Kategoria: Tiedotteet

Hallituksen esitys vuoden 2014 talousarvioksi ja vuoden 2013 III lisätalousarvioksi
Ryhmäpuhe täysistunnossa ti 17.9. klo 12 (7 min)
Kansanedustaja Sari Sarkomaa

Arvoisa puhemies,

Suomen taloustilanne on synkkä. Olemme jäljessä kilpailijamaitamme, luottoluokituksemme on uhattuna rajun velkaantumisen vuoksi ja samaan aikaan työikäinen väestö vähenee.

Suomalaiset kyllä kestävät kuulla totuuden, ja he myös odottavat maata johtavilta poliitikoilta vastuullisuutta ja päätöksentekokykyä, jotta tilanne saadaan oikaistua.

Hallituksen esitykset työllistäväksi lisätalousarvioksi sekä kasvua ja kilpailukykyä vahvistavaksi budjetiksi, maltillinen palkkaratkaisu ja kestävyysvajetta umpeen kurova rakennepaketti ovat oikeita ja kipeästi kaivattuja askelia välttämättömään suunnanmuutokseen.

Tässä taloustilanteessa Suomelle ei riitä pieni laihdutuskuuri, vaan on tehtävä kokonainen elämäntaparemontti. Remontti tarvitaan, jotta meillä on jatkossakin varaa kouluttaa lapsemme, hoitaa apua tarvitsevat ja turvata kaikille ihmisarvoinen vanhuus. Meidän on taisteltava suomalaisten työpaikkojen ja yritysten puolesta.

Hyvinvointimme on riippuvainen yritystemme menestyksestä, vaikka joidenkin ideologioiden edustajille tämä on vaikea myöntää. Yritykset työllistävät, maksavat veroja, tuovat vientitulot ja luovat sen arvonlisän, jonka varaan olemme rakentaneet.

Siksi Kokoomuksen mielestä hyviä toimia ovat yhteisöveron mittava kevennys, kasvuun kannustava osinkoverouudistus, kasvurahastot, rikkidirektiivin kompensaatio, palkkaverotuksen kevennys ja kotitalousvähennyksen korotus. Ne tehdään, jotta suomalaisilla olisi töitä.

Seuraavaksi meidän täytyy karsia tarpeetonta byrokratiaa ja yritysten hallinnollista taakkaa, mikä vapauttaa erityisesti pienyrittäjien aikaa varsinaisen työn tekemiseen.

Uusi, kestävä kasvu perustuu siihen, että yritystemme tuotteet ja palvelut käyvät kaupaksi. Työvoimakustannuksilla emme voi kilpailla, mutta osaamisella ja työn tuottavuudella voimme.

Tässä koulutus on avainasemassa. Kokoomukselle erityisen tärkeitä ovat panostukset tutkimukseen ja tuotekehitykseen niin yliopistoissa kuin ammattikorkeakouluissa. Lisäpanostuksia tulee myös oppisopimukseen ja ammatilliseen koulutukseen.

Suomen ydinkysymys on se, että jokainen nuori jatkaa opintojaan peruskoulun jälkeen ja saa työn syrjästä kiinni. Oppivelvollisuuden venyttäminen ei saa tarkoittaa nuorten mekaanista säilömistä koulun seinien sisäpuolelle, vaan meidän on varmistettava jokaiselle nuorelle yksilöllinen polku osaamiseen, jota työmarkkinoilla tarvitaan. Nuorten syrjäytymisen syyt eivät ilmaannu yhtäkkiä yhdeksännellä luokalla ja poistu yhdellä lisävelvoitevuodella. Onkin viisasta vaalia laadukasta varhaiskasvatusta ja maailman parasta perusopetusta.

Yhteiskunta, jossa työ ei kannata, ei ole terve. Kokoomuksen ikiaikainen tavoite työn kannattavuudesta etenee harppauksella toteuttaessamme työttömyysturvan suojaosuuden. Tervehdimme ilolla osatyökykyisten työllistämisohjelmaa. Seuraava askel voisi olla soviteltu eläke osatyökykyisille, jotta lyhytkin työ kannattaisi ottaa aina vastaan.

Arvoisa puhemies,

Meidän on urakoitava työelämän tasa-arvon ja naisten työmarkkina-aseman edistämiseksi sekä vanhemmuuden kustannusten jakamiseksi. Yhtä tärkeä tavoite on työvoiman tarjonnan lisääminen ja työurien pidentäminen. Tästä kaikesta on kyse hallituksen päättämässä, paljon parjatussa kotihoidontuen uudistuksessa.

