Siirry sisältöön

Helsinki Times
7.11.2013

A LACK of exercise among all age groups in Finland comes with a high price tag, with a sedentary lifestyle increasing the risk of several national diseases and problems related to ageing. Physical inactivity also weakens learning results, shortens working careers and has a detrimental effect on the productivity of working life and our competitiveness.

Even if people take exercise in their free time, a large chunk of the day is spent in a sedentary manner from daycare and schools to workplaces and everyday lives of the older population. Already in daycare children are physically inactive 60 per cent of the time, with the figure going up to 80 per cent among working-age adults. For the sake of the Finnish population’s health and ability to function, we must get people moving.

Only a half of children and adolescents get enough exercise to boost their health, a trend which starts already at the age of three and under. Research indicates that lifestyles are formed already at this stage, with a sedentary lifestyle proving a particularly hard habit to shake off.

In its 2012 report on the budget, parliament emphasised the importance of savings that can be created through measures promoting health, reiterating that the goal of increasing exercise among all age groups concerns all administrative sectors. We should consider how things can be done differently with the same amount of money, revising the way the existing resources are channelled into measures aiming to promote physical activity.

Kokoomuksen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Anne-Mari Virolainen ja valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa vaativat hallitusta järjestämään vakituisen rahoituksen päihdeäitien vapaaehtoiselle kuntoutukselle.

Tottelemattomuus eduskunnan kantaa kohtaan on asia, josta on syytä käydä keskustelut valtiovarainvaliokunnan ja valtiovarainministerin kanssa. Päihdeäitien rahoitukselle on nyt löydettävä yhdessä kestävä ratkaisu.

Virolaisesta ja Sarkomaasta on kestämätön tilanne, että vapaaehtoishoidon rahoitus on vuodesta toiseen epävarmaa valtiovarainvaliokunnan vaatimuksista riippumatta ja että valtiovarainvaliokunta on vuodesta toiseen joutunut lisäämään rahat budjettiin.

- Äitien raskaudenaikainen alkoholinkäyttö vaurioittaa vakavasti lasten kehitystä, hankaloittaa lasten tulevaa elämää ja synnyttää siten myös yhteiskunnalle mittavia lisäkustannuksia.

Virolainen ja Sarkomaa muistuttavat, että Ensi- ja turvakotien liiton kehittämä vapaaehtoisuuteen perustuva Pidä kiinni -hoitojärjestelmä on auttanut satoja päihdeäitejä vuosittain. Kaksi kolmasosaa ensikodeissa ja kolme neljäsosaa avopalveluissa olleista äideistä kuntoutuu niin hyvin, että lapsen huostaanottoa ei tarvita.

- Haastavasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta ja erityisesti siitä johtuen meillä ei ole varaa romuttaa päihdeäitien toimivaa tukijärjestelmää. Apua tarvitsevien joukko on suuri, mikä vain korostaa ennalta ehkäisevän ja äitejä sitouttavan päihdetyön merkitystä.

Valtiovarainvaliokunta käy huolella budjetin läpi. Siellä nostetaan tiukalla seulalla kannanotot, jotka hallituksen on otettava tosissaan. Kyse ei ole budjetin paisuttamisesta vaan asioiden priorisoimisesta sovittujen kehyksien sisällä.

Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan myös päihdeäitien mahdollista pakkohoitoa. Hoidon marssijärjestys on kuitenkin oltava selvä: Päihdeäitien tahdonvastaista hoitoa voidaan kehittää vasta sitten, kun vapaaehtoisen hoidon resurssit on turvattu.

- Pakkohoidossa on kyse viimesijaisesta hoitokeinosta. Viemällä resurssit vapaaehtoiselta hoidolta vaikeuttaisimme kuitenkin juuri niiden ihmisten kuntoutumista, joilla on jo virinnyt halu saada ote omasta elämästään ja lähteä rakentamaan hyvää perhearkea.

