Kategoria: Tiedotteet

Tiedote 5.6.2013

Kokoomuksen kansanedustaja ja Opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa pitää tärkeänä, että kaikki lapset osallistuisivat esiopetukseen. Säännöllinen ja laadukas esiopetus takaa hyvän alun lapsen oppimiselle ja kehittymiselle.

Opetus- ja kulttuuriministeriön selvityshenkilöt luovuttivat esiopetusta koskevan raportin tänään opetusministeri Kiurulle. Selvityshenkilöt esittävät, että 6-vuotiaiden esiopetus muutetaan velvoittavaksi ja koko ikäluokkaa koskevaksi.

”Selvitys on todella tervetullut. Varhaiskasvatuksesta alkava pedagoginen jatkumo koulun maailmaan luo perustan lapsen tasapainoiselle kasvulle ja kehitykselle. Esiopetuksen velvoittavuus on hyvä keino varmistaa koko ikäluokan osallistuminen varhaiskasvatukseen. Esiopetusvaiheessa opittavat asiat ovat perustaitoja, joita ei voi nopeasti kiriä kiinni myöhemmin”, toteaa Sarkomaa.

”Esiopetuksessa on kyse myös koulutuksellisesta tasa-arvosta, syrjäytymisen ehkäisystä ja lasten varhaisesta tukemisesta. Tukemalla lasta mahdollisimman varhaisessa vaiheessa voidaan kitkeä eroja oppimistuloksissa. Esiopetus tuo vanhemmille tukea kasvatukseen.”

Vaikka esiopetuksen osallistumisaste on jo nyt korkea, tällä hetkellä joka ikäluokasta arviolta 2-3 % jää siitä paitsi. Joustava opinpolku ja lapsilähtöinen pedagogiikka varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja koulun kytköskohdassa on kaikkien lasten etu. Esiopetuksen velvoittavuus on viisasta säätää samalla kun yli 40 vuotta vanha päivähoitolaki uudistetaan varhaiskasvatuslaiksi.

Sarkomaa painottaa, että esiopetuksen kehittämisessä on ensisijaista varmistaa laatu. Laadukkaan esiopetuksen paras tae on opettajakunnan pedagoginen osaaminen. Laadukas esiopetus perustuu joustaviin ja toiminnallisiin työtapoihin joiden keskiössä on lasten leikkiminen.

”Lastentarhanopettajia on oltava riittävästi. Eduskunta on eri yhteyksissä tuonut esille huolensa lastentarhanopettajakoulutuksen riittävyydestä. Erityisen suuri pula lastentarhanopettajista on Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla. Oli välttämätöntä, että olemme eduskunnassa jo kahtena vuonna lisänneet budjettiin voimavaroja yliopistolliseen lastentarhanopettajakoulutukseen”, sanoo Sarkomaa.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Tiedote 4.6.2013

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää välttämättömänä, että uuteen varhaiskasvatuslakiin kirjataan selkeästi lapsen jokapäiväinen oikeus riittävään liikuntaan ja leikkiin. Tällä hetkellä päiväkodit ovat monin tavoin erilaisia: joissain liikutaan paljon, toisissa ei niinkään. Sarkomaan mukaan vain sitovilla valtakunnallisilla varhaiskasvatussuunnitelman perusteilla voidaan varmistaa se, että liikuntamyönteinen toimintakulttuuri ja riittävä liikunta on osa kaikkien lasten päivähoidon arkea. Sarkomaa painottaa, että varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden on jatkossa oltava suosituksen sijaan velvoittavia samalla tavalla kuin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet.

Reipasta terveyttä edistävää liikuntaa on päiväkodissa puoleen päivään mennessä vain keskimäärin 24 minuuttia. Helsingin yliopistossa tehdyn tutkimuksen tulos on otettava vakavasti. Päiväkodeissa on tietenkin eroja, mutta jos liikuntaa on edes saman verran iltapäivällä, ei päivittäinen määrä ole kummoinen. Varsinkaan jos lapsi ei liiku päivähoidon ulkopuolella.