Oppositiopuolueet ovat tässä jumittuneet nykytilaan ja puheenjohtaja Sipiläkin toteaa ”tosiasiana”, että isillä nyt vain on suuremmat palkat eivätkä he tästä syystä voi osallistua lasten kotona hoitamiseen samoin kuin äidit. Me poliitikot olemme kuitenkin täällä muuttamassa maailmaa paremmaksi ja tasa-arvoisemmaksi.

Tavoitteemme on luoda vanhemmille lisää vaihtoehtoja työn ja perheen yhteensovittamiseksi. Eivät uudistukset kotihoidontukeen jää, vaan kyse on kokonaisuudesta, johon kuuluvat esimerkiksi joustava hoitoraha osa-aikatyötä tekeville sekä päivähoidon tuntiperusteinen maksu. Ne auttavat räätälöimään lasten hoidon kullekin perheelle sopivaksi. Työelämässä tarvitaan sekä naiset että miehet ja vanhemmuudessa isät ja äidit. Se on myös kiistatta lasten etu.

Lastemme etu on myös se, ettemme ahnehdi tulevienkin sukupolvien mahdollisuuksia. Tällä hetkellä Suomen velkaantuminen on kestämättömällä tiellä. Kokoomus ei anna Suomen joutua hallitsemattomaan velkakierteeseen, ja siksi olemme valmiita vaikeisiinkin päätöksiin, joilla Suomeen luodaan lisää työtä ja toimeentuloa.

Kaikki ovat varmasti yhtä mieltä siitä, että yhdeksän miljardin euron kestävyysvajetta ei voi kattaa vain leikkaamalla ja veronkorotuksilla. Se söisi talouskasvun ja hyvinvoinnin eväät. Työllisyyttä, kilpailukykyä sekä julkisen sektorin tehokkuutta parantavat rakenteelliset uudistukset ovat pehmeämpi ja fiksumpi tapa. Hyvät perussuomalaiset, tästä syystä vaihtoehtonne pelkiksi menoiksi ja tuloiksi ei riitä, koska siitä puuttuvat isot rakenteelliset ratkaisut.

Opposition taktiikka on pilkkoa hallituksen toimet osiin ja nostaa rähäkkä yksityiskohdista. Hallituksen päätöksiä saa ja pitääkin arvostella, mutta tehtävänne on tuoda esiin oma kokonaisvaihtoehto, miten asiat hoidetaan paremmin.

Budjetissa kunnille on tarjolla keppiä ja porkkanaa: valtionosuuksia leikataan, mutta toisaalta verotuloja tulee lisää. Uudistuksia on nyt rohkeasti vietävä eteenpäin kuntatasolla, koska valtion piikki on menossa kiinni. Se, että järjestämme hallinnon ja työt paremmin, vapauttaa ammatti-ihmisten voimavaroja itse palveluihin.

Kunta- ja sote-uudistukseen on löydettävä yhteistyössä kestävät ratkaisut. Julkisen sektorin tervehdyttäminen on olennaista ennen kaikkea ihmisten hyvän arjen ja hyvinvointiyhteiskunnan pelastamiseksi.

Arvoisa puhemies,

Kokoomuksen eduskuntaryhmä tukee nyt käsittelyssä olevia budjettiesityksiä. Työtä on vielä paljon. Rakenneuudistuspaketti pitää valmistella vaikuttaviksi teoiksi ripeästi mutta huolella perusteellisine vaikutuslaskelmineen. Edellytämme, että hallitus tekee lisäpäätöksiä lupauksensa mukaisesti, mikäli nyt tekeillä olevat uudistukset eivät riitä.

Kestävä kasvu ja Suomen uudistuminen eivät tapahdu hetkessä. Siihen tarvitaan suomalaista sitkeyttä ja sisua, ja niitähän meillä riittää. Vahvuutemme on, että aina vaikeina aikoina kokoamme voimamme. Yhteistyöllä nytkin varmasti onnistumme.

Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Lenita Toivakka esittävät uudistusta, jossa työkyvyttömyyseläkkeellä oleva voisi ansaita palkkaa ilman tuen rajua leikkautumista.

Tällä hetkellä vähimmäistyökyvyttömyyseläkkeellä olevan henkilön on taloudellisesti kannattavaa työllistyä vain alle 730 euron kuukausipalkalla tai sitten hänen on ansaittava yli 1 700 euroa kuukaudessa. Jos palkka jää näiden lukujen väliin, leikkaantuu eläke eikä palkkatyön vastaanottaminen ole taloudellisesti kannattavaa.

"On välttämätöntä ottaa käyttöön sama malli kuin työttömyysturvassa eli 40 prosentin leikkuri tuesta, kun palkka ylittää 733,80 euron rajan. Kun ansaitset euron, eläkettä leikattaisiin vain 40 senttiä”, esittävät kokoomusedustajat.

