Lähes 5 000 uutta kerhoa käyntiin POP-ohjelman kehittämisavustuksilla

Opetusministeri Sari Sarkomaa kertoo koulujen kerhotoiminnan käynnistyneen erittäin vilkkaasti kaikkialla Suomessa. Kerhotoiminnan kehittäminen on yksi Perusopetus paremmaksi eli POP-ohjelman painopisteitä vuosina 2008-2009. Vaalikauden mittaisen POP-ohjelman rahoitus kasvaa vaalikauden aikana yhteensä 80 miljoonaan euroon.

- Kesällä myönnettyjen avustusten turvin yli 155 000 peruskoululaista saa koulujen kerhotoiminnan kautta mahdollisuuden uuteen harrastukseen. Kunnat ja koulut pystyvät järjestämään tänä vuonna myönnetyillä kehittämisavustuksilla noin 4 800 uutta kerhoa. Peruskoululaisten harrastusmahdollisuudet lisääntyvät näin merkittävästi, Sarkomaa iloitsee.

- Koulujen kerhotoiminta oli vakiintunutta ja vireää aina vuoteen 1991 asti. Lama-ajan rajuja säästöjä päästään kerhotoiminnan osalta nyt vihdoin purkamaan. Tavoitteena on, että jokaisella lapsella on mahdollisuus yhteen harrastukseen läpi koko peruskoulun, Sarkomaa sanoi.

Kerhotoiminnan elvyttämiseen on myönnetty valtionavustusta 306 opetuksen järjestäjälle yhteensä reilu 6 miljoonaa euroa.

Nyt käynnistyvistä kerhoista ylivoimaisesti suositumpia ovat liikunta- ja urheilukerhot. Seuraavaksi suosituimpia ovat musiikkikerhot, käsityö- ja askartelukerhot sekä ilmaisutaidon- ja näytelmäkerhot.

- Liikuntakerhoja tarjoaa 85 prosenttia koulutuksen järjestäjistä. Kerhotoiminnan elvyttämisen yhtenä tavoitteena on tukea lasten ja nuorten liikuntamahdollisuuksia ja tässä on onnistuttu. Koulujen kerhot ovat hyvä keino tavoittaa erityisesti niitä lapsia ja nuoria, joilla ei esimerkiksi perheen tilanteen vuoksi ole muuten mahdollisuutta harrastaa säännöllisesti, Sarkomaa sanoo.

Selvityksen mukaan kerhonohjaajista valtaosa on päteviä opettajia (70%). Koulunkäyntiavustajia kerhonohjaajina on noin puolella opetuksen järjestäjistä. 40 prosentilla järjestäjistä kerhonohjaajana toimii järjestön edustajia ja kolmanneksella oppilaiden huoltajia. Kerhoja järjestetään pääsääntöisesti koulun tiloissa.

Kerhotoiminnan kehittämiseen osallistuu yli 70 prosenttia kunnista ja yli kolmannes perusopetuksessa olevista oppilaista. Tavoitteena on saada aikaan monipuolista, lapsen ja nuoren kasvua tukevaa vapaa-ajan toimintaa, joka vakiintuu osaksi lapsen ja nuoren ohjattua iltapäivää.