Lisätiedot:

Kokoomuksen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Anne-Mari Virolainen 050-512 1941

Valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa 050-511 3033

TIEDOTE 4.11.2013
Vapaa julkaistavaksi heti

Kansanedustajat Vahasalo ja Sarkomaa kirittävät hallitusta tekemään rakennepakettiratkaisun yhteydessä päätökset koulutusviennin edistämiseksi.
– Tärkein tavoite on mahdollistaa koulutusvienti myös niin, että tutkintoja voi myydä yksittäisille maksajille korkeakoulujen normaalin hakuprosessin ulkopuolella. – Tätä ei laki nykyisin mahdollista, toteavat sivistysvaliokunnan puheenjohtaja, Raija Vahasalo (kok) ja kansanedustaja, opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa (kok).

Tutkintokauppa ei saa vaarantaa kotimaisten hakijoiden sisäänpääsyä. – Siitä ei saa tulla maksukykyisten ohituskaistaa, joka syrjäyttää suomalaiset ja EU:n sisäiset hakijat. Siksi tutkintojen myynti tulisi järjestää täysin irrallisena ja erillisenä korkeakoulujen opiskelijavalinnasta, he vaativat.

– Jatkossakin opiskelupaikkojemme pääsykriteerit perustuvat yksilön kelpoisuudelle ja pätevyydelle, eivät maksukyvylle, kansanedustajat linjaavat jatkaen huomiolla: selvitysryhmän vaatimus, että "maksun olisi katettava vähintään tutkintokoulutuksesta aiheutuvat kustannukset" ei kuitenkaan ole realistinen.

– Hallituksen on nostettava koulutus strategiseksi painopisteeksi, johon pitää ja kannattaa panostaa. Suomella ei ole varaa enää seurata sivusta, jyrähtävät kansanedustajat. – Olemme jo turhan kauan seuranneet sivusta, miten maat, jotka ovat kauppiaina meitä parempia, mutta kouluttajina meitä selvästi huonompia, menestyvät koulutusmarkkinoilla, he huomauttavat. – Siksi on hienoa, että selvitysryhmä esittää mahdollisuutta tilauskoulutuksen järjestämisestä suoraan opiskelijaryhmille.

– Koulutusvienti voi olla myös keino parantaa edelleen oman opetuksemme ja koulutuksemme laatua. Vain hyvä tuote käy kaupaksi. Nyt on pikaisesti löydettävä sellainen malli, jonka hallituspuolueet voivat hyväksyä, Vahasalo ja Sarkomaa esittävät ratkaisuksi.

– Koulutusviennin ja koulutuspolitiikan rajat on syytä pitää selvinä. Kansanedustajat korostavat, ettei esimerkiksi tutkintojen vienti saa vaarantaa opiskelun maksuttomuutta omassa maassamme.

Koulutusvienti on mahdollisuus luoda Suomeen lisää työtä ja sitä vauhdittaa talouskasvua ja lisätä koko Suomen hyvinvointia. Se on keino, jolla otetaan nykyistä paremmin käyttöön maailman parhaiden opettajien ja koulutussektorimme osaaminen. Koulutusvientiä voi olla mikä tahansa opetukseen ja koulutukseen liittyvä asia, kuten oppimisympäristöt, oppimateriaalit, tutkinnot ja opettajankoulutus.

Myös eduskunnan sivistysvaliokunta on kiirehtinyt koulutusvientiasiaa. – Olemme edellyttäneet, että hallitus selvittää lainsäädännölliset esteet koulutuksen viennin edistämiseksi, valiokunnan puheenjohtaja Vahasalo muistuttaa.

– Lisäksi valiokunta edellytti, että normaalina opetuksena tarjottava tutkintokoulutus ja koulutuksen vientinä toteutettava tutkintokoulutus on erotettava selvästi toisistaan. Valiokunta myös vaati, että mahdolliset ratkaisut on tehtävä viimeistään alkuvuodesta 2014.

Kansanedustajat ovat tyytyväisiä, että selvitysryhmä esittää arvovaltaisen ja korkeatasoisen arviointi- ja kehitysryhmän asettamista, ja että Opetus- ja kulttuuriministeriö raportoisi koulutusviennin kehittymisestä eduskunnalle.