”Tutkimus todistaa karulla tavalla tiedossa olleen pienten lasten liikkumattomuuden. Se on todellinen kansanterveydellinen aikapommi, jonka purkaminen on priorisoitava hyvinvointipolitiikkamme kärkeen. Liikkumattomuutta on kitkettävä lasten jokapäiväisessä arjessa, niin kotona kuin päivähoidossa”, sanoo Sarkomaa. ”Moni lapsi viettää ison osan hereilläoloajasta päiväkodissa ja siksi varhaiskasvatuksen rooli on kodin ohella merkittävä.”

”Yli 40 vuotta vanhan päivähoitolain uudistaminen varhaiskasvatuslaiksi on mittava mahdollisuus lasten liikunnan lisäämisessä”, Sarkomaa jatkaa.

”Lapsi on luotu liikkumaan ja leikkimään. Liikunnassa ei ole vain ylipainon kitkemisestä. Leikkiminen ja riittävä liikunta tukevat oppimista ja ovat aivan perusedellytyksiä lasten kehitykselle, terveydelle ja hyvinvoinnille”, muistuttaa Sarkomaa.

Myös OECD on aivan oikein muistuttanut Suomea, että kasvaneiden terveyserojemme kaventaminen vaatii nykyistä enemmän tehoa sairauksien ehkäisyyn ja terveellisten elintapojen edistämiseen erityisesti lapsilla.

Olennaista on kannustaa lapsia terveellisiin elämäntapoihin jo pienestä pitäen, sillä liikuntatottumukset opitaan varhain. Tutkimusten mukaan jo kolmen vuoden iässä fyysisen aktiivisuuden määrä ja elämäntapa alkavat muodostua. Liikkumattomuus näyttää olevan erityisen pysyvä elämäntapa.

”Meillä vanhemmilla on tietenkin päävastuu siitä, että autamme lapsia löytämään liikunnan ilon ja ottamaan sen tärkeäksi osaksi jokapäiväistä elämää. Liikunta tarjoaa ilon, leikin ja riemun lähteen lapsille ja tukee monin tavoin koko perheen arkea ja hyvää elämänlaatua”, sanoo Sarkomaa.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

31.5.2013 Tiedote

Kevätjuhlat tuovat tullessaan iloa, mutta myös paljon pohdintaa koulujemme ja päiväkotiemme perinteistä. Taas tänä keväänä ovat monet miettineet, voiko suvivirttä laulaa päiväkodin tai koulun juhlissa.

Kokoomuksen kansanedustaja ja opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa muistuttaa, että suvivirren laulaminen kevätjuhlassa kuuluu suomalaisten koulujen juhlaperinteisiin ja on osa kulttuuriamme. Omien perinteiden säilyttäminen ja arvostaminen on osa päiväkotien ja koulujen toimintaa. On tärkeää, että kevätjuhlissa voi laulaa ja lauletaan perinteisiä lauluja, myös suvivirren.

Sarkomaa muistuttaa, että eduskunnan perustuslakivaliokunta on tähdentänyt, kevät- ja joulujuhlatraditioiden olevan osa suomalaista kulttuuria. Virren johdosta ei juhlaa voida pitää uskonnon harjoittamiseksi katsottavana tilaisuutena.

Tietenkin koulut ja päiväkodit itse päättävät juhlista, mutta ei ole mitään syytä siihen, että perinteitä pitäisi muuttaa. Päinvastoin globaalissa ja aina monikulttuurisemmassa maailmassa omien juurien ja perinteiden vaaliminen on vahvuus. Oman kulttuurin ja uskonnon tunteminen sekä ymmärtäminen auttaa muiden kulttuurien ja uskontojen ymmärtämisessä. Kun kunnioitamme ja vaalimme omaa kulttuuriamme, voimme odottaa sille myös muiden kunnioitusta

