Siirry sisältöön

Tiedote 28.8.2012

Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa lähettää terveiset budjettiriiheen huomenna kokoontuvalle hallitukselle: Koulutuksen kovien säästöpaineiden alla on valtiovallan huolehdittava yliopistojemme toimintamahdollisuuksista sekä riittävästä perusrahoituksesta. Suomessa kaivataan kipeästi myös tapoja vahvistaa korkeakoulujemme rahoitusperustaa ilman julkisten voimavarojen lisäämistä.

Sarkomaa muistuttaa, että hallituksen on budjettiriihessä tehtävä päätös luonnollisten henkilöiden tieteeseen ja taiteeseen tekemien lahjoituksien verokohtelun vakinaistamisesta pysyvästi verovapaiksi. Yhteisöjen tekemät lahjoitukset ovatkin verovapaita 250 000 euroon saakka. Yksityisten lahjoitusten määräaikainen verovapaus on päättymässä tämän vuoden lopussa ja siksi tuloverolain pykälä 98a pitää säätää pysyväksi.

”Tapahtuu taloudessamme tai Euroopassa mitä tahansa, niin se tosiasia ei muutu, että Suomi menestyy vain panostamalla korkeaan osaamiseen, sivistykseen ja laadukkaaseen koulutukseen”, toteaa Sarkomaa.

Yliopistot ovat aktiivisesti kehittäneet alumnitoimintaansa ja saaneet sitä kautta uusia osallistujia valmistumisen jälkeenkin yliopiston toimintaan. Yksityishenkilöiden lahjoitusten verokohtelu on tärkeä asia myös yliopistojemme alumnitoiminnalle. On viisasta kannustaa myös koko suomalaista yhteiskuntaa tulemaan mukaan yliopistojemme uudistumiseen ja laadun kehittämiseen.

Pääministeri Katainen on nimennyt huomenna alkavan budjettiriihen työllisyysriiheksi. Tavoitteena julkisen talouden tasapainottamisen ohella on luoda uutta kasvua ja uusia työpaikkoja. Kun hallitus kokoaa Suomen kasvun elementtejä, on viisasta pitää tässä kokonaisuudessa korkeakoulumme ja erityisesti tutkimuksen infrastruktuurin kehittäminen.

Sarkomaa muistuttaa Tutkimus- ja innovaationeuvoston linjauksista vuosille 2011-2015.
Yliopistojen tutkimusinfrastruktuurin kehittämiseen on välttämätöntä panostaa pitkäjänteisesti, jotta voimme turvata mahdollisuutemme tehdä maailmanluokan tutkimusta. Ei voida olettaa, että parhaat tutkijamme voivat toimia tehokkaasti vanhentuvan infrastruktuurin keskellä tai voisimme houkutella ulkomaalaisia tutkijoita Suomeen tukemaan jo olemassa olevaa tutkimustoimintaa tai luomaan uutta.

”Talousarvioesityksissä on alku infrarahoitukselle, mutta on hyvä todeta, että luvatulla rahoituksella ei päästä kuin murto-osaan neuvoston esittämistä lisäpanostuksista. Siksi kasvupaketissa on syytä muistaa tutkimus ja sen infran merkitys”, toteaa Sarkomaa.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Tiedote 22.8.2012

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa esittää, että hallitus tekisi elokuun budjettiriihessä hallitusohjelmassa luvatut päätökset työsuhdematkalipun kehittämisestä ja sen houkuttelevuuden parantamisesta. Ympäristön ja ihmisten sujuvan arjen kannalta on välttämätöntä, että valtiovalta etsii uusia tapoja kannustaa työmatkaajia joukkoliikenteen käyttöön. Keinovalikossa työsuhdematkalippu on ylivertainen.

Sarkomaa muistuttaa, että työsuhdematkalipun suosio lähti nousuun kaksi vuotta sitten, kun sen verotusta muutettiin. ”Me verojaostossa muutimme vielä hallituksen lippua kohentavaa esitystä ja nostimme työsuhdematkalipun kokonaan verovapaan määrän 200 eurosta 300 euroon”, sanoo Sarkomaa.

