Kolumni 16.10.2026 (Viherymp\u00e4rist\u00f6) <\/p>\n\n\n\n
Vihre\u00e4 infrastruktuuri on keskeinen elementti monessa: ilmastonmuutokseen sopeutumisessa, hulevesien hallinnassa, luonnon monimuotoisuuden sek\u00e4 kaupungin viihtyisyyden vahvistamisessa. Luonto on my\u00f6s l\u00e4\u00e4ke moneen. Kaupunkien luontoymp\u00e4rist\u00f6t, kuten mets\u00e4t, kalliot, puistot, pihat ja vesist\u00f6t, tarjoavat merkitt\u00e4vi\u00e4 terveyshy\u00f6tyj\u00e4 ja vahvistavat hyvinvointia.<\/p>\n\n\n\n
Tutkimusten mukaan luonnossa vietetty aika vahvistaa mielenterveytt\u00e4 monin tavoin; se suojaa masennukselta, lievitt\u00e4\u00e4 stressi\u00e4 ja parantaa mielialaa. Helppo p\u00e4\u00e4sy luontoon houkuttaa liikkumaan, mik\u00e4 ehk\u00e4isee keskeisi\u00e4 kansansairauksia kuten tyypin 2 diabetesta ja ylipainoa. S\u00e4\u00e4nn\u00f6llinen kontakti luonnon hyviin mikrobeihin vahvistaa kehon puolustusj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Lasten luontosuhteen rakentaminen syntym\u00e4st\u00e4 l\u00e4htien on t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Lapset, kuten aikuisetkin, k\u00e4rsiv\u00e4t yh\u00e4 enemm\u00e4n allergioista, astmasta ja muista immuunij\u00e4rjestelm\u00e4n h\u00e4iri\u00f6ist\u00e4. Lasten kasvulle ja kehitykselle on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 vaihtaa ruutuaikaa enemm\u00e4n luonnossa vietettyyn aikaan. Suomen v\u00e4est\u00f6n ik\u00e4\u00e4ntyess\u00e4 on kaikenik\u00e4isten toimintakyvyn kannalta merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 l\u00e4hiymp\u00e4rist\u00f6 houkuttelee liikkumaan. Sill\u00e4 on merkityst\u00e4 my\u00f6s sosiaali- ja terveyspalveluiden tarpeeseen. On eritt\u00e4in tervetullutta, ett\u00e4 t\u00e4n\u00e4 vuonna k\u00e4ynnistyi THL:n kymmenvuotinen Terveytt\u00e4 luonnosta -ohjelma. Ohjelma pyrkii tuomaan luonnon terveyshy\u00f6dyt entist\u00e4 vahvemmin osaksi p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa.<\/p>\n\n\n\n
Helsingin uudessa kaupunkistrategiassa sitoudumme siihen, ett\u00e4 mets\u00e4isten ja puustoisten alueiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 s\u00e4ilyy noin kolmasosana Helsingin maapinta-alasta. Lis\u00e4\u00e4mme vihreytt\u00e4 rakennetuille alueille ja pid\u00e4mme kiinni periaatteesta, jonka mukaan kaikilla helsinkil\u00e4isill\u00e4 tulee jatkossakin olla lyhyt matka l\u00e4hiluontoon ja viheralueille. Tutkimusten mukaan jo 15 minuuttia luonnossa voi tuoda mitattavia terveyshy\u00f6tyj\u00e4. Hyvinvoiva l\u00e4hiluonto lis\u00e4\u00e4 kuntalaisten hyvinvointia ja kunnan vetovoimaa.<\/p>\n\n\n\n
Vihre\u00e4 infrastruktuuri ei ole vain yksitt\u00e4isi\u00e4 puistoja tai metsi\u00e4. Sen on oltava verkosto, joka yhdist\u00e4\u00e4 viheralueita ja luonnonsuojelualueita toisiinsa. Toimivat ekologiset yhteydet mahdollistavat lajien liikkumisen ja v\u00e4hent\u00e4v\u00e4t elinymp\u00e4rist\u00f6jen pirstoutumista. Luontokadon pys\u00e4ytt\u00e4misess\u00e4 ei riit\u00e4 vain arvokkaiden alueiden suojeleminen, vaan my\u00f6s niiden v\u00e4liset yhteydet on turvattava.<\/p>\n\n\n\n
Suomen kaupunkien on syyt\u00e4 n\u00e4hd\u00e4 vihre\u00e4 infrastruktuuri investointina. Usein luontopohjaiset ratkaisut ovat my\u00f6s kustannustehokkaita verrattuna pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n teknisiin ratkaisuihin. Siksi viherrakenne on viisasta ottaa huomioon jo kaupunkisuunnittelun alkuvaiheessa. Erityisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 olemassa oleva viherrakenne. Vanhat puut, toimiva maaper\u00e4 ja nykyiset viherverkostot tuottavat hy\u00f6tyj\u00e4 heti.<\/p>\n\n\n\n