Lisätietoa:

Raija Vahasalo, kansanedustaja (kok), eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja raija.vahasalo@eduskunta.fi Puh. 050 511 3090

Sari Sarkomaa, kansanedustaja (kok), opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja sari.sarkomaa@eduskunta.fi Puh. 050 511 3033

Kokoomuksen kansanedustaja, eduskunnan valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja Sari Sarkomaa pitää tämänpäiväistä ministeri Risikon ulostuloa ( HS 2.11) tervetulleena. On pitkään odotettu uutinen, että hallituksen suunnalta tunnustetaan tosiasiat sote-uudistuksesta. On ollut selvää ja nähtävillä, että lausunnolla ollut poliittisena kompromissina sorvattu sote-raakile kaipaa pohjamutia myöten työstämistä. Ja ettei se sellaisenaan täytä sote- uudistukselle asetettuja tavoitteita. Tosiasioiden tunnistamisesta on tärkeä ottaa vauhtia valmisteluun ja ripeiden ratkaisujen löytämiseen. Täysin välttämättömässä sote-uudistuksessa on pakko onnistua.

Sarkomaa on erityisen ilahtunut, että Risikko vihdoin näyttää hallituksen suunnalta vihreää valoa raha seuraa potilasta -mallille, jota on parin vuoden ajan tarjoiltu meidän kokoomusedustajien taholta osaksi sote-uudistusta. Myös monet muut tahot, viimeksi Thl mutta myös keskusta, Akava ja Lääkäriliitto ovat mallia esittäneet. On täysin välttämätöntä, että pian työnsä aloittava laaja-alainen sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusta selvittävän työryhmän toimeksiantoon kirjataan raha seuraa potilasta -mallin työstäminen Suomen sopivaksi.

Sarkomaa muistuttaa, että Suomessa terveysasemille jonotetaan viikkoja, kolmannes jopa vähintään viisi viikkoa. Terveyskeskusjonoissa kärsivät erityisesti eläkeläiset, lapsiperheet ja ilman työterveyspalveluja olevat, kuten työttömät. Pitkät odotusajat, potilaiden pallottelu ja kasvavat terveyserot tulevat kalliiksi niin taloudellisesti kuin inhimillisestikin. Siihen meillä ei ole varaa. Toimia tarvitaan kipeästi ja nopeasti, Sarkomaa sanoo.

Työn alla oleva sote-uudistus vaikuttaisi aikaisintaan vuonna 2017 eikä sekään yksin riitä perusterveydenhuollon ongelmien korjaamiseen. Tämän myös ministeri Risikko myönsi tämän päivän puheenvuorossaan. Perusterveydenhuollon vahvistamiseen tarvitaan toimenpiteitä niin, että päätöksiä tehdään tämän hallituksen aikana. Oli erittäin hyvä, että tämänpäiväisessä puheenvuorossaan ministeri Risikko lupasi "hätäapua terveyskeskuksille."

Raha seuraa potilasta -mallista on mahdollista luoda se puuttuva elementti, jolla perusterveydenhuolto saadaan toimimaan, terveysasemien hoitojonot purettua sekä painopiste ennaltaehkäisyn vahvistamiseen, Sarkomaa uskoo ja kannustaa etsimään kansallista yhteisymmärrystä Suomen perusterveydenhuollon paremmasta mallista.

Muissa Pohjoismaissa on jo uudistettu kunta- ja sotepalveluiden rakenteet. Kyllä se Suomessakin kyetään tekemään. Edellytys on se, että tiedossa on yhdessä linjattu konkreettinen malli, jota tavoitellaan.

Lisätietoja: Sari Sarkomaa. 050 511 3033

Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan päivähoidon ja varhaiskasvatuksen nykytilasta sekä muutostarpeista.

Keskustelutilaisuus järjestetään eduskunnan kansalaisinfossa (Arkadiankatu 3) tiistaina 5.11.2013 klo 17.00 alkaen.

Tilaisuuden puheenjohtajina toimivat kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Raija Vahasalo.

Tervetuloa mukaan!

