Siirry sisältöön

Lehdistötiedote 12.04.2011

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa napauttaa keskustaa blogissaan siitä, että terveydenhuollon rakenneuudistus siirtyi seuraavalle hallitukselle. Keskustan roikkuminen vanhoissa rakenteissa kampitti ihmisten kannalta välttämättömän uudistuksen. Terveydenhuolto käy kalliiksi, jos se perustuu piteneviin jonoihin.

"Selvityksiä ja työryhmiä on nähty riittävästi. Terveydenhuollon rakenteista, rahoituksesta ja järjestämisvastuista on ehdottomasti sovittava heti vaalien jälkeisissä hallitusneuvotteluissa. Terveyspalveluiden käyttäjien, terveydenhuollon henkilöstön kuin veronmaksajienkaan kannalta ei ole varaa enää odotella", Sarkomaa huomauttaa.

Nykyisen hallituksen keskeisenä tavoitteena oli kansanterveys- ja erikoissairaanhoitolain korvaaminen terveydenhuoltolailla. Sopua ei rakenteista saatu, joten uusi vappuna voimaan astuva terveydenhuoltolaki säädettiin ainoastaan sisällöistä.

"Lähtökohta on se, että terveydenhuolto on järjestettävä nykyistä suuremmilla väestöpohjilla. Pirstoutunut kuntakenttä yhteistyöviidakkoineen ei ole kenenkään etu. Kaikki tiet vievät kuntaremonttiin. Ensi vaalikaudella siitä ei voi livistää enää kukaan, ei edes keskusta", Sarkomaa kirjoittaa.

Perustana on oltava julkisen vallan vastuulla oleva ja pääosin verovaroin rahoitettu terveydenhuolto. Usein keinotekoisen vastakkainasettelun sijaan on rakennettava avointa ja toimivaa kumppanuutta. Julkisen sektorin täydentäjäksi ja kirittäjäksi tarvitaan yrityksiä ja kolmatta sektoria. Tarvitaan toimia, jotta terveyspalvelumarkkinoilla toimivilla olisi nykyistä yhdenmukaisemmat toimintaolosuhteet. Kuntien on kehitettävä omaa osaamistaan palveluiden tuottajina ja tilaajina niin, että palveluita osataan hankkia sieltä, mistä se on tarkoituksenmukaista, laadukasta ja kustannustehokasta.

Valinnanvapaus on yksi toimiva keino tehdä terveyspalveluista parempia. Uusi terveydenhuoltolaki ottaa valinnaisuudessa hyviä askelia eteenpäin. Uudistettu palvelusetelilainsäädäntö on mittava mahdollisuus. Suurimmat esteet ovat kuntapäättäjien asenteissa ja osin myös osaamisessa. Palveluja tarvitsevien ja jonottavien ihmisten kannalta on olennaista, että nämä esteet onnistutaan ylittämään. Vaikka palveluseteli ja yksityisten palveluiden Kela-korvaus voidaan nähdä toistensa haastajina, on niillä molemmilla paikkansa. Kela-korvauksen poistamisen sijaan onkin viisasta pohtia Kela-korvauksen kehittämistä.

Työterveyshuolto on työurien ja työhyvinvoinnin kannalta vaikuttava tekijä. Puheet työterveyshuollon voimavarojen siirtämisestä perusterveydenhuollon pelastamiseksi ovat tyrmistyttäviä. Kehittämisen painopisteinä perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto ovat keskeisiä. Molemmissa painopiste on laitettava terveydenedistämiseen ja ennaltaehkäisyyn. Ihmisille on luotava tasavertaisia mahdollisuuksia tehdä terveyttä edistäviä valintoja omassa elämässään.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Lehdistötiedote 09.04.2011

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää välttämättömänä, että puheenjohtaja Kataisen ehdottaman laajan työllisyyssopimuksen yhteydessä sovitaan työantajille vanhemmuudesta aiheutuvien kustannusten tasaamisesta ja sen mahdollistavasta uudesta vanhempainvakuutuksesta. Samassa yhteydessä on sitouduttava hyvän ja perheystävällisen sekä tasa-arvoisen työelämän rakentamisen pelisääntöihin.

