Sinilev\u00e4 oli kes\u00e4loman sitke\u00e4 seuralainen. Pahimmillaan oli kuin hernekeitossa purjehtisi. Lev\u00e4tt\u00f6m\u00e4n uimapaikan l\u00f6yt\u00e4minen lilluvien lauttojen vallatessa merta oli vaivalloista ja l\u00e4hes mahdotonta.<\/p>\n
Helteell\u00e4 sinilev\u00e4 harmitutti ja huolestutti. Lev\u00e4lautat ovat paljastava ja haiseva muistutus It\u00e4meren tilasta. Vaikka tutkimukset osoittavat kotimeremme kuormituksen v\u00e4hentyneen, on It\u00e4meri edelleen saastuneimpia merialueita. Maailman suurimman murtovesialtaan herkk\u00e4 ekosysteemi on pahasti h\u00e4iriintynyt. Suomenlahden tilanne on erityisen heikko.<\/p>\n
Sinilev\u00e4t ovat mikroskooppisia sienibakteereja, jotka toimivat levien kaltaisesti. Ne viihtyv\u00e4t parhaiten l\u00e4mpimiss\u00e4 ja ravintorikkaissa vesiss\u00e4. Osa levist\u00e4 on myrkyllisi\u00e4. Lev\u00e4t lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t kun vesist\u00f6 rehev\u00f6ityy. Rehev\u00f6itymist\u00e4 aiheuttavat ravinteiden m\u00e4\u00e4r\u00e4n lis\u00e4\u00e4ntyminen, jonka seurauksena vesi muuttuu sameammaksi, rannat limoittuvat ja kasvillisuus lis\u00e4\u00e4ntyy.<\/p>\n
Ravinteet ovat tyypillisesti typpe\u00e4 ja fosforia, jotka kulkeutuvat vesist\u00f6\u00f6n esimerkiksi teollisuuden p\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4, j\u00e4tevesipuhdistamoista, merenkulusta ja maatalouden seurauksena. Tutkimustulosten mukaan noin puolet typest\u00e4 ja fosforista on per\u00e4isin juuri maataloudesta.<\/p>\n
Meren tilaan vaikuttaminen on pitk\u00e4kestoista eik\u00e4 nopeita keinoja ole olemassa. Vaikka fosforikuormitus It\u00e4mereen on v\u00e4hentynyt, on meren hapettomissa syv\u00e4nteiss\u00e4 tonneittain varastoitunutta leville k\u00e4ytt\u00f6kelpoista fosforia.<\/p>\n
Harvasta ymp\u00e4rist\u00f6kysymyksest\u00e4 on niin suuri yksimielisyys kuin It\u00e4meren rehev\u00f6itymisest\u00e4. It\u00e4meren suojelemiseksi on lukemattomia hankkeita ja toimijoita. Olennaista on kysy\u00e4, ovatko tehdyt toimet antaneet parhaan ymp\u00e4rist\u00f6hy\u00f6dyn ja onko rahan kohdentaminen tehokasta? It\u00e4meren pelastamisessa onnistuminen edellytt\u00e4\u00e4 kustannustehokkaita toimia, joita on teht\u00e4v\u00e4 viivytyksett\u00e4.<\/p>\n
It\u00e4meren puhtaus on t\u00e4rke\u00e4 asia koko It\u00e4meren alueen hyvinvoinnille ja talousalueen menestykselle. Yhteisty\u00f6 yli rajojen on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4, sill\u00e4 meri on yhteinen ja p\u00e4\u00e4st\u00f6t eiv\u00e4t kunnioita j\u00e4senvaltioiden rajoja. Viisainta on yhdess\u00e4 etsi\u00e4 kustannustehokkaimmat tavat kuormituksen v\u00e4hent\u00e4miseen. John Nurmisen s\u00e4\u00e4ti\u00f6 on n\u00e4ytt\u00e4nyt toiminnallaan loistava esimerkki\u00e4: suojelutoimia kohdentamalla saadaan v\u00e4hemm\u00e4ll\u00e4 enemm\u00e4n. Ja juuri sit\u00e4 It\u00e4meri tarvitsee pelastuakseen.<\/p>\n
Hyv\u00e4 ja toivoa antava uutinen on, ett\u00e4 kansainv\u00e4lisell\u00e4 yhteisty\u00f6ll\u00e4 on saatu aikaan huomattavia parannuksia. Esimerkiksi Suomenlahden fosforikuormitusta on kevennetty Pietarin alueen tehostetun j\u00e4teveden puhdistuksen avulla. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy veden kirkastumisena ainakin it\u00e4isess\u00e4 osassa It\u00e4merta. N\u00e4kyv\u00e4t tulokset innostavat ja osoittavat, ett\u00e4 It\u00e4meren pelastaminen on mahdollista.<\/p>\n