”Työkyvyttömyyseläkettä saavien kurittava ja kurjistava työttömyysloukku on poistettava. Tämä kannustaisi hakeutumaan ja ottamaan vastaan työtä. Yhteiskunta, jossa kaikki työ ei kannata, ei ole terve. Osatyökykyisten ja vammaisten työllistysmisloukkujen purkaminen on tervehdyttävä uudistus. Ei ole mitään syytä, miksi hallitus ei mahdollisimman pian toisi esitystä eduskuntaan”, edustajat sanovat.

”Suomessa on tällä hetkellä noin 260 000 työkyvyttömyyseläkkeellä olevaa henkilöä. On arvioitu, että heistä työhön haluavia ja vähintään kohtalaisen työkykyisiä olisi noin 60 000 henkilöä”, Sarkomaa ja Toivakka muistuttavat.

”Suomessa on noin 70 000 täysin työkykyistä vammaista henkilöä, joista vain 60 prosentilla on työpaikka. Vammaiset ovat Suomessa harvemmin töissä kuin muualla Euroopassa. Kyse ennen kaikkea yhdenvertaisuudesta”, korostavat kokoomusedustajat.

VATES:n laskelmien mukaan työllisyysaste nousisi yhden prosenttiyksikön, jos 40 000 henkilöä työllistyisi 60 000 työhaluisesta ja eläkettä saavasta henkilöstä. VATES:n laskelmien mukaan 1 500 euron kuukausipalkkaiseen työllistyessä työhön käteen jäävä tulo paranisi 4 500 eurolla vuodessa.

Julkisen talouden verotuotot nousisivat 270 miljoonaa. Kulutuksesta saadut välilliset verot tuottaisivat 80 miljoonaa enemmän. Säästöt asumistuissa olisivat 160 miljoonaa ja työkyvyttömyyseläkkeissä lähes 290 miljoonaa. Yhteenlaskettuna julkinen talous kohenisi potentiaalisesti 800 miljoonaa euroa vuositasolla pelkästään suorina vaikutuksina.

”Jokaisen työ on arvokasta ja sen pitää olla myös taloudellisesti kannattavaa. Kiitämme ministeri Risikkoa Osatyökykyiset työelämään -ohjelmasta, jota kannustamme viemään eteenpäin konkreettisiin päätöksiin. Erityisesti huomiota ja toimenpiteitä olisi nyt saatava esille nostamaamme tuloloukun purkuun, koska tällainen loukku on inhimillisestikin väärin ja vastoin yhdenvertaisuustavoitteitamme”, Sarkomaa ja Toivakka päättävät.

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa, p. 050 511 3033

Lenita Toivakka, p. 050 512 2928

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtajat Lenita Toivakka ja Outi Mäkelä sekä kansanedustaja Sari Sarkomaa ihmettelevät Soinin syyttelyä kotihoidontukiasiassa. ”Soini keskittyy sormella osoitteluun ja ministerien nimittelyyn sen sijaan, että hän itse esittäisi rakentavia vaihtoehtoja ”, kolmikko kummeksuu.

Naiset muistuttavat, että Soinilta sopisi odottaa suurimman oppositiopuolueen puheenjohtajana keskittymistä rakennepaketin kokonaisuuteen. ”Kotihoidontuki on tärkeä yksityiskohta ja tässä työssä on vielä paljon avoimia kysymyksiä, jotka pitää selvittää. Tavoitteena tulee olla, että voimme jatkossakin tarjota näitä hyvinvointipalveluita ja etuisuuksia lapsiperheille. Tämä edellyttää kestävyysvajeen taklaamista”, Toivakka, Mäkelä ja Sarkomaa muistuttavat.

Kolmikko muistuttaa, että perheiden palveluiden kokonaisuudesta on tärkeä pitää huolta. ”Hallitus on jo lisännyt joustomahdollisuuksia päivähoitoon ja isyysrahan kestoa on pidennetty - tämä on hyvä suunta. Lisäksi perhevastuuta tarvitaan työnantajilta työelämän joustojen myötä”, naiset painottavat. Kotihoidon tuki on yksi osa perheille tarjottavaa palvelukokonaisuutta. ”Tämä kokonaisuus ei saa unohtua”, kolmikko muistuttaa.

Soinin käymä debatti siitä kuuluuko äidin olla kotona – vai voitaisiinko isääkin kannustaa siihen, ei naisten mukaan edistä tätä tavoitetta laisinkaan. Tasa-arvo on ennen kaikkea asenne. ”Meidän on tehtävä töitä työelämän tasa-arvon eteen, nuorten naisten työmarkkina-aseman paranemiseksi ja vanhemmuuden taakan ja kustannusten tasapuolisemmaksi jakamiseksi”, kolmikko sanoo ja toivottaa Soininkin mukaan talkoisiin.

