Eduskunnan puhemiehelle<\/p>\n\n\n\n
Suomalaisessa koulutusj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 esiopetuksesta ja kuusivuotiaiden lasten asemasta k\u00e4yt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 keskustelulla on todella pitk\u00e4 ja monivaiheinen historia. Keskustelua k\u00e4ytiin jo 1940-luvulla, ja 1960\u20141970-luvun l\u00e4hes kaikissa koulutusta kehitt\u00e4viss\u00e4 ty\u00f6ryhmiss\u00e4 ja komiteoissa kuusivuotiaiden lasten asema oli vahvasti esill\u00e4. Ensimm\u00e4iset viralliset kuusivuotiaiden lasten esiopetusta koskevat kokeilut aloitettiin jo vuonna 1966. Laki kouluj\u00e4rjestelm\u00e4n perusteista vuodelta 1968 totesi, ett\u00e4 \"kunnan koululaitokseen voi kuulua my\u00f6s lastentarha tai sit\u00e4 vastaava esiluokka\". <\/p>\n\n\n\n
Monet kansainv\u00e4liset tutkimukset osoittavat laadukkaan pedagogisen varhaiskasvatuksen merkitys lapsen oppimispolulle ja suotuiselle kehitykselle. Apulaisprofessori Venla Bernelius luovutti selvityksen koulutuksellisesta tasa-arvosta ja alueellisesta ja sosiaalisesta eriytymisest\u00e4 juuri opetusministeri Saramolle. Selvityksess\u00e4 todettiin, ett\u00e4 sosioekonomisen taustan merkitys on korostunut entisest\u00e4\u00e4n lasten oppimistuloksissa viime vuosina ja n\u00e4m\u00e4 erot ovat havaittavissa jo varhaiskasvatuksessa. <\/p>\n\n\n\n
Suomessa varhaiskasvatuksen kehitt\u00e4misen merkitt\u00e4vi\u00e4 askeleita on toimialan siirt\u00e4minen opetushallintoon, ja n\u00e4in on vahvistettu kasvatus- ja koulutuspoliittista kehitt\u00e4misty\u00f6t\u00e4. Toisaalta varhaiskasvatuslain m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4 pedagogisesta varhaiskasvatuksesta on edelleen puutteellinen. <\/p>\n\n\n\n
Kuusivuotiaita lapsia koskeva esiopetus tuli voimaan vaiheittain vuonna 2000 ja muuttui kuntien j\u00e4rjest\u00e4misvelvollisuudeksi seuraavana vuonna. Esiopetus s\u00e4\u00e4dettiin velvoittavaksi vuoden 2015 elokuusta alkaen, mutta t\u00e4ss\u00e4 ei kuitenkaan ole kysymys oppivelvollisuudesta. <\/p>\n\n\n\n
T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 kuusivuotiaiden lasten osallistuminen esiopetukseen toteutuu l\u00e4hes sataprosenttisesti. Esiopetus toteutetaan p\u00e4\u00e4asiassa p\u00e4iv\u00e4kodeissa, jolloin suurin osa lapsista osallistuu sek\u00e4 ennen sit\u00e4 ett\u00e4 sen j\u00e4lkeen p\u00e4iv\u00e4kodin pedagogiseen varhaiskasvatukseen. <\/p>\n\n\n\n
Kuntaliitto toteutti syksyll\u00e4 2019 selvityksen Esi- ja alkuopetuksen yhteisty\u00f6k\u00e4yt\u00e4nteist\u00e4 Manner-Suomen kunnissa. Selvitysten vastaajat totesivat, ett\u00e4 suurin osa esiopetuksesta tapahtuu peruskoulujen yhteydess\u00e4. N\u00e4in ei kuitenkaan ole. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2019 vain reilut 10 prosenttia esiopetuksesta tapahtuu kouluissa. P\u00e4iv\u00e4kodeissa toteutuu suurin osa esiopetuksesta, jolloin siit\u00e4 vastaavat ja sit\u00e4 toteuttavat p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti alle kouluik\u00e4isten lasten opetukseen erikoistuneet varhaiskasvatuksen opettajat. <\/p>\n\n\n\n
Suomessa kolmevuotiaiden lasten osallistuminen p\u00e4iv\u00e4kodin varhaiskasvatukseen on alhaisempi kuin muissa Pohjoismaissa. Osallistumisen lis\u00e4\u00e4miseksi on toteutettu viisivuotiaiden lasten maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilu, joka p\u00e4\u00e4ttyy elokuussa. T\u00e4m\u00e4n jatkoksi ollaan k\u00e4ynnist\u00e4m\u00e4ss\u00e4 kaksivuotista esiopetuskokeilua, joka k\u00e4ynnistyy t\u00e4m\u00e4n vuoden elokuussa. Esiopetuksen kokeiluopetussuunnitelmassa halutaan korostaa varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa, pienten lasten leikki\u00e4 ja lasten mielenkiinnosta l\u00e4htev\u00e4\u00e4 toimintaa. N\u00e4iden huomioiminen varhaiskasvatuksessa ovat keskeisi\u00e4 pienten lasten oppimiseen ja oppimisen motivaatioon vaikuttavia tekij\u00f6it\u00e4. <\/p>\n\n\n\n
P\u00e4\u00e4ministeri Sanna Marinin hallitusohjelmassa 2019\u20142024 todetaan, ett\u00e4 \"Parannetaan varhaista perustaitojen oppimista muodostamalla esiopetuksesta ja perusopetuksen kahdesta ensimm\u00e4isest\u00e4 vuosiluokasta nykyist\u00e4 yhten\u00e4isempi kokonaisuus. Siirtyminen eteenp\u00e4in tapahtuu joustavasti siin\u00e4 vaiheessa, kun perustaidot ovat riitt\u00e4v\u00e4n hyvin hallussa.\" T\u00e4st\u00e4 on puhuttu my\u00f6s ns. pienten lasten kouluna. <\/p>\n\n\n\n