"Erilaisuuden kohtaaminen ja myös oman uskonnon sekä kulttuurin käsitteleminen on haastava tehtävä. Siksi Opetushallitus on vuonna 2006 ohjeistanut (www.edu.fi) kaikkia kouluja toimimaan tässä tehtävässä niin, että kaikilla on oikeus kohdata ja oppia omaa uskontoa ja kulttuuria. Ohjeistuksiin kuuluu myös periaatteet siitä, miten taataan uskonnonvapaus kouluissa ja oppilaitoksissa. Ohjeistus antaa perustan sille, miten maamme perinteet ja uskonnonvapaus sovitetaan arkityössä yhteen. Päätökset tehdään tietenkin kussakin koulussa ja päiväkodissa", päättää Sarkomaa.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Tiedote 25.5.2013

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa onnittelee opetusministeri Kiurua (sd) uudesta ja tärkeästä salkusta. Sarkomaa innostaa tuoretta opetusministeriä tarttumaan kiusaamisen kitkemiseen päiväkodeista. Sarkomaa ehdottaa, että kiusaamisen vastainen KiVa koulu -hanke laajennettaisiin varhaiskasvatukseen KiVa päiväkoti-toiminnaksi. Tutkimukset osoittavat, että kiusaamiseen on puututtava mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja ennaltaehkäisevästi. Sarkomaa pitää välttämättömänä, että kiusaamisessa nollatoleranssi otetaan tavoitteeksi myös päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa.

”Nyt kun varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus on siirretty opetus- ja kulttuuriministeriöön, on tärkeää laajentaa myös kiusaamisen kitkeminen varhaiseen vaiheeseen KiVa päiväkoti- hankkeella. Sen minkä kotona ja päivähoidossa oppii, sen koulussa taitaa”, sanoo Sarkomaa.

Toimiessaan opetusministerinä Sarkomaa laajensi opetusministeriön rahoittamaa KiVa koulu -hanketta. Tavoitteena on kitkeä ja ehkäistä koulukiusaamista luomalla konkreettisia työkaluja opettajien, oppilaiden ja vanhempien käyttöön jokaiseen peruskouluun. Samanlaisia välineitä tarvitaan päiväkodeissa ja varhaiskasvatuksessa. KiVa-koulun tulokset ovat olleet kansainvälisestikin merkittäviä: kiusatuksi joutumisen ja toisten kiusaamisen on todettu vähentyneen merkittävästi ohjelmaa toteuttaneissa kouluissa.

Viimeksi julkisuudessa puhunut Helsingin yliopiston tutkija Laura Repo on korostanut, että kiusaaminen on opittu käyttäytymismalli. Hänen mielestään aikuisen tulisi olla mukana leikeissä. On hyvä pureutua kiusaamisongelmaan jo varhaisessa vaiheessa päivähoidossa, ettei kiusaaminen ole tapa joka siirtyy mukana koulun aloittaessa. Kiusaaminen on vakava ongelma lapsille ja nuorille, joka näkyy myös kouluterveyskyselyn tuloksissa.

Kiusaaminen ilmenee päiväkodeissa mm. fyysisenä väkivaltana, haukkumisena ja vallankäyttönä. Kiusaamiseen puuttuminen ja sen ehkäisy on välttämätöntä lapsen kehitykselle ja hyvinvoinnille, oli kyse sitten kiusatusta, kiusaajasta tai sivustakatsojille.

"Lasten on voitava luottaa siihen, että kaikesta kiusaamisesta uskaltaa puhua, ja että aikuiset aina auttavat eivätkä jätä lasta yksin. Kiusaamisen kitkemiseen tarvitaan lapsen koko lähiyhteisö", lisää Sarkomaa.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Tiedote 15.5.2013

Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja Sari Sarkomaa puhui Turussa Terve SOS -päivillä tänään otsikolla "Lapset ja nuoret valtiovallan erityissuojeluksessa”. Sarkomaa esitti huolen siitä, että Suomessa lasten hyvinvoinnista on aivan liian vähän ajantasaista ja sirpaleisesti saatuvilla olevaa tietoa. Tämä ammottava aukko on korjattava.

