Puheet 2005
13.11.2005 |
Puoluevaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa Juhlapuhe Helsingin Kokoomuksen Nuoret ry:n 80-vuotisjuhlissa- Puhuttaessa muutokset mahdollisia - Arvoisat Helsingin Kokoomuksen Nuoret, hyvät juhlavieraat! Minulla on ilo tervehtiä 80 vuotta täyttävää Helsingin Kokoomuksen Nuoria Kansallisen Kokoomuksen puolesta. Helsingin Kokoomuksen Nuorten tekemä työ on arvokasta niin kokoomuksen kuin koko isän-maamme kannalta. Ilman tekemäänne työtä ja toimintaa moni asia maassamme ja maailmassa olisi aivan toisin. Ei ole kauaa, kun puolueessamme kokoomuksen nuoret yksin ajoivat Suomen liittymistä Euroopan unioniin. Tänä päivänä unioni on olennainen osa arkipäiväämme. Avoimessa keskustelussa ja suhteessa Natoon kokoomusnuoret ovat edelläkävijöitä. Kokoomus on tullut perässä. Kokoomusnuorten vahvuuksia ovat aina olleet rohkeus, kyky hahmottaa tulevaa ja ennakoida muutosta. Kokoomusnuorten ja meidän kokoomuslaisten on syytä olla ylpeitä ihanteistamme ja teoistamme tämän maan rakentamisessa. Kokoomuksen tekemä työ on hyvä pohja, jolle voimme rakentaa kestävää tulevaisuutta. Kun Kansallinen Kokoomus perustettiin, tavoitteena oli isänmaa, jossa jokainen ihminen voisi elää täyttä ja ihmisarvoista elämää. Kansalaisten hyvinvointia ja tasa-arvoa haluttiin rakentaa sosiaalisilla uudistuksilla. Pyrkimys henkiseen ja taloudelliseen kasvuun on keskeinen osa kokoomuspuolueen perintöä. Vaikka moni asia on vuosien varrella muuttunut, kokoomuksen perusta on edelleen luja ja pysyvä. Vahva on myös kokoomusnuorten perusta. Kokoomuksen Nuorten Liitto on vaikuttava ja näkyvä osa kokoomusyhteisöä. Monet eturivin poliitikkomme sekä monet muut yhteiskuntamme vaikuttajat ovat lähtöisin nimenomaan Kokoomuksen Nuorten Liitosta. Nykypäivän kokoomus olisi aivan toisenlainen samoin kokoomuksen johto ilman KNL:n kasvattamaa joukkoa. Hyvät kokoomusnuoret! Me kokoomuslaiset voimme valmistautua tuleviin haasteisiin hyvillä mielin. Pitkäjänteinen työmme on tuottanut tulosta, josta me voimme syyllä olla ylpeitä. Uusimman puoluetutkimuksen tulokset vahvistavat sen, mitä me järjestötyössä olemme aistineet. Kokoomukseen myönteisesti suhtautuvien osuus on kasvanut. Puolueemme on palannut samaan joukkoon kahden muun suuren, Sdp:n ja keskustan, kanssa. Kokoomus on ainoana puolueena kasvattanut vetovoimaansa. Vetovoimaisuudessa kokoomus onkin nyt ykkösenä yhdessä Sdp:n kanssa. Keskustan vetovoimaisuus on sen sijaan laskussa. Erinomaista on myös se, että kokoomus on palannut nuorison ja nuorten aikuisten ykköspuolueeksi. Järjestömme on myös jatkanut vahvistumistaan. Jäsenmäärän kasvu on jatkanut tasaista nousuaan. Suuria puolueita vaivanneen jäsenkadon aika on kokoomuksessa ohi. Vahvistunut järjestö on kokoomuksen vahvin valtti. Viimeisimmässä gallupissa kannatuslukumme oli 21. Kärkeen ollaan menossa ja vahvasti. Meillä kokoomuslaisilla on todella syytä tyytyväisyyteen, mutta samalla meidän on muistettava, että myönteinen kehitys ei jatku itsestään, vaan se edellyttää koko kokoomuksen uudistumisen jatkamista ja painopisteen pitämistä järjestötyössä. Tuleviin vaaleihin, rinta rinnan presidentin ja eduskuntavaaleihin - on valmistauduttava perusteellisesti. Puolueen uutta strategiaa on jalkautettava kentälle koko järjestöväen kanssa. Viestimme sisältöä on vahvistettava ja kirkastettava. Merkittävä osa kokoomuksen uudistamistyötä on periaate-ohjelmamme uudistaminen. Hyvät kokoomusnuoret! Kokoomusnuoret ovat olleet monessa merkittävä vaikuttaja. Periaateohjelman uudistamistyö on asia, jossa te olette yhdessä tuhatkuntalaisten