Kaikenik\u00e4isten suomalaisten liikkumattomuuden hinta yhteiskunnalle on korkea. Istuva el\u00e4m\u00e4ntapa lis\u00e4\u00e4 useita kansansairauksia ja ik\u00e4\u00e4ntymisest\u00e4 aiheutuvia haasteita. Yht\u00e4 lailla v\u00e4h\u00e4inen fyysinen aktiivisuus heikent\u00e4\u00e4 oppimistuloksia, lyhent\u00e4\u00e4 ty\u00f6uria, nakertaa ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n tuottavuutta ja kilpailukyky\u00e4mme sek\u00e4 on yhteydess\u00e4 terveys- ja hyvinvointieroihin.<\/p>\n
Vaikka liikuntaa harrastettaisiin melko aktiivisesti vapaa-ajalla, muu osa p\u00e4iv\u00e4st\u00e4 on istumista p\u00e4iv\u00e4kodeista, kouluista, ty\u00f6paikoista ik\u00e4ihmisten arkeen asti. Jo p\u00e4iv\u00e4hoidossa lapset ovat paikallaan 60 prosenttia, kun ty\u00f6ik\u00e4isill\u00e4 aikuisilla vastaava luku on 80 prosenttia. Suomalaisten terveyden ja toimintakyvyn kannalta on huutava tarve fyysisen aktiivisuuden lis\u00e4\u00e4miselle.<\/p>\n
Lapsista ja nuorista liikkuu terveytens\u00e4 kannalta riitt\u00e4v\u00e4sti vain puolet. Jo alle kolmivuotiaiden fyysinen aktiivisuus on riitt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4. Tutkimukset osoittavat el\u00e4m\u00e4ntavan urautuvan jo t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa ja liikkumaton el\u00e4m\u00e4ntapa vaikuttaa olevan erityisen pysyv\u00e4\u00e4. Toivoa her\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4 on, ett\u00e4 tuore kouluterveyskysely osoittaa nuorten liikkumisen lis\u00e4\u00e4ntyneen.<\/p>\n
Valtiontalouden kest\u00e4vyysvajetta umpeen kurovaa rakennepakettia valmisteltaessa meill\u00e4 ei ole varaa ohittaa liikunnan kustannustehokasta vaikutusta ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Eduskunta on vuoden 2012 valtion talousarviomietinn\u00f6ss\u00e4\u00e4n painottanut, ett\u00e4 merkitt\u00e4vi\u00e4 kansantaloudellisia s\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 voidaan saada aikaan terveytt\u00e4 edist\u00e4vill\u00e4 toimilla ja nosti esille erityisesti liikunnan. Mietinn\u00f6ss\u00e4 muistutimme liikunnan lis\u00e4\u00e4misen tavoitteesta kaikkien hallinnonalojen toiminnassa.<\/p>\n
Kirit\u00e4n ministereit\u00e4 kilvan keksim\u00e4\u00e4n keinoja saada suomalaiset liikkeelle. On syyt\u00e4 mietti\u00e4, miten asioita voi samalla rahalla tehd\u00e4 eri tavalla. Viisasta on my\u00f6s kohdentaa sovittujen kehyksien sis\u00e4ll\u00e4 voimavaroja uudelleen liikuntaa edist\u00e4viin toimiin. N\u00e4m\u00e4 ehdotukset on syyt\u00e4 sis\u00e4llytt\u00e4\u00e4 rakennepaketin linjauksiin. Tuoreet valtakunnalliset linjaukset terveytt\u00e4 edist\u00e4v\u00e4\u00e4n liikuntaan 2020 (STM: julkaisuja 2013: 10) antaa valmisteluun vahvan tuen. Kyse on nyt asenteesta, otetaanko liikunnan merkitys tosissaan.<\/p>\n
Ty\u00f6t\u00e4 on teht\u00e4v\u00e4 joka kunnassa. Helsinki on n\u00e4ytt\u00e4nyt esimerkki\u00e4 nostamalla kaupungin strategian k\u00e4rkitavoitteeksi liikunnan edist\u00e4misen. Toimia voi tehd\u00e4 paljon ilman lis\u00e4rahaa. Joka kuntaan on luotavissa ik\u00e4ihmisten liikuntakaveritoiminta yhteisty\u00f6ll\u00e4 seurakuntien ja kolmannen sektorin kanssa. N\u00e4in liikuntaa saa vapaaehtoinen ja yksin asuva vanhus, joka ei ilman kaveria liikkuisi.Joka ty\u00f6paikassa voidaan v\u00e4hent\u00e4\u00e4 ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4n aikaista istumista ja aktivoida liikuntaa harrastamattomia ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 matalan kynnyksen liikuntaryhmill\u00e4. Tutkimukset osoittavat, ett\u00e4 ty\u00f6paikkaliikuntaan sijoitettu panostus tulee 1,5\u20135,5-kertaisena takaisin.<\/p>\n
