Valtioiden tekemist\u00e4 lupauksista huolimatta It\u00e4meren elpyminen on ollut tuskastuttavan hidasta. Meren tila on jossain m\u00e4\u00e4rin jopa huonontumassa.<\/p>\n
It\u00e4meren rantavaltiot allekirjoittivat kymmenen vuotta sitten It\u00e4meren suojeluohjelman, Baltic Sea Action Planin. WWF:n selvitys paljastaa, ett\u00e4 kaikki It\u00e4meren rantavaltiot lipsuvat sitoumuksistaan. My\u00f6s Suomi, vaikka maamme arvioitiin Ruotsin j\u00e4lkeen suojelutoimissaan parhaimmaksi.<\/p>\n
On t\u00e4ysin selv\u00e4\u00e4, ettemme t\u00e4ll\u00e4 menolla saavuta tavoitetta It\u00e4meren ekologisesti hyv\u00e4st\u00e4 tilasta vuonna 2021. T\u00e4m\u00e4 tiet\u00e4\u00e4 kaikille It\u00e4meren maille, Suomelle ja ymp\u00e4rist\u00f6ministeri Kimmo Tiilikaiselle (kesk.) laiskanl\u00e4ksyj\u00e4.<\/p>\n
Ensinn\u00e4kin maatalouden ymp\u00e4rist\u00f6politikkaa on uudistettava vaikuttavammaksi. Rehev\u00f6ityminen on meremme suurin ymp\u00e4rist\u00f6ongelma ja merkitt\u00e4vin kuormitusl\u00e4hde on maatalous. Maatalouden ymp\u00e4rist\u00f6tuki ei kohdennu vesiensuojelun kannalta tehokkaimmalla tavalla. Kun iso osa p\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 tulee noin 20 prosentista peltoalaa, olisi suojelutoimet kohdennettava riskialueille.<\/p>\n
Pelloille levitett\u00e4v\u00e4n kipsij\u00e4tteen on todettu v\u00e4hent\u00e4v\u00e4n vesist\u00f6ihin p\u00e4\u00e4tyv\u00e4\u00e4 maatalouden fosforihuuhtoumaa jopa puolella. Kipsist\u00e4 voi tulla pelastus pahoin rehev\u00f6ityneelle Saaristomerelle ja laajemminkin koko It\u00e4merelle. Tuoreen tutkimuksen mukaan kipsik\u00e4sittelyll\u00e4 voisi v\u00e4hent\u00e4\u00e4 maatalouden fosforivalumaa It\u00e4mereen l\u00e4hes suojelukomissio Helcomin Suomelle asettaman v\u00e4hennystavoitteen verran.<\/p>\n
Olen jo usean vuoden ajan toistuvasti ehdottanut, ett\u00e4 peltojen kipsik\u00e4sittely on otettava yhdeksi maatalouden ymp\u00e4rist\u00f6tuen toimeksi. Nyt t\u00e4ss\u00e4 on vauhdilla toimittava. Suomi aloittaa hein\u00e4kuussa Helcomin puheenjohtajamaana ja silloin on saatava sis\u00e4llytetty\u00e4 kipsin k\u00e4ytt\u00f6 my\u00f6s Helcomin suosituksiin.<\/p>\n
Toiseksi Suomen on kiritt\u00e4v\u00e4 kaikkia toimia hallitsemattoman roskaantumisen pys\u00e4ytt\u00e4miseksi. Varsinkin muovi on vakava ongelma. Mikromuovin kaikkia vaikutuksia ei edes tunneta. Esimerkiksi ravintoketjun kautta ihmisen elimist\u00f6\u00f6n kulkeutuvat mikromuovin mahdolliset terveysvaikutukset ovat edelleen vain arvailujen varassa. Lis\u00e4\u00e4 tutkimusta tarvitaan kipe\u00e4sti.<\/p>\n
Roskaantumisen kitkemiseksi kest\u00e4v\u00e4 ratkaisu on kiertotalous. Kulutuksen v\u00e4hent\u00e4minen, ymp\u00e4rist\u00f6yst\u00e4v\u00e4llisten tuotteiden kehitt\u00e4minen, tuotteiden uudelleen k\u00e4ytt\u00f6 ja tehokas kierr\u00e4tys, kertak\u00e4ytt\u00f6muovien poistaminen kulutuksesta, j\u00e4tteiden k\u00e4ytt\u00f6 energiana siin\u00e4 tapauksessa, jos niit\u00e4 ei muuten voi tehokkaasti ja ymp\u00e4rist\u00f6yst\u00e4v\u00e4llisesti uudelleen hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 ovat kaikki toimia, joita on kiritt\u00e4v\u00e4.<\/p>\n
Kaupungeilla on my\u00f6s paljon teht\u00e4v\u00e4\u00e4 alueidensa roskisten kehitt\u00e4misess\u00e4 ja sijoittelussa. Kotikaupungissani Helsingiss\u00e4 roskaantuminen rannoilla mittava ongelma, jota ei viel\u00e4 olla otettu toisissaan. Kest\u00e4vin keino on meist\u00e4 jokaisen huolehtia, ettei omat roskat p\u00e4\u00e4dy luontoon.<\/p>\n
