{"id":4617,"date":"2015-04-17T12:06:23","date_gmt":"2015-04-17T10:06:23","guid":{"rendered":"http:\/\/www.sarisarkomaa.fi\/?p=4617"},"modified":"2015-04-17T12:06:23","modified_gmt":"2015-04-17T10:06:23","slug":"suomi-itameren-suojelun-karkimaaksi-kipsijatetta-hyodyntamalla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.sarisarkomaa.fi\/?p=4617","title":{"rendered":"Suomi It\u00e4meren suojelun k\u00e4rkimaaksi kipsij\u00e4tett\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4ll\u00e4"},"content":{"rendered":"<p>Pelloille levitett\u00e4v\u00e4n kipsin on todettu v\u00e4hent\u00e4v\u00e4n vesist\u00f6ihin p\u00e4\u00e4tyv\u00e4\u00e4 maataloudesta aiheutuvaa fosforihuuhtoumaa jopa puolella. K\u00e4sittelyll\u00e4 saataisiin aikaan hyvi\u00e4 tuloksia erityisesti Saaristomeren valuma-alueella. Helsingin yliopiston emeritus professori Erkki Auraa pidet\u00e4\u00e4n idean is\u00e4n\u00e4 Suomessa ja asiaa on sittemmin tutkittu mm. Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen toimesta. N\u00e4yt\u00f6t ovat kiistattomat. Ideaan on tarttunut my\u00f6s John Nurmisen s\u00e4\u00e4ti\u00f6, joka on t\u00e4h\u00e4nkin saakka tehnyt ansioitunutta ty\u00f6t\u00e4 It\u00e4meren hyv\u00e4ksi.<\/p>\n<p>It\u00e4meri on meid\u00e4n helsinkil\u00e4isten rikkaus ja rakkaus. Kovasta suojeluty\u00f6st\u00e4 huolimatta It\u00e4meri kuuluu maailman saastuneimpiin merialueisiin. Rehev\u00f6ityminen, \u00f6ljynkuljetuksesta aiheutuvat riskit ja vierasper\u00e4iset lajit uhkaavat mertamme. Kaiken lis\u00e4ksi rantojen virkistysk\u00e4yt\u00f6st\u00e4 aiheutuva roskaaminen koettelee kotimertamme.<\/p>\n<p>Viime vuosien aikana Suomenlahdella on saavutettu hyvi\u00e4 tuloksia It\u00e4meren suojeluty\u00f6st\u00e4, kun kansainv\u00e4lisell\u00e4 tasolla toteutetut j\u00e4tevesien puhdistushankkeet ovat v\u00e4hent\u00e4neet etenkin it\u00e4isen Suomenlahden lev\u00e4m\u00e4\u00e4ri\u00e4. Vessavesien puhdistamisessa onkin mahdollista saada aikaan nopeasti tuloksia. Sen sijaan maatalouden p\u00e4\u00e4st\u00f6jen kuriin saaminen on monimutkaisempaa mutta siin\u00e4kin on sitke\u00e4sti etsitt\u00e4v\u00e4 vaikuttavia keinoja. Uusi maatalouden ymp\u00e4rist\u00f6tuki on aiempaa parempi mutta ei valitettavasti viel\u00e4k\u00e4\u00e4n kohdenna tukea vesiensuojelun kannalta tehokkaimmalla tavalla. Kun iso osa p\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 tulee noin 20 prosentista peltoalaa, olisi my\u00f6s suojelutoimet kohdennettava my\u00f6s t\u00e4sm\u00e4llisemmin riskialueille.<\/p>\n<p>Kipsik\u00e4sittely olisi tehokas ja nopea fosforivaluman v\u00e4hent\u00e4j\u00e4. Innostavaa my\u00f6s on, ett\u00e4 koska kipsi on j\u00e4temateriaali, sen hinta on alhainen ja toimi siten eritt\u00e4in kustannustehokas. Toimen avulla voidaan v\u00e4hent\u00e4\u00e4 v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti peltojen fosforikuormaa jopa 150 tonnilla vuodessa vain noin 11 miljoonan euron vuosikululla, mik\u00e4 on maatalouden ymp\u00e4rist\u00f6tukeen k\u00e4ytetyst\u00e4 330 miljoonasta eurosta vain murto-osa.<\/p>\n<p>It\u00e4meri ei odota vaan asiassa on edett\u00e4v\u00e4 ripe\u00e4sti. Siksi ehdotan, ett\u00e4 peltojen kipsik\u00e4sittely on otettava yhdeksi maatalouden ymp\u00e4rist\u00f6tuen toimeksi seuraavalla tukikaudella. Sit\u00e4 ennen kipsik\u00e4sittely on aloitettava Saaristomeren valuma-alueella laajamittakaavaisella pilotilla, jolla voitaisiin v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti v\u00e4hent\u00e4\u00e4 huonossa tilassa olevan Saaristomeren fosforikuormitusta. Pilotti tarvitaan, jotta saadaan selke\u00e4 kuva viljelij\u00f6iden valmiudesta levitt\u00e4\u00e4 kipsi\u00e4. Samalla selvitet\u00e4\u00e4n laajamittaisen levitt\u00e4misen toteuttamismekanismit ja mittarointi, jolla n\u00e4hd\u00e4\u00e4n huuhtoutuman lasku pilottialueella. Kipsik\u00e4sittely v\u00e4hent\u00e4isi fosforin lis\u00e4ksi torjunta-aineiden huuhtoutumaa ja eroosiota sek\u00e4 kirkastaisi jokivesi\u00e4. N\u00e4in lis\u00e4\u00e4mme my\u00f6s jokiemme virkistysarvoa.