Opetushallituksen johtokunta p\u00e4\u00e4tti kokouksessaan 14.3. antaa seuraavan kannanoton:<\/p>\n
OPETUSHALLITUKSEN JOHTOKUNTA HUOLISSAAN YHDEN PUTKEN MALLIN RAHOITUKSEN SOVELTUVUUDESTA TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEEN<\/p>\n
Selvityshenkil\u00f6 Arno Miettisen helmikuussa esitt\u00e4miss\u00e4 alustavissa linjauksissa valtionosuusuudistuksesta esitet\u00e4\u00e4n nykyiselle yll\u00e4pit\u00e4j\u00e4rahoitukselle vaihtoehtoisena mallina lukiokoulutuksen ja ammatillisen peruskoulutuksen rahoituksen yhdist\u00e4mist\u00e4 kuntien peruspalvelujen, ns. yhden putken, rahoitukseen. T\u00e4ll\u00f6in koulutuksen j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4t saisivat rahoituksensa opiskelijoiden kotikunnilta kotikuntakorvauksina perusopetuksen tapaan. Opetushallituksen johtokunta haluaa tuoda valtionosuusj\u00e4rjestelm\u00e4uudistuksesta k\u00e4yt\u00e4v\u00e4\u00e4n keskusteluun mukaan seuraavia toisen asteen koulutuksen erityispiirteit\u00e4, jotka tulisi ottaa huomioon valtionosuusj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 uudistettaessa:<\/p>\n
\u2022\u00a0\u00a0 \u00a0Toisen asteen koulutuksen opiskelijoista 67 % opiskelee muualla kuin kotikuntansa yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4ss\u00e4 oppilaitoksessa. Esi- ja perusopetuksessa vastaava luku on 6 %.
\n\u2022\u00a0\u00a0 \u00a0Toisen asteen koulutukseen osallistuminen vaihtelee sek\u00e4 kuntien ett\u00e4 vuosien kesken. Opiskelijoiden osuus kotikuntansa asukkaista vaihteli 3-7 %:n v\u00e4lill\u00e4 ja suhteutettuna kunnan 16\u201318 -vuotiaisiin asukkaisiin osuus vaihteli 85 \u2013 200 %:n v\u00e4lill\u00e4 vuonna 2012.
\n\u2022\u00a0\u00a0 \u00a0Toisen asteen koulutuksessa on huomattava m\u00e4\u00e4r\u00e4 yli 18-vuotiaita. Vuonna 2011 ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoista 45 % oli t\u00e4ytt\u00e4nyt 20 vuotta. Vuonna 2007 opiskelijoiden keski-ik\u00e4 oli 23 vuotta.
\n\u2022\u00a0\u00a0 \u00a0Vaikuttaisiko opiskelijan ik\u00e4 kuntien velvollisuuteen maksaa kotikuntakorvauksia? Vrt. perusopetuksessa kotikuntakorvausta maksetaan 6-16 -vuotiaista oppilaista.
\n\u2022\u00a0\u00a0 \u00a0Koulutukseen hakeutuminen on vapaata eik\u00e4 kotikunta osoita opiskelupaikkaa perusopetuksen tapaan.
\n\u2022\u00a0\u00a0 \u00a0Miten hallinnoitaisiin j\u00e4rjestetyn koulutuksen opiskelijoiden kokonaism\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, kun t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 opiskelijam\u00e4\u00e4r\u00e4t ovat s\u00e4\u00e4deltyj\u00e4 ammatillisessa koulutuksessa eik\u00e4 ylimenevi\u00e4 opiskelijam\u00e4\u00e4ri\u00e4 rahoiteta?