Ohjelma:

Kahvitarjoilu

Klo 17.00 keskustelua alustavat asiantuntijat:

· Varhaiskasvatusviraston johtaja Satu Järvenkallas, Helsingin kaupunki
· Erityisasiantuntija, Jarkko Lahtinen, Kuntaliitto
· Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa, Opetushallitus

Keskustelua

Tilaisuus päättyy noin klo 19.00

Suomen Kuvalehti 16.10.2013

Suomen terveydenhuollon suurimmat ongelmat ovat pitkät hoitojonot terveyskeskuksiin ja terveyserojen kasvu. Suomalaiset joutuvat odottamaan perusterveydenhuollossa lääkärille pääsyä viikkoja, joka kolmas suomalainen jopa yli viisi viikkoa.

Perusterveydenhuollon kehittämisen ja sote-uudistuksen takkuaminen innoittivat katselemaan, josko naapurista löytäisimme esimerkkiä terveydenhuoltomme uudistamiseen.

Viime viikolla Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos (THL) esitteli oman mallinsa, jossa oli kokoomuksessa vallalla olevan ajatuksen lailla poimittu Ruotsin mallin parhaita käytäntöjä nykymalliimme. Pidämme mallia mainiona työversiona. Selvää on, että sitä pitää työstää vielä monin tavoin.

THL:n mallissa on hyvää se, että kansalainen voisi vapaasti valita julkisen tai yksityisen palveluntuottajan välillä perusterveydenhuollossa ja palveluntuottajat olisivat yhdenvertaisia aivan kuten Ruotsissa.

Mallin tärkeitä ja edellisten lisäksi kannatettavia osia ovat järjestäjätahon vahvistamistavoite ja ammattilaisten työjaon parantaminen terveydenhuollon tuotannossa. Terveydenhuollon eri ammattilaisten osaaminen on olennaista saada parhaaseen käyttöön. Hyviä esimerkkejä ovat fysioterapeuttien suoravastaanotot.

Niin Ruotsin kuin THL:n mallikaan eivät ole sellaisenaan siirrettävissä käytäntöön. Erityisesti rahoitusasiat vaativat jatkotyöstämistä. Ruotsissa ei ole Suomen kaltaista työterveyshuoltoa eikä sairausvakuutuskorvausjärjestelmää yksityisestä hoidosta.

Työterveyshuolto on toimiva osa terveydenhuoltoamme. Sen laatua on hyvä kehittää, mutta jättäisimme työterveyshuollon ”raha seuraa potilasta” -mallin ulkopuolelle. Kun kehitämme järjestelmää, on syytä kuitenkin arvioida koko terveydenhuollon kokonaisuutta.

Sairausvakuutuskorvaukset ovat tuoneet terveydenhuoltoomme kustannustehokkuutta ja valinnanvapautta. Korvaukset kannustavat ihmisiä osallistumaan terveydenhuollon rahoitukseen.

Sairausvakuutuskorvauksen säilyttäminen on tärkeää siksi, sillä sitä maksetaan muistakin kuin perusterveydenhuollon palveluista. Esimerkiksi eniten korvauksia maksetaan gynekologikäynneistä. Kokonaisuutta arvioitaessa on mietittävä, mitä sairausvakuutuskorvauksen piirissä jatkossa olisi.

Ruotsin mallin mukainen rahoitusmalli ei korjaisi sellaisenaan sitä, että toinen taho maksaa sairausvakuutuskorvauksen ja toinen hoidon, esimerkiksi erikoissairaanhoidon leikkauksissa. Rahoituksen osalta olisi lisäksi ratkaistava, millaisia asiakasmaksuja uudessa mallissa on.

Pohdittavaa siis löytyy ja osaoptimoinnin mahdollisuudet on perattava.

”Raha seuraa potilasta” -mallin käyttöönotto edellyttää, että valtakunnan tasolla määritellään ne perusterveydenhuollon palvelut, jotka malliin sisällytetään. Palveluita voisivat tuottaa julkinen, yksityinen ja kolmas sektori ja joista ne saisivat samoin perustein korvauksen. Ja valinta olisi aina potilaan.

