{"id":6291,"date":"2017-06-21T14:38:16","date_gmt":"2017-06-21T12:38:16","guid":{"rendered":"http:\/\/www.sarisarkomaa.fi\/?p=6291"},"modified":"2017-06-21T14:38:16","modified_gmt":"2017-06-21T12:38:16","slug":"jarjestelmalliset-toimenpiteet-ja-yhteistyo-avainasemassa-kiusaamisen-ehkaisyssa-ja-mielenterveyden-edistamisessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.sarisarkomaa.fi\/?p=6291","title":{"rendered":"J\u00e4rjestelm\u00e4lliset toimenpiteet ja yhteisty\u00f6 avainasemassa kiusaamisen ehk\u00e4isyss\u00e4 ja mielenterveyden edist\u00e4misess\u00e4"},"content":{"rendered":"<p><em>Eduskunnan mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan kannanotto 21.6.2017<\/em><\/p>\n<p><strong>Neuvottelukunta on huolissaan kiusaamisesta ilmi\u00f6n\u00e4 ja haluaa tehokkaita toimia sen v\u00e4hent\u00e4miseksi t\u00e4m\u00e4n hallituskauden aikana.<\/strong><\/p>\n<p>Koulukiusaaminen ilmi\u00f6n\u00e4 koskettaa sek\u00e4 kiusaajaa ett\u00e4 kiusattua, koko luokka- ja kouluyhteis\u00f6\u00e4 ja perheit\u00e4. Niin kiusaaminen kuin kiusatuksi tuleminen ennustavat oppilaalle mielenterveysongelmia ja opillisia vaikeuksia sek\u00e4 koului\u00e4ss\u00e4 ett\u00e4 my\u00f6hemmin. Usein on my\u00f6s niin, ett\u00e4 kiusaajaa kiusataan ja kiusattu kiusaa. Tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 n\u00e4ill\u00e4 oppilailla on suurin vaara pitk\u00e4kestoisille ongelmille, kuten masennukselle, ahdistuneisuudelle ja jopa syrj\u00e4ytymiselle. Kiusatuksi joutuminen voi synnytt\u00e4\u00e4 kokemuksen ep\u00e4oikeudenmukaisuudesta ja v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6myydest\u00e4, joka voi olla my\u00f6s kiusaamisen taustalla.\u00a0 Luottamus ihmisi\u00e4 kohtaan horjuu vaikeuttaen uusien ihmissuhteiden rakentamista. T\u00e4ll\u00f6in toivottomuuden tunne tulisi korjata uudeksi toivoksi, ettei viha kehittyisi katkeruudeksi ja tuhoisaksi aggressioksi.<\/p>\n<p>L\u00e4heisten yst\u00e4vien puute on yhteydess\u00e4 my\u00f6s heikommaksi koettuun terveydentilaan, koulussa viihtymiseen ja koulu-uupumiseen. On my\u00f6s mahdollista, ett\u00e4 oppilas joutuu opettajan kiusaamaksi. N\u00e4in ollen kiusaamisen ehk\u00e4isyn ja sen hoitamisen tulee tapahtua niin yksil\u00f6iden kuin koko yhteis\u00f6n tasolla. Toimiva yhteis\u00f6llisyys ja hyv\u00e4t tunne- ja vuorovaikutustaidot v\u00e4hent\u00e4v\u00e4t masennuksen, aggressiivisen ja impulsiivisen k\u00e4yt\u00f6ksen sek\u00e4 kiusaamisen riski\u00e4. Kiusaamiseen puuttumisen ajankohtaisuutta painottaa my\u00f6s sen ilmeneminen uusina muotoina sosiaalisessa mediassa, esimerkiksi sosiaalisen median ryhmist\u00e4 ulkopuolelle j\u00e4tt\u00e4misen\u00e4.<\/p>\n<p>Yksi hallituksen k\u00e4rkihankkeista, Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE), tulee n\u00e4hd\u00e4 maakunnissa mahdollisuutena tehostaa kiusaamisen ehk\u00e4isy\u00e4. Odotetuiksi muutoksiksi vuoteen 2025 menness\u00e4 on nimetty lasten, nuorten ja perheiden omien voimavarojen, el\u00e4m\u00e4nhallinnan, osallisuuden ja kohdatuksi tulemisen kokemusten vahvistuminen sek\u00e4 eriarvoisuuden v\u00e4heneminen.<\/p>\n<p><strong>Neuvottelukunta vaatii nopeasti seuraavia toimenpiteit\u00e4<\/strong><\/p>\n<p><strong>Kouluihin tulee luoda yhten\u00e4iset ja systemaattiset toimintatavat kiusaamisen ennaltaehk\u00e4isyyn, havainnoista ilmoittamiseen, kiusaamisen k\u00e4sittelyyn, seurantaan ja j\u00e4lkihoitoon<em>. <\/em><\/strong>Koulukiusaamisen ehk\u00e4isyss\u00e4 ja k\u00e4sittelyss\u00e4 on olennaista opettajien ja koulun henkil\u00f6st\u00f6n osaaminen, konkreettiset toimintatavat sek\u00e4 yhteisty\u00f6 kodin kanssa. Jokaisen varhaiskasvatuksen ja p\u00e4iv\u00e4hoidon ty\u00f6ntekij\u00e4n, perusopetuksen ja toisen asteen opettajan tulisikin saada koulutusta kiusaamisen ehk\u00e4isyyn ja kiusaamistilanteissa toimimiseen, ryhm\u00e4dynamiikkaan, tunne- ja vuorovaikutustaitoihin ja niiden opettamiseen sek\u00e4 molemminpuolisen toimivan yhteisty\u00f6n rakentamiseen huoltajien kanssa. Lis\u00e4ksi perusopetuslaissa pit\u00e4isi olla velvoittava pyk\u00e4l\u00e4 oppilaitoksien vastuusta siit\u00e4, ett\u00e4 kiusaamisen ehk\u00e4isyyn t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4t toimet my\u00f6s johtavat kiusaamisen loppumiseen. Kouluyhteis\u00f6iss\u00e4 on my\u00f6s tiedett\u00e4v\u00e4, millaisia sanktioita kiusaamisesta seuraa ja ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4 ett\u00e4 kiusaaminen on rikos.