<\/p>\n<p>It\u00e4meren puhtaus on t\u00e4rke\u00e4 asia koko It\u00e4meren alueen hyvinvoinnille ja talousalueen menestykselle. Yhteisty\u00f6 yli maarajojen on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4, sill\u00e4 meri on yhteinen ja p\u00e4\u00e4st\u00f6t eiv\u00e4t kunnioita j\u00e4senvaltioiden rajoja. Samalla meid\u00e4n on kotimaassa kansallisella tasolla l\u00f6ydett\u00e4v\u00e4 kustannustehokkaimmat keinot It\u00e4meren suojeluun.<\/p>\n<p>Peltojen kipsik\u00e4sittely ei ideana ole uusi, vaan siit\u00e4 on puhuttu 1930-luvulta saakka. Nyt asia on kuitenkin vihdoin saatava konkreettisesti eteenp\u00e4in ja seuraavan hallituksen on otettava asia ty\u00f6listalleen. J\u00e4temateriaalin hy\u00f6dynt\u00e4minen ymp\u00e4rist\u00f6nsuojelussa on upea suomalainen innovaatio ja askel kohti puhtaampaa merta.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>Sari Sarkomaa<\/p>\n<p>kansanedustaja<\/p>\n<p>www.sarisarkomaa.fi<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Pelloille levitett\u00e4v\u00e4n kipsin on todettu v\u00e4hent\u00e4v\u00e4n vesist\u00f6ihin p\u00e4\u00e4tyv\u00e4\u00e4 maataloudesta aiheutuvaa fosforihuuhtoumaa jopa puolella. K\u00e4sittelyll\u00e4 saataisiin aikaan hyvi\u00e4 tuloksia erityisesti Saaristomeren valuma-alueella. Helsingin yliopiston emeritus professori Erkki Auraa pidet\u00e4\u00e4n idean is\u00e4n\u00e4 Suomessa ja asiaa on sittemmin tutkittu mm. Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen toimesta. N\u00e4yt\u00f6t ovat kiistattomat. Ideaan on tarttunut my\u00f6s John Nurmisen s\u00e4\u00e4ti\u00f6, joka on t\u00e4h\u00e4nkin saakka tehnyt <a href=\"https:\/\/www.sarisarkomaa.fi\/?p=4617\" class=\"more-link\">...jatka lukemista<span class=\"screen-reader-text\"> \"Suomi It\u00e4meren suojelun k\u00e4rkimaaksi kipsij\u00e4tett\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4ll\u00e4\"<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[8],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.sarisarkomaa.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4617"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.sarisarkomaa.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.sarisarkomaa.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sarisarkomaa.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sarisarkomaa.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=4617"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.sarisarkomaa.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4617\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4618,"href":"https:\/\/www.sarisarkomaa.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4617\/revisions\/4618"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.sarisarkomaa.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=4617"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sarisarkomaa.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=4617"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sarisarkomaa.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=4617"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}