Kolumnit 2010

Taloustaantuma, ikääntyminen ja talouskasvua uhkaava pysyvä hidastuminen aiheuttavat mittavan haasteen, josta ei selvitä ilman ripeitä uudistuksia. Uskon, että me suomalaiset selviämme tästä. Onnistumisen keskeinen edellytys on se, että me suomalaiset jaksamme pidempään työelämässä ja tietenkin, että suomalaisilla on työtä. Me tarvitsemme myös lisää lapsia tasapainottamaan Euroopan nopeimmin ikääntyvää väestöämme. Mittava haaste on myös aikuisten kiire ja lasten yksinäisyys. Täsmätoimi hyvinvointiyhteiskuntamme pelastamistalkoissa onkin mahdollistaa hyvä työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen jokaiselle vanhemmalle. Sujuva työn ja perheen yhdistäminen edistää niin perheiden hyvinvointia kuin työssä jaksamistakin sekä pidempiä työuria.

Yhteensovittamisessa ei ole kyse mistään mystiikasta. Kyse voi olla esimerkiksi vain siitä, että lopetetaan palaveri viisi minuuttia aiemmin, että ei myöhästy viimeisestä bussista, jolla ehtii hakemaan lapsen päiväkodista. Työaikakulttuuri on oltava sellainen, että joustot toimivat molemmin puolin. Työaikapankki ja vaihteleva työaika ovat esimerkkejä vielä käyttämättömistä mahdollisuuksista. Työ ja perhe-elämän yhteensovittaminen on järkevä olla joka työpaikalla osa johtamista ja organisaatiokulttuuria. Siitä hyötyvät kaikki: Työ ja työntekijä sekä etenkin lapset!  Viisas työantaja tekeekin perheystävällisyydestä kilpailuvaltin.

Työelämään tarvitaan tasa-arvoinen johtamiskulttuuri, johon kuuluvat perheystävällinen henkilöstöpolitiikka ja tietenkin kannustava suhtautuminen sekä miesten että naisten perhevapaisiin. On tärkeää, että työpaikoilla nähdään niin isät kuin äiditkin vanhempana. Tasa-arvon edistämiseksi isiä on erityisesti kannustettava käyttämään perhevapaita nykyistä aktiivisemmin. Se, miten lastenhoidon kulloinkin hoitaa, on ennen kaikkea perheiden oma päätös. Joka työpaikalla on otettava käyttöön urakehitystä tukevat käytännöt, joilla varmistetaan, ettei perhevapaista ole haittaa urakehitykselle.

Olennaista on, että lähtökohta joka työpaikalla on se, että onnistunut työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen on jokaisen vanhemman oikeus. Jokaisessa työtehtävässä on mahdollista sovittaa työtehtävät sen mukaan, mikä on kunkin elämäntilanne. Niin, että joustava osapuoli ei ole vain aina lapset, että myös työ voi joustaa. Perheet ja elämäntilanteet ovat erilaisia ja siksi tarvitaan erilaisia vaihtoehtoja. Tarvitaan myös meidän vanhempien arvovalintoja. Se mikä sopii yhdelle, ei ole sopiva ratkaisu toiselle. Muuttumaton tosiasia on se, että lapset ja nuoret tarvitset vanhempien ja läheisten aikuisten aikaa ja välittävää läsnäoloa arjessaan voidakseen hyvin ja kasvaakseen turvallisesti aikuisuuteen. Tämän ajan järjestäminen on meidän aikuisten velvollisuus ja oikeus. Mikään innovaatio ei voi koskaan korvata aikuisten aikaa ja huolenpitoa lapsille.

www.sarisarkomaa.fi