<\/p>\n<p>Kiusaamistilanteiden k\u00e4sittelyss\u00e4 ja j\u00e4lkihoidossa on olennaista huomioida sek\u00e4 kiusatun ja kiusaajan ett\u00e4 my\u00f6s luokan ja kouluyhteis\u00f6n hyvinvointi. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tunnistaa, tunnustaa ja k\u00e4sitell\u00e4 sek\u00e4 kiusatun ja kiusaajan ett\u00e4 yhteis\u00f6n toiminta, kokemukset ja tunteet, jotta my\u00f6nteinen vuorovaikutus vahvistuu ja oppilaiden kehitys ja oppiminen jatkuvat suotuisaan suuntaan. Suomessa on tuotettu ty\u00f6kaluja kiusattujen ihmisten kohtaamiseen, esimerkiksi <em>Opas kiusaamisen j\u00e4lkihoitoon<\/em> (2015).<\/p>\n<p><strong>Johtajien ja varhaiskasvatus- ja kouluyhteis\u00f6jen tulee ottaa kaikilta osin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n uusi <\/strong><strong>varhaiskasvatussuunnitelma ja perusopetuksen opetussuunnitelma<\/strong>, jotka korostavat koko yhteis\u00f6n hyvinvointia sek\u00e4 ohjaavat mielen hyvinvoinnin taitojen opettamiseen sek\u00e4 yhteisty\u00f6h\u00f6n perheen kanssa. Koulun aikuisilla tulee olla tietoa ja taitoa kehitt\u00e4\u00e4 ja yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 tasa-arvoista ja toinen toista kunnioittavaa vuorovaikutusta sek\u00e4 opettajakunnan ett\u00e4 oppilaiden kesken.<\/p>\n<p><strong>Kaikissa oppilaitoksissa tulee p\u00e4ivitt\u00e4\u00e4 oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukainen opiskeluhuoltosuunnitelma ja k\u00e4ynnist\u00e4\u00e4 suunnitelman mukaiset k\u00e4yt\u00e4nteet v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti.<\/strong> Yhteis\u00f6llisen oppilas- ja opiskelijahuollon systemaattinen toteuttaminen vahvistaa koko kouluyhteis\u00f6n ilmapiiri\u00e4 ja ennaltaehk\u00e4isee kiusaamista.\u00a0 Lis\u00e4ksi opiskeluhuoltosuunnitelma tulisi p\u00e4ivitt\u00e4\u00e4 kaikissa oppilaitoksissa koskemaan my\u00f6s oppilaiden suojelemista h\u00e4irinn\u00e4lt\u00e4 ja v\u00e4kivallalta: t\u00e4m\u00e4 osuus puuttuu kolmasosalta perusopetuksen oppilaitoksia, nelj\u00e4sosalta lukioista ja viidennekselt\u00e4 ammatillisista oppilaitoksista.<\/p>\n<p><strong>Johtotason p\u00e4\u00e4tt\u00e4jien tulee sitoutua niin kuntaty\u00f6ss\u00e4 kuin alueellisesti kiusaamista ehk\u00e4isevien toimivien menetelmien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoon systemaattiseksi ty\u00f6tavaksi.<\/strong> Sitoutumisen selk\u00e4nojana toimivat LAPE-ohjelman tavoittelemat muutokset p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon sitoutumisesta lapsen oikeuksia edist\u00e4v\u00e4\u00e4n kulttuuriin, sek\u00e4 lasten, nuorten ja perheiden parissa ty\u00f6skentelevien ammattihenkil\u00f6iden koulutussis\u00e4lt\u00f6jen sek\u00e4 ty\u00f6v\u00e4lineiden uudistamisesta. LAPE tarjoaa mahdollisuuden toteuttaa yhten\u00e4ist\u00e4 mielenterveytt\u00e4 edist\u00e4v\u00e4\u00e4 ja kiusaamista ehk\u00e4isev\u00e4\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 l\u00e4pi lapsen kehityskaaren varhaislapsuudesta nuoruuteen.<\/p>\n<p>Suomessa on kehitetty vaikuttavia ja laadukkaita menetelmi\u00e4, koulutuksia ja aineistoja mielenterveystaitojen, kuten tunne-ja kaveritaitojen opettamiseen, turvallisen ryhm\u00e4n rakentumiseen ja kiusaamisen ehk\u00e4isyyn. Yksi uuden oppilashuoltolain mukainen toiminta on Lapset puheeksi (LP) \u2013 menetelm\u00e4 kodin ja koulun yhteisty\u00f6h\u00f6n, vanhempien ja opettajan ty\u00f6n tukemiseen ja lasten suotuisan kehityksen varmistamiseen. Lis\u00e4tietoja l\u00f6ytyy esimerkiksi mielenterveysseura.fi -sivuilta, sek\u00e4 monien kuntien sivuilta.