Tervetuloa kokoomuksen Seniorifoorumin tilaisuuteen: Eläkeläisten työnteosta entistä kannattavampaa torstaina 28.4. klo 17.15 Kansalaisinfossa (Pikkuparlamentti, Arkadiankatu 3).

Alustuksen aiheeseen pitää Veronmaksajien pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola, jonka jälkeen Seurana Oy:n toimitusjohtaja Mirka Saarinen pitää kommenttipuheenvuoron. Tilaisuudessa keskustellaan tietenkin myös ajankohtaisista asioista.

Toimin tilaisuuden puheenjohtajana yhdessä ministeri Helena Pesolan kanssa.

Lämpimästi tervetuloa tapahtumaan niin paikan päälle Kansalaisinfoon kuin myös Teams-sovelluksen kautta etäyhteyksin. Tapahtumaan pääset ilmoittautumaan tämän linkin avulla: https://forms.gle/jXAncs9uQUCSFhss9  Tarkemmat ohjeet osallistumisesta sekä Microsoft Teamsin käytöstä lähetetään ilmoittautuneille sähköpostitse.

Seniorifoorumimme tavoitteena on tuoda ikäihmisille tärkeät asiat kokoomuslaisen politiikan keskiöön. Foorumin jäsenet pääsevät osallistumaan sekä valtakunnallisen että alueellisen toiminnan ytimeen. Seniorifoorumiin liittyminen tapahtuu kirjautumalla kokoomuksen jäsensivuille ja valitsemalla yläpalkista jäsen- ja yhdistystiedot ja sen alta omat jäsentiedot. Paina “muokkaa” ja vieritä sivua alas, kunnes löydät verkostot. Toivotan kaikki kiinnostuneet lämpimästi tervetulleiksi toimintaamme!

Tilaisuuden ohjelma:

17.15–17.25 Alkusanat: kansanedustaja Sari Sarkomaa ja ministeri Helena Pesola

17.25–17.45 Alustuspuheenvuoro: Veronmaksajien pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola

17.45–17.55 Seurana Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja Mirka Saarinen: Merkityksellinen työ kantaa - tarina kun yrityksen työntekijöiden keski-ikä on 67 vuotta

17.55–18.15 Keskustelua ja mahdollisia kysymyksiä

18.15–18.30 Loppusanat ja tilaisuuden päätös: kansanedustaja Sari Sarkomaa ja ministeri Helena Pesola

Tällä viikolla vietämme lukuviikkoa. Lukuviikko on Lukukeskuksen järjestämä vuosittainen valtakunnallinen lukutaidon teemaviikko. Lukuviikon aikana julkaistaan ajankohtaista tietoa lukutaitotilanteesta Suomessa ja maailmalla, tarjotaan näkökulmia kirjallisuuteen ja lukemiseen ja innostetaan kaikenikäiset kirjojen pariin. Lukuviikon tärkein sanoma on nostaa esille lukemisen valtava merkitys ja innostaa kaiken ikäisiä ihmisiä lukemaan

Tänä vuonna lukuviikon teemana on lukutaidon yhteiskunnallisen merkitys globaalista näkökulmasta. Maailmanlaajuisesti tarkasteltuna lukutaito on monelle selviytymistaito. Maailmassa on nyt ennätysmäärä sotaa pakenevia ihmisiä, ja on suuri haaste tukea lasten ja nuorten koulunkäyntiä kriisin keskellä. Suomessa me teemme parhaamme, jotta Ukrainasta sotaa paenneet lapset ja nuoret pääsisivät koulun ja varhaiskasvatuksen piiriin sekä niin normaaliin arkeen kuin vakavassa tilanteessa on mahdollista. Lukeminen voi tuoda kriisin keskellä lohtua.

Kotien valmiudet tukea lapsen lukutaidon kehittymistä vaihtelevat mittavasti. Lapset ovat kouluun tullessaan hyvin eriarvoisessa asemassa. Lasten kielellinen kehitys ja lukemisen valmiudet alkavat kehittyä varhaisessa vuorovaikutuksessa, siksi vanhempien tietoisuutta lukutaidon merkityksestä ja kodin keinoista tukea lapsen lukutaitoa on lisättävä. Lukutaito-ohjaus neuvoloissa on tässä vaikuttava keino.

