Yliopistoille merkittävä mahdollisuus toimintaedellytystensä parantamiseen

Opetusministeri Sari Sarkomaan mukaan hallituksen talouspoliittisen ministerivaliokunnan päätös valtion finanssisijoitusten teosta kaikkiin yliopistoihin riippumatta siitä, saavatko ne yksityistä pääomaa, vahvistaa suomalaisten yliopistojen kilpailukykyä.

– Yliopistojen tasavertaisen kohtelun turvaamiseksi päätös oli välttämätön. Yliopistojen toimintaedellytyksiä vahvistetaan näin entisestään, Sarkomaa sanoo.

– Pidän erittäin merkittävänä sitä, että hallitus päätti avata finanssisijoitusten teon myös julkisoikeudellisina yhteisöinä toimiville yliopistoille. Yliopistoille voidaan siis siirtää esimerkiksi valtionomaisuuden myyntituloja. Päätös avaa uusia näköaloja monialaisten sivistysyliopistojen rahoitukselle ja antaa merkittävän mahdollisuuden yliopistojen laadun kehittämiseen. Julkisoikeudellisten yhteisöjen pääomittamisen yksityiskohtiin palataan vielä kesäkuussa, Sarkomaa kertoo.

Opetusministeri Sarkomaan mukaan päätös yliopistojen säätiöimismahdollisuuksien periaatteista tukee yliopistouudistuksen valmistelua. Yliopistolain uudistuksen tavoitteena on vahvistaa koko yliopistokentän toimintaedellytyksiä ja tehdä yliopistoista parempi ja houkuttelevampi paikka opettaa ja opiskella sekä tehdä tiedettä ja taidetta.

– Uudistuksessa yliopistot siirtyvät valtion budjettitalouden ulkopuolelle vuoden 2010 alusta ja niiden taloudellista ja hallinnollista autonomiaa kasvatetaan. Yliopistojen autonomian toteutuminen edellyttää yliopistoille riittävää rahoituksellista liikkumavapautta. Lähtökohta on, että valtion yliopistoille osoittama perusrahoitus pysyy vähintään nykyisellä tasolla kustannuskehitys huomioon ottaen.

Yliopistolain uudistuksen myötä kaikista yliopistoista tulee joko julkisoikeudellisia yhteisöjä tai yksityisoikeudellisia säätiöitä. Sarkomaa korostaa sitä, että hallituksen näkökulmasta molemmat olomuodot ovat tasavertaisia.

– Olomuodosta riippumatta valtio takaa kaikkien yliopistojen riittävään perusrahoituksen sekä vakavaraisuuden turvaavan pääomittamisen. Säätiöyliopistoa tai julkisoikeudellista yhteisöä ei aseta toisen edelle. Yliopistot voivat asetettujen kriteerien nojalla itse ratkaista kumpaan olomuotoon hakeutuvat, Sarkomaa toteaa.

– Säätiömalliin siirtyminen ei ole uudistuksessa itseisarvo, vaan jos säätiöitymisen kautta saadaan kanavoitua aidosti uusia voimavaroja yliopistolle, niin silloin säätiömallia kannattaa harkita. Nyt oli tärkeää saada yliopistoille tieto siitä, mitkä kriteerit säätiömalliin hakeutuvien yliopistojen on täytettävä.