Arvoisat juhlaväki,
hyvät naiset ja herrat

On suuri ilo olla mukana juhlistamassa Uudenmaan Marttojen 80-vuotistaivalta.

Marttojen merkitys koko Suomelle ja suomalaisille on korvaamatonta. Olette onnistuneesti vuosikymmenten vaihtuessa olleet aina edelläkävijöinä toimimassa kotien ja perheen hyväksi. Maailman muuttuessa Marttojen pitkäjänteinen ja osaava toiminta on ylläpitänyt monia kulttuurimme tärkeitä arvoja ja perinteitä.

Tästä työstä haluan teitä kiittää ja lämpimästi onnitella teitä merkkipäivänänne.

Tänään on todellakin syytä juhlaan. Tänään voimme myös juhlistaa sitä, että vietämme tänä vuonna myös koko Marttaliiton 110-vuotisjuhlaa!

Hyvät kuulijat,

Martat ovat koko järjestön olemassaolon ajan olleet vahvoja yhteiskunnallisia vaikuttajia. Martoilla ollut taito ja tahto tarttua ajankohtaisiin ongelmiin, nostaa ne näkyväksi ja ennen kaikkea toimia epäkohtien poistamiseksi.

Tätä periaatetta toteutti jo järjestön perustaja Lucina Hagman. Keväällä 1899 Sivistystä kodeille -nimisenä perustetun yhdistyksen tarkoituksena oli sivistää kansaa naisten avulla ja lisätä kotien hyvinvointia.

Hänen innoittamanaan Helsingin koulutetut perustajanaiset lähtivät matkustamaan ja kertomaan järjestöstä muualle Suomeen. He värväsivät lähettejä viemään tietoa kylästä kylään ja kirjein kannustivat eri paikkakuntien naisia aloittamaan omia alaosastojaan. Järjestö kasvoi nopeasti. Olisivat naiset silloin varmaan hämmästyneet, jos olisivat tietäneet viestiensä vahvuuden ja vaikutuksen. Tänä päivänä on syytä viisaita perustajanaisia muistaa ja heidän uraauurtavaa työtänsä kunnioittaa.

Neuvojat kävivät kodeissa ja antoivat kunkin kodin tarpeisiin sopivia ohjeita. Katovuosien takia annettiin neuvoja vihannesten viljelyyn ja niiden ravinnoksi valmistamiseen. Ompeluseurat loivat pohjaa nykyisille marttailloille.

Liiton omaa Emäntälehteä alettiin toimittaa 1902. Nykyisin lehti tunnetaan nimellä Martat. Se on vanhin suomalainen yhtäjaksoisesti ilmestynyt naistenlehti. Marttojen lehti on varmasti ollut monessa nykyisille naistenlehdille esimerkkinä.

Pian Suomen itsenäistymisen jälkeen 20- ja 30-luvuilla Marttajärjestö kasvoi maan suurimmaksi kotitalousneuvontaa antavaksi järjestöksi.

Marttojen päämääränä oli kasvattaa kansasta ahkera ja yritteliäs. Martat pitivät kodinhoitokursseja ja järjestivät kilpailuja kodin sisustuksesta, ruuanlaitossa, vaatehuollossa, lypsämisessä ja pihanhoidossa.

Toinen maailmansota pakotti järjestön keksimään keinoja aineellisen puutteen torjuntaan.

Sodan jälkeen keskityttiin jälleenrakentamiseen. Marttojen päällimmäisenä tehtävänä neuvonnan lisäksi oli toimia mielialan kohottajana. Samalla alettiin myös keskittyä entistä enemmän kodin talouteen.

60-luvulla yritettiin pysyä kotitalouden nopean koneistumisen vauhdissa, korostettiin ympäristön ja kotiseudun merkitystä ja käynnistettiin suomalaisen työn mainoskampanja "Suosi suomalaista".

Näihin aikoihin Marttajärjestö saavutti historiansa korkeimman jäsenmääränsä; parhaimmillaan jäsenmäärä oli yli 96 000.

Myös terveyteen ja hyvinvointiin alettiin vähitellen kiinnittää enemmän huomiota. Martat julkaisivat paljon terveyteen ja hyvinvointiin liittyvää kirjallisuutta ja julisteita sekä aloittivat torineuvonnan terveellisen ruoan puolesta. Marttojen mama-toiminta kampanjoi rintasyövän varhaistoteamisen puolesta. Martat ovat olleetkin terveydenedistämisen edelläkävijöitä.