Terveydenhuollon henkil\u00f6st\u00f6n antaman liikuntaneuvonnan m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 on mahdollista lis\u00e4t\u00e4 kunta- tai kuntayhtym\u00e4kohtaisella liikuntaneuvonnan koulutuksella, jota tuetaan verkkosivuilla ja muulla materiaalilla. Koulup\u00e4ivien liikunnallistamisen keinot on syyt\u00e4 ottaa joka kouluun. Yksi pidempi v\u00e4litunti ja oppilaista koulutetut v\u00e4lituntiliikuttajat on toimiva malli. Ja miksi liikunnasta ei voi antaa l\u00e4ksyj\u00e4 kuten muistakin oppiaineista? Koululiikunnan lis\u00e4\u00e4misen rinnalla kouluissa ja oppilaitoksessa on fiksua pit\u00e4\u00e4 terveysliikuntatuokioita, joissa ei tarvita liikuntavarusteita. Oppilaat voivat olla j\u00e4rjest\u00e4ji\u00e4 ja ideoijia.<\/p>\n
Ylioppilaiden terveydenhuoltos\u00e4\u00e4ti\u00f6n kokeilu toimii varmasti joka oppilaitoksessa. Siin\u00e4 opiskelijoille, joilla haasteena on ollut liikkumattomuus, ylipainoisuus tai yksin\u00e4isyys yhdistettyn\u00e4 lieviin masennusoireisiin on annettu ns. resepti liikkumaan yhdess\u00e4 muiden nuorten kanssa. Ammattikorkeakoulujen tulevissa toimilupien kriteereiss\u00e4 voisi olla ehtona, ett\u00e4 liikuntapalvelut ovat kunnossa.<\/p>\n
Taukojumppa on hyv\u00e4 itse kullekin, tekee sitten mit\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 tahansa. Tuttuja tapoja ja rutiineja on vaikea muuttaa, mutta mahdotonta se ei kuitenkaan ole. Liikunnan lis\u00e4\u00e4minen on asia, jossa jokainen meist\u00e4 voi tehd\u00e4 jotain. Talous ja hyvinvointitalkoisiin voi l\u00e4hte\u00e4 lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 omaa liikuntaa ja huolehtia oman perheen sek\u00e4 l\u00e4hipiirin liikunnasta.<\/p>\n
Sari Sarkomaa
\nKansanedustaja
\nValtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Kaikenik\u00e4isten suomalaisten liikkumattomuuden hinta yhteiskunnalle on korkea. Istuva el\u00e4m\u00e4ntapa lis\u00e4\u00e4 useita kansansairauksia ja ik\u00e4\u00e4ntymisest\u00e4 aiheutuvia haasteita. Yht\u00e4 lailla v\u00e4h\u00e4inen fyysinen aktiivisuus heikent\u00e4\u00e4 oppimistuloksia, lyhent\u00e4\u00e4 ty\u00f6uria, nakertaa ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n tuottavuutta ja kilpailukyky\u00e4mme sek\u00e4 on yhteydess\u00e4 terveys- ja hyvinvointieroihin. Vaikka liikuntaa harrastettaisiin melko aktiivisesti vapaa-ajalla, muu osa p\u00e4iv\u00e4st\u00e4 on istumista p\u00e4iv\u00e4kodeista, kouluista, ty\u00f6paikoista ik\u00e4ihmisten arkeen asti. Jo p\u00e4iv\u00e4hoidossa ...jatka lukemista \"Liikunnalla kest\u00e4vyysvajeen kimppuun\"<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[8],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.sarisarkomaa.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3326"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.sarisarkomaa.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.sarisarkomaa.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sarisarkomaa.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sarisarkomaa.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=3326"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.sarisarkomaa.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3326\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3328,"href":"https:\/\/www.sarisarkomaa.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3326\/revisions\/3328"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.sarisarkomaa.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=3326"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sarisarkomaa.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=3326"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sarisarkomaa.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=3326"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}