Yliopistouudistuksen tavoitteena alueellisesti vahvempi ja vaikuttavampi yliopistoverkko

Opetusministeri Sari Sarkomaa painottaa, että yliopistolain kokonaisuudistuksen tavoitteena on vahvistaa kaikkien suomalaisten yliopistojen toimintamahdollisuuksia.

– Yksinkertaisesti on kyse siitä, että yliopistot ovat entistä parempi paikka tutkia, opiskella ja opettaa. Korkeakoulutuksen keskeinen haaste on koulutuksen ja tutkimuksen laadun parantaminen. Samalla korkeakoulujen alueellista ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta tulee vahvistaa. Haluamme, että kaikki yliopistot ovat parhaimmillaan, Sarkomaa sanoi puheessaan Oulun yliopiston 50-vuotisjuhlassa maanantaina.

– Yliopistolain uudistuksen rinnalla jatketaan korkeakoulujen rakenteellista kehittämistä. Yhtään yliopistoa ei lakkauteta, mutta selvää on, että tiivistä yhteistyötä ja jopa fuusioita tarvitaan opetuksen ja tutkimuksen laadun vahvistamiseksi sekä vahvempien ja vaikuttavampien korkeakoulujen synnyttämiseksi. Rakenteita uudistamalla voidaan myös vapauttaa voimavaroja opetukseen ja tutkimukseen, Sarkomaa totesi.

– Merkittävimmät rakenneuudistukset tehdään yliopistojen sisällä. Oulun yliopisto on tarttunut haasteeseen vahvasti ja uudistanut oman strategiansa painottuen yhdeksi maamme johtavista tutkimusyliopistoista. Erinomaista on se, että Oulun ja Lapin yliopistot ovat selkeyttäneet alueellista työnjakoaan ja kehittäneet keskinäistä yhteistyötään. Alueellisten voimavarojen kokoamisen ja tehokkaan käytön näkökulmasta myös yhteistyö Oulun seudun ammattikorkeakoulun kanssa on tuonut hyviä tuloksia, Sarkomaa sanoi.

Opetusministeri Sarkomaa korosti Oulussa myös sitä, että valtion on sitoutunut vahvistamaan kaikkien yliopistojen perusrahoitusta vähintään kustannuskehityksen mukaisesti.

– Todellinen autonomia edellyttää, että toiminnan rahoitus on riittävä suhteessa tavoitteisiin. Yliopistouudistuksen tavoitteena on antaa modernit toimintamahdollisuudet, mutta yhtä lailla vahvistaa kaikkien yliopistojen taloudellisia toimintaedellytyksiä. Perusrahoituksen tasoon on palattava vuosittain budjetin laadinnan yhteydessä.

– Mutta myös uusia keinoja tukea yliopistoja on löydettävä. Esimerkki tästä on päätös siitä, että valtion finanssisijoituksia voidaan tehdä kaikkiin yliopistoihin. Yliopistoille voidaan siis siirtää esimerkiksi valtionomaisuuden myyntituloja vahvistamaan toimintamahdollisuuksia. Pidän tätä historiallisena avauksena sivistysyliopistojen tukemiseksi, Sarkomaa tähdensi.



Lisätietoja: erityisavustaja Laura Rissanen, 041 540 4505