80-luvulla kehitysyhteistyöprojektit alkoivat ja kansainvälisyys lisääntyi. Myös ympäristöasiat tulivat mukaan Marttojen ohjelmaan, ja kotitalouksia opastettiin lajittelussa ja kierrätyksessä. Marttojen historia osoittaa oivallisesti, että Martat ovat olleet yhteiskunnallisissa kysymyksissä todellisia suunnannäyttäjinä.

Lama-ajan koittaessa talousasioiden ja kodinhoidon neuvontatarve korostui. Martat julkaisivat suositun Penninvenyttäjän käsikirjan. Neuvojien arki muuttuikin erilaisten hankkeiden myötä Marttojen opastamisesta nykyisen kaltaiseksi avoimeksi neuvonnaksi.

Arvoisa juhlaväki,

Marttojen perustamishetkellä vallinneet periaatteet ovat edelleen mitä ajankohtaisempia. Turvallinen ja tasapainoinen arki, kodin taidot ja tasa-arvo - nämä ovat Marttojen sydämenasioita tänäänkin.

Uudellamaalla Marttojen toiminta on erityisen elinvoimaista. Tänä päivänä Marttoja on jo yli 5000.

Itsensä kehittäminen on olennainen osa Uudenmaan Marttojen toimintaa. Riittävät tiedot ja taidot arjen pyörittämiseksi tuovat turvallisen olon. Mutta sen lisäksi iloon ja hyvään oloon tarvitsemme tunteita, oivalluksia ja elämyksiä.

Marttojen toiminnassa upea ja esimerkillinen asia on myös se, että Martta-asioita voi harrastaa yhdessä koko perheen kanssa: sienestää, marjastaa, leipoa, harrastaa, opiskella uutta.

On hienoa, että Uudenmaan Marttojen hyvinvointiin on aina kuulunut arkitaitojen lisäksi kulttuurista, taiteesta ja vuorovaikutuksesta nauttiminen.


Hyvät kuulijat,

Perheiden hyvinvointi oli Marttojen päämääränä järjestön perustamishetkellä 110 vuotta sitten. Martat korostivat yhteisöllisyyttä ja yhdessä tekemistä. Martat kantoivat sosiaalista vastuuta ja edistivät toiminnallaan suomalaista tasa-arvoa. Nämä päämäärät ovat tänä päivänä entistäkin ajankohtaisempia.

Tällä hetkellä maailmantalouden rahoituskriisi on viemässä maatamme kiihtyvää vauhtia talouden taantumaan. Myös julkinen talous on vaarassa kriisiytyä. Valtion verotulot supistuessa on velkaa otettava lisää hyvinvointipalvelujen turvaamiseksi ja talouden elvyttämiseksi.

Elvytettäessä on osattava olla viisas. 90-luvun lamasta on otettava oppia. Työttömyyttä ei saa päästä karkaamaan. Talouden pyörät on pidettävä pyörimässä. Laman laskua ei tule maksattaa lapsilla ja siksi perheiden tukeminen on avainasemassa. Yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen ovat ne kantavat voimat, jotka kantavat meidät tämänkin vaikean ajan yli. Ne ovat myös arvoja, joita nyky-yhteiskunta kipeästi kaipaa voidakseen hyvin.

Tänä päivänä Marttojen toiminta ja edustamat arvot ovat taas kerran ajankohtaisempia kuin koskaan. Tarvitsemme eri tahojen laajaa yhteistyötä, jotta voimme vaikeinakin aikoina edistää kaikkien ihmisten oikeutta hyvään ja sujuvaan arkeen. Tässä työssä Martat voivat olla moottoreita ja verkostojen vahvistajia.

Erityisen tärkeää on kääntää katse tämän päivän lapsiin ja nuoriin. Viime vuosikymmenien aikana maailma heidän ympärillä on muuttunut. Muutokset niin hyvässä kuin pahassa heijastuvat lasten ja nuorten elämään. Elämästä tuntuu tulleen entistä kiireisempää ja suorituskeskeisempää. Lasten arki on vaativampaa kuin ennen.

Vaikka valtaosa lapsistamme voi hyvin, on meillä myös yhä kasvava joukko huonosti voivia lapsia, joista kannan erityisesti huolta. Heidän hyvinvointinsa lisäämiseksi tarvitaan eri toimijoiden vahvaa yhteistyötä ja ennen kaikkea aikuisten aikaa ja läsnäoloa. Lasten on saatava olla lapsia. Katseet on käännettävä koteihin.

