{"id":1161,"date":"2011-09-09T10:24:02","date_gmt":"2011-09-09T08:24:02","guid":{"rendered":"http:\/\/www.kaikupuro.fi\/SariSarkomaa\/?p=1161"},"modified":"2011-09-09T10:24:27","modified_gmt":"2011-09-09T08:24:27","slug":"1161","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.sarisarkomaa.fi\/?p=1161","title":{"rendered":"Pukeudu punaiseen"},"content":{"rendered":"<p>Monet yll\u00e4ttyv\u00e4t siit\u00e4, ett\u00e4 rintasy\u00f6p\u00e4 ei olekaan se kaikkein suurin terveysriski naisille. Jopa puolet naisista pelk\u00e4\u00e4 kuolevansa rintasy\u00f6p\u00e4\u00e4n. <strong>Vain harva pelk\u00e4\u00e4 sepelvaltimotautia, vaikka sepelvaltimotaudin aiheuttama syd\u00e4ninfarkti on suomalaisten naisten yleisin kuolinsyy.<\/strong> Siihen menehtyy naisista joka kolmas. Valtimotautiin kuolee vuosittain yli 10 000 naista, eli l\u00e4hes kaksi kertaa enemm\u00e4n kuin kaikkiin sy\u00f6piin yhteens\u00e4.<\/p>\n<p>Askel kohti tervett\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 on tiet\u00e4\u00e4, mit\u00e4 vastaan taistelee. Sen j\u00e4lkeen voi tehd\u00e4 toimia riskin pienent\u00e4miseksi. T\u00e4m\u00e4n vuoksi etenkin syd\u00e4nterveyden edist\u00e4minen on nostettava paremmin p\u00e4iv\u00e4nvaloon.<\/p>\n<p>Joka kahdeksas 45-65 -vuotias nainen sairastaa valtimotautia. Sepelvaltimotaudin tyypillisin oire on puristava rintakipu. Naisilla on kuitenkin miehi\u00e4 enemm\u00e4n vaikeasti tunnistettavia oireita, kuten pahoinvointia ja v\u00e4symyst\u00e4.<strong> <\/strong>Lis\u00e4ksi naisilla sairaus kehittyy hitaammin ja pidemm\u00e4n ajan kuluessa kuin miehill\u00e4.<\/p>\n<p>Suomen Syd\u00e4nliiton Pukeudu Punaiseen -p\u00e4iv\u00e4\u00e4 vietet\u00e4\u00e4n t\u00e4n\u00e4 vuonna Suomessa kolmatta kertaa t\u00e4m\u00e4n viikon perjantaina 9.9. <strong>Kampanjan tarkoituksena on muistuttaa elintapojen merkityksest\u00e4 naisen syd\u00e4men terveydelle.<\/strong> Kannustan kaikkia \u2013 niin miehi\u00e4 kuin naisia \u2013 tutustumaan aiheeseen ja l\u00e4htem\u00e4\u00e4n mukaan kampanjaan! Viime vuoden PuNainen-tempaus n\u00e4kyi monella ty\u00f6paikalla, ja mukana oli my\u00f6s l\u00e4hes koko eduskunnan v\u00e4ki.<\/p>\n<p>Huolestuttavaa on, ett\u00e4 naisten osuus syd\u00e4n- ja verisuonitautien tutkimuksissa on pienempi Suomessa. Sukupuolikohtaisia eroja on sek\u00e4 diagnosoinnissa ett\u00e4 hoitoratkaisuissa. T\u00e4h\u00e4n on saatava muutos. <strong>Naisia koskevan tutkimustiedon v\u00e4h\u00e4isyyden ja naisten valtimotaudin oireiden ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isyyden vuoksi suurena vaarana on sairauden hoidon viiv\u00e4styminen.<\/strong> <strong>PuNainen-kampanjan avulla on hyv\u00e4 kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota my\u00f6s siihen, ett\u00e4 terveydenhuollon piiriss\u00e4 my\u00f6s naisten syd\u00e4nsairaudet osattaisiin n\u00e4hd\u00e4 ja hoitaa ajoissa.<\/strong><\/p>\n<p>Onneksi kuitenkin suomalaisten syd\u00e4nterveys\u00a0on kehittynyt my\u00f6nteisesti. Silti syd\u00e4n- ja verisuonitaudit ovat edelleen suomalaisten yleisin kuolinsyy. Keskell\u00e4 kiirett\u00e4 on hyv\u00e4 muistaa elintapojen merkitys syd\u00e4men terveydelle. <strong>Meist\u00e4 jokainen voi oikeilla el\u00e4m\u00e4ntapavalinnoilla pienent\u00e4\u00e4 sairastumisvaaraansa jopa yli 80 prosenttia. <\/strong>T\u00e4rkeimpi\u00e4 syd\u00e4nt\u00e4 ja verisuonistoa suojaavia tekij\u00f6it\u00e4, jotka voimme valita \u2013 tai j\u00e4tt\u00e4\u00e4 valitsematta \u2013 ovat mm. tupakoimattomuus, s\u00e4\u00e4nn\u00f6llinen reipas liikunta, maltillisuus alkoholink\u00e4yt\u00f6ss\u00e4, sek\u00e4 stressin- ja painonhallinta.