\n\u2022\u00a0\u00a0 \u00a0Kotikuntakorvausmalli ei ota huomioon eri alojen ja erilaisten koulutusten erilaista kustannustasoa. Nykyisest\u00e4 toisen asteen rahoituksesta 35 % (834 milj. euroa) kohdistuu erityisen kalliisiin koulutuksiin, erityisopiskelijoiden tukemiseen tai muihin erityisiin teht\u00e4viin.\u00a0 Esi- ja perusopetuksessa vastaava luku on 8 % eli 300 milj. euroa.<\/p>\n
Lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen j\u00e4rjest\u00e4minen perustuu j\u00e4rjest\u00e4mislupaan, kunnilla ei ole lakis\u00e4\u00e4teist\u00e4 velvoitetta toisen asteen koulutuksen j\u00e4rjest\u00e4miseen kuten perusopetuksessa. Nykyisess\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 kunnan velvollisuus osallistua rahoitukseen on lakis\u00e4\u00e4teinen ja merkitsee lukiokoulutuksen osalta 75 euroa ja ammatillisen peruskoulutuksen osalta 190 euroa jokaista kunnan asukasta kohti vuodessa riippumatta siit\u00e4, paljonko kunnan asukkaista osallistuu ko. koulutukseen.<\/p>\n
Toisen asteen koulutus on kansallinen peruspalvelu, jolla vastataan sek\u00e4 alueelliseen ett\u00e4 valtakunnalliseen koulutustarpeeseen yli kuntarajojen. Perusopetus kunnallisena peruspalveluna kohdistuu kaikille kunnassa asuville oppivelvollisuusik\u00e4isille asukkaille. Ammatillisen peruskoulutuksen j\u00e4rjest\u00e4ji\u00e4 on yhteens\u00e4 132, joista 11 on kuntia ja lukiokoulutuksen j\u00e4rjest\u00e4ji\u00e4 yhteens\u00e4 280, joista 228 on kuntia.<\/p>\n
Opetushallituksen johtokunta pit\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4ministeri Kataisen hallitusohjelman linjausta toisen asteen koulutuksen rahoitus my\u00f6nnet\u00e4\u00e4n koulutuksen j\u00e4rjest\u00e4jille edelleen oikeana.<\/p>\n
Opetushallituksen johtokunnan kokoonpano<\/p>\n
Kansanedustaja Sarkomaa Sari, puheenjohtaja
\nKansanedustaja Gestrin Christina
\nKansanedustaja Haapanen Satu
\nKoulutuspoliittinen asiantuntija Heinikoski Mikko
\nProfessori J\u00e4rvel\u00e4 Sanna
\nKansanedustaja J\u00e4\u00e4skel\u00e4inen Jouko
\nKirjanpitop\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Lindell Ritva
\nP\u00e4\u00e4johtaja Pitk\u00e4l\u00e4 Aulis
\nKoulutusjohtaja Lehto Jaana
\nPuheenjohtaja Luukkainen Olli
\nKansanedustaja Peltonen Tuula, varapuheenjohtaja
\nKansanedustaja Paloniemi Aila
\nApulaisrehtori Salminen Kari
\nKehitt\u00e4misjohtaja Siekkinen Saana
\nKansanedustaja Virtanen Erkki<\/p>\n
Ylijohtaja Pohjonen Petri, johtokunnan sihteeri<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Opetushallituksen johtokunta p\u00e4\u00e4tti kokouksessaan 14.3. antaa seuraavan kannanoton: OPETUSHALLITUKSEN JOHTOKUNTA HUOLISSAAN YHDEN PUTKEN MALLIN RAHOITUKSEN SOVELTUVUUDESTA TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEEN Selvityshenkil\u00f6 Arno Miettisen helmikuussa esitt\u00e4miss\u00e4 alustavissa linjauksissa valtionosuusuudistuksesta esitet\u00e4\u00e4n nykyiselle yll\u00e4pit\u00e4j\u00e4rahoitukselle vaihtoehtoisena mallina lukiokoulutuksen ja ammatillisen peruskoulutuksen rahoituksen yhdist\u00e4mist\u00e4 kuntien peruspalvelujen, ns. yhden putken, rahoitukseen. T\u00e4ll\u00f6in koulutuksen j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4t saisivat rahoituksensa opiskelijoiden kotikunnilta kotikuntakorvauksina perusopetuksen tapaan. Opetushallituksen ...jatka lukemista \"Opetushallituksen johtokunta huolissaan yhden putken mallin rahoituksen soveltuvuudesta toisen asteen koulutukseen\"<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[4],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.sarisarkomaa.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2697"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.sarisarkomaa.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.sarisarkomaa.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sarisarkomaa.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sarisarkomaa.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=2697"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/www.sarisarkomaa.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2697\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2700,"href":"https:\/\/www.sarisarkomaa.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2697\/revisions\/2700"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.sarisarkomaa.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=2697"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sarisarkomaa.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=2697"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sarisarkomaa.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=2697"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}