Suunterveydenhuolto on tärkeä osa perusterveydenhuoltoa ja sen tilanne on myös arvioitava samoilla periaatteilla.

Ruotsin ja Suomen järjestelmissä on paljon eroja ja siksi suoraa vertailua ei voi tehdä. Olemme ehdottaneet, että pian työnsä aloittava laaja-alainen terveydenhuollon rahoitusryhmä ottaisi Ruotsin raha seuraa potilasta -mallin työstämisen Suomen perusterveydenhuoltoon sopivaksi agendalleen. Tästä on saatava tarkat kirjaukset työryhmän toimeksiantoon.

Suomen ”raha seuraa potilasta” -mallia voisi pilotoida perusterveydenhuollossa ensin esimerkiksi metropolialueella ja muuallakin, missä halukkuutta löytyy. Tavoitteena tulee kuitenkin olla mallin vakinaistaminen koko maahan, mihin Ruotsissakin onnistuneen kokeilun pohjalta päädyttiin.

Meillä ei ole varaa heittää ”raha seuraa potilasta” -mallia roskiin. Terveysasemien jonoissa odottaville, kuten eläkeläisille, lapsiperheille ja työttömille ei ole olennaisinta kuka palvelut tuottaa vaan se, että hoitoa ja apua saa tasa-arvoisesti ja oikea-aikaisesti.

Sari Sarkomaa ja Lenita Toivakka
Kirjoittajat ovat kokoomuksen kansanedustajia.

Verkkouutiset 11.10.2013

Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Lenita Toivakka esittävät, miten sosiaali- ja terveydenhuoltoa tulisi kehittää eteenpäin Ruotsin ja THL:n mallien pohjalta.

Suomen terveydenhuollon suurimmat ongelmat ovat pitkät hoitojonot terveyskeskuksiin ja terveyserojen kasvu. Suomalaiset joutuvat odottamaan perusterveydenhuollossa lääkärille pääsyä viikkoja.

– Meillä ei ole varaa heittää raha seuraa potilasta -mallia roskiin. Terveysasemien jonoissa odottaville, kuten eläkeläisille, lapsiperheille ja työttömille ei ole olennaisinta kuka palvelut tuottaa vaan se, että hoitoa ja apua saa tasa-arvoisesti ja oikea-aikaisesti, kokoomuksen kansanedustajat Lenita Toivakka ja Sari Sarkomaa painottavat.

Viime viikolla Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos (THL) esitteli oman mallinsa, johon oli kokoomuksessa vallalla olevan ajatuksen lailla poimittu Ruotsin mallin parhaita käytäntöjä nykymalliimme.

– Pidämme mallia mainiona työversiona. Selvää on, että sitä pitää työstää vielä monin tavoin, Sarkomaa ja Toivakka toteavat.

Heidän mielestään THL:n mallissa on hyvää se, että kansalainen voisi vapaasti valita julkisen tai yksityisen palveluntuottajan välillä perusterveydenhuollossa ja palveluntuottajat olisivat yhdenvertaisia aivan kuten Ruotsissa.

Lisäksi kannatettavia osia ovat järjestäjätahon vahvistamistavoite ja ammattilaisten työjaon parantaminen terveydenhuollon tuotannossa.

– Terveydenhuollon eri ammattilaisten osaaminen on olennaista saada parhaaseen käyttöön. Hyviä esimerkkejä ovat fysioterapeuttien suoravastaanotot.

Työterveys mallin ulkopuolelle

Ruotsin eikä THL:n malli ole sellaisenaan siirrettävissä käytäntöön Suomessa. Erityisesti rahoitusasiat vaativat Sarkomaan ja Toivakan mielestä jatkotyöstämistä.

Ruotsissa ei ole Suomen kaltaista työterveyshuoltoa eikä sairausvakuutuskorvausjärjestelmää yksityisestä hoidosta.

– Työterveyshuolto on toimiva osa terveydenhuoltoamme. Sen laatua on hyvä kehittää, mutta jättäisimme työterveyshuollon raha seuraa potilasta -mallin ulkopuolelle. Kun kehitämme järjestelmää, on syytä kuitenkin arvioida koko terveydenhuollon kokonaisuutta.