<\/p>\n<p>Luin ruotsalaisten ja tanskalaisten tekem\u00e4st\u00e4 tuoreesta tutkimuksesta, jossa todettiin ett\u00e4 v\u00e4h\u00e4inen liikunta lis\u00e4\u00e4 syd\u00e4nsairauksien riski\u00e4 my\u00f6s lapsilla. <strong>Yksin kampanjat ja tempaukset eiv\u00e4t riit\u00e4, vaan terveyden edist\u00e4miseen tarvitaan todellinen ryhtiliike.<\/strong> Terveet el\u00e4m\u00e4ntavat on hyv\u00e4 l\u00f6yt\u00e4\u00e4 jo pienest\u00e4 pit\u00e4en, jotta niist\u00e4 tulee kiinte\u00e4 osa perheen arkea. Meid\u00e4n aikuisten on toimittava esimerkkin\u00e4 toisillemme ja lapsillemme. Hyv\u00e4 asia muistaa on se, ett\u00e4 koskaan ei ole liian my\u00f6h\u00e4ist\u00e4 aloittaa huolehtimaan itsest\u00e4\u00e4n ja syd\u00e4mest\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>Punainen-kampanjan l\u00e4ht\u00f6kohtana on el\u00e4m\u00e4nhallinta ja el\u00e4m\u00e4nlaadun parantaminen. <strong>Jokaisen on hyv\u00e4 mietti\u00e4, mink\u00e4 \u201cpunaisen teon\u201d voi tehd\u00e4 jo t\u00e4n\u00e4\u00e4n itsens\u00e4 hyv\u00e4ksi.<\/strong> Ideoita ja ajatuksia arjen punaisille teoille, sek\u00e4 tietoa terveydest\u00e4 ja punainen -kampanjasta l\u00f6yd\u00e4t osoitteesta <a href=\"http:\/\/www.punainen.fi\">www.punainen.fi<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Monet yll\u00e4ttyv\u00e4t siit\u00e4, ett\u00e4 rintasy\u00f6p\u00e4 ei olekaan se kaikkein suurin terveysriski naisille. Jopa puolet naisista pelk\u00e4\u00e4 kuolevansa rintasy\u00f6p\u00e4\u00e4n. Vain harva pelk\u00e4\u00e4 sepelvaltimotautia, vaikka sepelvaltimotaudin aiheuttama syd\u00e4ninfarkti on suomalaisten naisten yleisin kuolinsyy. Siihen menehtyy naisista joka kolmas. Valtimotautiin kuolee vuosittain yli 10 000 naista, eli l\u00e4hes kaksi kertaa enemm\u00e4n kuin kaikkiin sy\u00f6piin yhteens\u00e4. Askel kohti tervett\u00e4 <a href=\"https:\/\/www.sarisarkomaa.fi\/?p=1161\" class=\"more-link\">...jatka lukemista<span class=\"screen-reader-text\"> \"Pukeudu punaiseen\"<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[8],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.sarisarkomaa.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1161"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.sarisarkomaa.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.sarisarkomaa.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sarisarkomaa.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sarisarkomaa.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1161"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.sarisarkomaa.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1161\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1163,"href":"https:\/\/www.sarisarkomaa.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1161\/revisions\/1163"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.sarisarkomaa.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1161"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sarisarkomaa.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1161"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sarisarkomaa.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1161"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}