{"id":12099,"date":"2023-06-08T09:59:45","date_gmt":"2023-06-08T07:59:45","guid":{"rendered":"https:\/\/www.sarisarkomaa.fi\/?p=12099"},"modified":"2023-06-08T09:59:45","modified_gmt":"2023-06-08T07:59:45","slug":"ilman-ihmisen-apua-ei-itameri-pelastu","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.sarisarkomaa.fi\/?p=12099","title":{"rendered":"Ilman ihmisen apua ei It\u00e4meri pelastu\u00a0"},"content":{"rendered":"\n

T\u00e4n\u00e4\u00e4n vietet\u00e4\u00e4n maailman merien p\u00e4iv\u00e4\u00e4. Se on YK:n teemap\u00e4iv\u00e4, jonka tavoitteena on muistuttaa merien t\u00e4rkeydest\u00e4 koko maapallon ilmastolle ja el\u00e4m\u00e4lle.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n

It\u00e4meri ja meren rannat ovat meid\u00e4n helsinkil\u00e4isten suuri rikkaus ja rakkaus. Ik\u00e4v\u00e4 kyll\u00e4 monista toimista huolimatta It\u00e4meren tilanne on edelleen kaikkea muuta kuin hyv\u00e4. Ravinteiden liiallisesta m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 aiheutuva rehev\u00f6ityminen on It\u00e4meren suurin ongelma, mutta my\u00f6s monet muut asiat kuten roskaantuminen, \u00f6ljy- ja kemikaalikuljetukset, luonnon k\u00f6yhtyminen sek\u00e4 ilmastonmuutos uhkaavat rakasta mertamme.<\/p>\n\n\n\n

Olen purjehtinut perheeni kanssa kaikki kes\u00e4lomat suvun kohta 40 vuotta vanhalla purjevene Piraijalla. Purjehtiessa oppii meren kunnioitusta ja n\u00e4kee upean It\u00e4meren luonnon l\u00e4helt\u00e4. Merell\u00e4 liikkuessa n\u00e4kee ja kokee konkreettisesti It\u00e4meren tilan.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n

Sinilev\u00e4\u00e4 Saaristomerell\u00e4 hein\u00e4kuun lopulla. Kuva otettu s\/y Piraijan kannelta.<\/em>\u00a0<\/p>\n\n\n\n

Rannoilta ajautuvat roskat ja mikromuovi ovat ik\u00e4v\u00e4 ja iso uhka merelle sek\u00e4 sen eli\u00f6st\u00f6lle. Tupakantumpit ovat yleisin roska It\u00e4merell\u00e4 ja sen rannoilla. Kaupunkiemme rannoilta l\u00f6ytyy keskim\u00e4\u00e4rin 300 tumppia jokaista sataa metri\u00e4 kohden. T\u00e4m\u00e4 on j\u00e4rjet\u00f6nt\u00e4 kotimeremme ja luontomme myrkytt\u00e4mist\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Tupakantumppi on maailman yleisin roska, joka ei h\u00e4vi\u00e4 luonnosta eik\u00e4 merest\u00e4 koskaan. On arvioitu, ett\u00e4 luontoon p\u00e4\u00e4tyy Suomessa yli kolme miljardia ja maailmassa 4,5 biljoonaa tumppia joka vuosi. Sateiden ja hulevesien my\u00f6t\u00e4 tumpit p\u00e4\u00e4tyv\u00e4t kaduilta ja pihoilta vesist\u00f6ihin ja mereen. Myrkyllisist\u00e4 tupakantumpeista on monin tavoin haittaa luonnolle. <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n

Tupakantumppeja heitet\u00e4\u00e4n usein luontoon virheellisten olettamusten vuoksi. Moni luulee, ett\u00e4 tupakantumpit seulotaan hulevesist\u00e4. Moni ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n tied\u00e4, ett\u00e4 tupakantumppi on muovia, eik\u00e4 maadu. Tumpit on tehty selluloosa-asetaatista, jonka hajoaminen mikromuovihiukkasiksi kest\u00e4\u00e4 vuosia. Mikromuovi ei katoa merest\u00e4 ehk\u00e4 koskaan. <\/p>\n\n\n\n

Monelle on yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4 tieto my\u00f6s se, ett\u00e4 tupakantumppi on ymp\u00e4rist\u00f6myrkky. Maahan ja vesist\u00f6ihin heitetyst\u00e4 tumpista levi\u00e4\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n vaarallisia kemikaaleja, kuten kadiumia, arsenikkia ja lyijy\u00e4. Tupakan tumppiosaan voi imeyty\u00e4 tupakasta runsaasti erilaista kemikaaleja, joista osa on suoraan ymp\u00e4rist\u00f6lle vaarallisia. Tunnettuja karsinogeenej\u00e4 eli sy\u00f6p\u00e4vaarallisia aineita tupakassa on kymmeni\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Yhden tupakantumpin hajoaminen mikromuoviksi kest\u00e4\u00e4 keskim\u00e4\u00e4rin puolitoista vuotta makeassa vedess\u00e4 ja kolme vuotta merivedess\u00e4. Tumpin sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4t myrkyt kulkeutuvat mikromuovihiukkasten mukana vesist\u00f6ihin ja maaper\u00e4\u00e4n ja lopulta ravintoketjussa el\u00e4imiin ja ihmisiin. J\u00e4rviin, jokiin tai meriin kulkeutuneet tumpit p\u00e4\u00e4tyv\u00e4t helposti ruuaksi linnuille ja merenel\u00e4ville, jotka voivat vahingoittua, jopa kuolla. Tupakantumpit eiv\u00e4t kuuluu luontoon eiv\u00e4tk\u00e4 niiden myrkyt ruokalautasellemme.<\/p>\n\n\n\n

