{"id":3322,"date":"2013-10-16T13:19:06","date_gmt":"2013-10-16T11:19:06","guid":{"rendered":"http:\/\/www.sarisarkomaa.fi\/?p=3322"},"modified":"2013-10-16T13:19:06","modified_gmt":"2013-10-16T11:19:06","slug":"ruotsin-mallista-suomen-%e2%80%9dterveysasemat-toimimaan%e2%80%9d-malliin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.sarisarkomaa.fi\/?p=3322","title":{"rendered":"Ruotsin mallista Suomen \u201dterveysasemat toimimaan\u201d -malliin"},"content":{"rendered":"<p>Suomen Kuvalehti 16.10.2013<\/p>\n<p>Suomen terveydenhuollon suurimmat ongelmat ovat pitk\u00e4t hoitojonot terveyskeskuksiin ja terveyserojen kasvu. Suomalaiset joutuvat odottamaan perusterveydenhuollossa l\u00e4\u00e4k\u00e4rille p\u00e4\u00e4sy\u00e4 viikkoja, joka kolmas suomalainen jopa yli viisi viikkoa.<\/p>\n<p>Perusterveydenhuollon kehitt\u00e4misen ja sote-uudistuksen takkuaminen innoittivat katselemaan, josko naapurista l\u00f6yt\u00e4isimme esimerkki\u00e4 terveydenhuoltomme uudistamiseen.<\/p>\n<p>Viime viikolla Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos (THL) esitteli oman mallinsa, jossa oli kokoomuksessa vallalla olevan ajatuksen lailla poimittu Ruotsin mallin parhaita k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 nykymalliimme. Pid\u00e4mme mallia mainiona ty\u00f6versiona. Selv\u00e4\u00e4 on, ett\u00e4 sit\u00e4 pit\u00e4\u00e4 ty\u00f6st\u00e4\u00e4 viel\u00e4 monin tavoin.<\/p>\n<p>THL:n mallissa on hyv\u00e4\u00e4 se, ett\u00e4 kansalainen voisi vapaasti valita julkisen tai yksityisen palveluntuottajan v\u00e4lill\u00e4 perusterveydenhuollossa ja palveluntuottajat olisivat yhdenvertaisia aivan kuten Ruotsissa.<\/p>\n<p>Mallin t\u00e4rkeit\u00e4 ja edellisten lis\u00e4ksi kannatettavia osia ovat j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4tahon vahvistamistavoite ja ammattilaisten ty\u00f6jaon parantaminen terveydenhuollon tuotannossa. Terveydenhuollon eri ammattilaisten osaaminen on olennaista saada parhaaseen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Hyvi\u00e4 esimerkkej\u00e4 ovat fysioterapeuttien suoravastaanotot.<\/p>\n<p>Niin Ruotsin kuin THL:n mallikaan eiv\u00e4t ole sellaisenaan siirrett\u00e4viss\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n. Erityisesti rahoitusasiat vaativat jatkoty\u00f6st\u00e4mist\u00e4. Ruotsissa ei ole Suomen kaltaista ty\u00f6terveyshuoltoa eik\u00e4 sairausvakuutuskorvausj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 yksityisest\u00e4 hoidosta.<\/p>\n<p>Ty\u00f6terveyshuolto on toimiva osa terveydenhuoltoamme. Sen laatua on hyv\u00e4 kehitt\u00e4\u00e4, mutta j\u00e4tt\u00e4isimme ty\u00f6terveyshuollon \u201draha seuraa potilasta\u201d -mallin ulkopuolelle. Kun kehit\u00e4mme j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4, on syyt\u00e4 kuitenkin arvioida koko terveydenhuollon kokonaisuutta.<\/p>\n<p>Sairausvakuutuskorvaukset ovat tuoneet terveydenhuoltoomme kustannustehokkuutta ja valinnanvapautta. Korvaukset kannustavat ihmisi\u00e4 osallistumaan terveydenhuollon rahoitukseen.<\/p>\n<p>Sairausvakuutuskorvauksen s\u00e4ilytt\u00e4minen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 siksi, sill\u00e4 sit\u00e4 maksetaan muistakin kuin perusterveydenhuollon palveluista. Esimerkiksi eniten korvauksia maksetaan gynekologik\u00e4ynneist\u00e4. Kokonaisuutta arvioitaessa on mietitt\u00e4v\u00e4, mit\u00e4 sairausvakuutuskorvauksen piiriss\u00e4 jatkossa olisi.<\/p>\n<p>Ruotsin mallin mukainen rahoitusmalli ei korjaisi sellaisenaan sit\u00e4, ett\u00e4 toinen taho maksaa sairausvakuutuskorvauksen ja toinen hoidon, esimerkiksi erikoissairaanhoidon leikkauksissa. Rahoituksen osalta olisi lis\u00e4ksi ratkaistava, millaisia asiakasmaksuja uudessa mallissa on.<\/p>\n<p>Pohdittavaa siis l\u00f6ytyy ja osaoptimoinnin mahdollisuudet on perattava.