Sairasvakuutuskorvaukset ovat tuoneet terveydenhuoltoon kustannustehokkuutta ja valinnanvapautta.

– Korvaukset kannustavat ihmisiä osallistumaan terveydenhuollon rahoitukseen. Sairausvakuutuskorvauksen säilyttäminen on tärkeää siksi, sillä sitä maksetaan muistakin kuin perusterveydenhuollon palveluista.

Esimerkiksi eniten korvauksia maksetaan gynekologikäynneistä. Kokonaisuutta arvioitaessa on mietittävä, mitä sairausvakuutuskorvauksen piirissä jatkossa olisi.

Osaoptimointi jäisi ongelmaksi

Ruotsin mallin mukainen rahoitusmalli ei korjaisi sellaisenaan sitä, että toinen taho maksaa sairausvakuutuskorvauksen ja toinen hoidon, esimerkiksi erikoissairaanhoidon leikkauksissa.

– Rahoituksen osalta olisi lisäksi ratkaistava, millaisia asiakasmaksuja uudessa mallissa on. Pohdittavaa siis löytyy ja osaoptimoinnin mahdollisuudet on perattava.

Raha seuraa potilasta -mallin käyttöönotto edellyttää, että valtakunnan tasolla määritellään ne perusterveydenhuollon palvelut, jotka malliin sisällytetään. Palveluita voisivat tuottaa julkinen, yksityinen ja kolmas sektori, ja ne saisivat palveluista samoin perustein korvauksen. Valinta olisi aina potilaan.

Suunterveydenhuolto on Toivakan ja Sarkomaan mielestä tärkeä osa perusterveydenhuoltoa ja sen tilanne on myös arvioitava samoilla periaatteilla.

Sarkomaa ja Toivakka ovat ehdottaneet, että pian työnsä aloittava laaja-alainen terveydenhuollon rahoitusryhmä ottaisi Ruotsin raha seuraa potilasta -mallin työstämisen Suomen perusterveydenhuoltoon sopivaksi agendalleen.

– Tästä on saatava tarkat kirjaukset työryhmän toimeksiantoon.

Suomen raha seuraa potilasta -mallia voisi pilotoida perusterveydenhuollossa ensin esimerkiksi metropolialueella ja muuallakin, missä halukkuutta löytyy.

– Tavoitteena tulee kuitenkin olla mallin vakinaistaminen koko maahan, mihin Ruotsissakin onnistuneen kokeilun pohjalta päädyttiin.

Tiedote 7.10.2013
Julkaisuvapaa

Kokoomuksen kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa peräänkuuluttaa malttia ja yhteistyönhenkeä keskusteluun raha seuraa potilasta - mallista. Tutkitaan ensin ja vasta sitten hutkitaan – jos tarvetta löytyy.

Sarkomaa muistuttaa, että perusterveydenhuollon kehittäminen on jumiutunut. Terveysasemille jonotetaan viikkoja, kolmannes jopa vähintään viisi viikkoa. Pitkät odotusajat, potilaiden pallottelu ja kasvavat terveyserot tulevat kalliiksi niin taloudellisesti kuin inhimillisestikin. Siihen meillä ei ole varaa. Toimia tarvitaan kipeästi ja nopeasti. On tunnistettava vakava tosiasia, että työn alla oleva sote-uudistus alkaa vaikuttaa aikaisintaan vasta 2017. Ja nähtävä se, että se ei yksin riitä perusterveydenhuollon ongelmien korjaamiseen. Raha seuraa potilasta mallista on mahdollista luoda se puuttuva elementti, jolla perusterveydenhuolto saadaan toimimaan, terveysasemien hoitojonot purettua sekä painopiste ennaltaehkäisyn vahvistamiseen.

Sarkomaa pitää viisaana ja välttämättömänä, että tyrmäämisen sijaan Ruotsin raha seuraa potilasta – mallin soveltaminen Suomeen kirjattaisiin työnsä aloittavan terveydenhuollon rahoitusta selvittävän työryhmän toimeksiantoon.