Pelastimme sivistys- ja tiedejaoston voimin viime vuonna käsitellessämme tämän vuoden budjettia Lukukeskuksen Lukulahja lapselle -ohjelman jatkon lisäämällä tämän vuoden budjettiin 300 000 euron määrärahan. Eduskunta hyväksyi ehdotuksemme.

Lukutaidon edistäminen on kansanedustajan työssäni ollut aina tärkeä tavoite. Valtiovarainvaliokunnassa käsitellessämme valtion budjettia vuonna 2017 pohdimme, miten edistää vaikuttavammin lasten lukutaitoa. Kuulimme Lukukeskuksen tuottamasta materiaalista, jota jaettiin vanhemmille lapselle lukemisen hyödyistä pilottina kymmenen kunnan neuvoloissa. Pilotin kokemukset olivat lupaavia.

Aloitteestani lisäsimme eduskunnassa hallituksen budjettiesitykseen pilotin laajentamiseen kaikkiin neuvoloihin neuvoloiden Lukukeskuksen määrärahaa 250 000 eurolla vuosille 2018 ja 2019. Eduskunnan lisämäärärahalla tuotettiin valistusmateriaalia.

Oli loistouutinen, kun saimme yhteisvoimin Suomen Kulttuurirahaston mukaan 1,2 miljoonan euron panostuksella Lukulahja lapselle -ohjelmaan. Se on mahdollistanut jokaiselle Suomessa vuosina 2019–2021 syntyvälle lapselle annettavan kirjalahjan sen ohessa, kun vanhemmat saavat neuvolassa tietoa lukemisen merkityksestä. Kirjalahja sisältää kaksi lastenkirjaa, jotka kustannettiin erityisesti tätä tarkoitusta varten.

Yhteishankkeen tavoitteena on varmistaa tasavertaiset mahdollisuudet varhaislukemiseen ja lapsen kielellisen kehityksen tukemiseen. Suomen- ja ruotsinkielisten kirjojen lisäksi osa tarinoista on käännetty Suomessa eniten puhutuille muille kielille.

Vanhempien merkitys lapsen lukutaidolle on ratkaisevinta ennen kuin lapsi oppii itse lukemaan. Vanhempien omilla lukutottumuksilla, asenteilla ja tavalla puhua oppimisesta on merkittävä rooli lasten ja nuorten luku- ja kirjoitustapojen ja -taitojen muodostumisessa ja kehityksessä. Vauva-aikana aloitetut lukuhetket tukevat lapsen kielellistä kehitystä ja perheen välistä vuorovaikutusta. Lapselle lukeminen on merkityksellistä lapsen koko kehitykselle. Lapselle lukeminen on tehokkain tapa parantaa lasten lukutaitoa ja voi antaa jopa vuoden etumatkan koulutiellä. Lapselle lukeminen lisää tasa-arvoa antaen kaikille lapsille paremmat eväät tulevaisuuteen.

Lapselle on hyvä lukea myös sen jälkeen, kun lukutaito on saavutettu. Lukea voi yhdessä ja keskustella luetusta. Kun luemme lapselle ja kerromme hänelle tarinoita, vahvistamme lapsen kielen kehitystä ja monin tavoin lapsen tulevaa lukutaitoa sekä kiinnostusta lukemiseen. Tutkimusten mukaan lukeminen vaikuttaa lapsen tulevaan koulumenestykseen ja koulumyönteisyyteen enemmän kuin vanhempien sosioekonominen tausta. Varhaisilla lukukokemuksilla on ratkaiseva merkitys osaamiserojen kaventamiseen ja tasa-arvon lisäämiseen yhteiskunnassa.

Iloitsen sivistys- ja tiedejaoston yhteisen ponnistelun tuloksista, yhteistyöstä asiassa sekä Lukukeskuksen ja neuvoloidemme hienosta työstä. Lukulahja lapselle-ohjelma on menestystarina. Se on lyhyessä ajassa aiheuttanut merkittäviä muutoksia perheiden lukutottumuksiin ja lisännyt tietoa lukemisen merkityksestä. Ohjelma ehkäisee tehokkaasti lukutaidon ja lukemisen eriarvoistumista. Se on tutkitusti lisännyt vauvaperheiden lukemista etenkin niissä perheissä, joissa muuten luettaisiin vähän tai ei lainkaan. Lukulahja lapselle -ohjelma on onnistunut sivistyksen tasa-arvoteko, jota kannatta ehdottomasti jatkaa.