”Vastaamme samalla Soinin meille esittämään kysymykseen siitä, miten pienyritystä pyörittävä pariskunta jakaa kotihoidontuen ja mitä järkeä siinä on: Ensin toinen kotona ja sitten toinen. Miten tilanne olisi eri, jos vain äitiyrittäjät olisivat kotona? Jos valtion tuen haluaa, on siinä aina ehtoja ja tämän jos minkä yrittäjät kyllä ymmärtävät”, kolmikko vastaa.

Lisätietoja:

Lenita Toivakka p. 050 512 2928
Outi Mäkelä p. 050 512 2877
Sari Sarkomaa p. 050 511 3033

Tiedote 30.8.2013

Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja Sari Sarkomaa ehdottaa, että osana rakenneriihessä sovittua sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusselvitystä arvioidaan Ruotsin kaltaisen ”raha seuraa potilasta”-mallin soveltaminen Suomen sote-uudistukseen.

Ruotsin mallissa (Vård val ja Fritt val -lainsäädännöt) laatuvaatimukset täyttävät palveluntarjoajat voivat toimia järjestelmässä, mutta valinta on aina potilaan. Järjestelmän toimivuuden turvaa se, että toimijoiden lainmukaisuutta ja laatua valvotaan tarkasti ja laatutiedot ovat julkisia. Järjestelmä ei myöskään erottele julkista, kolmatta ja yksityistä sektoria, vaan ne toimivat tasavertaisina palvelun tuottajina.

Ruotsissa uudistus on mahdollistanut sen, että perusterveydenhuollossa on saatu samalla rahalla enemmän. Palvelun tuottajia kannustetaan hoitamaan potilas laadukkaasti ja ehkäisevää työotetta käyttäen. Uudistuksen myötä tuottavuus on kasvanut samalla, kun hoitoon pääsy on parantunut. Esimerkiksi potilasvalitukset ovat vähentyneet ja yksikköjen aukioloajat ovat laajentuneet.

”Ruotsissa ei tämän ”raha seuraa potilasta” -mallin ansiosta enää jonoteta pitkiä aikoja terveyskeskuksiin, toisin kuin Suomessa”, toteaa Sarkomaa. ”Hoitojonot ja terveyserojen kasvu tulevat Suomelle ja suomalaisille kalliiksi.”

Sarkomaa toivottaa tervetulleeksi hallituksen päätöksen ryhtyä ratkomaan sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituskysymyksiä. Hallitus päätti rakenneriihessä aloittaa laajapohjaisen selvityksen sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavaisen rahoituksen purkamisen vaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista. Hallitus päätti selvityksen määräajaksi alkuvuoden 2015.

”Tämä ei saa tarkoittaa sitä, että kaikki sote-uudistukseen liittyvät rahoitusratkaisut siirtyvät seuraavalle eduskuntakaudelle”, huomauttaa Sarkomaa. ”Selvityksiä ja työryhmiä on ollut aiheen tiimoilta paljon. Siksi on syytä katsoa, kuinka sovittua nopeammin saataisiin rahoitusuudistuksen kautta potkua sote-uudistukseen.”

Sarkomaa muistuttaa aiemmasta ehdotuksestaan pilotoida ns. ”Raha seuraa potilasta”-mallia metropolialueella. ”Yksi vaihtoehto on myös kokeilla rahoitusmallia suun terveydenhuollossa”, lisää Sarkomaa.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

TIEDOTE
26.8.2013

Uuden perusopetuksen tuntijakopäätöksen yhteydessä yli vuosi sitten luvattiin rahoitus kolmen vuosiviikkotunnin lisäyksestä. Lisätunnit kohdistuvat valinnaisiin oppiaineisiin. –Sitä tärkeää päätöstä odotamme yhä, vaikka päätöksen piti tulla jo keväällä 2013, kummeksuvat kansanedustaja, sivistysvaliokunnan puheenjohtaja, Raija Vahasalo (kok) ja kansanedustaja, opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa (kok).

Valtioneuvosto hyväksyi kesäkuussa 2012 perusopetuksen tuntijaon uudistamisen yhteydessä lausuman, jossa valinnaisiin oppiaineisiin kohdennettavasta kolmen vuosiviikkotunnin lisäyksestä vähimmäistuntimäärään päätetään keväällä 2013 kehysbudjetin yhteydessä. Uusi perusopetussuunnitelma astuu voimaan 1.8.2016.

– Hidastelulla luodaan epätietoisuutta koulujen arjen suunnitteluun. Vaikka tuntuu, että vuoteen 2016 on aikaa, niin tieto rahoista tarvitaan kiireesti. Koulutuksen järjestäjät valmistautuvat uuteen perusopetussuunnitelmaan siirtymiseen ja muutokset alkavat pian. Kouluissa hämmästellään, tulevatko lisätunnit vai eivät.