Roskaaminen ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n on niin yleist\u00e4, ett\u00e4 kaupungissamme on tarve tehd\u00e4 vaikuttavia toimia roskaamiseen kuriin saamiseksi.  <\/p>\n\n\n\n

Ty\u00f6t\u00e4 meremme pelastamiseksi ja puhtaiden rantojen turvaamiseksi on viel\u00e4 teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 paljon. Etenkin kes\u00e4isin harmittavat Helsinki\u00e4 piinaavat vanhojen sekaviem\u00e4reiden ylivuodot ja muista syist\u00e4 mereen puhdistamattomana joutuvat vessavedet, jotka pit\u00e4v\u00e4t suljettuna osaa Helsingin uimarannoista. <\/p>\n\n\n\n

Suurin yksitt\u00e4inen kansallinen tavoite on v\u00e4hent\u00e4\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4sti Saaristomeren suurimman ravinnel\u00e4hteen eli maatalouden kuormaa. Lounais-Suomen siipikarja- ja sikatalouden ravinnevalumat ovat nousseet koko It\u00e4meren alueella suurimpiin levi\u00e4 ruokkivan fosforin l\u00e4hteisiin ja Suomen suurimmaksi huolenaiheeksi It\u00e4meren rehev\u00f6itymisess\u00e4. Saaristomeren maatalous on Suomen ainoa j\u00e4ljell\u00e4 oleva ns. hot spot -kohde It\u00e4meren suojelukomissio HELCOMin nime\u00e4mien pahimpien kuormittajien listalla. Tavoitteena on oltava kest\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla toimiva orgaanisten lannoitteiden kiertotalousmarkkina. T\u00e4st\u00e4 hy\u00f6tyv\u00e4t maatilat ja Saaristomeri sek\u00e4 koko It\u00e4meri. Puhtaamman kotimaisen ruuantuotannon edist\u00e4minen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 meille kaikille suomalaisille.<\/p>\n\n\n\n

Tulevan hallituksen teht\u00e4v\u00e4 on aikaansaada toimet, joilla k\u00e4\u00e4nne parempaan Saaristomeren ja koko It\u00e4meren tilassa saadaan aikaiseksi. Vaikuttavammat toimet ovat v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 my\u00f6s siksi, ett\u00e4 ilmastonmuutos kasvattaa It\u00e4meren vakavinta ymp\u00e4rist\u00f6ongelmaa, rehev\u00f6itymist\u00e4 usein eri tavoin.<\/p>\n\n\n\n

Lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t sateet ja lumettomat talvet kasvattavat ravinnevalumia maalta. Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen ennusteen mukaan ilmastonmuutos voi pahimmillaan kasvattaa fosforin huuhtoumaa Saaristomeren valuma-alueen pelloilta 50 prosenttia. Ilmastomuutos edellytt\u00e4\u00e4 tulevalta hallitukselta tehotoimia It\u00e4meren pelastamiseksi. Monien hajasijoitettujen pienten hankkeiden sijaan toimia pit\u00e4\u00e4 suunnata suurimpiin ravinnekuormittajiin ja vaikuttavimpiin toimiin. <\/p>\n\n\n\n

Ilman ihmisen apua ja vastuullisia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4, ei It\u00e4meren pelastaminen onnistu. Ihmisen on oltava It\u00e4meren puolella. <\/p>\n\n\n\n

Hyv\u00e4\u00e4 maailman merien p\u00e4iv\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Sari Sarkomaa<\/p>\n\n\n\n

Helsinkil\u00e4isten kansanedustaja<\/p>\n\n\n\n

kokoomuksen eduskuntaryhm\u00e4n varapuheenjohtaja<\/p>\n\n\n\n

Helsingin kaupunginhallituksen ja -valtuuston j\u00e4sen<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n

Kuva on upeasta Bj\u00f6rk\u00f6n saaresta, jossa on keskell\u00e4 j\u00e4rvi. Saari<\/em> on Korppoon ulkosaaristossa.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

T\u00e4n\u00e4\u00e4n vietet\u00e4\u00e4n maailman merien p\u00e4iv\u00e4\u00e4. Se on YK:n teemap\u00e4iv\u00e4, jonka tavoitteena on muistuttaa merien t\u00e4rkeydest\u00e4 koko maapallon ilmastolle ja el\u00e4m\u00e4lle. It\u00e4meri ja meren rannat ovat meid\u00e4n helsinkil\u00e4isten suuri rikkaus ja rakkaus. Ik\u00e4v\u00e4 kyll\u00e4 monista toimista huolimatta It\u00e4meren tilanne on edelleen kaikkea muuta kuin hyv\u00e4. Ravinteiden liiallisesta m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 aiheutuva rehev\u00f6ityminen on It\u00e4meren suurin ongelma, mutta my\u00f6s ...jatka lukemista \"Ilman ihmisen apua ei It\u00e4meri pelastu\u00a0\"<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[8],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.sarisarkomaa.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/12099"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.sarisarkomaa.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.sarisarkomaa.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sarisarkomaa.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sarisarkomaa.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=12099"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.sarisarkomaa.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/12099\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":12104,"href":"https:\/\/www.sarisarkomaa.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/12099\/revisions\/12104"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.sarisarkomaa.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=12099"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sarisarkomaa.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=12099"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sarisarkomaa.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=12099"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}