Sarkomaa pitää tärkeänä, että kouluterveyskysely ulotettaisiin myös alakoululaisiin ja neuvoloissa toteutettaisiin neuvolakysely. ”Tämä on välttämätöntä, jotta oikeasti tietäisimme, miten lapset voivat ja voisimme arvioida toimiemme vaikuttavuutta. Voimavarojen oikean kohdentamisen edellytys on se, että päätöksenteko perustuu tietoon”, sanoo Sarkomaa.

Sarkomaa nosti puheessaan esille sen, että lasten pahoinvointi musertaa hyvinvointiamme vakavammin kuin kansantalouden kestävyysvaje. Suurin osa lapsista ja nuorista voi hyvin, ehkä paremmin kuin koskaan, mutta kasvava joukko voi yhä huonommin. Lasten pahoinvoinnin kitkeminen ja ehkäiseminen on asia, johon meidän on pysähdyttävä.

Sarkomaa on tyytyväinen siitä, että myös valtiovarainministeri Urpilaisen asettamien selvityshenkilöiden tuoreessa ”Enemmän ongelmien ehkäisyä, vähemmän korjailua?” – raportissa nostetaan esille se, että olisi aika tehdä kokonaisratkaisu siitä, miten lasten hyvinvointia, ongelmia ja niiden kanssa tehtävää työtä kuvataan kansallisella ja kunnallisella tasolla.

Sarkomaa pitää hyvänä, että raportissa painotettiin, että tiedon sirpaleista ei itsestään synny kumuloituvaa tietopohjaa, eikä tieto parhaista käytännöistä leviä itsestään. Tarvitaan kansallista ohjausta. Olemassa olevaa tietoa tulee käyttää kehittämään perhepolitiikan osa-alueita niin, että käyttöön otetaan tehokkaimmat toimenpiteet.

Sarkomaa muistuttaa, että hallitusohjelmassa on luvattu, että tiedolla johtamista vahvistetaan lasten hyvinvoinnin kansallisia indikaattoreita kehittämällä. Sarkomaa toivoo, että Urpilaisen tilaama raportti on valtioneuvoston piirissä myös luettu ja että sen pohjalta ryhdytään toimiin.

Indikaattoritietoja pitäisi olla eriteltynä esimerkiksi lapsen perheen rakenteen, vanhempien sosioekonomisen taustan ym. mukaan, jotta saamme esiin hyvinvoinnin kehityksen sisäisiä eroja. Suomessa tarvitaan lasten hyvinvointi-indikaattorit -verkkopalvelua, jossa tiedot olisivat kootusti ja kaikkien saatuvilla. Lasten hyvinvoinnin kansallisia indikaattoreita valmistelleen työryhmän ehdotus on hyvä pohja. Indikaattoripalvelu voitaisiin toteuttaa lapsiasiavaltuutetun toimiston tai THL:n verkkosivujen yhteyteen. Ruotsissa vastaava verkkopalvelu on sujuvasti toiminnassa.

”Eriarvoistuminen kasvaa; meillä on perheitä, joissa ollaan valmiita tekemään lasten eteen kaikki mahdollinen ja toisaalta perheitä, joissa lapsen perusasioista ei kyetä huolehtimaan. Ydinkysymys on, miten näitä perheitä osaisimme auttaa oikein ja ajoissa”, sanoo Sarkomaa.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Tiedote 11.05.2013

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuslinjauksissa on sovittu, että metropolialueelle tulee erityisratkaisu. Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja Sari Sarkomaa on esittänyt, että osana erillisratkaisua metropolialueella kokeiltaisiin perusterveydenhuollossa Ruotsin mallin tyyppistä rahoitusratkaisua, jossa rahaa seuraa potilasta. Sarkomaa on ilahtunut, että Helsinki on ilmoittanut halukkuutensa mukaan pilottiin. Sarkomaa toivoo, että muissakin metropolialueen kunnissa olisi tähän innostusta.

Ruotsin kaltaisen raha seuraa potilasta mallin painavin perustelu on se, että se on lisännyt hoitoon pääsyn tasa-arvoa. Ruotsissa 93 % hoitoa tarvitsevista pääsee lääkärille viikon sisällä. Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa painopiste on aidosti saatava peruspalveluihin. Terveysasemille on päästävä ilman pitkiä odotusaikoja. Hoitojonot ja terveyserot tulevat kalliiksi. Tehdyt hallinnolliset sote-linjaukset kaipaavat rinnalleen lisäpäätöksiä, jotta pitkät hoitojonot saada purettua ja ihmisten pallottelusta päästään.

Sarkomaa jätti 3.5. kirjallisen kysymyksen (KK 362/2013), jossa hän kysyy aiotaanko "raha seuraa potilasta" -mallia pilotoida perusterveydenhuollossa ensin metropolialueella. Sarkomaa kysyi myös mihin toimiin hallitus ryhtyy, jotta sosiaali- ja terveysministeriö selvittää Ruotsin kaltaisen mallin, jossa potilaan valinta ratkaisee rahoituksen kohdentumisen ja "raha seuraa potilasta", käyttöönoton mahdollisuudet Suomessa. Vielä kysymykseen ei ole tullut vastausta mutta Sarkomaa toivoo, että torstain eduskunnan sote-keskustelussa sosiaali- ja terveysministerit näyttäisivät Sarkomaan kirjallisessa kysymyksessä perustelluille ehdotuksille vihreää valoa.

Ruotsissa uudistus on mahdollistanut sen, että perusterveydenhuollossa on saatu samalla rahalla enemmän. Palveluntuottajia kannustetaan hoitamaan potilas laadukkaasti ja ehkäisevää työotetta käyttäen. Uudistuksen myötä tuottavuus on kasvanut samalla, kun hoitoon pääsy on parantunut. Esimerkiksi potilasvalitukset ovat vähentyneet ja yksikköjen aukioloajat ovat laajentuneet. Erityisen huomionarvoista on se, että erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välistä rajaa on onnistuttu siirtämään perustason suuntaan. Sarkomaan johtama valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaosto kävi viime kesänä Ruotsissa malliin tutustumassa.

Sarkomaa muistuttaa, että valmisteilla olevassa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa ovat rahoitusratkaisut vielä avoinna. Lisäpaineita rahoituksen uudistukselle tuo se, että terveydenhuoltolaki tulee voimaan asteittain niin, että vuonna 2014 kaikilla Suomessa asuvilla on oikeus valita terveyskeskuksensa ja sairaalansa. Samoin uusi EU:n potilasdirektiivi vaatii Suomelta kestävää ratkaisua.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Tiedote 05.05.2013

Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja Sari Sarkomaa kiirehtii hallitusohjelmassa luvattua ikäihmisten palveluasumismaksujen korjausesitystä.

Asiakasmaksukäytännöt ovat vaikeaselkoisia ja kirjavia. Kuntien ja hoitopaikkojen välillä on suuria eroja, koska palveluasumisen asiakasmaksujen erityissäännökset puuttuvat asiakasmaksulaista. Sen sijaan ympärivuorokautisessa laitoshoidossa perittävä asiamaksu on tarkkaan säädelty.

“Nyt asumisen palvelumaksut ohjaavat monessa tapauksessa laitoshoitoon. Se on  täysin valitun senioripolitiikan vastaista."

Sarkomaa muistuttaa peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsonia (sdp) siitä, että maksu-uudistus olisi välttämätöntä saada voimaan yhtäaikaisesti heinäkuussa voimaan tulevan vanhuspalvelulain kanssa.

Sarkomaa toteaa, että maksupolitiikan on tuettava vanhuspalvelulain tavoitteiden toteutumista. Pian voimaan tulevan vanhuspalvelulain mukaan iäkkään henkilön pitkäaikainen hoito ja huolenpito on järjestettävä ensisijaisesti hänen yksityiskotiinsa tai muuhun kodinomaiseen asuinpaikkaansa. Pitkäaikainen hoito ja huolenpito voidaan toteuttaa laitoshoitona vain, jos siihen on lääketieteelliset perusteet.