Tällä hetkellä vanhempainetuudet maksetaan sairausvakuutuksen kautta. Vanhemmuus ei kuitenkaan ole sairaus ja vanhempainetuudet myös määräytyvät eri tavalla kuin sairauspäivärahat. Itsenäinen vanhempainvakuutus toisi selkeästi esiin sen, millaisia kustannuksia vanhempainetuuksista työnantajalle ja palkansaajalle tulee. Vanhempainvakuutus mahdollistaa vanhemmuuden kustannusten jakamisen mutta myös rahoitusosuuksien muutoksen kuten valtiovallan osuuden vahvistamisen.

Useissa työehtosopimuksissa on säädetty työnantajan velvollisuus maksaa täyttä palkkaa äidille äitiysrahakauden ensimmäisen kolmen kuukauden ajan. Niin kauan kuin työnantaja ei saa tästä täyttä korvausta, naisen palkanneen työnantajan asema on heikompi suhteessa miehen palkanneeseen ja työantajien kustannukset sitä suuremmat, mitä parempi palkka naisella on. Naisvaltaisten alojen kustannuksia lisäävät paitsi äitien pidemmät vanhempainvapaat, myös epäsuorat kustannukset, kuten sijaisten rekrytointi sekä sairaan lapsen hoito

Vanhasen II ja Kiviniemen hallitusohjelmissa on selkeäsanaisesti luvattu edetä asiassa mutta lupaus jäi lunastamatta. On ikävää, että yksi naisten tasa-arvon, mutta myös yrittäjyyden edistämisen kannalta keskeisin asia jätettiin tälläkin vaalikaudella toteuttamatta.

Tulevan hallituksen on lopetettava vanhemmuuden kustannusasian pompottelu ja rohkeasti sanottava ääneen, että naisten syrjimistä työmarkkinoilla edistävät epäkohdat on korjattavaNiin kauan kuin naisesta aiheutuu työnantajalle enemmän kustannuksia kuin miehestä, jatkuu naisten syrjintä työmarkkinoilla. Vanhemmuuden kustannukset syövät naisvaltaisten yritysten kasvu- ja työllistämismahdollisuuksia. Tähän ei Suomella olisi varaa. Tarvitsisimme kipeästi jokaisen työpaikan ja yrityksen.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Lehdistötiedote 06.04.2011

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa ehdottaa maankäyttöön, asumiseen ja liikenteeseen liittyvien asioiden siirtämistä yhden ministeriön ja yhden ministerin alaisuuteen.

Nykyisessä liikenne- ja viestintäministeriössä (LVM) ja ympäristöministeriössä (YM) valmisteltavien MAL- asioiden eteenpäinvieminen olisi tehokkaampaa ja koordinoidumpaa, jos niistä vastaisi yksi taho. Tämä merkitsisi sitä, että liikenne- ja viestintäministeriötä sekä ympäristöministeriötä uudistettaisiin. Ministeriöuudistus on syytä ottaa tulevan hallituksen ohjelmaan.

Käsistä karkaavien asumiskustannusten ja yhdyskuntarakenteen hajautumisen kuriin saamiseksi ja metropolialueen suurten liikennehankkeiden toteuttamiseksi tarvitaan nykyistä tehokkaampia keinoja myös valtakunnan tasolla. Valtion suunnalla on erityisesti korostettu ja luotu painetta kunnalliselle puolelle, että näissä MAL-asioissa edetään. Kysymyksessä ei ole vain pääkaupunkiseudun talouden ja ihmisten arjen kannalta elämän ja kuoleman kysymys vaan koko Suomen etu.

Metropolialueen kilpailukyky ja elinvoima edellyttävät hyvin toimivaa ja ekotehokasta yhdyskuntarakennetta ja liikennejärjestelmää sekä tavallisten ihmisten saavutettavissa olevia kohtuuhintaisia asuntoja. Aktiivinen ja elinvoimainen metropoli toimii globaalitaloudessa koko maan kehityksen veturina ja luovuuden lähteenä. Metropolimme kilpailee maailman muiden metropolien kanssa. Saadaksemme Suomeen uutta liiketoimintaa, osaamista ja uusia menestystarinoita, on tulevan hallituksen uskallettava luoda tehokkaampia keinoja metropolialueen ydinongelmien ratkaisemiseen.