kanssa korvaamaton sparraaja ja uudistuksen mahdollistaja. Nyt kokoomusnuoria tarvitaan taas. Kokoomuksen uusi periaateohjelma on tarkoitus hyväksyä ensi kesän Joensuun puoluekokouksessa. Periaateohjelman ensimmäinen versio tulee kentälle jo syksyllä. Nyt meillä on taas oikea aika käydä perusteellinen arvokeskustelu siitä, mitkä ovat ne keskeisimmät arvot, joihin puolueena perustamme toimintamme tänä päivänä. Kokoomuksen periaatteet ovat muovautuneet merkittävästi viimeisen 80 vuoden aikana. Aatteemme ovat muovautuneet sosiaalireformismista konservatismiin ja edelleen dynaamisen konservatismin kautta yksilöllisyyden korostamiseen. Monet tänä päivänä itsestään selvinä pitämämme kokoomuksen perusarvot ovat pitkän prosessin tulos. Yksi tällainen on moniarvoisuuden hyväksyminen. Puolueen enemmistö piti tätä periaatetta ja arvoa ensin pasifistisena ja jopa luterilaisen uskon vastaisena, kunnes moniarvoisuus pitkän periaateohjelmakeskustelun jälkeen hyväksyttiin 1970-luvulla. Kypäräpäinen pappi yksipuolisena kokoomuslaisena symbolina on jo historiaa. Mielikuva tiukasta valtiontaloudenhoitajasta kirstun päälle on vielä olemassa, mutta vahvasti haalistumassa. Miltä me nyt näytämme - sen ratkaisemme me. Periaateohjelman uudistustyö on aina vahvasti vaikuttanut politiikan perusteisiin, ja sitä kautta siihen, mitä kokoomus on ja miltä se näyttää. Periaateohjelman uudistamisessa ei ole kyse vain imagon muokkaamisesta, vaan koko arvopohjan kokonaisvaltaisesta arvioimisesta. Uudistumisen edellytys on se, että te kokoomusnuoret olette aatekeskustelussa vahvasti ja rohkeasti mukana. Tavoitteemme on selkeä. Kokoomuksen on oltava se tulevaisuuteen suuntautunein, innovatiivisin ja ajattelevin puolue, joka houkuttelee merkittävämpänä kansalaisliikkeenä porvarilliset arvot omaavat yhteen, kannattajikseen ja jäsenikseen. Hyvät kuulijat, Työtä kokoomuksella riittää oppositiopolitiikankin saralla. Vanhasen hallitus on nopeasti tuhlannut edellisen hallituksen perinnön. Kokoomuksen ollessa hallituksessa valtion velkaa lyhennettiin, luotiin uusia työpaikkoja ja kuntataloutta kohennettiin. Painopiste oli peruspalveluissa. Nyt on käynyt päinvastoin. Perusopetuksen hätätila on vakava esimerkki kuntakriisistä, joka on johtanut useissa kunnissa ryhmäkokojen kasvamiseen ja opetuksesta karsimiseen. Muutamissa kunnissa on otettu jo käyttöön lama-aikojen keinot opettajien lomauttamisista. Tällainen kehitys vaarantaa vääjäämättä opetuksen laadun ja uhkaa lastemme hyvinvointia. Tätä kehitystä ei voi hyväksyä. Siksi koko oppositio teki kokoomuksen johdolla ja aloitteesta välikysymyksen perusopetuksen laadun turvaamisesta. Hallituksen puolesta vastanneen opetusministeri Haataisen puheenvuorot olivat pöyristyttäviä. Hän ei halunnut tai edes kyennyt näkemään tilannetta. Hän ei edes vaivatutunut keskustelemaan perusopetuksesta, vaan keskittyi kertomaan hallituksen hyvistä teoista kansallisessa terveysprojektissa ja iltapäivähoidon kehittämisessä. Viesti oli selvä. Punamulta ei aio, eikä piittaa tehdä mitään perusopetuksen tai ylipäätään minkään muun asian hyväksi ennen kuin on pakko ja usein liian myöhäistä. Vaikka on ollut jo pitkään täysin selvää, että nykymenolla ei voi jatkaa, kuntatalouden katastrofia on vain yritetty lakaista maton alle. Nyt kun kuntatalous on romahduksen partaalla, hallitus näyttää vihdoin havahtuneen unestaan. Hallitushan on luvannut uudistaa yhdellä iskulla sekä kunta-rakenteen että palvelurakenteen. Ei ole kuitenkaan kovin vaikea ennustaa, ettei punamulta ole tämän asian paras eteenpäin viejä. "Mitään ei saa