– Se, ettei meillä vieläkään ole päätöstä asiasta, viivyttää ja hankaloittaa opetuksen järjestämisen ennakointia, kansanedustajat kertovat huolestuttavasta tilanteesta.

Kansanedustajat korostavat, kuinka valinnaisuus antaa eri tavoin suuntautuneille oppilaille mahdollisuuden keskittyä heille tärkeisiin aineisiin. – Näin lapset ja nuoret saavat oppimisen ja onnistumisen kokemuksia, mikä ennaltaehkäisee syrjäytymistä.

– Valinnaisaineet ovat yksilön omien vahvuuksien ja kiinnostusten toteuttamisen paikkoja. Ne mahdollistavat erilaisten lahjakkuuksien huomioimisen, Vahasalo ja Sarkomaa kuvaavat koulutuspolitiikan vaikuttavuutta lasten ja nuorten opinpolkuun.

– Vaikka oppimisen kannalta opetuksen laatu on määrääkin merkittävämpi tekijä, osoittaa vähimmäistuntimäärän lisääminen valinnaisten oppiaineiden osalta Suomen haluavan jatkossakin turvata perusopetuksemme vaikuttavuuden ja tasa-arvoisuuden. Jos valinnaisia aineita ei tueta tarpeeksi, niin se heikentää entisestään oppilaiden opiskelumahdollisuuksien tasa-arvoa: pienissä kouluissa on jo nykyisin suuria yksiköitä kapeampi valinnaistarjotin.

– Myös oppilailla ja heidän vanhemmillaan on oikeus tietää, millaisia päätöksiä tehdään ja millä aikataululla uuden perusopetussuunnitelman siirtymävaiheessa. Kysymys on erittäin tärkeä kaikille niille oppilaille, jotka jo haaveilevat mitä valinnaisia valita jatkossa, kansanedustajat korostavat oppimisen ilon ja kouluviihtyvyyden merkitystä.

Kansanedustajat Vahasalo ja Sarkomaa jättivät 23.8.2013 eduskunnassa kirjallisen kysymyksen valinnaisiin oppiaineisiin kohdennettavasta kolmen vuosiviikkotunnin lisäyksestä ja rahoituksesta.

Raija Vahasalo, kansanedustaja (kok), eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja
raija.vahasalo@eduskunta.fi
Puh. 050 511 3090

Sari Sarkomaa, kansanedustaja (kok), opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja
sari.sarkomaa@eduskunta.fi
Puh. 050 511 3033

Tiedote 25.8.2013

Kokoomuksen kansanedustaja ja palkansaajavaltuuskunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa vaatii hallitusta ottamaan vanhemmuudesta työnantajille aiheutuvien kustannusten tasaamisen rakenteellisten uudistusten listallensa. "Yhtä lailla, kun hallitus kannustaa työmarkkinakeskusjärjestöjä maltilliseen ja työllisyyttä edistävään palkkaratkaisuun, on sen kannustettava työelämän epätasa-arvoa ylläpitävien vinoumien korjaamiseen”, sanoo Sarkomaa. Samalla Sarkomaa haastaa työelämän järjestöt mukaan aktiivisesti sopimaan asiasta.

Sarkomaan mielestä hyvä askel eteenpäin ”äitiriskin” kitkemisessä olisi kertakorvauksen maksaminen äidin työnantajalle, mikäli äiti palaa saman työnantajan palvelukseen raskauden ja perhevapaiden jälkeen. Kertakorvaus korvaisi vaikeasti laskettavia kustannuksia kuten sijaisten rekrytointi ja perehdyttäminen. Näitä kustannuksia on mahdoton määritellä tarkasti ja ne vaihtelevat tapauskohtaisesti. Siksi kertakorvaus on hyvä ratkaisu vuosikymmenet keskustelussa olevan mittavan yhteiskunnallisen ongelman ratkaisemiseen. Nuorten naisten vaikeus päästä pysyvään työsuhteeseen kielii siitä, että ongelma on todellinen ja vakava.

Myös Juhana Vartiaisen ja Osmo Soininvaaran viime keväänä julkaistussa raportissa ehdotettiin äitiydestä aiheutuvien kustannusten tasausta. Lisäksi raportissa ehdotettiin välillisten mm. sijaisen perehdyttämiseen liittyvistä kuluista kertaluontoista 5000 euron korvausta.

Reilu ratkaisu olisi rahoittaa korvaus työnantajien maksamista sairausvakuutusmaksuista. Kyse ei ole uudesta menoerästä vaan kustannusten tasaamisesta, joiden maksajina ovat nyt äitien työnantajat.