<\/p>\n<p>\u201dRaha seuraa potilasta\u201d -mallin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notto edellytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 valtakunnan tasolla m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n ne perusterveydenhuollon palvelut, jotka malliin sis\u00e4llytet\u00e4\u00e4n. Palveluita voisivat tuottaa julkinen, yksityinen ja kolmas sektori ja joista ne saisivat samoin perustein korvauksen. Ja valinta olisi aina potilaan.<\/p>\n<p>Suunterveydenhuolto on t\u00e4rke\u00e4 osa perusterveydenhuoltoa ja sen tilanne on my\u00f6s arvioitava samoilla periaatteilla.<\/p>\n<p>Ruotsin ja Suomen j\u00e4rjestelmiss\u00e4 on paljon eroja ja siksi suoraa vertailua ei voi tehd\u00e4. Olemme ehdottaneet, ett\u00e4 pian ty\u00f6ns\u00e4 aloittava laaja-alainen terveydenhuollon rahoitusryhm\u00e4 ottaisi Ruotsin raha seuraa potilasta -mallin ty\u00f6st\u00e4misen Suomen perusterveydenhuoltoon sopivaksi agendalleen. T\u00e4st\u00e4 on saatava tarkat kirjaukset ty\u00f6ryhm\u00e4n toimeksiantoon.<\/p>\n<p>Suomen \u201draha seuraa potilasta\u201d -mallia voisi pilotoida perusterveydenhuollossa ensin esimerkiksi metropolialueella ja muuallakin, miss\u00e4 halukkuutta l\u00f6ytyy. Tavoitteena tulee kuitenkin olla mallin vakinaistaminen koko maahan, mihin Ruotsissakin onnistuneen kokeilun pohjalta p\u00e4\u00e4dyttiin.<\/p>\n<p>Meill\u00e4 ei ole varaa heitt\u00e4\u00e4 \u201draha seuraa potilasta\u201d -mallia roskiin. Terveysasemien jonoissa odottaville, kuten el\u00e4kel\u00e4isille, lapsiperheille ja ty\u00f6tt\u00f6mille ei ole olennaisinta kuka palvelut tuottaa vaan se, ett\u00e4 hoitoa ja apua saa tasa-arvoisesti ja oikea-aikaisesti.<\/p>\n<p>Sari Sarkomaa ja Lenita Toivakka<br \/>\nKirjoittajat ovat kokoomuksen kansanedustajia.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Suomen Kuvalehti 16.10.2013 Suomen terveydenhuollon suurimmat ongelmat ovat pitk\u00e4t hoitojonot terveyskeskuksiin ja terveyserojen kasvu. Suomalaiset joutuvat odottamaan perusterveydenhuollossa l\u00e4\u00e4k\u00e4rille p\u00e4\u00e4sy\u00e4 viikkoja, joka kolmas suomalainen jopa yli viisi viikkoa. Perusterveydenhuollon kehitt\u00e4misen ja sote-uudistuksen takkuaminen innoittivat katselemaan, josko naapurista l\u00f6yt\u00e4isimme esimerkki\u00e4 terveydenhuoltomme uudistamiseen. Viime viikolla Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos (THL) esitteli oman mallinsa, jossa oli kokoomuksessa vallalla <a href=\"https:\/\/www.sarisarkomaa.fi\/?p=3322\" class=\"more-link\">...jatka lukemista<span class=\"screen-reader-text\"> \"Ruotsin mallista Suomen \u201dterveysasemat toimimaan\u201d -malliin\"<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[4],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.sarisarkomaa.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3322"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.sarisarkomaa.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.sarisarkomaa.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sarisarkomaa.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sarisarkomaa.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=3322"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.sarisarkomaa.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3322\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3324,"href":"https:\/\/www.sarisarkomaa.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3322\/revisions\/3324"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.sarisarkomaa.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=3322"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sarisarkomaa.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=3322"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sarisarkomaa.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=3322"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}