muuttaa" näyttääkin pikkuhiljaa muodostuvan punamullan kunta- ja palvelu-uudistuksen kantavaksi ydinajatukseksi. Keskusta haluaa pitää kuntarakenteen ennallaan ja Sdp palvelurakenteet nykyisellään. Kokoomukselle tärkeintä ovat toimivat palvelut, ei hallinto, eivätkä rakenteet. Tarvitaan lisää yhteistyötä ja kuntarakenteen uudistumista. Meille avainasemassa ovat kuntalaiset, ei kunta. Kunnan rinnalla tarvitaan yksityistä ja kolmatta sektoria. Kuntabyrokratian sijaan kuntalaisten tarpeiden ja valintojen pitää nykyistä enemmän ohjata palvelutuotantoa. Hyvät kokoomusnuoret, Suomalaisten hyvinvointipalveluiden turvaamiseksi on aivan välttämätöntä, että niin kuntarakenteita kuin palveluiden tuotantotapoja uudistetaan. Uudistukset on tehtävä nyt, kun niitä voi vielä jollain tapaa hallita. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa onkin kyse siitä, kumpi voittaa: kuntalaisen etu ja hyvinvointi, vai valtapolitiikka. Erityisesti keskustan into luoda uutta byrokratiaa on ehdottomasti tyrmättävä. Uudistuksessa kuntien ja valtion väliin ei pidä missään nimessä luoda lisää hallintoportaita, eikä aikaansaada lisäkustannuksia. Maakunnallista itsehallintoa ei pidä hyväksyä, ei uusia veroja, virkoja tai lisää vaaleja, vaan uudistuksen tavoitteen pitää olla kristallin kirkas: palvelujen turvaaminen. Nykyisen aluepolitiikan yksi keskeinen epäkohta on ollut se, että sitä on tehty ikään kuin kunnat olisivat samanlaisia. Tätä virhettä ei pidä moninkertaistaa luulemalla, että kunta- ja palvelurakenteen uudistamisessa voidaan edetä yhdellä mallilla. Pääkaupunkiseudulla, kasvukeskuksissa, aluekeskuksissa, maaseutukunnissa ja harvaan asutuissa kunnissa on kussakin aivan erilaiset haasteet, eikä niitä ei voi, eikä pidä, laittaa samaan muottiin. Suurten kaupunkien rooli on ymmärrettävä ja kaupunkipolitiikkaan panostettava. Maa tarvitsee elinvoimaisen pääkaupungin, sen kilpailukyvystä, arvostuksesta ja vetovoimasta hyötyy koko maa. Dynaaminen kaupunkipolitiikka on parhaimmillaan kasvun, hyvinvoinnin, kulttuurin ja elin-keinojen vauhdittamista, joka saa aikaan säteilyvaikutuksia "seutukunnille". Tämän on oltava lähtökohta uudistukselle. Vanhasen hallituksen on vihdoin haudattava kaupunkivastaisuutensa ja annettava kehittyville kaupungeille kasvuveturin rooli. Aivan liian pitkään on vähätelty suurten kaupunkien heikentyneitä mahdollisuuksia turvata palvelut niiden velkaantuessa ja yhteisövero- ja valtionosuusjärjestelmän kohdellessa erityisesti pääkaupunkiseutua epätasa-arvoisesti Yhteisöveron tuotto on välttämätön osa pääkaupunkiseudun palvelujen rahoitusta. Se kannustaa kuntia huolehtimaan elinkeinoelämän kehittämisestä ja uusien työpaikkojen luomisesta. Kehittyvät ja aktiivista elinkeinopolitiikkaa harjoittavat kunnat vaikuttavat työllisyyteen ja talouskehitykseen koko maassa. On koko maan etu, että yhteisöveron leikkausvirhe korjataan ja että yhteisöveron tuotto säilytetään kunnilla myös jatkossa. Yhtä lailla pitää olla selvää, että palveluja ei voi erottaa työllisyydestä. Jostain on tultava rahaa, jolla hyvinvointipalvelut rahoitetaan. Kuntien yhteistyö elinkeinopolitiikassa on aivan yhtä tärkeää kuin palvelutuotannossa. Kuntia tuleekin nykyistä voimakkaammin kannustaa oman tulopohjansa kasvattamiseen. Hyvät kokoomusnuoret, Kaikkein tärkeintä on kuitenkin edetä uusien työpaikkojen luomisessa. Vanhasen hallituksen epäonnistuminen keskeisessä tavoitteissaan 100 000 työpaikan luomisessa on maamme suurin uhka. Se kuinka työllisyysasiassa onnistumme, ratkaisee maamme hyvinvoinnin suunnan. Hallituksen vaalikauden työllisyystavoite