Puheet 2008
Puheenvuoroja eduskunnassa
5.12.2008
Lappeenrannan lyseon lukion
itsenäisyyspäiväjuhla
28.11.2008
Suomen akatemian 60-vuotisjuhla
14.11.2008
Lastentarhanopettajaliiton
syysvaltuusto
7.11.2008
OAJ:n yliopistopäivät
5.11.2008
Lapset ja kaupunki -seminaari
4.11.2008
Suomen Akatemian Itämeri-seminaari
23.10.2008
Lasten ja nuorten mediafoorumi
22.10.2008
Studia 2008 -jatkokoulutusmessut
14.10.2008
Vanhempainliiton osallisuusseminaari
8.10.2008
Yrittäjyys Aallonharjalle -seminaari
30.9.2008
STTK:n koulutuspoliittinen seminaari
29.9.2008
Schooling for Tomorrow -conference
10.9.2008
Metropolia-ammattikorkeakoulun avajaiset
9.9.2008
Kauppiaiden Kauppaoppilaitoksen
100-vuotisjuhla
8.9.2008
Vaasan yliopiston avajaiset
25.6.2008
Aalto-korkeakoulusäätiön säädekirjan ja sääntöjen
allekirjoitustilaisuus
29.5.2008
Opiskelijan yliopisto 2008 -selvityksen
julkaisutilaisuus
27.5.2008
Ensikodin Pesän avajaiset
21.5.2008
Välikysymysvastaus
25.4.2008
Professoriliiton ja Tieteentekijöiden liiton
20-vuotisjuhlaseminaari
22.4.2008
PARAS-seminaari luottamushenkilöille
5.4.2008
Suomen apteekkariliiton apteekkaripäivät
3.4.2008
Kansalliset peruskoulupäivät
2.4.2008
Helsingin oppisopimustoimiston
50-vuotisjuhla
14.3.2008
Vartiokylän ala-asteen koulun 60-vuotisjuhla
27.2.2008
Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategian
käynnistysseminaari
9.2.2008
Puoluevaltuuston avauspuheenvuoro
8. - 9.2. 2008
Hyvinvointia kouluun -juhlasymposium
7.2.2008
SYL:in, SAMOK:in ja AOVA:n yhteisseminaari
7.2.2008
Elinikäisen oppimisen alkutaival
-seminaari
26.1.2008
Uskonnonopettajain liiton juhlaseminaari
24.1.2008
Vattenfall Planetariumin avajaiset
18.1.2008
Yrittäjyyskasvatus 2008
-konferenssi
17.1.
2008
Yrke 2020 -slutseminarium
Puheet 2007
|
Lappeenrannan lyseon lukion itsenäisyyspäiväjuhla 5.12.2008
Lappeenranta
Opetusministeri Sari Sarkomaa Itsenäisyyspäivän juhlapuhe
(Muutokset mahdollisia puhuttaessa.)
Arvoisat uudet ylioppilaat, hyvät oppilaat ja opettajat,
Hyvä juhlayleisö,
Tänään on ansaitun juhlan ja riemun aika. Uudet ylioppilaat saavat
ylioppilastutkintotodistuksensa ja painavat ylioppilaslakin päähänsä. Lisäksi
saamme juhlia 91-vuotiasta itsenäistä Suomea. On hienoa, että saan viettää tämän
arvokkaan hetken kanssanne täällä Lappeenrannan lyseon lukiossa.
Tähän kouluun liittyy minulla paljon rakkaita muistoja. Olenhan kirjoittanut
tässä koulussa itse ylioppilaaksi. Lyseon historia ulottuu 116 vuoden taakse.
Lakkiaisjuhlaakin vietetään ainakin 110 kertaa.
Lappeenrannan Reaali- ja porvarikoulun nimellä aloittaneesta koulusta on
kasvanut lähes viidensadan oppilaan lyseo. Myös koulurakennus on jo yli
100-vuotias ja se on kasvanut tilavuudeltaan alkuperäisestä lähes
viisinkertaiseksi. Itse asiassa tänä vuonna on kulunut 100 vuotta koulun
ensimmäisen laajennusosan valmistumisesta. Nykyisen ulkomuodon päärakennus sai
1939. Tänään taas juhlimme koulun vastaremontoidulla uudella puolella. Koulun
nimi on myös muuttunut jatkuvasti ajan tarpeiden mukaan. Ja itse asiassa, kuten
hyvin tiedätte, tänään juhlimme kolmen lukion kanssa. Lyseon lukion lisäksi
juhlissa on mukana Etelä-Karjalan IB-lukion sekä Itä-Suomen koulun lukion
oppilaat.
