomaan mukaan läpinäkyvät palvelun saatavuutta, laatua ja kustannuksia koskevat tiedot ovat puutteellisia. "Huolestuttavaa on, että tällä hetkellä päättäjät joutuvat tekemään päätöksiä pussi päässä", edustaja sanoo ja kirittää toimia, joilla aikaansaadaan palveluiden tuottamistiedot läpinäkyviksi ja avoimiksi. Tiedoista hyötyisivät kaikki – niin valintoja tekevät ihmiset, sote-alan ammattilaiset, päätöksentekijät kuin veronmaksajat.

 
Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
puh. 050 5113033

 

tiedote 7.10.2014

julkaisuvapaa

Kokoomuksen kansanedustaja ja puolueensa palkansaajavaltuuskunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa pitää välttämättömänä, että koulutetulla hoitohenkilöstöllä on mahdollisuus toimia sosiaali- ja terveydenhuollon ylimmissä johtotehtävissä.

"Vain moniammatillisella johtamisella voimme turvata vaikuttavan, laadukkaan ja asiakaslähtöisen hoidon. Hyvin johdetut ihmiset tekevät parhaat palvelut. Terveydenhuoltolakiin eduskunnassa kirjasimme moniammatillisen johtamisen. Nyt vastaavanlainen kirjaus on tehtävä myös lausuntokierroksella olevaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiin", Sarkomaa alleviivaa.

Ylimpiin johtotehtäviin tulee kansanedustajan mukaan valita johtajat, joilla on laaja johtamiskoulutus - ja kokemus. Hoitotyön johdon merkitys sote- palveluiden laadukkassa tuottamisessa on tunnustettava, sillä laadukas johtaminen on koko sote -uudistuksen onnistumisen edellytys.

Sarkomaa muistuttaa, että hyvä johtaminen ja johtamisjärjestelmä vaikuttavat myös sote- alan houkuttelevuuteen.

”Koulutettu hoitohenkilöstö on sosiaali - ja terveydenhuollon suurin henkilöryhmä, jonka hyvä johtaminen on kaiken A ja O. Kyse on osaamisen ja voimavarojen tehokkaasta käytöstä mutta myös henkilöstän saatavuudesta, pysyvyydestä, työhyvinvoinnista ja osaamisen kehittämisestä”, päättää Sarkomaa.

 

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

kansanedustaja

Kokoomuksen palkansaajavaltuuskunnan puheenjohtaja

puh. 050 5113033

 

tiedote 4.10.

Kokoomuksen kansanedustaja ja puolueensa palkansaajavaltuuskunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa on huolissaan eläkeratkaisun vaikutuksista korkeasti koulutettujen asemaan. Kansanedustaja nostaa esille erityisesti huolen sellaisilta aloilta, joilla pitkästä koulutuksesta huolimatta palkkataso jää usein alle palkkojen keskitason. Tällaisia ammattiryhmiä ovat esimerkiksi sosiaalityöntekijät, lastentarhanopettajat sekä terveydenhuollon koulutettu hoitohenkilöstö.

 
"Eläkeratkaisun jatkovalmistelussa ei voida sulkea silmiä tältä huolelta. Ratkaisu ei riittävästi huomioi yliopisto- ja ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden työuraa, joka pitkän koulutuksen vuoksi alkaa yleensä vasta lähempänä 30 ikävuotta verrattuna esimerkiksi teollisuuden ammattilaiseen, joka saattaa aloittaa uransa jo alle 20-vuotiaana. Naisvaltaisilla aloilla myös perhevapaat syövät eläkekarttumaa, joten tässä on iso epäkohta", Sarkomaa toteaa.

 
Kansanedustajan mielestä olisi viisasta hioa eläkeratkaisua siten, että korkeakoulutettujenkin asemaan löydettäisiin ratkaisu. Sarkomaan mielestä jatkovalmistelussa on välttämätön etsiä ratkaisua myös 60-70-luvuilla syntyneiden, ns. eläkeratkaisun väliinputoajien asemaan.

 

"Suomen kannalta olisi tuhoisaa, jos koulutuksen arvostusta ja kannusteita vähennettäisiin. Koulutukseen kannusteiden vähentäminen ja samanaikaiset koulutussektorin säästöt eivät ole toivottuja askelia maamme hyvinvointiyhteiskunnan rakentamiseksi. Näen tässä vaaran, että Suomen strateginen painopiste siirtyy pois koulutuksesta. Vaikka maailma muuttuu vauhdilla, niin yksi asia ei muutu ja se on, että Suomi pärjää vain koulutuksella ja osaamisella", Sarkomaa summaa.

 

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

puh. 050 511 3033

Kansanedustaja Sari Sarkomaa on valittu ProMama ry:n uudeksi puheenjohtajaksi vuoden 2015 alusta lukien.

ProMama ry on valtakunnallinen kansanterveysjärjestö, joka on tehnyt yli 20 vuotta työtä naisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Toiminnan keskiönä on rintojen omatarkkailun opastus-, koulutus- ja tiedotustoiminta rintasyövän varhaistoteamiseksi. Järjestö kannustaa myös naisia löytämään ja hyväksymään oman ”minänsä” tavoitteena terve ja hyvinvoiva nainen, joka rakennetaan omilla valinnoilla elämän aikana. Järjestö on mukana siellä, missä naiset kokoontuvat.

Uusi puheenjohtaja haluaa herätellä kaikenikäisiä naisia vaikuttamaan oman terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi ja ylläpitämiseksi omilla tietoisilla ratkaisuilla, jotka tukevat omaa psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista kasvua koko elämän ajan. ”Pidän tärkeänä, että naisia kannustetaan tarkkailemaan rintojaan ja että rintasyöpäriskistä tiedotetaan. ProMama tekee tässä asiassa arvokasta työtä”, Sarkomaa toteaa.

Toimimme RAY:n tuella.

 

Yhteystiedot: Kansanedustaja Sari Sarkomaa, sari.sarkomaa@eduskunta.fi, puh. 050 511 3033

Lisätiedot: Puheenjohtaja Ritva Larjomaa, puh 050 5941 621, ritvalarjomaa@gmail.com, Toiminnanjohtaja Ritva Passiniemi, puh 050 5924 841 tai (09) 5878 873, ritva.passiniemi@promama.fi