on kuitenkin jo karannut käsistä. Nykymenolla puna-multa rakentaa hyvinvointipommia itselleen, tuleville hallituksille ja meille suomalaisille. Jos työllisyysluvut eivät parane, loppuvat rahat. Edessä ovat leikkauslistat ja mittava lisävelkaantuminen. Tämä ei ole pelottelua, vaan vakava tosiasia. Ensi vuoden budjetissa näkyvät jo leikkaukset. Kokoomus on tarjonnut hallitukselle useaan otteeseen yhteistyötä työttömyyden nujertamiseksi. Olemme luvanneet tukemme hallitukselle työllisyyttä edistävissä esityksissä. Valitettavasti hallitus ei ole vastannut tarjoukseemme. Hallitukselta tarvitaan nyt johtamista ja päätöksiä. Kokoomus antaa varmasti tukensa niille hallituksen toimille joilla edistetään työllisyyttä, talouskasvu ja hyvinvointipalveluiden turvaamista. Hyvät kokoomusnuoret, Tieto Niinistön lähtemisestä mukaan presidentinvaalikampailuun oli odotettu ja toivottu, mutta silti fantastinen yllätys. Pidimme puoluejohdossa tärkeänä, että kun päätös ehdokkuudesta oli tehty, oli se myös hyvä kertoa julkisuudessa. Sauli Niinistön päätös lähteä tavoittelemaan presidentin tehtävää mursi kertaheitolla tulevien vaalien yllä leijailleen odottelun tunnelman. Vaarana oli, että presidentinvaalit olisi hyssytelty vaivihkaa ohi ilman todellista vaalia. Soininvaara ryntäsi ensimmäisenä tyrkyttämään tukeaan Haloselle ja Enestam kaavaili, että säästösyistä presidentinvaalit voisi jättää väliin ja lipaista samalla Halosta. Demarit ovat itsepintaisesti yrittäneet luoda vaikutelman siitä, tarvitaanko vaaleja ollenkaan, kun istuvan presidentin toimintaan ollaan niin tyytyväisiä. Kokoomuksen ansiosta nyt on tulossa todelliset vaalit! On rehellisesti myönnettävä, ettemme osanneet arvata sitä valtavaa myönteisen tuen ja innostuksen määrää, mikä ehdokkuusilmoituksesta seurasi. Kaikenikäisiä ihmisiä eri elämän aloilta, ympäri suomea, naisia ja miehiä yli puoluerajojen ja politiikan ulkopuolelta on ilmoittautunut mukaan. Tätä innokasta ja varsin moninaista joukkoa yhdistää yksi tärkeä tavoite. Vahva tahto saada Sauli Niinistöstä Suomen seuraava presidentti. Sauli Niinistö tarjoaa suomalaisille todellisen vaihtoehdon. Sauli Niinistö on totuttu tuntemaan ihmisenä, joka on aina tehnyt osaavaa työtä tinkimättömästi tavoitteiden saavuttamiseksi. Sauli Niinistöä voidaan kiistämättä kuvailla sanoilla määrätietoinen, luotettava ja suoraselkäinen. Kaikki ominaisuuksia, joita suomalaiset presidentiltään odottavat. Meillä on ollut aikaa rauhassa valmistella tulevaa vaalikampanjaa ja tehdä huolellinen pohjatyö. Työ on täydessä vauhdissa. Kun varsinainen kampanja syksyllä käynnistyy, tarvitsemme jokaisen panosta sen onnistumiseksi. Kun olemme tekemässä koko kansan presidenttiä, on mukana erilaista joukkoa laidasta laitaan Suomesta ja maan rajojen ulkopuoleltakin. Kuitenkin meidän kokoomusaktiivien rooli tässäkin työssä on lopulta tärkein. Rungon ja ryhdin onnistuneelle kampanjalle antaa järjestöväki. Hyvät kokoomusnuoret, Haasteita meillä riittää. Puolue on valtakunnallisesti saatava onnistumaan yhtä hyvin kuin me helsinkiläiset. Kokoomus on nostettava Suomen suurimmaksi puolueeksi ja takaisin hallitusvastuuseen. Mutta ennen sitä meillä on edessä historiallinen ja tärkeä tehtävä. Varmistaa, että Isänmaamme Suomi saa arvoisensa presidentin, Sauli Niinistön. Arvoisat kokoomusnuoret! Minulla on kunnia Kansallisen Kokoomuksen puolesta kiittää lämpimästi teitä Helsingin Kokoomuksen Nuoret ry:tä ansiokkaasta kokoomuksen hyväksi tehdystä työstä. Onnitella teitä 80-vuotisjuhlapäivänänne ja toivottaa mitä parhainta onnea ja menestystä tulevaan. |