Sarkomaa pitää erinomaisena uutisena sitä, että lippuedun edellinen kohennus on purrut ja käyttäjämäärät ovat kasvaneet. Pääkaupunkiseudulla oli viime vuonna yhteensä 60 000 työsuhdematkalipun käyttäjää, kun autoetua käytti 40 000. Helsingin seudun liikenteen HSL:n työsuhdematkalippujen käyttäjämäärät ovat kasvaneet tasaisesti kun taas autoedun käyttäjämäärät ovat viime vuosina pysytelleet tasaisina.

”Työsuhdematkalippu on nyt yleisempi työsuhde-etu pääkaupunkiseudulla kuin autoetu”, iloitsee Sarkomaa ja toivoo, että luvut innostaisivat valtiovarainministeri Urpilaisen jatkamaan työsuhdematkalipun kehittämistä ja lunastamaan hallitusohjelmalupauksen.

Sarkomaa on harmistunut, että kilometrikorvauskeskustelun jalkoihin on jäänyt todellinen joukkoliikenteen käyttämiseen kannustaminen. Sarkomaa kannattaa työmatkakorvauksien, verotukien sekä etuuksien arviointia. Tavoitteena on oltava, että ne kaikin tavoin kannustavat ilmaston ja ympäristön kannalta järkevämpään liikkumiseen ja etenkin joukkoliikenteen käyttöön.

”On kuitenkin aivan selvää, että joukkoliikenne ei aina ole ajallisesti tai monen käytännön syyn ja työtehtävän luonteen takia vaihtoehto. Kun työtehtävissä pitää käyttää autoa, on korvausten oltava työhön kannustavat ja riittävät. Esimerkiksi autoa tarvitsevat yrittäjät ovat muutenkin jo korkeiden asumis- ja elämiskustannusten pääkaupunkiseudulla kovilla”, toteaa Sarkomaa.

Sen sijaan entistä houkuttelevampi työsuhdematkalippu on mittava mahdollisuus houkutella niitä ihmisiä pois oman auton käytöstä, joille auto ei ole työnteon kannalta välttämätön.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Tiedote 17.8.2012

Tänään koulutuksen arviointineuvoston julkaisemassa esiopetuksen laadunarvioinnissa nostetaan kehittämiskohteiksi esiopetuksen pedagogiikka ja esiopetuksen, varhaiskasvatuksen sekä perusopetuksen kokonaisuus.

Kokoomuksen kansanedustaja, opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa on huolissaan lastentarhanopettajapulan vaikutuksista esiopetukseen ja päivähoidon laatuun ja sen kehittämiseen. Erityisen suuri pula yliopistollisesti koulutetuista lastentarhanopettajista on pääkaupunkiseudulla.  Sarkomaa vaatii, että yliopistollisesti koulutettuja esiopetuksen opettajia ja lastentarhanopettajia on riittävästi. Sarkomaa muistuttaa myös, että tämän vuoden talousarviossa aloitettiin eduskunnan antamalla lisämäärärahalla yliopistollisen lastentarhanopettajakoulutuksen laajentaminen.  Lisärahaa on vain kuluvaksi vuodeksi. Eduskunnan aloittamaa lisäkoulutuslinjaa on jatkettava myös vuoden 2013 valtion tulo- ja menoarviossa. Yliopistolliselle lastentarhanopettajakoulutukselle tarvitaan vahva laajennusohjelma, sano Sarkomaa.

Esiopetuksen ja perusopetuksen jatkumon ja pedagogian kannalta on tärkeää että esiopetuksen opettajat koulutetaan samassa paikassa perusopetuksen opettajien kanssa. Näin taataan paremmin lapsen eheä oppimisen polku, johon myös arviointineuvoston raportti viittaa linjauksissaan. Toisaalta yhteisessä opettajakoulutuksessa voidaan kehittää esiopetuksen menetelmiä ja joustavia toimintamuotoja.