Kun lapselle luetaan, tulee lukemisesta ystävä, joka seuraa läpi elämän.

Seuraava AfterWalk-kävelylenkki järjestetään pääsiäisen jälkeisenä tiistaina 19.4. klo 17.15. Ohjelmassa on liikuntaa, ajankohtaisia aiheita ja hyvää mieltä Töölönlahden kauniissa maisemissa. Kokoonnumme Pikkuparlamentin edessä (Arkadiankatu 3) klo 17.15. Olisi mukava nähdä kasvotusten pitkästä aikaa, tervetuloa mukaan!

Voit seurata työtäni kansanedustajana ja kaupunginvaltuutettuna vastaanottamalla eduskuntaterveiseni, joissa kerron ajankohtaisia politiikan kuulumisia. Eduskuntaterveiset voit tilata lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa@eduskunta.fi tai soittamalla 050 511 3033. Ajatukset ja palaute ovat aina tervetulleita. Ne ovat tärkeitä. Pidetään yhteyttä.

Venäjän brutaali hyökkäyssota Ukrainaan ja sen tuomat valtavat vaikutukset ovat eduskuntatyössä päällimmäisenä. Kaiken keskellä on eduskunnan tehtävä rakentaa tulevaisuutta ja toivoa. Sivistys, tiede ja osaaminen ovat maamme hyvinvoinnin perusta. Eduskunnassa viime viikolla käsittelemämme koulutuspoliittinen selonteko on Suomen tulevaisuuden kannalta keskeinen.

Sivistysvaliokunta antoi mietinnössään poikkeukselliset moitteet hallitukselle selonteon valmistelusta. Työ oli sovittu tehtävän yhdessä, mutta hallitus sivuutti asiaa valmistelemaan asetetun parlamentaarinen työryhmän. Tämä oli ikävä virhe, onhan selonteon tarkoitus luoda maallemme yhtenäinen linja. Onneksi sivistysvaliokunta yhteisvoimin paikkasi selonteon valuvikoja kuulemalla asiantuntijoita ja tekemällä lukuisia lausumia yhtenäisemmän näkemyksen saamiseksi. Iloitsen sivistysvaliokunnassa ja eduskunnassa löytyneestä hyvästä yhteistyöstä.

Eduskunta edellytti sivistysvaliokunnan mietinnön pohjalta hallituksen antavan vielä kevätistuntokaudella selvityksen selonteon toimeenpanosuunnitelmasta, jossa on huomioitava mietinnön kannanotot ja valiokunnan selonteon linjojen täsmentämiseksi tekemä valtava määrä lausumia. Hallitus sai siis mittavat kotiläksyt. Tämä oli poikkeuksellinen mutta välttämätön toimi.

Korjauslistan kärkeen laitettiin selonteossa hellitty ajatus yhtenäisemmästä toisesta asteesta. Sivistysvaliokunta linjasi, että lukiokoulutuksella ja ammatillisella koulutuksella on oltava erilliset rahoitus-, ohjaus- ja järjestämislainsäädäntönsä, jotka huomioivat koulutusmuotojen erilaiset tavoitteet ja tehtävät. Yhteistyötä tietenkin tehdään, mutta ammattilukio- ja nuorisokouluhaaveet on hallituksen kuopattava.

Sivistysvaliokunta edellytti myös rahoitustarpeiden huomioimista julkisen talouden suunnitelmissa ja budjetissa. Tämä korostui, kun iso osa hallituksen lisäpanostuksista opetukseen on pätkärahaa ja tieteeseen kohdistuu historiallisen suuri leikkausuhka. Hankerallin sijaan opettajien ja koronasta elpyvien oppilaiden on saatava työrauha ja mahdollisuus keskittyä työhönsä.