Kertakorvauksen lisäksi on jatkossa luotava tapa tasata muut kustannukset, kuten äitiysloman ajalta täyden palkan aiheuttamat kustannukset ja äitiys- ja vanhempainvapaan aikana kertyneen lomaoikeuden tuomat kustannukset, joita ei vielä korvata. Nämä kustannukset ovat työnantajalle sitä suurempia, mitä parempi palkka äitiyslomalle jääneelle työntekijällä on.”Niin kauan kuin naisista aiheutuu enemmän kustannuksia työnantajalle kuin miehistä, jatkuu naisten syrjintä työmarkkinoilla” toteaa Sarkomaa.

Ei ole yhtään perusteltua syytä, mikseivät työelämän järjestöt käärisi hihojaan jäsenistöänsä kipeästi koskevan tasa-arvo-ongelman poistamiseksi. Kyse on myös yrittäjyyden jarrusta ja siitä, että naisia palkkaavat yrittäjät ovat kilpailutilanteessa eriarvoisessa asemassa suhteessa miehiä palkkaaviin. Ei ole tätä vuosisataa, että ylläpidämme järjestelmiä, jotka suosivat miesten palkkaamista.

Sarkomaa on aiemmin ja toistuvasti ehdottanut vanhempainvakuutusta keinoksi ratkaista vanhemmuuden kustannusongelma. Itsenäinen vanhempainvakuutus toisi selkeästi esiin sen, millaisia kustannuksia vanhempainetuuksista työnantajalle ja palkansaajalle tulee. Vanhempainvakuutus mahdollistaa vanhemmuuden kustannusten jakamisen mutta myös rahoitusosuuksien muutoksen kuten valtiovallan osuuden vahvistamisen.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Tiedote 23.8.2013

Kokoomuksen kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa ehdottaa, että hallitus tekisi budjettiriihessä päätöksen kotitalousvähennyksen laajentamisesta taloyhtiöiden remontteihin. Sarkomaa toivoo, että lähiöiden korjaamiseen lisärahaa luvannut asunto- ja viestintäministeri Pia Viitanen (sd.) tarttuisi ehdotukseen laajentaa kotitalousvähennystä, ja hakisi sille koko hallituksen tuen. Sarkomaa jätti asiasta myös kirjallisen kysymyksen tänään.

”Kotitalousvähentäminen laajentaminen sopisi asuntoministerin lupaukseen tehdä toimia lähiöiden eteen, kuin nenä päähän”, lisää Sarkomaa. ”Suo­mes­sa on noin 85 000 asun­to-osa­keyh­tiö­tä, joista varsin moni on korjauksen tarpeessa. Näitä osakeyhtiöitä on varsin paljon lähiöissä.”

Sarkomaa kiittää Kiin­teis­tö­liit­toa aloit­teesta, jossa ehdotetaan ko­ti­ta­lous­vä­hen­nyksen uudistamista si­ten, et­tä asun­to-osa­ke­yh­tiön osa­kas voi saa­da vä­hen­nyk­sen yh­tiön teet­tä­män re­mon­tin palk­ka­kus­tan­nuk­sis­ta. Sarkomaa pitää tärkeänä, että asiasta tehtäisiin päätös budjettiriihessä.

Omakotitalojen omistajat voivat tehdä jo nykyisin kotitalousvähennyksen peruskorjauksensa palkkakustannuksista. Sarkomaan mielestä vähennyksen laajentaminen kannustaisi taloyhtiöitä peruskorjaukseen ja energiaa säästäviin remontteihin. Sarkomaan mielestä kyseessä on kestävä elvytystoimi ja samalla järkevä rakenteellinen muutos verotukseen. Uudistus toisi lisätyötä ja verotuloja sekä vauhdittaisi siten kansantaloutta.

”Kotitalousvähennyksen laajentaminen on perusteltua myös siksi, että valtiovallalta on syytä odottaa toimia, joilla helpotetaan etenkin Helsingin ja pääkaupunkiseudun asukkaiden lähes käsistä karkaavia asumiskustannuksia. Asumisen kustannukset ovat äärirajoilla monilla palkansaajilla ja eläkeläisillä. Kasvavat korjausvastuut tekevät tilanteen monille lähes sietämättömäksi. Asumisen korkeat kustannukset ovat monin tavoin myös kasvun este metropolialueella”, sanoo Sarkomaa.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

OPETUSHALLITUS
Tiedotusvälineille 20.8.2013

Ammatillisen koulutuksen järjestäjiltä odotetaan tiiviimpää yhteistyötä

Opetushallitus kannustaa ammatillisen koulutuksen järjestäjiä tiivistämään alueellista yhteistyötä sekä keskenään että paikallisen elinkeinoelämän ja hallinnon kanssa. Suunnitelmallisen yhteistyön ja työnjaon tarkoituksena on sovittaa paikalliset tarpeet vahvemmin yhteen valtakunnallisten tavoitteiden kanssa. Suunnitelmat yhteisistä kehittämiskohteista tehostaisivat myös eri rahoituslähteiden hyödyntämistä.