”Nyt on etsittävä kansallinen yhteisymmärrys Suomen perusterveydenhuolto paremmaksi mallista,” sanoo Sarkomaa.

Sarkomaa on erityisen huolissaan Sdp:n piiristä tulleesta tyrmäysmentaliteetista. Viimeksi Sdp:n puheenjohtaja, valtiovarainministeri Urpilainen ilmaisi pelkäävänsä, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) aloite johtaisi yksityisten terveydenhuoltopalveluiden lisääntymiseen. THL-malli on tehty Ruotsin mallin pohjalta.

Se, että keskusteluun nousseessa mallissa niin Ruotsin raha seuraa potilasta kuin Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen mallissa ehdotetaan, että laatukriteerit täyttävät tahot, myös yritykset, voisivat tarjota palveluja julkisen ja kolmannen sektorin rinnalla, ei saa olla syy näkemättä mallin hyötyjä potilaille ja kustannustehokkuudelle. Terveyskeskusjonossa odottavalle on olennaista se, että hoitoon pääsee, eikä niinkään se kuka palvelun tuottaa, päättää Sarkomaa.

Sari Sarkomaa
kansanedustaja
Valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja

Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Anne-Mari Virolainen ihmettelevät kansanedustaja Anneli Kiljusen suoraa tyrmäystä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) aloitteelle.

”Toivoisimme, että malleja ja periaatteita tutkitaan ja harkitaan. THL:n aloitteen suoralta kädeltä tyrmääminen ei vie keskustelua perusterveydenhuollon kehittämisestä eteenpäin.”

Vierailimme tutustumassa Ruotsin uudistukseen (Vård val ja Fritt val -lainsäädännöt) ja ehdotimme keväällä 2012, että terveydenhuollon uudistusta valmistelevan työryhmän pitäisi ottaa selvitykseen Ruotsin lainsäädäntöjen soveltaminen. THL- malli vastaa perusteiltaan Ruotsin mallia.

Ruotsin raha seuraa potilasta - mallin selvittäminen ja soveltaminen Suomeen on kirjattava pian työnsä aloittavan terveydenhuollon rahoitusta selvittävän työryhmän toimeksiantoon. Uudesta terveydenhuollon rahoituksen ja järjestämisen mallista on saatava kansallinen yhteisymmärrys, jotta malli voidaan viedä yhdessä eteenpäin osana sote-uudistusta. Rakenteiden lisäksi on olennaista saada myös linjaukset terveydenhuollon rahoituksesta. Meidän on siis rakennettava "Suomen malli", edustajat vaativat.

THL esittää, että julkinen järjestäjä määrittää tuottamisen kriteerit ja siitä saatavat korvauksen. Heidän mukaansa kunnan lisäksi yritykset ja kolmas sektori voivat olla tuottajia.  Mallissa potilaan valinta on käyttövoima, sillä potilaat valinnallaan ohjaavat rahat sille taholle, jonka valitsevat.

”THL:n periaatteet sopivat hyvin meille. THL:n aloite vie keskustelua asian ytimeen eli perusterveydenhuollon vahvistamiseen. Tällä hetkellä terveyskeskusten kehittäminen on jumissa ja potilaat odottavat jonoissa. Emme voi hyväksyä sitä eriarvoisuutta, että 34 prosentilla terveyskeskukseen jonottavista odotusaikaa on vähintään viisi viikkoa," sanovat  edustajat.

Kokoomusedustajat kannustavat SDP:n kertomaan oman vaihtoehtonsa, jolla he haluavat vahvistaa perusterveydenhuoltoa ja ennaltaehkäisevää toimintaa.  Työn alla oleva Sote-uudistus alkaa vaikuttaa vasta 2017 ja se ei yksin riitä perusterveydenhuollon ongelmien korjaamiseen. Pitkät jonot perusterveydenhuoltoon ja eriarvoisuus tulevat kalliiksi niin taloudellisesti kuin inhimillisestikin.