Kaavoituksen nopeuttamisessa sekä kohtuuhintaisten asuntojen rakentamisessa toimivien joukkoliikenneyhteyksien varrelle on kyse myös alueen ihmisten mahdollisuudesta asua omassa kotikaupungissaan ja siitä, että ihmisten arjesta tulee sujuvampaa ja ympäristön kannalta fiksumpaa.

Työ- ja elinkeinoministeriön luominen tällä hallituskaudella on osoitus siitä, että myös ministeriöt kaipaavat uudistamista.  Kolmesta korkeakoulusta muodostettu Aalto-yliopisto on metropolipolitiikkamme helmi. Juuri tällaista rajojen ylittämistä ja rohkeutta tiivistää yhteistyötä metropolialue ja koko Suomi tarvitsee. Tieteenalojen, politiikkasektoreiden, kuntien ja ministeriöiden rajat ovat ylitettävissä. Yhteistyö ja yhteenliittyminen synnyttävät lisäarvoa, joka on suurempi kuin osiensa summa.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Lehdistötiedote 01.04.2011

Kokoomuksen palkansaajavaltuuskunta julkisti kannanottonsa:

Hyvä ja perheystävällinen työelämä jokamiehenoikeudeksi

Kokoomuksen palkansaajavaltuuskunta on valmistellut kannanoton, joka sisältää 26 toimenpide-ehdotusta kohti hyvää ja perheystävällistä työelämää. Palkansaajavaltuuskunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa luovutti kannanoton tänään puolueen puheenjohtaja Jyrki Kataiselle.

- Kannanotolla haluamme nostaa esiin hyvän työelämän merkityksen. Työ on keskeinen hyvinvoinnin lähde niin yksilölle kuin koko yhteiskunnalle. Parempi työelämä on avain suomalaisten hyvinvoinnin turvaamiseen ja esimerkiksi kestävyysvajeen paikkaamiseen, Kokoomuksen palkansaajavaltuuskunnan
puheenjohtaja Sari Sarkomaa sanoo.

Kannanotossa korostetaan, että perheen ja työn yhteensovittaminen on jokavanhemmanoikeus. Paitsi, että Suomessa tarvitaan työtä ja työntekijöitä, tarvitaan myös lapsia ja heidän kanssaan aikaa viettäviä vanhempia. Työpaikoilla on otettava käyttöön tasa-arvoinen johtamiskulttuuri, johon kuuluu kannustava ja tasavertainen suhtautuminen sekä miesten että naisten työuriin ja isien ja äitien perhevapaisiin sekä vanhemmuuteen.          

- Esitämme, että vanhempainetuuksista muodostetaan oma vanhempainvakuutus, joka tuo vanhemmuuden kustannukset läpinäkyviksi ja mahdollistaa niiden tasaamista. Isyysvapaita uudistaisimme tekemällä isyysrahajaksosta joustavamman ja pidemmän. Jos isä käyttäisi kaksi viikkoa vanhempainvapaasta, isille tulisi yhteensä 11 viikon mittainen isyysvapaajakso. Tästä kolme viikkoa voisi edelleen käyttää äidin kanssa yhtä aikaa, mutta jos koko jakson käyttäisi vanhempainrahakauden päätteeksi, vauva olisi jo lähes vuoden ikäinen kun isyysrahakausi päättyisi. Tavoitteena on oltava vuosi vauvalle, Sarkomaa linjaa.

- Monilla vanhemmilla on kova huoli pienistä koululaisistaan, ja pitkät yksinäiset iltapäivät ovat riski lapsen suotuisalle kehitykselle. Esitämmekin, että jokaiselle eka- ja tokaluokkalaiselle taataan mahdollisuus iltapäivähoitoon. Kuntien saamia valtionosuuksia on nostettava kannusteeksi järjestää riittävä iltapäivähoito. Lisäksi esitämme osittaiseen hoitorahaan korotusta myös 1.-2. luokkalaisten vanhemmille 90 eurosta 120 euroon kuussa. Näin vanhempia tuettaisiin lyhentämään työpäivää heidän niin halutessaan ja perheen tilanteen sen mahdollistaessa, Sarkomaa sanoo.