Esiopetuksen opettajan kelpoisuutena on joko varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuus tai luokanopettajan kelpoisuus, alkuopetuksessa vain luokanopettaja. Joustavaan esi- ja alkuopetusmallissa 6\u20148-vuotiaita lapsia on kelpoinen opettamaan t\u00e4m\u00e4n hetken s\u00e4\u00e4d\u00f6sten mukaan ainoastaan luokanopettaja. <\/p>\n\n\n\n
T\u00e4m\u00e4 her\u00e4tt\u00e4\u00e4 kysymyksen siit\u00e4, miten varmistetaan varhaispedagogiikan ja esiopetussuunnitelman toteutuminen esiopetusik\u00e4isill\u00e4 lapsilla ja miten varmistetaan se, ettei ajauduta oppivelvollisuuden alentamiseen tai varhennettuun alkuopetukseen. Miten sovitetaan yhteen perusopetuksen s\u00e4\u00e4delty oppimistavoitteellinen tuntikehys esiopetuksen kokonaisvaltaiseen leikkiin perustuvaan toimintaan. Miten lasten osallistuminen esiopetuksen j\u00e4lkeiseen varhaiskasvatukseen varmistetaan? <\/p>\n\n\n\n
Esi- ja alkuopetuksen yhteisty\u00f6n kehitt\u00e4misen perusteena ei saa olla s\u00e4\u00e4st\u00f6toimi, jolla nopeutetaan koulupolkua. Hallituksen tavoite on erikoinen t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa, kun oppivelvollisuutta ollaan pident\u00e4m\u00e4ss\u00e4, huolimatta siit\u00e4, ett\u00e4 monet asiantuntijat ja tutkijat toteavat panostuksen varhaisiin vuosiin ja varhaispedagogiikkaan olevan vaikuttavinta. <\/p>\n\n\n\n
Parhaillaan on paljon erilaisia joustavan esi- ja alkuopetuksen j\u00e4rjestelyit\u00e4, joiden toimintaa ei ole selvitetty ja arvioitu. Esiopetusik\u00e4isi\u00e4 on esimerkiksi yhdysluokissa ilman varhaispedagogista osaamista ja leikin mahdollistavaa oppimisymp\u00e4rist\u00f6\u00e4. Ponsiosa <\/p>\n\n\n\n
Edell\u00e4 olevan perusteella ja eduskunnan ty\u00f6j\u00e4rjestyksen 27 \u00a7:\u00e4\u00e4n viitaten esit\u00e4n asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:<\/p>\n\n\n\n
Millaista selvitys- ja arviointity\u00f6t\u00e4 hallitus aikoo tehd\u00e4 ennen esi- ja alkuopetuksen tiiviimm\u00e4n kokonaisuuden toteuttamista ja\u00a0onko hallitus arvioinut, p\u00e4\u00e4st\u00e4isiink\u00f6 samoihin tavoitteisiin varhaisten perustaitojen parantamisessa kehitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 pedagogisen varhaiskasvatuksen laatua ja varhaistamalla, ett\u00e4 jokaisella v\u00e4hint\u00e4\u00e4n yli kolmivuotiaana lapsella on selke\u00e4 oikeus p\u00e4iv\u00e4kodin pedagogiseen toimintaan?<\/em>\u00a0<\/p>\n\n\n\n Helsingiss\u00e4 24.5.2021\u00a0<\/p>\n\n\n\n Sari\u00a0Sarkomaa\u00a0kok\u00a0\u00a0 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Eduskunnan puhemiehelle Suomalaisessa koulutusj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 esiopetuksesta ja kuusivuotiaiden lasten asemasta k\u00e4yt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 keskustelulla on todella pitk\u00e4 ja monivaiheinen historia. Keskustelua k\u00e4ytiin jo 1940-luvulla, ja 1960\u20141970-luvun l\u00e4hes kaikissa koulutusta kehitt\u00e4viss\u00e4 ty\u00f6ryhmiss\u00e4 ja komiteoissa kuusivuotiaiden lasten asema oli vahvasti esill\u00e4. Ensimm\u00e4iset viralliset kuusivuotiaiden lasten esiopetusta koskevat kokeilut aloitettiin jo vuonna 1966. Laki kouluj\u00e4rjestelm\u00e4n perusteista vuodelta 1968 totesi, ett\u00e4 \"kunnan ...jatka lukemista \"Kirjallinen kysymys esiopetuksen sek\u00e4 ensimm\u00e4isen ja toisen vuosiluokan kokonaisuudesta ja joustavasta siirtymisest\u00e4 opinpolulla eteenp\u00e4in\"<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[1],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.sarisarkomaa.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/10318"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.sarisarkomaa.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.sarisarkomaa.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sarisarkomaa.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sarisarkomaa.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=10318"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.sarisarkomaa.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/10318\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":10320,"href":"https:\/\/www.sarisarkomaa.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/10318\/revisions\/10320"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.sarisarkomaa.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=10318"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sarisarkomaa.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=10318"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sarisarkomaa.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=10318"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}