Opetushallituksen järjestämässä seminaarissa 20.8. lanseerattiin malli ammatillisen perus- ja aikuiskoulutuksen alueellisen kehittämisen tueksi. Alueellisen kehittämissuunnitelman tavoitteita ja rakennetta pohti Helsingin Paasitornissa noin 150 oppilaitosten ja koulutuksen järjestäjien edustajaa eri puolilta maata.

Ammatillisen koulutuksen alueellisella kehittämissuunnitelmalla halutaan edistää yhteistyötä, joka huomioi alueelliset sivistys- ja elinkeinostrategiat, alueelliset työvoima- ja koulutustarpeet sekä alueellisten toimijoiden asiantuntemukset. Alueellisen tarkastelun pohjalta koulutuksen järjestäjät sopisivat yhteisistä kehittämistarpeista ja niiden rahoitusmahdollisuuksista. Kehittämissuunnitelmissa sovitettaisiin alueen työelämän, väestön ja opiskelijoiden tarpeet valtakunnallisiin tavoitteisiin. Paikallinen kehittämissuunnitelma tuottaisi myös alueellista palautetta valtakunnallisen koulutuspolitiikan tueksi.

Tulevissa suunnitelmissa selvitettäisiin myös eri hallinnonalojen välistä yhteistyötä ja työnjakoa sekä ammatillisen koulutuksen yhteistyötarpeita ja yhteyksiä alueen perusopetuksen, lukioiden ja ammattikorkeakoulujen kehittämiseen.

Ammatillisen koulutuksen järjestäjillä on käytössään useita eri rahoituslähteitä. Niiden tehokas ja vaikuttava käyttö edellyttää sopimista paikallisista ja alueellisista koulutustarpeista ja rahoituksen keskittämisestä niihin.

- Ammattikoulutuksen toimintakenttä on tavattoman monimuotoinen. Toiminnan rahoituskin on monikanavaista ja rahoituslähteiden yhteensovittaminen erittäin tärkeää. Yhdessä toimimalla ollaan aina tehokkaampia ja vaikuttavampia, perusteli seminaarissa alustanut Opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa.

Sekä Sarkomaa että Opetushallituksen pääjohtaja Aulis Pitkälä toivovat myös enemmän julkista keskustelua ammatillisen koulutuksen ja elinkeinopolitiikan kysymyksistä.

- Nykyisistä puheista voisi melkein päätellä, että kunnat järjestävät ainoastaan sosiaali- ja terveyspalveluja. On huolehdittava, ettei sote-keskustelu vie kaikkea energiaa, vaan että koulutus pysyy keskustelujen ytimessä, he tähdensivät.

Lisätietoja Opetushallituksessa:
Johtaja Pasi Kankare, puh. 029 533 1242

Tiedote 20.8.2013

Sarkomaa: Pakkovuosi ei ole ratkaisu nuorten syrjäytymiseen

Kokoomuksen kansanedustaja, opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa pitää opetusministeri Krista Kiurun (sdp) ehdotusta "pakkovuodesta" peruskoulun jälkeen epäkelpona ja jopa haitallisena lääkkeenä syrjäytymisvaarassa oleville nuorille.

” Laastarin laitto syvään haavaan ei ole vaikuttavaa hoitoa eikä oikeaa huolenpitoa”, sanoi Sarkomaa avatessaan opetushallituksen järjestämän ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma seminaarin Helsingissä.

Hallitus on jo sitoutunut koulutustakuuseen ja sen onnistumiseen on nyt keskityttävä. On niukkoja voimavarojen hukkausta, että Sdp:n opetusministerit kerta toisensa jälkeen kaivavat esille oppivelvollisuuden venyttämispuheet, jotka aina epäkelpona kuopataan. Niin on myös nyt viisainta tehdä.

Sarkomaa muistuttaa, että pääministeri Kataisen hallituksen keskeinen tavoite on, ettei yksikään nuori syrjäytyisi ja että jokainen peruskoulun päättävä nuori suorittaisi vähintään toisen asteen tutkinnon. Oppivelvollisuusiän nostoa keinoksi ei edes harkittu otettavan hallitusohjelmaan, koska se olisi kova, mekaaninen ja lyhytnäköinen keino. Pahimmillaan oppivelvollisuusiän pitkittäminen vain siirtäisi ongelmia tai syventää niitä tuomatta itse asiaan ratkaisua.