Sarkomaa muistuttaa myös, että kuluvan hallituskauden tärkeimpiä lakihankkeita on päivähoitolain uudistaminen varhaiskasvatuslaiksi. On tärkeää, että työ tehdään viivytyksettä, mutta perusteellisesti. Lain valmistelun pohjaksi on syytä tehdä päivähoito-varhaiskasvatusselvitys, jotta tiedetään varhaiskasvatuksen tämänhetkinen todellinen tilanne ja tarpeet. Sarkomaa kannustaa opetus- ja kulttuuriministeriötä aloittamaan selvitys viivytyksettä. Myös opettajien ammattijärjestö on vaatinut selvityksen tekemistä. Selvityksessä tulee tarkastella mm. päiväkoti- ja perhepäivähoitopaikkojen määrää, perhepäivähoidon ryhmäkokoja ja varahoitojärjestelyitä, henkilöstön koulutustasoa ja määrää sekä palveluiden määrää ja tarvetta. Päivähoitolakia uudistettaessa taustatietojen on oltava ajan tasalla. Lain uudistamisen yhteydessä on syytä tarkastella myös varhaiskasvatuslain ja esiopetusta koskevien säädösten yhteensopivuutta

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Tiedote 10.8.2012

Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja Sari Sarkomaa kirittää Verkkouutisten blogissaan lopettamaan peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsonin (sd.) aloittaman vanhuspalvelulakivenkoilun ja viivytyksettä palauttamaan valmistelu hallitusohjelmassa luvatuille urille. Ministerin sinkoilu kannoissaan on johtanut siihen, että lakiesityksestä puuttuu koko uudistuksen ”juju” eli kirjaus iäkkäiden ihmisten oikeudesta laadukkaaseen ja tarpeenmukaiseen hoivaan sekä palveluihin.

Lieneekö keskustelun melskeessä ja vaalikuumeen noustessa ministeriltä unohtunut, että vanhuspalvelulaki tarvitaan nimenomaan siksi, että nykyisin 75 vuotta täyttänyt on lakisääteisesti oikeutettu palvelutarpeiden arviointiin, mutta ei itse palveluihin. Näin ollen ikäihmiset ovat eri puolella Suomea hyvin eriarvoisessa asemassa. Myös vanhuspalvelulakiluonnoksen kohderyhmää on laajennettava, jotta palveluita voidaan kehittää ennaltaehkäisevästi ja laitosvaltaisuutta purkaen. Se on inhimillistä ja taloudellista.

”Me kokoomuslaiset hallitusneuvottelijat teimme viime vuonna Säätytalolla kovasti työtä, että lisärahaa osoitettaisiin myös ihmisten hyvän arjen kannalta välttämättömien peruspalveluiden kehittämiseen. Vanhuspalvelulaki kirjattiin hallitusohjelmaan kokoomuksen aloitteesta. Myös sen valmistelu aloitettiin jo viime vaalikaudella kokoomuslaisen ministeri Paula Risikon toimesta. Ei siis ole yhtä kysymystä etteikö meidän kokoomuslaisten toimesta huolehdita, että laki todella valmistuu ja että se saa tarvittavat voimavarat”, toteaa Sarkomaa.

Myös pääministeri Katainen teroitti aamun TV:n puheenvuorossaan, että valmisteluun on saatava ryhtiä. Vastaavan ministerin on nyt vain urakoitava lain valmistelussa niin, että hallitus voi päättää vanhuspalvelulain voimavaroista jo budjettiriihessä.

”On ikävä tosiasia, että peruspalveluministerin oma soutaminen ja huopaaminen kannoissaan henkilöstömitoituksista on vaarassa jarruttaa koko hallitukselle tärkeän asian eteenpäinviemistä”, lisää Sarkomaa.

Sarkomaa pitää välttämättömänä, että eduskunta saa vanhuspalvelulain mahdollisimman pian käsiteltäväkseen, jotta laki ehtii ohjaamaan meneillään olevaa kunta- ja palvelurakenneuudistusta. Kunnissa ollaan todella kovilla, kun palvelurakenneuudistusta pitäisi viedä eteenpäin, mutta kenelläkään ei ole vielä tietoa vanhuspalvelulain tai terveydenhuollon uudistuksen tarkasta sisällöstä. Ihmisten arjen palveluiden kannalta on ihan välttämätöntä laittaa lisää vauhtia sosiaali- ja terveysministeriön valmistelukoneistoon.

Vastaavan ministerin on myös huolehdittava, että ministeriö tuottaa vihdoin uskottavat ja vedenpitävät laskelmat lakiesityksen kustannuksista niin valtiolle kuin kunnille.