Ruotsin mallin ja THL: n aloitteen vahvuus on se, että perusterveydenhuollon laatu määriteltäisiin ja sitä seurattaisiin. Terveydenhuollon kustannusten hallitsemiseksi ja tasa-arvoisen hoidon takaamiseksi on tärkeää, että rajalliset resurssit suunnataan oikein. Kun haluamme tuottaa ihmisille terveyshyötyjä niin Suomessa on edettävä laatukriteereiden ja -rekistereiden kehittämisessä. Ruotsin esimerkki osoittaa, että laatutietojen julkistamisen kautta keskustelu on siirtynyt siihen, mitä on todellisuudessa hoidon vaikuttavuus.

”Ruotsin mallista on saatu hyviä kokemuksia ja niitä on hyödynnettävä myös Suomessa. Malleja ei pitäisi tyrmätä suoralta kädeltä ideologisin perustein. - Ruotsin mallista  on varmasti räätälöitävissä Suomen malli, päättävät kokoomusedustajat.”

Sari Sarkomaa
Anne-Mari Virolainen

Kuntaministeri Henna Virkkusen (kok) ehdotus siitä, että hallitus luopuisi valmistelussa olevista laeista, jotka tuovat lisää tehtäviä ja velvoitteita kunnille, on viisas. Ehdotuksen taustalla on hallituksen rakennepaketti, jossa päätettiin karsia kuntien tehtäviä miljardilla eurolla. Virkkusen esitys antaa vauhtia ministeriöiden totaalisen löperösti alkaneeseen tehtävien ja velvoitteiden karsintatalkootyöhön.

Ehdotan, että hallitus yhtälailla harkitsisi ja vetäisi pois vielä rakennepakettiin sisältyvät lisävelvoitteet, kuten oppivelvollisuuden venyttäminen ja esiopetuksen velvollisuus. Arvio on syytä tehdä myös ensi vuoden budjettiesityksestä, joka on parhaillaan hallituksen käsittelyssä.

Nopeinta on ensin olla säätämättä uusia velvoitteita. Ainakin hallituksen on ensin tehtävä päättämänsä miljardin euron tehtävien ja velvoitteiden karsintalista ja vasta sitten arvioitava vieläkö sen jälkeen on rahkeita tuoda lisävelvoitteita.

Olen pitänyt viisaana, että ainakin valtiovarainvaliokunnassa arvioitaisiin, ovatko kaikki esitetyt uudet velvoitteet sellaisia, jotka ovat ensisijaisia ja välttämättömiä. Pidän hyvänä, että hallitus itse katsoo vielä kerran esityksensä. Ei ole mitään järkeä säätää uusia velvoitteita, jos ne pian leikataan osana karsintapakettia.

En ole täysin yllättynyt, että ministeriöiden listat tehtävien ja velvoitteiden karsimisesta olivat mitättömiä. Käsittämätöntä on se, että ministeriöt ehdottavat säästökeinona tehtävien siirtoa julkisen sektorin sisällä. Ikään kuin se kuroisi umpeen julkista kestävyysvajetta. Pallottelu tehtävistä valtion, kunnan ja Kelan välillä ei itsestään tietenkään vähennä julkisen sektorin kuluja. Tukiopetuksen tarvetta on ministeriöille ja kyllä ministereillekin. Kuntaministerille pisteet. Mallia ovat myös näyttäneet Suomen yrittäjät, jotka ovat tehneet ihan kelpo karsintalistan.

Pallotteluehdotukset näyttävät lähinnä vastuun pakoilulta. Samalla asiantuntijaministeriöt nostavat kädet pystyyn ja siirtävät oman hallinnonalan talouden tasapainottamisen valtiovarainministeriön vastuulle. Herää kysymys siitä, ovatko kyseisten ministeriöiden ministerit sitoutuneet hallituksen rakennepaketin miljardin karsintalistan tekemiseen.

Vauhdikas velkaantuminen on fiksu laittaa kuriin harkiten, nyt kun vielä siihen on mahdollisuus. Tekemättä jättäminen ei ole enää mahdollista. Helppoa ei tietenkään ole luopua mistään, mutta on vastuutonta syödä lastemme mahdollisuudet ja lykätä kasvava velka heille.

Sari Sarkomaa
Kansanedustaja
Valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja