Arvoisat Euroopan Vanhempien ja Koulun Päivän seminaarin alustajat ja osallistujat,

Lämpimästi tervetuloa Euroopan Vanhempien ja Koulun Päivän seminaariin. Päivää vietetään eurooppalaisen vanhempainjärjestön European Parents Association EPA:n aloitteesta kouluissa ja vanhempainyhdistyksissä eri puolilla Suomea ja Eurooppaa.

Päivän tavoitteena on painottaa vanhempien merkitystä koulun arviointi- ja kehittämistyössä, edistää vanhempien ja koulun kumppanuutta sekä korostaa vanhempaintoiminnan mahdollisuuksia.

Tänä vuonna päivän teemaksi on valittu lukeminen. Tarkoituksena on käsitellä aihetta laajasti: Lukeminen on taitoa ja tietoa, vuorovaikutusta ja osa laajempaa maailmankuvaa. Se antaa lapselle sanoja omien tunteiden tulkintaan, lisää sanavarastoa, rikastaa ajattelua ja kasvattaa mielikuvitusta.

"Näkökulmia lukemiseen" – seminaarimme on Euroopan Vanhempien ja Koulun Päivän päätapahtuma. Varsinainen tapahtumien ja tempausten kirjo löytyy kouluista ja vanhempainyhdistyksistä kautta Suomen.

Vanhempainyhdistysten koulukohtaisissa tempauksissa on lähdetty liikkeelle paikallisista toiveista ja ideoista. Niinpä tapahtumien kirjo onkin huima: on mm. kirjailijavierailuja ja monenmoisia kirjanäyttelyitä, on koko koulun yhteisiä lukuhetkiä, on tilaisuuksia, joissa aikuiset lukevat ääneen lapsille tai päinvastoin, järjestetään kirjojen kierrätystä, tehdään sarjakuvaa, pukeudutaan roolihahmoiksi tai rakennetaan vaikkapa Herra Huun huone.

Hyvät kuulijat,

Seminaarissa puhumme siitä, minkälaista lukutaitoa tulevaisuudessa tarvitaan, miten lapsi tarvitsee tarinoita kasvamiseen, mikä on maahanmuuttajanuoren suhde kieleen ja lukemiseen. Kuulemme äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen haasteista ja mahdollisuuksista sekä erilaisesta oppijasta. Tilaisuudessa jaetaan myös Vanhempainliiton gradupalkinto. Sekä tietysti keskustellaan seminaarin annista ja vaihdetaan näkemyksiä. Seminaarista tulee varmasti antoisa. Olemmehan onnistuneet saamaan mitä parhaimmat alustajat.

Lukeminen on monin tavoin merkityksellistä lapsen kehitykselle. Lapsi oppii kielen esimerkin kautta.

Ovi lukemisen maailmaan avataan yhteisen lukemisen avulla. Kun luemme lapselle ja kerromme hänelle tarinoita, vahvistamme lapsen kielen kehitystä. Kertomalla tarinoita välitämme tietoja, kokemuksia ja tunteita.

Lukeminen on yhdessäoloa ja turvallisuutta. Kirjaa lukiessa voi päästää mielikuvituksensa liikkeelle tai löytää rauhallisen tuokion arjen keskellä. On hyvä varata päivittäin hetki aikaa lapselle lukemiseen. Kirjan äärellä vietetty aika on iso investointi lapsen tulevaisuuteen. Lapsi haluaa mieluiten kuunnella omien vanhempiensa ääntä. Lapsi toivoo lämpöä ja läheisyyttä, sanoja, satuja ja tarinoita.

Lukeminen on hyvä aloittaa ennen kuin lapsi alkaa puhua. Kuunteleminen on tärkeä osa kielen oppimista. Mitä enemmän lapselle luetaan ja mitä enemmän hän itse lukee, sitä helpompi on hänen ilmaista itseään ja pukea ajatuksensa sanoiksi.

Kun lapsi alkaa lukea itse, on vanhempien hyvä tutustua hänen lukemiinsa kirjoihin ja keskustella niistä lapsen kansa. Vaikka lapsi osaa jo itse lukea, on tärkeää, että hänelle luetaan vähän vaikeampia tekstejä, joita lapsi ei itse hallitse. Tämä lisää lapsen sanavarastoa ja kykyä ymmärtää. Lapsi, jolle on luettu paljon, omaksuu helpommin kirjojen sisällön. Tämä auttaa lapsen koulunkäyntiä ja helpottaa tulevaisuudessa hänen opiskeluaan. Kun lapselle on luettu, tulee kirjasta ystävä, joka kulkee mukana koko elämän.