Hyvät kuulijat,
Itsenäisyydellä on meille suomalaisille aivan erityinen merkitys.
Toisin kuin monet muut kansat, jotka ovat saaneet suhteellisen rauhallisissa
oloissa rakentaa omaa hyvinvointiaan, me suomalaiset olemme joutuneet
kamppailemaan oman olemassaolomme ja elämäntapamme puolesta.
Itsenäisyytemme ei ole meille itsestäänselvyys. Tiedämme ja muistamme, että sen
puolesta on taisteltu ja olemme maksaneet siitä kovan hinnan.
Talvisota, jatkosodan torjuntavoitto ja sen jälkeiset rauhanehdot olivat
Suomelle raskaat. Moni menetti läheisensä tai koko perheensä. Onnistuimme
kuitenkin välttämään miehityksen ja pystyimme säilyttämään oman
yhteiskuntajärjestyksemme sekä elämäntapamme. Tuon valtaisan tehtävän edessä me
suomalaiset yksissä tuumin ahkeruudella ja sisulla selviydyimme.
Edelliset sukupolvet ovat rakentaneet meille hyvän maan asua. Sotien jälkeen
suomalainen yhteiskunta rakennettiin hyvinvointivaltioksi, turvaamaan jokaisen
suomalaisen perusoikeudet.
Tänään erityinen kiitos kuuluu sotiemme veteraaneille ja menneille sukupolville.
Ilman heitä meillä ei olisi itsenäistä Isänmaata eikä korkealaatuista
koulutusjärjestelmää, joka antaa tasapuoliset mahdollisuudet suomalaisille
koulutukseen ja sivistykseen.
Kukin sukupolvi saa vuorollaan tämän arvokkaan perinnön hoidettavakseen. Tämän
perinnön vaaliminen on kansakuntamme menestyksen ja hyvinvoinnin voinnin
perusta. Meidän tehtävämme on varmistaa, että oikeus hyvinvointiin säilytetään
myös tuleville sukupolville.
Arvoisat kuulijat,
Koulutus on ollut, ja on edelleen, suomalaisen yhteiskunnan kehityksen ja
hyvinvoinnin perusta. On tärkeää, että huolehdimme suomalaisen koulutuksen
laadusta myös tulevaisuudessa.
Erityisen paljon on viime vuosikymmeninä keskusteltu kansallisinstituutioidemme,
lukion ja sen päättävän ylioppilastutkinnon kehityksestä. Lukiokoulutusta onkin
kehitetty voimakkaasti 80-luvun alusta lähtien siirtymällä esimerkiksi
luokattomaan lukioon. Myös ylioppilastutkintoa on kehitetty mittaamaan entistä
paremmin opiskelijoiden todellisia tietoja, taitoja ja ennen kaikkea kypsyyttä
käsitellä ja jäsentää oppimaansa.
Yhteiskunnan muuttuessa myös tämän päivän hyvän lukion on vahvistuttava ja
uudistuttava. Vain siten meillä on laadukas ja arvostettu lukiokoulutus myös
vuosikymmenten päästä. Muuttuvassa maailmassa oma-aloitteisuus,
ongelmanratkaisukyky ja oma ajattelu korostuvat. Täällä Lappeenrannan Lyseossa
muuttuva ja uudistuva lukiokoulutus näyttäytyy esimerkillisesti. Yhteisten
tilojen ja kurssien tarjoaminen eri lukioiden kesken on erinomainen keino lisätä
lukiokoulutuksen saavutettavuutta ja monipuolisuutta.
Hyvää lukiota on siis edelleen kehitettävä. Haluamme, että laadukasta
lukio-koulutusta on saatavilla kaikkialla Suomessa. Tämä tarkoittaa ennen
kaikkea laadukkaan opetuksen ja opiskelun turvaamista. Laadukkaan opetuksen
kulmakivinä ovat ensinnäkin pätevät sekä ammattitaitoiset opettajat ja rehtorit.
Sekä toiseksi monipuolinen opetustarjonta, johon kuuluu modernit
oppimisympäristöt, opetusmenetelmät ja toimivat tilat.
Asetin viime elokuussa työryhmän valmistelemaan toimenpide-ehdotuksia
lukiokoulutuksen kehittämiseksi. Työryhmän tehtävänanto on laaja, mutta pidän
tärkeänä, että nyt pohditaan tarkoin lukiokoulutuksen tulevaisuutta.