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan j\u00e4senet:<\/strong><\/p>\n<ul>\n<li>kansanedustaja <strong>Annika Saarikko<\/strong>, pj. (kesk.)<\/li>\n<li>kansanedustaja <strong>Aila Paloniemi<\/strong> (kesk.)<\/li>\n<li>kansanedustaja <strong>Juho Eerola<\/strong> (ps.)<\/li>\n<li>kansanedustaja <strong>Lea M\u00e4kip\u00e4\u00e4<\/strong> (uv.)<\/li>\n<li>kansanedustaja <strong>Sari Sarkomaa<\/strong> (kok.)<\/li>\n<li>kansanedustaja <strong>Saara-Sofia Sir\u00e9n<\/strong> (kok.)<\/li>\n<li>kansanedustaja <strong>Anneli Kiljunen<\/strong> (sd.)<\/li>\n<li>kansanedustaja <strong>Kristiina Salonen<\/strong> (sd.)<\/li>\n<li>kansanedustaja <strong>Outi Alanko-Kahiluoto<\/strong> (vihr.)<\/li>\n<li>kansanedustaja <strong>Jyrki Kasvi<\/strong> (vihr.)<\/li>\n<li>kansanedustaja <strong>Li Andersson<\/strong> (vas.)<\/li>\n<li>kansanedustaja <strong>Aino-Kaisa Pekonen<\/strong> (vas.)<\/li>\n<li>kansanedustaja <strong>Anna-Maja Henriksson<\/strong> (r.)<\/li>\n<li>kansanedustaja <strong>Mikaela Nylander<\/strong> (r.)<\/li>\n<li>kansanedustaja <strong>P\u00e4ivi R\u00e4s\u00e4nen<\/strong> (kd.)<\/li>\n<li>kansanedustaja <strong>Sari Tanus<\/strong> (kd.)<\/li>\n<\/ul>\n<p><strong>Mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta<\/strong> on valtakunnallisten mielenterveysj\u00e4rjest\u00f6jen koolle kutsuma parlamentaarinen yhteisty\u00f6elin. Neuvottelukunnassa on j\u00e4seni\u00e4 jokaisesta eduskuntapuolueesta. Neuvottelukunnan j\u00e4senj\u00e4rjest\u00f6t ovat Suomen Mielenterveysseura, Mielenterveyden keskusliitto, FinFami ja Psykosociala F\u00f6rbundet.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Eduskunnan mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan kannanotto 21.6.2017 Neuvottelukunta on huolissaan kiusaamisesta ilmi\u00f6n\u00e4 ja haluaa tehokkaita toimia sen v\u00e4hent\u00e4miseksi t\u00e4m\u00e4n hallituskauden aikana. Koulukiusaaminen ilmi\u00f6n\u00e4 koskettaa sek\u00e4 kiusaajaa ett\u00e4 kiusattua, koko luokka- ja kouluyhteis\u00f6\u00e4 ja perheit\u00e4. Niin kiusaaminen kuin kiusatuksi tuleminen ennustavat oppilaalle mielenterveysongelmia ja opillisia vaikeuksia sek\u00e4 koului\u00e4ss\u00e4 ett\u00e4 my\u00f6hemmin. Usein on my\u00f6s niin, ett\u00e4 kiusaajaa kiusataan ja <a href=\"https:\/\/www.sarisarkomaa.fi\/?p=6291\" class=\"more-link\">...jatka lukemista<span class=\"screen-reader-text\"> \"J\u00e4rjestelm\u00e4lliset toimenpiteet ja yhteisty\u00f6 avainasemassa kiusaamisen ehk\u00e4isyss\u00e4 ja mielenterveyden edist\u00e4misess\u00e4\"<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[4],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.sarisarkomaa.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/6291"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.sarisarkomaa.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.sarisarkomaa.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sarisarkomaa.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sarisarkomaa.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=6291"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.sarisarkomaa.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/6291\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6292,"href":"https:\/\/www.sarisarkomaa.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/6291\/revisions\/6292"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.sarisarkomaa.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=6291"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sarisarkomaa.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=6291"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sarisarkomaa.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=6291"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}