On kiitettävää vastuullisuutta oppositiolta, kun sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Juha Rehula (kesk.) totesi, että henkilöstömitoitus on oltava hoidon tarpeen mukaan ja on iso miina vannoa mitoituksen ratkaisevan kaiken.

Sarkomaa kehottaa ministeriä myös kuulemaan herkemmällä korvalla hoitoalan ammattilaisia.

”Tehy on aivan oikein todennut, että hoitoa tarvitsevien kunto ja avuntarve on huomioitava. Hoivahenkilökunnan lisäksi vanhustenhuollossa tarvitaan mm. fysio- ja toimintaterapeutteja sekä sosiaaliohjaajia. On päivänselvää, että ihmiset tekevät palveluiden laadun, mutta on älyllisesti epärehellistä uskotella, että pelkkä hoitohenkilökunnan mekaaninen laskeminen yksin turvaisi ikäihmisten palveluiden laadun”, päättää Sarkomaa.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Tiedote 3.8.2012

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa kannattaa eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Orpon ehdotusta palauttaa kotitalousvähennyksen taso ennalleen. Sarkomaa nostaa myös esille ehdotuksensa laajentaa kotitalousvähennystä lisäämällä kuntoutus kotitalousvähennyksen piiriin. Sarkomaa korostaa tarvetta kehittää kotitalousvähennystä edistämään erityisesti hoiva- ja hoitoalan yrittäjyyttä.

Sarkomaan mielestä Kataisen hallituksen ensi vuoden budjetin painopiste pitää olla yrittäjyyden ja työllisyyden edistämisessä. Tässä kotitalousvähennyksen kohentaminen on fiksu täsmätoimi, joka edistää myös perheiden hyvinvointia ja harmaan talouden kitkemistä. Sarkomaa kannustaa valtiovarainministeri Urpilaista tuomaan kotitalousvähennyksen kohentamista koskevat esitykset budjettiriiheen.

Kotitalousvähennystä leikattiin tämän vuoden alusta. Erityisesti kotitalous- ja hoivapalveluja tuottavilla naisvaltaisilla toimialoilla yritystoiminnan edellytykset saattavat huonontua. Leikkauksesta johtuvaan palveluiden käytön ja siten työpaikkojen vähentymiseen ei ole varaa. Päinvastoin erityisesti hoiva- ja hoitoalan yrittäjyyttä sekä naisyrittäjyyttä pitää nykyistä enemmän vauhdittaa.

Sarkomaan mukaan kotitalousvähennyksen laajentamisella kuntoutukseen voi olla monia säästövaikutuksia inhimillisen elämänlaadun edistämisen lisäksi. Ikääntyneiden ja huonokuntoisten kotona selviytymisen tukemisella voidaan siirtää laitoshoitoa. Kotitalousvähennys voitaisiin laajentaa koskemaan ainakin lääkinnällistä kuntoutusta, jota tuottavat toimiluvalla toimivat fysioterapia- ja toimintaterapiayritykset, sekä ammatinharjoittajayrittäjät.

Ikääntyneet käyvät usein terveyskeskuslääkärillä vain hakemassa lähetettä fysioterapiaan. Kotitalousvähennys ei edellytä sairautta eikä lääkärissä käyntiä, joten terveyskeskuskäyntien väheneminen pienentää kuntien terveydenhuollon kustannuksia. Mikä tärkeintä, kotitalousvähennys kannustaisi ennaltaehkäisevään kuntoutukseen, joka on aina tuloksellisintakin.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Tiedote 18.6.2012

Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Anne-Mari Virolainen ehdottavat, että terveydenhuollon uudistusta valmistelevalle työryhmälle annettaisiin tehtäväksi selvittää Ruotsissa vuonna 2009 käyttöön otettujen ns. Vård val ja Fritt val –lainsäädäntöjen soveltaminen Suomessa. Kansanedustajien mielestä sosiaali- ja terveysministeriössä työtä tekevän työryhmän toimeksiantoa on syytä viivytyksettä täydentää.

Kansanedustajat toteavat, että uudistus on Ruotsissa saanut hyvien tulosten ansiosta laajan tuen. Ruotsin lakimuutosten tavoitteena oli siirtyä organisaatiokeskeisyydestä ihmiskeskeisyyteen. Tämä tarkoittaa sitä, että potilas voi vapaasti valita vakituisen lääkärin tai terveyskeskuksen. ”Suomella ei ole varaa olla arvioimatta, miten vastaava järjestelmä toimisi meidän oloissamme”, toteavat Sarkomaa ja Virolainen.

Ruotsissa palveluntarjoajat, jotka täyttävät asetetut laatu- ja muut vaatimukset, voivat toimia järjestelmässä, mutta valinta on aina potilaan. Järjestelmän toimivuuden turvaa se, että toimijoiden lainmukaisuutta ja laatua seurataan sekä valvotaan tarkasti. Olennaista on myös, että palveluntuottajalle maksettava korvaus seuraa potilaan mukana. Korvausjärjestelmä ei myöskään erottele yksityistä ja julkista sektoria, vaan ne toimivat tasavertaisina palvelujen tuottajina.

Naapurimaassamme uudistus on mahdollistanut sen, että perusterveydenhuollossa ja hoiva-alalla on saatu samalla rahalla enemmän. Palveluntuottajia kannustetaan hoitamaan potilas laadukkaasti ja ehkäisevää työotetta käyttäen. Tuottavuus on kasvanut samalla, kun hoitoon pääsy, hoidon laatu ja ihmisten tyytyväisyys ovat parantuneet. Esimerkiksi potilasvalitukset ovat vähentyneet ja yksikköjen aukioloajat ovat laajentuneet. Myös uusia terveydenhuollon ja hoiva-alan palveluyrityksiä on syntynyt runsaasti.

Kokoomusedustajien mielestä terveydenhuollon uudistamisessa on viisasta keskittyä rakenteiden ja hallinnon sijaan ihmisiin ja heidän vaikutusmahdollisuuksiensa lisäämiseen. Lisäpaineita uudistukselle tuo se, että terveydenhuoltolaki tulee voimaan asteittain niin, että vuonna 2014 kaikilla Suomessa asuvilla on oikeus valita terveyskeskuksensa ja sairaalansa. Uudistusta tehtäessä on hyvä arvioida myös muiden Suomen kaltaisten maiden pääosin verovaroilla rahoitettujen terveydenhuoltojärjestelmien viimeaikaisia muutoksia. On syytä pohtia, mitä voimme oppia muilta ja mitä virheitä tahdomme Suomessa välttää.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Anne-Mari Virolainen
050 512 1941

Tiedote 11.6.2012

Kokoomuksen kansanedustaja ja opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa kannustaa opetusministeri Jukka Gustafssonia (sd.) ottamaan tosissaan opetusalan ammattilaisten ja vanhempien huolen koulurauhasta. Vanhempainliitto ja opetusalan järjestöt ovat tänään vaatineet perusopetuslakiin muutoksia, joiden avulla peruskoulussa tehostuisivat kurinpito ja turvallisuuden ylläpito.

”On välttämätöntä, että ministeri ottaa koulurauhan turvaamisen ykkösagendalleen. Adressin toimenpiteet on viivytyksettä arvioitava ja työstettävä lakiesitykseksi. Eduskunnasta löytyy varmasti tahtoa tukea muutoksia, joilla turvataan koulurauha, edistetään lasten ja nuorten hyvinvointia sekä parempaa kodin ja koulun yhteistyötä”, sanoo Sarkomaa.

Koska vanhemmat ovat vahvimmat vastuunkantajat lapsen elämässä, tarvitaan lakimuutosten rinnalle meidän vanhempien ryhtiliike. Vanhempien tärkeimpiä tehtäviä on antaa lapsille rajat ja rakkaus. Sarkomaa peräänkuuluttaa erityisesti toimia, joilla voidaan tehostaa vanhemmuuden tukemista sekä koulun ja kodin yhteistyötä, joka on monin osin vielä käyttämätön voimavara. Nämä ovat tärkeitä asioita koulurauhan, mutta myös kaikessa lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisessä. Vaikka moni asia on maailmassa muuttunut, niin se tosiasia pysyy, että lapset tarvitsevat ennen kaikkea aikuisten aikaa kasvaakseen turvallisesti aikuisuuteen.

Vuoden 2010 aikana oli huostassa noin 10 000 lasta. Kiireellisesti sijoitettuja oli 21 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Huostaanotettujen lasten määrä kertoo karua kieltä lasten ja perheiden tilanteesta ja kipeästä tarpeesta saada apua ajoissa. Aikuisten tiivistettyä yhteistyötä tarvitaan, jotta pienet ongelmat eivät ehdi kasvaa suuriksi.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Tiedote 8.6.2012

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa vaatii opetusministeri Jukka Gustafssonia (sd.) luopumaan Itä-Suomen juristikoulutuksen aloittamisesta. Tutkinnonanto-oikeuden laventaminen Itä-Suomen yliopistoon on saanut lausuntokierroksella odotetusti täystyrmäyksen. Nyt opetusministerillä ei ole muuta viisasta vaihtoehtoa kuin luopua täysin perusteluja vaille olevasta ja hallitusohjelman hengen vastaisesta rönsyhankkeesta.

Alusta alkaen on ollut täysin selvää, että rönsyhankkeella ei ole mitään tiede- eikä korkeakoulupoliittisia perusteluja. Päinvastoin uusi tutkinnonanto-oikeus ei olisi vain turha, mutta myös vahingollinen oikeustieteen kehittämiselle. Hanke on vastoin valittua yliopistojen kehittämislinjaa ja rikkoo hallitusohjelman tavoitteita. Koko hanke vaikuttaa enemmän päähänpistolta kuin pitkäjänteiseltä tiede- ja koulutuspolitiikalta.

On pakko ihmetellä opetusministerin valitsemaa työn painopistettä ja intoa lisätä yliopistojen rönsyjä, kun suomalaisten menestymisen ja hyvinvoinnin kannalta on suunnan oltava täysin päinvastainen. Yliopistoihin sekä koulutukseen on kohdistumassa historiallisen suuret leikkaukset ja opetusministeri keskittyy tieteelle haitallisten ja lisäkustannuksia tuovien hankkeiden eteenpäinviemiseen. Voimavarat pitää nyt koko hallitusrintamalla koota ja kohdistaa yliopistouudistuksen toimeenpanon edistämiseen, koulutuksen laadun turvaamiseen sekä säästöjen kohtuullistamiseen.

On kysyttävä, olisiko Itä-Suomen yliopiston oikeustieteen tutkinnonanto-oikeus hyvittelypolitiikkaa? Myös Akava ja Suomen Lakimiesliitto ovat nostaneet esille kysymyksen, onko taustalla ennen kaikkea syitä, jotka eivät liity koulutuksen järkevään järjestämiseen.

Jos aloituspaikkoja tarvitaan lisää, on ne mahdollista lisätä olemassa oleviin yksiköihin. Juristeja valmistuu Suomessa jo kolmesta yliopistosta. Koulutuksen ja tutkimuksen korkea laatu varmistetaan parhaiten, jos jo olemassa olevia yksiköitä vahvistetaan sen sijaan, että aluepoliittisen hyvittelyn vuoksi synnytetään uusia.

Sarkomaa varoittaa, että aluepolitiikan alttarilla ei pidä uhrata tiede- ja korkeakoulupolitiikan laatua.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Tiedote 18.5.2012

Kokoomuksen kansanedustaja ja opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa nostaa esille Helsingin ja valtakunnantasolla opetukseen kohdistuvien leikkausten ongelmakohtia Helsingin Sanomien mielipidekirjoituspalstalla (17.5) sekä tämänpäiväisessä blogissaan.

Helsingin opetustoimen ensi vuoden budjettiin kohdistuu noin 10 miljoonan euron leikkausvaade. Leikkauskohteiden valmistelun kanssa samanaikaisesti valmistellaan kaupunginvaltuuston tekemän Helsingin 200-vuotisjuhlapäätöksen 10 miljoonan euron kohdentamista nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi.

Kaiken lisäksi vauhdilla nousseet kiinteistömenot vievät yhä suuremman osan Helsingin opetustoimen budjetista. Kestämätöntä on se, että esimerkiksi homekoulujen korjaus syö suoraan opetuksen laatua ja määrärahoja.

”Opetustoimen säästövaateiden kohtuullistamisen lisäksi on ”juhlasyrjäytymisraha” suunnattava niin, ettei synny tilanne jossa ”toinen käsi ottaa ja toinen antaa.” Vastaava tilanne on valtakunnantasolla”, kirjoittaa Sarkomaa. ”Valtion budjetin koulutukseen tulossa olevat mittavat leikkaukset sekä luvatut lisävoimavarat koulutus- ja yhteiskuntakuuseen on vaativa yhtälö. Toisen käden on tiedettävä mitä toinen käsi tekee.”

Helsingin kaupungin talousarvioesityksen valmistelusta vastaavan ylipormestari Jussi Pajusen on syytä erityisen tarkkaan pohtia opetustoimen budjettia. Helsingin talous on saatava tasapainoon niin ettemme leikkaa kasvun mahdollisuuksia. Laadukas opetus ja korkea osaaminen ovat metropolialueen keskeisiä hyvinvoinnin ja kasvun tekijöitä. Helsinki ja Suomi menestyvät vain luomalla uutta.

Sarkomaa varoittaa romuttamasta koulutuksen laatua ja saatavuutta valtion budjetin säästötalkoissa. Koulutus- ja yhteiskuntatakuu ovat loistavia uudistuksia, mutta niitä ei saa rahoittaa leikkaamalla varhaiskasvatuksen, perusopetuksen eikä tutkintoon johtavan koulutuksen laadusta. Kaiken oppimisen perusta luodaan varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa.

Koulutustakuun ja syrjäytymisen ehkäisyn perusta on siinä, että jokainen lapsi saa laadukasta varhais- sekä perusopetusta ja kokee oppimisen ilon. Olennaista on, että opettajalla on riittävästi aikaa jokaiselle oppilaalle. Se on välttämätöntä, jotta jokainen lapsi ja nuori saa perusopetuksessa riittävät valmiudet jatkaa opintojaan peruskoulun jälkeen. Yksi merkittävä syy putoamiseen koulutusuralta peruskoulun jälkeen on se, että valmiudet jatkaa opintoja ovat puutteelliset.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Tiedote 16.5.2012

Kokoomuksen kansanedustaja ja palkansaajavaltuuskunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa kirittää työministeri Ihalaista (sd.) käynnistämään talkoot raskaana olevien työntekijöiden syrjinnän kitkemiseksi ja tasa-arvon edistämiseksi. Sarkomaa on jättänyt asiasta tänään kirjallisen kysymyksen.

Sarkomaa kannustaa ministeri Ihalaista tarttumaan ripeästi tasa-arvovaltuutetun vakavaan huoleen raskaana olevien naisopettajien syrjinnästä. Tasa-arvovaltuutettu Pirkko Mäkinen kertoi Savon Sanomissa, että naisopettajien syrjiminen raskauden takia on hyvin yleistä. Asiasta ollaan jatkuvasti yhteydessä tasa-arvovaltuutetun toimistoon sekä Opetusalan ammattijärjestöön (OAJ). Tasa-arvolain mukaan ihmisiä ei voi asettaa eriarvoiseen asemaan raskauden tai synnytyksen takia.

Sarkomaa kannustaa työministeriä ottamaan vahvemmin salkkuunsa työelämän tasa-arvon edistämisen asiat.

”Raskaana olevien opettajien syrjintä on vakava esimerkki siitä, miksi työelämää on syytä arvioida laajemmin. Hallitusohjelmaan on selkeästi kirjattu tavoite vahvistaa tasa-arvoa sekä parantaa perheen ja työn yhteensovittamista. Nyt on ministerin käärittävä asian eteen hihat ja kiirehdittävä toimia hallitusohjelmalupausten toteuttamiseksi. Hallituskaudesta on jo yksi neljäsosa kulunut”, toteaa Sarkomaa. ”Naisopettajien syrjintä on jälleen esimerkki siitä, miten naisten syrjintä työmarkkinoilla jatkuu niin kauan kun naisesta aiheutuu työnantajalle enemmän kustannuksia kuin miehestä. Työministerin on otettava vastuulleen hallitusohjelmalupaus jakaa työnantajille vanhemmuudesta aiheutuvat kustannukset tasapuolisesti.”

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033