"Asiakasmaksuissa olevan räikeän puutteen korjaaminen ja määräytymisperusteiden yhtenäistäminen on  tehtävä myös ikäihmisten tasavertaisen kohtelun turvaamiseksi”, sanoo Sarkomaa. Lainsäädäntömuutos on välttämätön siksi, että se varmistaa palveluasumisen maksutietojen läpinäkyvyyden ja verrattavuuden. Tämä on tärkeää silloin, kun ikäihmiset tekevät asumisratkaisujaan. Nyt palveluja tarvitsevat ovat monesti täysin tietämättömiä millaisia maksuja joutuvat maksamaan ja useat joutuneet yllättäen taloudellisesti kestämättömään tilanteeseen.

"Palvelumaksuperusteet on säädettävä siten, että myös tehostettua palveluasumista käyttävät saavat ns. vähimmäiskäyttövaran, joka on säädettynä laitoshoitoa koskeviin maksuihin. Tämä suojaosuus varmistaa, että palveluasumisesta aiheutuvien menojen, kuten asumisen kustannuksen, hoito- ja palvelumaksujen ja aterioiden jälkeen jää asiakkaan käteen vielä rahaa”, toteaa Sarkomaa.

”Sosiaali- ja terveysministeriössä on meneillään poikkeuksellisen mittavia uudistuksia ja valmisteluresurssit ovat äärirajoilla. On tärkeää, että hallitus huolehtii myös riittävistä voimavaroista maksu-uudistuksen valmisteluun”, lisää Sarkomaa.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

1.5.2013
Ullanlinnanmäellä Kokoomuksen Nuorten Liiton vapputeltalla

Kokoomuksen kansanedustaja ja palkansaajavaltuuskunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa muistuttaa, että vappua juhlivat naisylioppilaat ovat yhä edelleen valmistumisensa jälkeen eriarvoisessa asemassa. Naisten syrjintä työmarkkinoilla jatkuu niin kauan kuin naisesta aiheutuu työnantajalle enemmän kustannuksia kuin miehestä. Sarkomaa velvoittaa työmarkkinakeskusjärjestöt ja Kataisen hallituksen ottamaan vastuun "äitiriskin", eli työelämän suurimman tasa-arvon häpeätahran ja yrittäjyyden jarrun poistamisesta.  Sarkomaa on pettynyt siitä, ettei hallituksen kehysselonteossa ole asiasta pihaustakaan. Sarkomaa muistuttaa, että hallitusohjelman kirjaus velvoittaa hallituksen ja vastaavan ministerin aktiivisesti hakemaan asiaan ratkaisuja niin, että vielä tämä eduskunta ehtii käsittelemään asiaa koskevat lait.

Sarkomaa on ehdottanut vanhempainvakuutusta keinoksi  ratkaista vanhemmuuden kustannusongelma. Tällä hetkellä vanhempainetuudet maksetaan sairausvakuutuksen kautta. Vanhemmuus ei kuitenkaan ole sairaus ja vanhempainetuudet myös määräytyvät eri tavalla kuin sairauspäivärahat. Itsenäinen vanhempainvakuutus toisi selkeästi esiin sen, millaisia kustannuksia vanhempainetuuksista työnantajalle ja palkansaajalle tulee. Vanhempainvakuutus mahdollistaa vanhemmuuden kustannusten jakamisen mutta myös rahoitusosuuksien muutoksen kuten valtiovallan osuuden vahvistamisen.

Vanhemmuuden kustannuksista aiheutuva "äitiriski" näkyy naisvaltaisten yritysten kannattavuudessa. Laskelmien mukaan yksi lapsi maksaa äidin työnantajalle yli 10 000 euroa. Vanhemmuuden kustannukset syövät kovalla tavalla naisvaltaisten alojen, kuten palvelu-, hoiva- ja hoitoalan yritysten kasvu- ja työllistämismahdollisuuksia. Tähän ei Suomella ole varaa. Tarvitsisimme kipeästi jokaisen työpaikan ja yrityksen.