Kolmanneksi on ministerin priorisoitava toimia, joilla turvataan It\u00e4meren tilan seurannan ja tutkimuksen voimavarat. Tutkijoiden mukaan merentutkimus on vaakalaudalla. Esimerkiksi Suomenlahden sek\u00e4 Saaristomeren ulkosaariston tilaa kartoittava rannikkoseuranta on jo p\u00e4\u00e4tetty lopettaa.<\/p>\n
Merentutkimuksella saadaan arvokasta tietoa It\u00e4meren tilasta ja sen muutoksista. Se on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 niin ilmaston, luonnonvarojen suojelun kuin merenkulun turvallisuudenkin kannalta. On h\u00e4lytt\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 It\u00e4meri-tutkimuksen merentutkimusalus Arandan k\u00e4ytt\u00f6mahdollisuuksista mittavan remontin j\u00e4lkeen ei ole takuita. Toimia on teht\u00e4v\u00e4 jo syksyn budjettiriihess\u00e4.<\/p>\n
Purjehtiessa n\u00e4kee ja kokee konkreettisesti It\u00e4meren tilan. Lapsille on ollut vaikea kertoa, miten olemme p\u00e4\u00e4st\u00e4neet kotimeremme t\u00e4h\u00e4n tilaan. Ja miksi emme ole tehneet enemp\u00e4\u00e4 It\u00e4meren pelastamiseksi.<\/p>\n
Mieleen on j\u00e4\u00e4nyt etenkin yksi kes\u00e4. Haiseva sinilev\u00e4 oli valloittanut Nyn\u00e4nshamnin ja l\u00e4hialueen rannat. \u201dKyll\u00e4 nuo ruotsalaiset ovat tyhmi\u00e4, kun ovat lianneet merens\u00e4\u201d, kommentoi lapseni. Aluksi poikani kommentit kaiken hajun ja kiukun keskell\u00e4 melkein hymyilyttiv\u00e4t. Oli vaikea selitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 meri on yhteinen ja sit\u00e4 ei ole pilannut ruotsalaiset tai jotkut muut, vaan me kaikki yhdess\u00e4.<\/p>\n
<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Valtioiden tekemist\u00e4 lupauksista huolimatta It\u00e4meren elpyminen on ollut tuskastuttavan hidasta. Meren tila on jossain m\u00e4\u00e4rin jopa huonontumassa. It\u00e4meren rantavaltiot allekirjoittivat kymmenen vuotta sitten It\u00e4meren suojeluohjelman, Baltic Sea Action Planin. WWF:n selvitys paljastaa, ett\u00e4 kaikki It\u00e4meren rantavaltiot lipsuvat sitoumuksistaan. My\u00f6s Suomi, vaikka maamme arvioitiin Ruotsin j\u00e4lkeen suojelutoimissaan parhaimmaksi. On t\u00e4ysin selv\u00e4\u00e4, ettemme t\u00e4ll\u00e4 menolla saavuta tavoitetta ...jatka lukemista \"Sari Sarkomaa: Ministeri Kimmo Tiilikaiselle It\u00e4merellisi\u00e4 laiskanl\u00e4ksyj\u00e4\"<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[8],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.sarisarkomaa.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/6866"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.sarisarkomaa.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.sarisarkomaa.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sarisarkomaa.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sarisarkomaa.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=6866"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/www.sarisarkomaa.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/6866\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6896,"href":"https:\/\/www.sarisarkomaa.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/6866\/revisions\/6896"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.sarisarkomaa.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=6866"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sarisarkomaa.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=6866"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sarisarkomaa.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=6866"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}