Vanhemmilla on aina ensisijainen vastuu lapsen kasvatuksesta. Koulu ja päivähoito on vanhemmille tärkeä kasvatuskumppani ja merkittävä vaikuttaja lapsen elämässä. Parhaimmillaan vanhemmat, koulu, järjestöt ja koko lapsen lähiyhteisö rakentavat yhdessä kasvatuksen kaarisiltaa.

Aikuisten ainainen kiire, lasten yksinäisyys ja "aikuisten nälkä" ovat tämän päivän suuria huolenaiheita. Lapset ja nuoret tarvitset vanhempien ja läheisten aikuisten aikaa ja välittävää läsnäoloa arjessaan voidakseen hyvin ja kasvaakseen turvallisesti aikuisuuteen. Tämän ajan järjestäminen on meidän aikuisten velvollisuus ja oikeus.

Tässä onnistunut työ ja perhe-elämän yhteensovittaminen on keskeisessä roolissa. Se on myös jokaisen vanhemman oikeus. Hyvä työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen tarkoittaa sitä, jokaisessa työyhteisössä työtehtävät sovitetaan sen mukaan, mikä on kunkin elä-mäntilanne. Niin, että joustava osapuoli ei ole vain aina lapset, että myös työ voi joustaa.


Myös isiä on kannustettava jäämään kotiin hoitamaan lasta ja osallistumaan perheen arkeen sekä kotityöhön nykyistä enemmän. Se, miten lastenhoidon kulloinkin hoitaa, on perheiden oma päätös. Ei ole yhtä ainoaa mallia, oikeaa ratkaisua, miten arjen saa perheissä sujuvaksi. Perheet ja elämäntilanteet vaihtelevat ja siksi tarvitaan erilaisia vaihtoehtoja.

Perhe- ja työelämän yhteensovittamisen ongelmat eivät olekaan ratkaistavissa pelkästään lainsäädännöllisesti. Kyse on myös arvoista ja asenteista niin perheissä kuin työyhteisöissä.

Mikään innovaatio ei voi koskaan korvata aikuisten aikaa lapsille.

Arvoisat Martat

Ihan lopuksi. Tällä hetkellä Lasten ja nuorten liikalihavuus ja liikkumattomuus ovat tikittävä aikapommi. jonka purkamiseksi tarvitsemme monenlaisia toimia. Mukaan tarvitaan vanhemmat, koulut ja kaikki lasten kanssa toimijat. Ennen kaikkea vanhemmat on saatava heräämään. Tässä jos jossain tarvitaan Marttojen osaamista. Kunnon terveellinen kotiruoka epäterveellisen napostelun sijaan ja perheen yhteiset ateriahetket ovat hyvä lähtökohta.

Hyvät kuulijat,

Juhlavuotenaan Martat ovat nostaneet esille kodin merkityksen suomalaisille.

Koti onkin paikka, jota voidaan kuvata yhtä lämpimin sanoin kuin itse Marttajärjestöä: tuttu, turvallinen, avoin ja helposti lähestyttävä. Kodissa kukin ihminen saa olla oma itsensä.

Koti on arkisen huolenpidon alue, joka tarjoaa lepoa, ymmärrystä, virkistystä, huolenpitoa, rakkautta, puhtautta ja ravintoa. Kodissa tehdään paljon arvokasta työtä.

Martat on aina ollut kodin järjestö. Sitä se on varmasti jatkossakin.


Arvoisat juhlavieraat,

Martoille on aina ollut tärkeää kokoontua yhteen, nähdä toisia ja kokea yhteenkuuluvuutta. Yhteiset tilaisuudet ja juhlat ovat tänä päivänä entistä tärkeämpiä, koska ne vahvistavat henkisiä voimavaroja ja ihmisten välistä yhteisöllisyyttä. Arkea on helpompi jaksaa, kun välillä voi tankata toisten ihmisten läheisyydellä ja yhdessäololla.

Tänään emme kuitenkaan mieti arjen askareita, sillä tänään juhlitaan.

On upeaa olla mukana juhlimassa 80-vuotiasta Uudenmaan Martat ry:tä sekä koko Martta-järjestön kunniakasta historiaa

Haluan vielä kerran onnitella 80-vuotiasta Uudenmaan Martat ry:tä ja toivottaa teille kaikille antoisaa juhlaa!