"Raskaus ei ole työperäinen sairaus, eikä mikään muukaan työstä aiheutuva kustannus. Ei ole mitään järkevää syytä sille, miksi nimenomaan naisten työnantajien pitäisi kantaa suurin vastuu vanhemmuuden kustannuksista”, sanoo Sarkomaa.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Tiedote 27.4.2013

Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja Sari Sarkomaa kannustaa kuntalain uudistuksessa kehittämään kuntien välineitä palveluiden parantamiseksi sekä kiirehtimään niiden käyttöönottoa. Sarkomaa pitää tärkeänä, että kuntalain uudistuksessa lakiin säädettäisiin kunnille vahvempi kannuste ja jopa velvoite laatia palvelustrategia. Myös palvelualoite on saatava Sarkomaan mukaan kuntien agendalle. Sarkomaa puhui asiasta tänään valtakunnallisilla fysioterapia- ja kuntoutuspäivillä Tampereella.

Hallitusohjelmaan on kirjattu: Kuntien tulee laatia palvelustrategia, johon sisältyvät kunnan järjestämisvastuulla olevat palvelut sekä palvelut, jotka kunta on ottanut järjestettäväkseen.

- Vaikka hallitusohjelman linja on selkeä, on pallo kunnissa. Kunnat voivat itse katsoa miten palvelustrategian tekevät. Fiksuinta se on tehdä osana kunnan koko strategiaa. Olennaista on, että se on käytössä joka kunnassa. Palvelustrategia on ikääntyvän Suomen tärkeä väline erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisen ja kehittämisen kannalta, sanoo Sarkomaa.

- Palvelustrategia on tärkeä niin kunnan itse tuottamien palveluiden kehittämisen kuin yritysten kannalta. Jos ja kun haluamme oikeasti pitää kiinni palvelutuottajien moninaisuudesta, tarvitsemme palvelustrategian tuomaan ennakoitavuutta. Tämä on erityisen tärkeää pk-yrityksille. Strategian avulla eri toimijat löytävät oman paikkansa palvelujärjestelmässä ja yksityisen sekä kolmannen sektorin puolella on helpompi kehittää omia palveluita kysyntää vastaaviksi. Lähtökohtana pitää olla "julkinen järjestää - paras tuottaa”, Sarkomaa lisää.

Tuoreessa Sosiaalibarometrissa todetaan, että palvelustrategiat eivät toistaiseksi ole kehittyneet laajasti palvelutoiminnan ohjauksen ja suunnittelun välineiksi. Sarkomaa yhtyy Sosiaalibarometrin viestiin siitä, että palvelustrategioiden hyödyntäminen on olennaista palvelutoiminnan pitkäjänteisessä kehittämisessä. Parhaimmillaan palvelustrategia mahdollistaa kuntien ja muiden palveluntuottajien strategisia kehittämiskumppanuuksia. Palvelustrategia on hyvä väline laadullisten ja muiden kriteerien määrittämiselle omille ja muilta tuottajilta ostettaville palveluille.

- On hyvä oivaltaa, että kuntien ja yritysten yhteistyösuhteet ovat paitsi paikallistalouden toiminnan kulmakivi, myös suurelta osin hyödyntämätön innovaatiopotentiaali, lisää Sarkomaa.

Sarkomaan mukaan myös palvelualoite on tärkeä saada kunnissa käyttöön. Palvelualoitteessa yritys, yhteenliittymä tai yksityishenkilö voisi ehdottaa pystyvänsä tuottamaan kunnan tarjoaman palvelun edullisemmin tai paremmin kuin kunta. Tällöin kunnan pitäisi ottaa haaste vastaan ja verrata omaa palveluaan esitettyyn vaihtoehtoon.