Kokoomuksen kehyksiä kunnioittaen tehdyssä vaihtoehtobudjetissa, panostimme pysyvästi varhaiskasvatuksen (80 milj.) ja perusopetuksen (60 milj.) laatu- ja tasa-arvorahoihin. Hallituksen budjettiesityksessä nämä ovat määräaikaisia. Tekisimme myös ammatillisen koulutuksen määräaikaisesta opettaja- ja ohjaajarahoituksesta (70 milj.) pysyvää. Lukiokoulutuksen rahoitusvajetta korjaisimme 50 miljoonalla. Lukiokoulutuksen rahoitusmalli on uudistettava. Lukiokoulutus tarvitsee puolustajansa.

Sivistysvaliokunta linjasi, että tiede ja tutkimus on selonteossa liian ohuesti. Tämä on vakava puute. Epäselvää on edelleen, peruuko hallitus kaikki tulossa olevat tutkimus- ja koulutusleikkauksensa ja onko hallitus aikeissa omalla vahtivuorollaan kantaa vastuun toimista, joilla päästään kasvu-uralle kohti juuri parlamentaarisesti sovittua neljän prosentin TKI-tavoitetta. Kokoomuksen rakentamassa kehysten sisällä pysyvässä vaihtoehtobudjetissa on onnistuttu tähän löytämään ratkaisu. Lisäksi pääomittaisimme korkeakouluja miljardilla eurolla tinkimättä julkisen talouden kestävyydestä.

Koulutustason nostamisessa tavoitteena on oltava se, että vähintään puolet ikäluokasta suorittaa korkeakoulututkinnon, mikä edellyttää korkeakoulujen aloituspaikkojen nostoa edelleen. Iloitsen terveydenhuollon maisterikoulutuksen palauttamisesta Helsingin yliopistoon. Totean, että korkeakoulujen aloituspaikkoja on perusteltua lisätä painotetusti pääkaupunkiseudulle, jossa paikkamäärä suhteessa toisen asteen tutkinnon suorittaneisiin nuoriin on aivan liian alhainen.

Taloudellista lisäresursointia tarvitaan koko koulutuksen keston ajalta opetukseen ja siihen liittyvään tutkimukseen. Nyt paikkoja on lisätty ilman riittävää rahoitusta. Se johtaa tutkimuksen ja opiskelijakohtaisen rahoituksen leikkaantumisen. Toimeenpanosuunnitelmassa on etsittävä tähän ratkaisuja. Yhtälö on kaikkea muuta kuin helppo ja edellyttää asioiden laittamista tärkeysjärjestykseen.

Eduskunta edellytti viisaasti ja tiukasti, että hallituksen on luotava uskottava näkemys siitä, miten tulevaisuuden koulutustarpeita ja suomalaista koulutusjärjestelmää rahoitetaan. On eduskunnan tahto, että tuleva kehysriihi olisi myös sivistysriihi.

Suomen tärkein tavoite on, että jokainen nuori saa sellaiset tiedot, taidot ja oppimisen ilon, jotka kantavat vähintään toisen asteen tutkintoon ja omien unelmien tavoitteluun. Tämä ei kaikkien kohdalla toteudu. Ongelmiin on tartuttava vaikuttavasti varhaisessa vaiheessa, huomioiden oppimisen tärkeimmät vuodet, eli varhaisvuodet. Esitimme vaihtoehtobudjetissamme erillistä määrärahaa varhaiskasvatuksen opettajien koulutuspaikkojen lisäämiseksi yliopistossa. Tämän lisäksi varhaiskasvatuksen opettajapulan ratkaisemiseen tarvitaan ripeästi useita eri keinoja.  Pienten lasten opettajuus on maailman tärkeimpiä tehtäviä.

Tervetuloa kuulemaan ajankohtaisista politiikan kysymyksistä Arkadianmäeltä ja Helsingistä torstaina 7.4. klo 17.15 Facebook-liveen. Voit lähettää etukäteen kysymyksiä ja terveisiä liittyen politiikkaan ja ajankohtaisiin aiheisiin.

Voit seurata työtäni kansanedustajana ja kaupunginvaltuuston sekä -hallituksen jäsenenä eduskuntaterveisistäni, joissa kerron ajankohtaisia politiikan kuulumisia.

Eduskuntaterveiset voit tilata lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa@eduskunta.fi tai soittamalla 050 511 3033. Ajatukset ja palaute ovat aina tervetulleita. Ne ovat minulle tärkeitä. Pidetään yhteyttä.