Kokoomuksen palkansaajavaltuuskunta kannattaa puheenjohtaja Kataisen esittämää työllisyyssopimusta. Samassa yhteydessä on sitouduttava hyvän ja perheystävällisen sekä tasa-arvoisen työelämän rakentamisen pelisääntöihin.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa, p. 050 511 3033

Kokoomuksen palkansaajavaltuuskunnan kannanotto

Lehdistötiedote 27.03.2011

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa ihmettelee kuntaministeri Töllin ja keskustan kommentteja tuoreeseen kokoomuksen kuntakannanottoon. Keskustan asenne näyttää edelleen olevan, että mitään ei muuttaa saa. Keskustan näkemykset ovat iso uhka suomalaiselle hyvinvointiyhteiskunnalle. Kokoomuksen tavoite 100 -150 vahvasta peruskunnasta vapaaehtoisesti syntyvien liitoksien pohjalta, on perusteltu ja suomalaisten hyvinvoinnin kannalta välttämätön.

Tölli ja keskusta näyttävät asettavan kuntarajojen koskemattomuuden palveluiden saatavuuden edelle.  Vaikka muu maailma muuttuisi ympärillä, niin kuntarajoja ei saa muuttaa, ei vaikka hintana ovat heikot palvelut ja käsistä karkaavat kustannukset sekä valtava velkaantuminen, näyttää olevan keskustan ja Töllin näkemys. Tämä on erittäin huolestuttavaa puhetta, sanoo Sarkomaa.

Vakava tosiasia on että kunta- ja palvelurakenneuudistus ei ole edennyt niin nopeasti, kun hyvinvointiyhteiskunnan pelastamisen kannalta olisi pitänyt. Palveluiden järjestämisvastuu ei ole missään Euroopan maassa niin pirstaloitunut kuin Suomessa. Kuntia on yksikertaisesti liikaa. Uudistuksia tarvitaan niin pääkaupunkiseudulla kuin koko maassa. Me emme voi jatkaa nykyistä velkaantumistahtia. Seuraavan hallituksen on huolehdittava, että kunnilla on riittävästi sekä porkkanaa mutta myös keppiä kunta- ja palvelurakenteiden järkevöittämiseen. Osana tätä uudistusta on huolehdittava, että Helsinki ja pääkaupunkiseudun kunnat saavat pitää oikeudenmukaisemman osuuden omista verotuloistaan. Kuntarajoissa roikkumisen sijaan on keskityttävä elinvoimaisen elinkeinopolitiikan ja kustannustehokkaiden sekä laadukkaiden hyvinvointipalveluiden järjestämiseen.

Keskustan hellimälle ajatukselle luoda uutta välihallintoportaan maakuntahallintoa on sanottava ehdoton ei! Suomalaiset eivät tarvitse lisää byrokratiaa eivätkä veroja vaan parempia palveluja nykyistä kustannustehokkaammin tuotettuna. Peruspalveluiden järjestämisvastuu on oltava vahvoissa ja elinkelpoisissa kunnissa.

Kuntien vaakunoita ja kunnantaloja tärkeämpi asia on ihmisten peruspalvelut. On täysin varmaa, että esimerkiksi sairastuttuaan ja terveydenhuoltopalveluja tarvitessaan ihmisille ei ole niinkään tärkeää se, missä kuntaraja kulkee vaan se, että palvelun saa. Ja se pitää nyt vihdoin ja viimein ottaa myös valtiovallan ja kuntapäättäjien ehdottomaksi tavoitteeksi.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Lehdistötiedote 10.03.2011
 
Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa on pettynyt siihen, että vanhemmuuden kustannusten jakamisessa ei ole edetty.
 
Tänään raporttinsa luovuttaneen Aulan vanhempainvapaatyöryhmän lopputulos jäi osin torsoksi, koska työryhmä ei jatkoajasta huolimatta kyennyt esittämään yksimielistä mallia vanhemmuuden kustannusasian ratkaisemiseksi. Tämä on iso pettymys, sillä niin Vanhasen II, kuin Kiviniemen hallitusohjelmissa on selkeäsanaisesti luvattu edetä asiassa. Iso vaikutus asian ”hoitamatta jättämiseen” on sillä, että ministeri Hyssälä vitkutteli työryhmän perustamista ja lisäksi työryhmälle annettiin jatkoaikaa ja lupa työn venyttämiseen. On ikävää, että yksi naisten tasa-arvon, mutta myös yrittäjyyden edistämisen kannalta keskeisin asia priorisoitiin hallitusohjelmakirjauksista näin viimeiseksi ja siten estettiin asian edistyminen tämän hallituksen toimesta.
 
Vanhemmuuden kustannusasian pallottelu työryhmästä toiseen on lopetettava. Heti seuraavissa hallitusneuvotteluissa on sovittava miten vanhemmuuden kustannusten jakamisessa ja korvaamisessa edetään. Asiaa ei ratkaista pelkästään isiä kannustamalla.
 
"On välttämätöntä, että seuraava hallitus istuu alas yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa ja valmistelee viipymättä esitykset vanhemmuuden kustannusasian ratkaisemiseksi ja perhevapaajärjestelmän kehittämiseksi," vaatii Sarkomaa.
 
Seuraavan hallituksen on otettava asia oikeasti agendalle ja rohkeasti sanottava ääneen, että naisten syrjimistä työmarkkinoilla edistävät epäkohdat on korjattava.
 
Yhteisymmärryksen puutetta on perusteltu julkisuudessa sanomalla, että "työnantajat eivät halua lisämaksuja ja valtiontalous on kireällä".  Perustelu on käsittämätön. Joka tapauksessa kustannukset joku maksaa jo nyt ja se ”joku” on perhevapaita käyttävien naisten työnantajat. Maksumiehiä ovat myös naiset. Niin kauan kuin naisesta aiheutuu työnantajalle enemmän kustannuksia kuin miehestä, jatkuu naisten syrjintä työmarkkinoilla. Tämä näkyy ja tuntuu kovalla tavalla naisten palkassa sekä työsuhteissa pätkätöinä sekä esteinä edetä uralla.
 
Raskaus ei ole työperäinen sairaus, eikä mikään muukaan työstä aiheutuva kustannus. Ei ole mitään järkevää syytä sille, miksi nimenomaan naisten työnantajien pitäisi korvata vanhemmuuden kustannukset. Tilanne on täysin epäoikeudenmukainen ja kohtuuton.
 
Vanhemmuuden kustannuksista aiheutuva "äitiriski" näkyy naisvaltaisten yritysten kannattavuudessa. Vanhemmuuden kustannukset syövät kovalla tavalla naisvaltaisten yritysten kasvu- ja työllistämismahdollisuuksia. Tähän ei Suomella olisi varaa. Tarvitsisimme kipeästi jokaisen työpaikan ja yrityksen.
 
Vanhemmuuden kustannusten jakaminen on tehokas täsmätoimi harmaantuvassa ja taloustaantuman kourissa kamppailevassa Suomessa. Suomessa yrittäjistä naisia on vain 30 prosenttia. Me tarvitsemme naisvaltaisille aloille enemmän yrittäjiä ja yrittäjiä työnantajiksi sekä myös lisää lapsia. Kyse on tasa-arvon suurimman häpeätahran ja yrittäjyyden jarrun poistamisesta, mutta myös työllisyydestä ja yritysten tasapuolisista toimintamahdollisuuksista.
 
Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Lehdistötiedote
07.03.2011

Varhaiskasvatuksen hallintoa on yritetty siirtää sosiaali- ja terveysministeriöstä opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuuteen jo useamman vaalikauden ajan. Suomi on EU:n ainoa maa jossa varhaiskasvatuksen kehittäminen liitetään vielä sosiaalipalveluihin. Vuonna 1973 hyväksytty päivähoitolaki kaipaa kipeästi kokonaisuudistusta varhaiskasvatuslaiksi.

- Tällä hallituskaudella muutoksiin olisi ollut mahdollisuus, mutta Kiviniemen tultua pääministeriksi, hän torppasi nämä lasten kannalta tärkeät hankkeet. On todella ikävää, että tämäkin uudistus kariutui Keskustan sisäisiin kädenvääntöihin, Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa murehtii.

Sarkomaa painottaa, että päivähoito ei ole enää vain sosiaalitoimen osa, jolla mahdollistetaan vanhempien työssäkäynti, vaan keskeinen osa kasvatus- ja koulutuspolitiikkaa. Tutkijat ja asiantuntijat korostavat laadukkaan varhaiskasvatuksen merkitystä ihmisen hyvinvoinnissa, elinikäisessä oppimisessa ja kehityksessä.

Kokoomus oli täysin valmis viemään uudistusta eteenpäin tällä hallituskaudella. Monen keskustavaikuttajan asennoituminen varhaiskasvatukseen kielii kuitenkin karua kieltään. Kuntaministeri Tölli harmitteli hiljattain Helsingin Sanomissa (19.2.), että ei pitäisi liikaa säädellä sitä, kuka saa "opettaa leikkimistä" päiväkodissa.

Toivottavasti tämä "Töllin tölväisy" ja pääministeri Kiviniemen jarruttelu päivähoidon hallinnon kehittämisessä eivät kuvaa laajemminkin Keskustapuolueen näkemyksiä varhaiskasvatuksen kehittämisestä, Sarkomaa lisää.

- Tällainen ajattelu on todella harmillista lasten kannalta. Kaikki varhaiskasvatusalaan, lapsen kasvuun, kehitykseen ja oppimiseen liittyvät tutkimukset tukevat sitä, että opetus- ja kasvatustyön ammatillinen tieto ja osaaminen ovat päivähoidon ja varhaiskasvatuksen laadun tärkein tae, Sarkomaa toteaa.  Päiväkoteihin tarvitaan lisää yliopistollisen koulutuksen saaneita lastentarhanopettajia.

Tällä hallituskaudella on nähty muitakin tapauksia, joissa Keskusta on asettanut aluepolitiikan lasten edun edelle. Lapsiin panostamisen tulisi kuitenkin aina olla etusijalla. Siitä ei saa tinkiä, Sarkomaa korostaa.

Vaalien jälkeiseen hallitusohjelmaan on kirjattava selkeä päätös päivähoitolain uudistamisesta kokonaisuutena. "Tarvitsemme uuden lain alle kouluikäisten lasten varhaiskasvatuspalveluista", toteaa kansanedustaja Sari Sarkomaa. Ennen lain uudistamiseen ryhtymistä on päivähoito- ja varhaiskasvatuspalvelujen hallinto ja kehittäminen siirrettävä sosiaali- ja terveyssektorilta opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuuteen.

Lain taustaksi on selvitettävä päivähoito- ja varhaiskasvatuspalvelujen nykytila ja kehittämistarpeet. Varhaiskasvatuksen ja päivähoidon uudistaminen tulee tapahtua kiinteässä yhteydessä muun muassa yliopistojen varhaiskasvatustutkimuksen kanssa. Palvelujen järjestämisen ohella on otettava nykyistä vahvemmin esille varhaiskasvatuksen näkökulma. Myös niille lapsille, jotka eivät tarvitse päivähoitoa tulee olla tarjolla mahdollisuus osa-aikaisiin ja korkeatasoisiin pedagogisiin palveluihin.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Lehdistötiedote
06.03.2011

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa kysyy pääministeri Mari Kiviniemeltä, ovatko hän ja Keskusta oikeasti valmiita uhraamaan suomalaisten eläkkeetkin aluepolitiikan alttarilla? Suomalaisten on välttämätöntä tietää, onko Keskusta puolueena ehdottamassa suomalaiseen eläkepolitiikan kivijalkaan perustavanlaatuisia muutoksia. Onko keskusta lipeämässä siitä peruslinjasta, että suomalaisten eläkevarojen sijoittaminen tuottavasti ja turvallisesti on yhdessä sovittu ja ainoa tie turvata eläkkeet?

Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini ottaisi työeläkerahastot käyttöön maan liikenneverkon kohentamisessa. Soini teki ehdotuksensa eilisessä YLE:n Ykkösaamussa.  Pääministeri Mari Kiviniemi kiirehti kertomaan, että keskustalla on ollut perussuomalaisten kanssa samansuuntaisia ajatuksia eläkerahastojen käytöstä. Soini on tullut asiassa Keskustan linjoille, Kiviniemi tulkitsi.

Soini haluaisi sijoittaa eläkerahoja suomalaisiin liikenneväyliin ja kertoi sen vähentävän paineita valtion budjetissa. Soini jätti kuitenkin kertomatta, mikä vaikutus ehdotuksella toteutuessaan olisi suomalaisten eläkkeisiin. Ehdotus saattoi ensi kuulemalta kuulostaa lämmittävältä, mutta sen seurauksena voi olla kylmää kyytiä niin suomalaisille eläkkeensaajille kuin palkansaajille, joiden työn tekemiseen eläkejärjestelmä monelta osin vahvasti tukeutuu. Pääministeriltä on lupa odottaa, että ehdotuksen vaikutukset eläkejärjestelmäänkin kerrotaan avoimesti suomalaisille. Varsinkin kun Keskusta on pääministerin suulla kiirehtinyt idean äidiksi.

Idea siitä, että eläkeyhtiöt sijoittaisivat suomalaisiin väylähankkeisiin, ei ole uusi. Miksi sitä ei ole toteutettu, johtuu tietenkin sitä, että eläkevarojen sijoittamisella on vain yksi tavoite: sijoittaa tuottavasti ja turvallisesti. Aluepolitiikka ei kuulu eläkeyhtiöiden tehtäviin eikä vastuulle. Tästä periaatteesta on pidettävä tiukasti kiinni. Kysymys kuulukin pääministeri Kiviniemelle, onko Keskusta nyt perussuomalaisten vahvistuksella lipeämässä yhteisestä sopimuksesta ja valmis vaarantamaan työeläkejärjestelmän toimivuuden? 

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Lehdistötiedote
02.03.2011

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa ehdottaa kuntoutuksen lisäämistä kotitalousvähennyksen piiriin. Euroopan nopeimmin ikääntyvälle väestöllemme tarvitaan lisäkannusteita - ja mahdollisuuksia omasta jaksamisestaan ja fyysisestä kunnostaan huolehtimiseen niin, että kotona voisi asua ja toimintakyky säilyisi mahdollisimman pitkään. Tämä on välttämätöntä ennen kaikkea ikäihmisten elämänlaadun, mutta myös hoivapalveluiden riittävyyden sekä kansantalouden kestävyyden kannalta.

Esimerkiksi siivous ja omasta kodista huolehtiminen on kotitalousvähennyksen piirissä, mutta sen piirissä ei ole omasta kunnosta huolehtiminen. Tämä on selkeä epäkohta, joka olisi helppo korjata laajentamalla kotitalousvähennys koskemaan ainakin lääkinnällistä kuntoutusta, jota tuottavat toimiluvalla toimivat fysioterapia- ja toimintaterapiayritykset, sekä ammatinharjoittajayrittäjät. Näin myös fysioterapeutin tai toimintaterapeutin käynti olisi kotitalousvähennyksen piirissä.

Vanhuus ei ole sairaus, mutta ikääntymiseen liittyy fyysisen kunnon heikkenemistä. Mitä iäkkäämpi ihminen sitä todennäköisemmin tarvitsee hän tukea ja ohjausta liikuntaansa ja toimintakykynsä ylläpitämiseen.

Kotitalousvähennyksen laajentamisella kuntoutukseen voi olla monia säästövaikutuksia inhimillisen elämänlaadun edistämisen lisäksi. Ikääntyneiden ja huonokuntoisten kotona selviytymisen tukemisella voidaan siirtää laitoshoitoa.

Ikääntyneet käyvät usein terveyskeskuslääkärillä vain hakemassa lähetettä fysioterapiaan. Kotitalousvähennys ei edellytä sairautta eikä lääkärissä käyntiä, joten ikääntyneiden terveyskeskuskäyntien väheneminen pienentää kuntien terveydenhuollon kustannuksia. Mikä tärkeintä, kotitalousvähennys kannustaisi ennaltaehkäisevään kuntoutukseen, joka on aina tuloksellisintakin. Liikunta ja kuntoutus ovat ikäihmisille paras ennaltaehkäisevä lääke.

Kotitalousvähennyksen voisi tehdä myös ikääntyneen aikuiset lapset, jos nämä ostavat kuntoutuskäyntejä vanhemmilleen.

Yli 65-vuotiaat vaikeavammaiset henkilöt putoavat Kelan maksaman kuntoutuksen piiristä ja kunnat hyvin harvoin jatkavat kuntoutuksen maksamista. Kotitalousvähennys antaisi myös heille mahdollisuuden ostaa tarvitsemaansa kuntoutusta.

On sanomattakin selvää, että ikäihmisten toimintakyvyn ja liikunnan edistämiseen tarvitaan monia toimia. Erityisesti kuntien on kirittävä ikäihmisille sopivien liikunta- ja kuntoutusmahdollisuuksien lisäämisessä. Tähän työhön tarvitaan entistä vahvemmin mukaan myös kolmas sektori ja vapaaehtoistyö.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Lehdistötiedote
26.02.2011

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa hämmästelee SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilaisen veropuheita. Demarit ovat kovaan ääneen toitottaneet, että veronalennuksiin ei ole varaa ja ovat jopa väläytelleet lapsilisän poistamista jo vähän paremmin tienaavilta perheiltä. Nyt he ehdottavat lapsivähennyksen palauttamista verotukseen eli veronkevennystä. Vielä kummallisempi oli Urpilaisen perustelu: ”lapsilisien korottaminen on vaikeaa, joten lapsiperheitä voitaisiin tukea verovähennyksillä”. Tosiasia on, että niin lapsilisien korotus kuin verovähennysten lisääminenkin vievät valtion verotuloja. Molempien totuttaminen on poliittisesta tahdosta kiinni. Kyse on arvovalinnoista. Seuraavallakin hallituksella on oltava rohkeutta huolehtia perheiden ostovoimasta ja tehdä toimenpiteitä lasten sekä perheiden syrjäytymisen ehkäisemiseksi.

Lapsivähennys on sinänsä hyvä keskustelunavaus. Suomalaisen lapsiperheen nettotulot ovat verotuksen ja lapsilisien jälkeen monesti pienemmät kuin samapalkkaisen perheen muualla Euroopassa, koska Suomen verotuksessa ei huomioida vanhempien hoito- ja elatusvastuuta lapsistaan. Kun seuraava hallituksen ohjelmasta neuvotellaan ja verouudistuksesta sovitaan, on hyvä arvioida olisiko lapsivähennyksestä modernin perhepolitiikan välineeksi. On järkevä arvioida olisiko verovähennyksestä toimivaksi keinoksi purkaa lapsiperheiden kannustinongelmia tai tukea yksinhuoltajia. Myös yhteishuoltajuudessa etävanhemman tukeminen vaatii uusia innovaatioita. Tavallisen perheen arjen kannalta on kuitenkin kaikkein olennaisinta, että omalla palkalla on mahdollista tulla toimeen. Tämä edellyttää sitä, ettei keskituloisten perheiden työn verotusta ensi vaalikaudellaan kiristetä. Kokoomus on tähän sitoutunut. SDP:n linja on sen sijaan monin tavoin epäselvä?

Lapsissa on tulevaisuus ja siksi seuraavan hallituksen erityisenä painopisteenä on oltava lapset ja perheet. Urpilaiselle on todettava, että lapsivähennys ei ole välttämättä se keino, joka tehokkaimmin auttaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevia perheitä. Sinivihreä hallitus on tehnyt hyvää työtä sitoessaan etuuksia, kuten lapsilisät indeksiin ja nostaessaan minipäivärahat työttömyysturvan tasolle. Nämä ovat olleet täsmälääkkeitä kaikkien vaikeammassa asemassa oleville perheille.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Follow by Email
Facebook
Twitter
Visit Us
Follow Me
LinkedIn
Instagram