Nuorten syrjäytymiseen johtaneet seikat ovat hyvin erilaisia ja siksi tarvitaan räätälöityä ohjausta ja tukea peruskoulun jälkeiset erilaisten opiskelumahdollisuuksien tueksi. Pakko ei poista syitä, joiden takia oppimiskyvyssä tai motivaatiossa on puutteita tai estä sitä, että peruskoulusta pinnataan tai opinnot keskeytetään.

Sarkomaa alleviivaa, että koulutustakuun tarkoitus ei ole säilöä eikä sulloa nuoria pakolla vuodeksi johonkin oppilaitokseen. Ei riitä, että kaikille nuorille voidaan tarjota koulutuspaikka. Kunnianhimoinen tavoite tulee olla, että koulutus suoritetaan loppuun ja että tutkinnon suorittaneilla on sellaista osaamista ja ammattitaitoa, jota työelämässä tarvitaan. Tämä on tärkeää nuorten itsensä kannalta. Yhtä lailla tämä on välttämätöntä, jotta talouden kilpailukykyä voidaan vahvistaa ja sitä kautta tukea uusien yritysten ja työpaikkojen syntymistä.

Tietenkin lähtökohta on se, että koulutuspaikkoja on riittävästi ja tästä hallituksen on tehtävä elokuun budjettiriihessä päätökset, vaatii Sarkomaa. Etenkin Metropolialueella on välttämätöntä lisätä ammatillisen koulutuksen tarjontaa. Myös uusia työelämälähtöisiä ja joustavia opiskelu ja oppimismahdollisuuksia tarvitaan. Oppisopimusta on kehitettävä nuorille sopivaksi ja sellaiseksi, että se kannustaa ja mahdollistaa yrittäjät sitä tarjoamaan.

Oppivelvollisuuden venyttämispuheiden sijaan on voimavarat suunnattava oppimisongelmien varhaiseen havaitsemiseen ja ennaltaehkäisyyn sekä opetuksen, oppilaanohjauksen ja oppilashuollon kuntoon laittamiseen. Perusta jatko-opintoihin ja elinikäiseen oppimiseen luodaan varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa. Sarkomaa muistuttaa, että joustava perusopetus ja ammattistartti ovat jo olemassa olevia ja toimivia apuja, jota kannattaa ja pitää käyttää.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Tiedote 10.8.2013

Kokoomuksen Sarkomaa ja Toivakka: Soteen mallia Ruotsista

Kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Lenita Toivakka toivottavat tervetulleeksi ministeri Risikon puheenvuoron siitä, että soteuudistuksessa siirrytään keskusteluun palveluiden rahoituksesta ja saatavuudesta.

Edustajat ehdottavat, että Suomessa katsottaisiin Ruotsin mallia (Vård val ja Fritt val -lainsäädänöt) ja kehitettäisiin siitä Suomeen sopiva ratkaisu, jossa raha liikkuisi potilaan mukana. Kansanedustajat vaativat päätöksiä asian edistämiseksi jo elokuun budjettiriihessä.

“Ehdotus on juuri sellainen rakenteellinen uudistus, jota tarvitsemme hyvinvointipalveluiden pelastamiseksi. Samalla uudistamme palvelujärjestelmää niin, että siirrymme organisaatiokeskeisyydestä ihmiskeskeisyyteen”, edustajat painottavat.

He muistuttavat, että valmisteilla olevassa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa rahoitusratkaisut ovat vielä auki. Lisäpaineita rahoituksen uudistukselle tuo myös vuonna 2014 voimaan tuleva vapaa hakeutuminen hoidon piiriin sekä EU:n potilasdirektiivi.

Ruotsissa laatuvaatimukset täyttävät palveluntarjoajat voivat toimia järjestelmässä, mutta valinta on aina potilaan. Järjestelmän toimivuuden turvaa se, että toimijoiden lainmukaisuutta ja laatua valvotaan tarkasti ja laatutiedot ovat julkisia. Järjestelmä ei myöskään erottele julkista, kolmatta ja yksityistä sektoria, vaan ne toimivat tasavertaisina palvelun tuottajina.

“Ruotsissa saadut kokemukset ovat ällistyttävän hyviä, meillä ei ole varaa sivuuttaa niitä”, edustajat painottavat. Edustajat ehdottavat, että mallia pilotoitaisiin perusterveydenhuollossa ensin esimerkiksi metropolialueella ja muuallakin, missä halukkuutta löytyy.

“Tavoitteena tulee kuitekin olla mallin vakinaistaminen koko maahan, mihin Ruotsissakin onnistuneen kokeilun pohjalta päädyttiin”, Toivakka ja Sarkomaa päättävät.

Lisätedot:
Sari Sarkomaa 050 511 3033
Lenita Toivakka 050 512 2928