Yhteiskuntamme ja elintapamme ovat muuttuneet niin, että enemmistö suomalaislapsista liikkuu tällä hetkellä terveytensä ja hyvinvointinsa kannalta aivan liian vähän. Nuorten suomalaisten ylipainoisten määrä on viimeisen 30 vuoden aikana kolminkertaistunut; 7-18 -vuotiaista arvioidaan jopa neljänneksen olevan ylipainoisia tai lihavia. Tämä uhkaa vakavasti tulevien työikäistemme kansanterveyttä ja työkykyä.

Meidän aikuisten on havahduttava tilanteeseen. Vaikka maailma on muuttunut, on liikunta edelleen olennaisen tärkeää lapsen kasvulle, kehitykselle sekä terveydelle. Lasten ja nuorten fyysisen kunnon laskeva trendi ja lihomisen yleistyminen on saatava pysäytettyä mahdollisimman nopeasti.

Viime vuonna valmistuneiden Nuoren Suomen kouluikäisten liikuntasuositusten mukaan kaikkien 7-18-vuotiaiden tulee liikkua vähintään 1-2 tuntia päivässä monipuolisesti ja ikään sopivalla tavalla. Yli kahden tunnin pituisia istumisjaksoja tulee välttää. Myös ruutuaikaa viihdemedian ääressä tulee rajoittaa korkeintaan kahteen tuntiin päivässä. Jotta liikuntatottumuksia saadaan muutettua, on lapsen koko lähiyhteisön oltava liikuntatalkoissa mukana.

Vahvin vastuu lasten ja nuorten kasvatuksesta ja terveydestä on vanhemmilla. Heidän oma esimerkkinsä ja kiinnostuksensa lasten liikuntaan ovat avainasemassa liikunnallisen elämäntavan ja liikunnan ilon löytämisessä.

Perheiden jokapäiväisen elämän kannalta on tärkeää, että lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus ulkoleikkiin ja liikkumiseen lähellä kotia. Kuntaa tulee rakentaa niin, että lähiympäristöt ovat turvallisia ja houkuttelevat liikkumaan. Hyvä kaupunki lapselle on hyvä ympäristö meille kaikille.

Koulu on tehokkain keino tavoittaa koko ikäluokka ja etenkin ne lapset ja perheet, jotka liikkuvat vähiten ja joille liikunta on kaikkein välttämättömintä.

Suomen kouluissa on liikuntatunteja muuhun Eurooppaan verrattuna erittäin vähän. Liikuntatuntien lisääminen seuraavan tuntijaon yhteydessä onkin perusteltua. Kouluja ja oppilaitoksia on myös kannustettava kehittämään ja monipuolistamaan liikunnan opetusta. Koulupäivän aikana tapahtuvaa liikuntaa on mahdollista lisätä varsin pienin teoin, esimerkiksi lisäämällä oppiaineiden välistä yhteistyötä ja organisoimalla välitunnit uudelleen. Kouluja tuleekin innostaa pitämään yksi pidempi välitunti päivässä, jonka aikana oppilaita kannustetaan liikkumaan.

Tutkimusten mukaan lapsille tärkeimpiä arkiliikkumisen paikkoja ovat koulupihat. Koululainen viettää peruskoulun aikana noin 2000 tuntia välitunnilla eli enemmän kuin minkään yksittäisen oppiaineen parissa. Lisäksi pihat toimivat erinomaisina koulupäivän ja päiväkodin jälkeisinä ulkoilupaikkoina. Tästä huolimatta jopa kolmannes koulujen pihoista on tällä hetkellä sellaisessa kunnossa, etteivät ne innosta lapsia leikkimään ja liikkumaan. Koulujen ja päiväkotien kunnostaminen leikkiin ja liikkumiseen kannustavaksi on konkreettinen ja tehokas toimi lasten terveyden edistämiseksi.

Kehittämällä koulujen aamu- ja iltapäivätoimintaa sekä kerhotoimintaa edistetään lasten ja nuorten päivittäistä liikkumista ja vaikutetaan myönteisesti liikuntatottumuksiin. Sinivihreä hallitus on suunnannut koulujen kerhotoiminnan elvyttämiseksi merkittäviä varoja yhteensä 305:lle koulutuksen järjestäjälle. Selkeä enemmistö uusista kerhoista on liikunnallisia kerhoja. Hyvä tavoite on se, että jokaisella lapsella on mahdollisuus liikunnalliseen harrastukseen. Jokaisessa kunnassa on lukemattomia tapoja lisätä liikuntamahdollisuuksia.

Lasten ja nuorten liikkumattomuutta voi verrata tikittävään aikapommiin, joka purkamiseen tarvitaan liikuntatalkoot, joissa mukana ovat myös järjestöt, seurakunnat ja yritykset. Talouden taantuessa on varmistettava, ettei menoleikkauksilla heikennetä jo nyt erittäin huolestuttavaa tilannetta. Lasten terveydenedistämiseen kuntapalveluista neuvola ja kouluterveydenhuolto ovat avainasemassa. Laman aikana ei ole varaa pysähtyä palvelurakenteen uudistamisessa, vaan tahtia on entisestään tiivistettävä terveydenedistämisen saamiseksi olennaiseksi osaksi kaikkia kunnan toimintoja. Hyvä alku on valtuustoissa varmistaa, että jokaisella kuntalaisella on mahdollisuus liikkumiseen ja terveyttä edistävien valintojen tekemiseen.