Hyvään saattohoitoon kuuluu se, että on aikaa ihmiselle silloin, kun hän sitä tarvitsee.

Opiskellessani yliopistossa tein hoitajana yövuoroja vanhusten ympärivuorokautisen hoivan osastolla. Valvoin usein viime hetkiä elävän, usein kipujen kanssa kamppailevan, ihmisen rinnalla kiireisen osaston töiden painaessa päälle. Silloisina yön tunteina minusta tuli vannoutunut hyvän saattohoidon ja palliatiivisen hoidon puolestapuhuja ja edistäjä. Hyvään saattohoitoon kuuluu se, että on aikaa ihmiselle silloin, kun hän sitä tarvitsee.

Vaikka Suomessa on tehty paljon kehittämistyötä ja meillä on hyviä esimerkkejä laadukkaasta saattohoidosta, on elämän viime hetkien hoidossa merkittäviä alueellisia eroja ja räikeitäkin puutteita. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreiden tutkimustulosten mukaan eri potilasryhmät eivät saa palveluita tasa-arvoisesti. Palliatiivisen hoidon tarvetta ei aina edes tunnisteta kaikkialla riittävän hyvin, joten hoitoa jää myös kokonaan saamatta.

Eurooppalaisessa vertailussa palliatiivisen hoidon erityistason palvelujemme saatavuus sijoittuu keskitasoon. Vertailussa Suomea heikompi tilanne oli lähinnä Itä-Euroopan maissa. Pohjoismaisessa vertailussa Suomi on viimeinen.

Eduskunnan vuonna 2018 tekemän tahdonilmaisun johdosta asetettiin elämän loppuvaiheen hyvää hoitoa selvittämään asiantuntijajoukko. Ryhmä esitti viime vuonna yksimielisesti lainsäädäntömuutoksien olevan välttämättömiä laadukkaan ja yhdenvertaisen saattohoidon ja palliatiivisen hoidon turvaamiseksi. Kannan raskasta huolta siitä, että hallituksen lakiesitystä ei näy eikä kuulu. Nykyinen eriarvoinen tilanne on epäinhimillinen ja kestämätön.

Vauhdittaakseni saattohoidon ja palliatiivisen hoidon nopeaa ja yhdenvertaista toteutumista, olen tehnyt lakialoitteen terveydenhuoltolain muuttamisesta elämän loppuvaiheen hyvää hoitoa selvittäneen asiantuntijatyöryhmän esityksen pohjalta.

Lakialoitteessa ehdotetaan säädettäväksi nykyistä laajemmin kunnan ja myöhemmin hyvinvointialueiden velvollisuudesta järjestää saatto- ja palliatiivinen hoito. Lisäksi ehdotetaan, että terveydenhuoltolain kiireelliseen hoitoon mukaan luettavia palveluja koskevaan listaan sisällytetään saattohoito ja psykososiaalista tukea koskeva termi korvattaisiin laajemmalla sosiaalinen tuki-termillä.

Massiivisen aluehallintouudistuksen myllerryksessä ja uusien hyvinvointialueiden aloittaessa toimintansa on välttämätöntä, että maassamme on lainsäädäntö, joka vauhdittaa yhdenvertaisen ja laadukkaan saattohoidon ja palliatiivisen hoidon rakentamista.

Lainsäädännön ja riittävien voimavarojen lisäksi on maassamme panostettava henkilökunnan koulutukseen ja tiedon lisäämiseen. Viime kädessä laadukkaan saattohoidon tasa-arvoisen toteutumisen turvaa osaava terveydenhuollon henkilökunta.

Ihmiselämää on kunnioitettava loppuun saakka. Kenenkään ei pitäisi joutua kuolemaan peloissaan tai yksin. Saattohoidon ja palliatiivisen hoidon tavoitteena on hoitaa ihmistä niin, että arvokas kuolema olisi mahdollinen ja jäljellä oleva elämä mahdollisimman kivutonta, lempeää ja hyvää. Myös omaisten valmistautuminen lähestymään kuolemaan on tärkeä osa saattohoitoa. Arvokas elämän viimeinen vaihe kuuluu kaikille.