Kolumnit 2007

22.12.2007
Menestyviä yliopistoja ei kehitetä osana valtionhallintoa

12.12.2007
Yliopistoyhteisö tukiverkkona

30.11.2007
Yhteistyöllä eteenpäin

31.10.2007
Kodin ja koulun yhteistyö - vanhemmuuden tuki

26.9.2007
Opintojen aikanakin voitava arvioida soveltuvuutta alalle

29.8.2007
Peruskoulu entistä paremmaksi

8.8.2007
Koululaiset liikkumaan!

3.8.2007
Uimataito pelastaa

20.6.2007
Aikaa oppilaalle

Kesäkuu, 2/2007
Korkea osaamistaso hyvinvoinnin tae

1.6.2007
Tulevaisuus tehdään peruskouluissa

30.5.2007
Sinivihreää vastuuta ja välittämistä

11.5.2007
Tasa-arvoa työpaikoille

2.5.2007
Vastuullinen, välittävä ja kannustava Suomi

16.3.2007
Sukupolvien välistä vastuuta ja välittämistä

9.3.2007
Inhimillisempi työelämä

9.3.2007
Kolumni Kaupunki Sanomissa

8.3.2007
Hoitoalan houkuttelevuuden turvaaminen tärkeintä

28.2.2007
Sujuvaa arkea ja Isonnevan puistoa rakentamaan

21.2.2007
Ilmastonmuutoksen voimme vielä vaikuttaa

8.2.2007
Lapsen puolesta

31.1.2007
Ryhtiä tasa-arvotyöhön

12.1.2007
Cronbergin energianäkemys menee metsään

Opintotukifarssi

Pätkätyöt pannaan!


Kolumnit 2006

Kolumni Munkin Seudussa

Pätkätyöt pannaan!

Suomea on aina pidetty tasa-arvon mallimaana. Tosiasiassa olemme vaarassa muuttua EU-maiden peränpitäjäksi. Suomessa naiset tekevät enemmän pätkätöitä kuin EU-sisarensa. Määräaikaiset työsuhteet ovat puheista huolimatta päinvastoin vain lisääntyneet.

Pätkätyöt ovat erityisesti julkisella sektorilla työskentelevien nuorten naisten riesa. Siellä joka neljäs nainen on määräaikaisessa työsuhteessa. Erityisen vaikeassa asemassa ovat pätkätöitä tekevät yksinhuoltajaäidit. Tuoreen väitöskirjan mukaan yksinhuoltajaäitien työllisyystilanne on huonompi kuin se oli ennen 90-luvun lamaa. Tämä on vakava varoitus naisten työmarkkina-aseman heikentymisestä.

Valtio ja kunnat eivät millään voi puolustella sitä, että julkisella sektorilla teetetään paljon enemmän pätkätöitä kuin yksityisellä sektorilla. Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan selkeästi nykyistä tehokkaampia keinoja. Pätkätöiden määrästä on tehtävä kuntien valtionosuuden kriteeri. Eli mitä vähemmän kunnan työntekijöitä on pätkätöissä, sitä suuremman valtionosuuden kunta saisi.

Perusteettomien pätkätöiden suuri määrä julkisella sektorilla on hämmästyttävää, koska ne ovat työsopimuslain mukaan ehdottomasti kielletty. Työsuojeluviranomaisten on syytä tehostaa valvontaansa niin, että lakia todella noudatetaan.

Perusteettomien pätkätöiden vähentäminen kysyy poliittista tahtoa. Tässä asiassa Helsinki on hyvä esimerkki. Vuonna 2000 Helsingin kaupungin työntekijöistä lähes 26 % oli määräaikaisia. Aloitimme määrätietoisen vakinaistamisen ja tällä hetkellä määräaikaisia työntekijöitä on 16 %. Tehtävää vielä riittää, jotta Helsinki olisi kaikin tavoin esimerkillinen työnantaja. Hyvää henkilöstöpolitiikkaa olisi se, että myös sijaisuuksia hoidettaisiin vakituisen varahenkilöjärjestelmän voimin. Tässäkin Helsingillä on vielä tehtävää.

Perusteettomien pätkätöiden teettäminen on surkeaa henkilöstöpolitiikkaa ja työntekijöiden kaltoin kohtelua. Se on myös todella lyhytnäköistä. Tulevaisuutemme kannalta keskeisimpiä kysymyksiä on, kuka jatkossa hoitaa ja opettaa lapsiamme, kuka hoitaa sairaat ja huolehtii ikäihmisistä, jos tänään emme osaa arvostaa tätä tärkeää työtä?

Pitäisi olla sanomattakin selvää, että suomalaisessa tasa-arvotyössä on ryhdistäytymisen aika. Tämä oli kokoomuksen tekemän ja koko opposition allekirjoittaman tuoreen välikysymyksen pääviesti. Välikysymyksen ensimmäisenä allekirjoittajana tavoitteeni oli vauhdittaa pätkätöiden kitkemistä ja työmarkkinoiden tasa-arvon edistämistä.

Pätkätyöt ja epävarmuus tulevasta vaikeuttavat monin tavoin elämää ja tulevaisuuden suunnittelua. Pätkätyö saavat monet siirtämään lasten hankintaa tai luopumaan kokonaan toiveista hankkia lapsia. Viesti on täysin väärä. Euroopan nopeimmin ikääntyvässä maassa syntyvyyttä pitäisi ennemminkin kannustaa kuin jarrutella.

Sari Sarkomaa
kansanedustaja (kok)
kaupunginvaltuutettu
www.sarisarkomaa.fi