Lukion kehittämisen lähtökohtana on yleissivistyksen vahvistaminen. Halu-amme
myös vahvistaa edelleen lukion asemaa jatko-opintoihin valmistavana
oppilaitoksena. Työryhmä pohtii muun muassa, millaista yleissivistystä
lukio-koulutuksen tulee antaa, miten ylioppilastutkintoa tulisi kehittää ja mikä
on opinto-ohjauksen, erilaisten lahjakkuuksien huomioimisen ja opiskelijan
tuki-toimien järjestämisen tarve ja asema. Oleellista on myös varmistaa se, että
lukiokoulutuksen kustannukset eivät nouse siihen osallistumisen esteeksi. Mukana
työryhmässä on laajasti eri sidosryhmien edustajia. Työryhmän ehdotukset
valmistuvat lokakuussa 2010.
Myös opiskelijoiden kuuleminen ja mukaan ottaminen lukion kehittämiseen ja
laadun arviointiin on oleellinen osa lukiokoulutuksen laadun parantamista.
Lukiokoulutuksen laadun kansallisena laatumittarina toimii ylioppilastutkinto.
Ylioppilastutkinto mittaa, ovatko opiskelijat omaksuneet lukion
opetussuunnitelman mukaiset tiedot ja taidot sekä saavuttaneet tavoitteiden
mukaisen riittävän kypsyyden ja jatko-opintokelpoisuuden. Tästä te tänään
lakitettavat ylioppilaat saatte todistuksen.
Uusien ylioppilaiden jatko-opintoihin pääsyn nopeuttaminen ja sitä kautta
välivuosien määrän vähentäminen on keskeisellä sijalla mietittäessä keinoja
puuttua suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden pitkiin opintoaikoihin.
Ylioppilastutkinnon hyödyntämisessä korkeakoulujen valintakokeissa on vielä
kehitettävää. Esimerkiksi uudistettua reaalikoetta ei ole hyödynnetty
opiskelijavalinnoissa tarpeeksi. Pääsykoejärjestelmämme on myös turhan raskas ja
etenkään uusille ylioppilaille valmistautumisaika ei riitä. Asiaan on
suhtauduttava äärimmäisen vakavasti. Valintakokeita on suunnattava nykyistä
soveltavammaksi ja vähemmän ulkolukua vaativiksi.
Hyvät ylioppilaat,
Uskaltaisin sanoa, että kun vuosikymmeniä ylioppilastutkinnon suorittamisen
jälkeen tapaa lukioaikaisia kavereitaan, ei mielessä ole enää lainkaan tutkinnon
arvosanat. Päällimmäisenä ovat yhteiset muistot ja kokemukset lukio-opintojen
arjesta, yhteisistä tapahtumista ja kavereista. Muisto lukion me hengestä sekä
lukiossa solmitut ystävyyssuhteet ovat arvokas pääoma. Lukion yhteisöllisyydestä
on puhuttu viime aikoina paljon. Yhteisöllisyyden kehittymiseksi keskeistä on
varmistaa se, että koulun arjessa toimitaan siten, että jokainen voi tuntea
kuuluvansa kouluyhteisöön ja olevansa yhteisön arvostettu jäsen. Lisäksi aivan
keskeistä luokattoman lukion toimivuudelle on, että opintojen ohjaus on
kunnossa. Nyt ohjaus on järjestetty sangen vaihtelevasti, eikä kaikkialla
ollenkaan riittävästi. Etenkin henkilökohtaista ohjausta tarvitaan lisää.
Koulutus kannattaa aina ja kaikissa tilanteissa. Suomessa, korkean
koulutus-tason yhteiskuntana, koulutukseen hakeutuminen on yksilön omasta
motivaatiosta ja lahjoista kiinni - ei vanhempien varallisuudesta. Opiskelijan
ei tarvitse maksaa kymmenien tuhansien eurojen lukukausimaksuja saadakseen
laadukkaan ammattikorkea- tai yliopistokoulutuksen. Tästä kiveen hakatusta
periaatteesta pidämme kiinni. Vaikka koulutus on maksutonta, eläminen maksaa.
Opiskelijoille tänä syksynä käynnistynyt uusi lukuvuosi merkitsi jo kauan
odotettua korotusta opintotukeen. Tämä on merkittävä panostus opiskelijoiden
hyvinvointiin
Toivotan teille, hyvät uudet ylioppilaat, onnea tänä juhlapäivänä ja menestystä
jatko-opintoihin! Olette elämänvaiheessa, jossa olette saaneet yhden koulutuksen
päätökseen. Tätä on syytä juhlistaa ja iloita saavutuksesta. Samalla toivon
myös, että voimme muistaa kukin omalla tavallamme niitä veteraaneja, jotka ovat
osaltaan olleet mukana mahdollistamassa tätä juhlahetkenne viettoa.
Arvoisa juhlayleisö,
Näillä sanoilla haluan tuoda koko valtioneuvoston tervehdyksen ja toivottaa
teille hyvää itsenäisyysjuhlaa!
|