Vessavesien puhdistamisessa on mahdollista saada aikaan nopeasti tuloksia. Sen sijaan maatalouden p\u00e4\u00e4st\u00f6jen kuriin saaminen on monimutkaisempaa mutta siin\u00e4kin on sitke\u00e4sti etsitt\u00e4v\u00e4 vaikuttavia keinoja. Ensi vuonna k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n tuleva maatalouden ymp\u00e4rist\u00f6tuki on aiempaa parempi mutta ei valitettavasti viel\u00e4k\u00e4\u00e4n kohdenna tukea vesiensuojelun kannalta tehokkaimmalla tavalla. Kun iso osa p\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 tulee noin 20 prosentista peltoalaa olisi my\u00f6s suojelutoimet kohdennettava samassa suhteessa.<\/p>\n
Oikea, It\u00e4meren olosuhteet huomioonottava tutkimustieto on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 haavoittuvan meren suojelulle. Monitieteinen ja paras saatavilla oleva tutkimustieto on saatava mahdollisimman laajasti k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n It\u00e4meren eteen teht\u00e4vien poliittisten p\u00e4\u00e4t\u00f6sten pohjaksi. Suomen Akatemia on ollut kiitett\u00e4v\u00e4sti edist\u00e4m\u00e4ss\u00e4 hyvien keinojen l\u00f6yt\u00e4mist\u00e4 tiedeyhteis\u00f6n ja hallinnon v\u00e4lisen tiedonkulun ja vuoropuhelun edist\u00e4miseen. Suuria odotuksia on It\u00e4meren maiden ja EU:n yhteisen It\u00e4meri-tutkimusohjelman (BONUS) tuloksille.<\/p>\n
Hallituksen ja koko eduskunnan velvollisuus on pit\u00e4\u00e4 vahva ja vaikuttava ote It\u00e4meren pelastamisty\u00f6h\u00f6n.<\/p>\n
Sari Sarkomaa<\/p>\n
kansanedustaja<\/p>\n
valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja<\/p>\n
www.sarisarkomaa.fi<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Sinilev\u00e4 oli kes\u00e4loman sitke\u00e4 seuralainen. Pahimmillaan oli kuin hernekeitossa purjehtisi. Lev\u00e4tt\u00f6m\u00e4n uimapaikan l\u00f6yt\u00e4minen lilluvien lauttojen vallatessa merta oli vaivalloista ja l\u00e4hes mahdotonta. Helteell\u00e4 sinilev\u00e4 harmitutti ja huolestutti. Lev\u00e4lautat ovat paljastava ja haiseva muistutus It\u00e4meren tilasta. Vaikka tutkimukset osoittavat kotimeremme kuormituksen v\u00e4hentyneen, on It\u00e4meri edelleen saastuneimpia merialueita. Maailman suurimman murtovesialtaan herkk\u00e4 ekosysteemi on pahasti h\u00e4iriintynyt. Suomenlahden ...jatka lukemista \"Sinilev\u00e4 paljastaa It\u00e4meren h\u00e4d\u00e4n\"<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[8],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.sarisarkomaa.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3999"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.sarisarkomaa.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.sarisarkomaa.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sarisarkomaa.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sarisarkomaa.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=3999"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/www.sarisarkomaa.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3999\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4005,"href":"https:\/\/www.sarisarkomaa.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3999\/revisions\/4005"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.sarisarkomaa.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=3999"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sarisarkomaa.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=3999"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sarisarkomaa.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=3999"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}