My\u00f6s valtion ja p\u00e4\u00e4tt\u00e4jien on kannustettava t\u00e4h\u00e4n kehitykseen. Maank\u00e4yt\u00f6n ohjauksen sopimukset voisivat olla vaikuttava ty\u00f6kalu ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja viherrakenteen vahvistamisessa. MAL-sopimusten piiriin voisi tuoda sitovia tavoitteita my\u00f6s ilmastoriskien hallinnan ja viherrakenteen vahvistamisen osalta. Viherrakenne ei noudata kaupunkien rajoja, joten my\u00f6s siksi seudullinen yhteisty\u00f6 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Talouden tiukassa tilanteessa on verorahojen k\u00e4yt\u00f6n oltava vaikuttavaa. Valtion mahdollisesti tulevaisuudessa kohdentaman ilmastonmuutokseen varautumista tukevan rahoituksen tulisi kattaa my\u00f6s vihre\u00e4n infrastruktuurin investointeja. On my\u00f6s l\u00f6ydett\u00e4v\u00e4 uusia keinoja kannustaa esimerkiksi taloyhti\u00f6it\u00e4 ja pientaloja vahvistamaan viherrakennetta tonteillaan.<\/p>\n\n\n\n
Tarvitsemme tutkimustietoon perustuvaa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa, kaupungeille kannusteita pitk\u00e4j\u00e4nteisiin investointeihin sek\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 vihre\u00e4 infrastruktuuri on my\u00f6s osa kansanterveyden edist\u00e4mist\u00e4. Vihre\u00e4n infrastruktuurin kehitt\u00e4mistarpeet on viisasta nostaa seuraavassa hallitusohjelmassa strategiseksi painopisteeksi, joka kytket\u00e4\u00e4n osaksi kansanterveytt\u00e4, ilmastonmuutokseen sopeutumista, huoltovarmuutta ja luontokadon pys\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/artikkelit\/sari-sarkomaa-vihrea-infrastruktuuri-on-investointi-ihmisten-terveyteen\/<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Kolumni 16.10.2026 (Viherymp\u00e4rist\u00f6) Vihre\u00e4 infrastruktuuri on keskeinen elementti monessa: ilmastonmuutokseen sopeutumisessa, hulevesien hallinnassa, luonnon monimuotoisuuden sek\u00e4 kaupungin viihtyisyyden vahvistamisessa. Luonto on my\u00f6s l\u00e4\u00e4ke moneen. Kaupunkien luontoymp\u00e4rist\u00f6t, kuten mets\u00e4t, kalliot, puistot, pihat ja vesist\u00f6t, tarjoavat merkitt\u00e4vi\u00e4 terveyshy\u00f6tyj\u00e4 ja vahvistavat hyvinvointia. Tutkimusten mukaan luonnossa vietetty aika vahvistaa mielenterveytt\u00e4 monin tavoin; se suojaa masennukselta, lievitt\u00e4\u00e4 stressi\u00e4 ja parantaa ...jatka lukemista \"Vihre\u00e4 infrastruktuuri on investointi ihmisten terveyteen\"<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[5],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.sarisarkomaa.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/13482"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.sarisarkomaa.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.sarisarkomaa.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sarisarkomaa.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sarisarkomaa.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=13482"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.sarisarkomaa.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/13482\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":13483,"href":"https:\/\/www.sarisarkomaa.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/13482\/revisions\/13483"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.sarisarkomaa.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=13482"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sarisarkomaa.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=13482"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sarisarkomaa.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=13482"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}