- Palvelualoite kannustaisi perustamaan yrityksiä, jotka kehittäisivät julkisia palveluja. Palvelualoitemahdollisuuden myötä kuntien palveluiden järjestäminen tulisi läpinäkyvämmäksi ja kannustaisi palveluiden laadun kehittämiseen sekä yrittäjyyteen. Tästä hyötyvät kaikki kuntalaiset, toteaa Sarkomaa.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

26.4.2013 Tiedote

Tämänvuotinen Lapsen rinnalla -tunnustuspalkinto myönnettiin Leijonaemot ry:lle tänään Lapsimessuilla Helsingin Messukeskuksessa. Yhdistys edistää erityislasten vanhempien vertaistukitoimintaa. Palkinnon arvo on 5 000 euroa ja sen lahjoittaa Suomen Messusäätiö. Tunnustuspalkinnon saajan palkitsi messuilla kansanedustaja Sari Sarkomaa.

Leijonaemot ry on perustettu vuonna 2005. Yhdistyksen toiminnan tavoitteena on tukea erityislasten vanhempien jaksamista. Leijonaemot tarjoavat apua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa lapsen syntymän jälkeen. Lisäksi yhdistys edistää vanhempien sekä sosiaali- ja kasvatusalan ammattilaisten välistä vuorovaikutusta.

Leijonaemot järjestävät mm. vertaistukea tarjoavia viikonloppuleirejä sekä säännöllisesti kokoontuvia vertaistukiryhmiä. Toiminnan periaatteita ohjaavat kymmenen kultaista sääntöä, joihin kuuluvat mm. elämänmyönteisyys, kunnioitus ja erilaisuuden arvostaminen.

Vertaistuki lisää yhteisöllisyyttä ja jaksamista

Lapsen rinnalla -raadin mielestä Leijonaemot ry:n tekemä työ on erittäin tärkeää sekä vanhempien että lasten jaksamisen ja hyvinvoinnin kannalta. Raati arvostaa Leijonaemojen yhteisöllistä toimintaa ja ihmisläheistä vertaisaputukea.

– Leijonaemojen työ on arvokasta hyvän elämän kannalta. He tukevat erityislasten vanhempia ja samalla koko perhettä, toteaa Lapsen rinnalla -raadin jäsen, kansanedustaja Sari Sarkomaa.

Leijonaemot tarjoavat monenlaista toimintaa, jota kautta erityislasten vanhemmat pääsevät tutustumaan toisiinsa. Tuen myötä mahdollistuu jaksavien aikuisten läsnäolo vaikeasta elämäntilanteesta huolimatta.

– Keskitymme erityisesti vanhempien hyvinvointiin ja jaksamiseen. Näin hyvinvointi heijastuu myös koko perheeseen, erityislapsiin ja sisaruksiin. Tavoitteenamme on tarjota mahdollisuuksia mukavien asioiden tekemiseen yhdessä vertaisten kanssa, kertoo Leijonaemot ry:n toiminnanjohtaja Janet Grundström.

Leijonaemojen toimintaan kuuluvat mm. erilaiset tapahtumat, vertaistukiryhmät, auttava puhelin, suljettu keskustelufoorumi netissä sekä tietoa tarjoava blogi.

Lapsen rinnalla -palkinto myönnettiin tänä vuonna kahdeksannen kerran. Tunnustuspalkinnon saajan valitsi raati, jossa olivat mukana kansanedustaja Sari Sarkomaa, toimittaja Suvi Ahola Helsingin Sanomista, lastenpsykiatri Jari Sinkkonen Pelastakaa Lapset ry:stä ja puheenjohtaja Jaana Toikkanen Uudenmaan lastenhoitoalan yhdistyksestä.

Lisätietoja:
Leijonaemot ry, toiminnanjohtaja Janet Grundström, janet@leijonaemot.fi, p. 040 4877209
Suomen Messut, tiedottaja Antti Karjunen, antti.karjunen@finnexpo.fi, p. 050 574 3444

Joka vuosi järjestettävä Lapsimessut Helsingin Messukeskuksessa kattaa vuodet odotuksesta esikouluun. Lapsimessut avoinna 26.–28.4.2013. www.lapsimessut.fi