Hyvät kuulijat,

Lukuharrastuksen virittäjänä ja ylläpitäjänä kodin kirjoilla ja toimivilla kirjastopalveluilla on merkittävä rooli. Koulukirjojen lisäksi lapsilla olisi hyvä olla aikaa tutustua myös kaunokirjallisuuteen. Kirjat kiinnittävät lapsen omaan kulttuuriin, mutta toisaalta ne tuovat tutuksi myös muita kulttuureja. Ja siten auttavat ymmärtämään muualla asuvien ihmisten elämää.

Yhtä lailla kirjat auttavat ymmärtämään, miten erilaisia asioita voi kohdata ja miten esimerkiksi tunteita voi käsitellä. Ylipäätään on tärkeää, että lapsi kasvaa kirjalliseen kulttuuriin ja näkee kirjat osana aikuisten arkea.

Sujuva, monipuolinen lukutaito ja luetun ymmärtäminen ovat yhä merkittävämpiä arjen taitoja. Suomen Vanhempainliitto painottaa, että jokaiselle koululaiselle on taattava sellainen lukemisen ja kirjoittamisen taito, että hän pystyy toimimaan tulevaisuuden kansalaisena, valitsemaan ja arvioimaan tietoa sekä saamaan lukemisen kautta aineksia minuutensa rakentamiseen.

Hyvät kuulijat,

Kuntatalouden ahdinko ja voimavarojen riittämättömyys ovat vaarassa heikentää toimivat kirjastopalvelut. Tämä tarkoittaa käytännössä, että lähes puolella Suomen kunnista on vakavia vaikeuksia huolehtia velvollisuuksistaan ja tarjota asukkailleen laadukkaita palveluja. Tilanne on hälyttävä.

Kuntatalouden tilasta huolimatta on välttämätöntä huolehtia, että kirjat ja kirjastopalvelut ovat jatkossakin saatuvilla läheltä ilman pitkää matkustamista. Suomen kattava kirjastoverkosto on ylpeys, josta on tiukasti pidettävä kiinni. Kirjastoja ei saa keskittää liian kauas kuntalaisista isoiksi "kirjastopalatseiksi". Varsinkin lapsille ja lapsiperheille lähikirjastot ovat erityisen tärkeitä. Yhtä lailla on huolehdittava toimivista kirjastoautopalveluista.

Asuinalueiden julkiset kirjastot ovat oleellinen osa ihmisten arkea, niiden tarjotessa kaikenikäisille turvallisen ja virikkeellisen ympäristön oppia ja saada tietoa. Kirjastoilla on ollut ja tulee olemaan merkittävä rooli lasten lukemisen kannalta.

Suomen vanhempainliitto on huolissaan kirjastokokoelmien museoitumisesta. Lainauksen jatkuvasta kasvusta huolimatta hankintamäärärahat ovat olleet laskussa. Laskua määrärahoissa on ollut vuodesta 1991 jo yli 35 prosenttia. Huolestuttavinta on, että lasten kirjojen hankinnat ovat vähentyneet todella merkittävästi.

Huolestuttavaa on myös se, että valtion ensi vuoden budjettiesityksestä valtuus kirjastojen tulevien vuosien perustamishankkeisiin on pyyhitty kokonaan pois. Vuonna 2006 saa valtionosuuden myöntämispäätöksiä perustamishankkeille tehdä enintään 4 miljoonalla eurolla. Se riittää ainoastaan rakenteilla olevan Turun kaupunginkirjaston ja kahden kirjastoauton tai yhden pienemmän kirjaston perustamiseen. Vuoden 2006 jälkeisille vuosille laajuuksia perustamishankkeille ei ole vahvistettu lainkaan. Valtion tulo- ja menoarvioon tähän asti sisältynyt erillinen valtionosuus kirjastojen perustamishankkeisiin on välttämätön kirjastorakennusten ja kirjastoautojen uusimiseksi. Kunnilla ei ole yksin mahdollisuutta rahoittaa hankkeita.

Seminaaripäivämme teemalla haluamme muistuttaa, että kirjastojen ylläpito ja perustaminen on yhteiskunnalle edullinen tapa edistää kansalaisten hyvinvointia, ennaltaehkäistä syrjäytymistä ja tukea niin lasten kuin aikuisten oppimista ja harrastuksia. Kirjastopalveluiden arvo onkin moninkertainen niihin käytettyyn rahaan verrattuna.

Suomen Vanhempainliiton toive on, että vanhempainyhdistykset ja yhteistyötahomme ottaisivat Euroopan Vanhempien ja Koulun Päivän omakseen ja tekisivät siitä jokavuotisen perinteen. Yhdessä toimimalla voimme vahvistaa yhteisöllisyyttä - kodin ja koulun yhteistyön merkitystä yhteiskunnassamme.