Kolumnit 200921.12.2009 11.12.2009 2.12.2009 23.11.2009 6.11.2009 30.9.2009 28.09.2009 25.9.2009 24.09.2009 21.9.2009 17.8.2009 5.8.2009 15.6.2009 1.6.2009 31.5.2009 17.5.2009 13.5.2009 8.4.2009 31.3.2009 18.3.2009 20.2.2009 4.2.2009 26.1.2009 21.1.2009 16.1.2009
|
Töölöläinen 28.09.2009 Keskustan perheveromalli menee metsäänTalouden taantuma ja väestörakenteen muutos aiheuttavat mittavan haasteen Helsingille ja koko Suomelle. Haasteista selvitäksemme tarvitsemme verojärjestelmän, joka vauhdittaa kasvua, työllisyyttä ja yrittäjyyttä sekä turvaa hyvinvointimme rahoituksen. Ekologisuuden ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden on oltava lähtökohtia. Verouudistus on varmasti kuuma keskustelunaihe tulevissa eduskuntavaaleissa. Uudistuksen on myös edistettävä työelämän tasa-arvoa ja tasavertaista vanhemmuutta. Keskustan tarjoama yhdenlaisen perheen ja yhden vaihtoehdon perheveromalli ajaa täysin päinvastaisia tavoitteita ja on siksi täysin torso. Mallissa vanhempien tulot laskettaisiin yhteen ja jaettaisiin kahdella, jolloin veroprosentti muodostuisi alhaisemmaksi varsinkin niissä perheissä, joissa toinen vanhempi tienaa merkittävästi toista enemmän. Ei ole mitään järkevää syytä, että verotuksella tuettaisiin erityisesti suuren tuloeron perheitä. Malli tukisi ajatusta, että toinen vanhempi hoitaa lapset ja toinen ansiotyön. Työ ja perhe pitää olla joka vanhemman oikeus ja molemmilla vanhemmilla pitää olla mahdollisuus olla lastensa kanssa. Keskustan mallin ulkopuolelle jäisivät myös ne perheet, joissa vanhemmat tienaavat suunnilleen saman verran, eivätkä hyötyisi matalammasta progressiosta. Malli olisi myös hyvin epäoikeudenmukainen, koska se ei auttaisi niitä perheitä, jotka juuri eniten tukea tarvitsisivat. Osana verouudistusta arvioidaan kaikki verovähennykset, nakertavathan ne veropohjaamme. Vähennyksillä on myös puolensa. Osana tätä tarkastelua on syytä pohtia, olisiko lapsivähennyksistä modernin perhepolitiikan välineiksi. On myös syytä arvioida, olisiko verovähennys toimiva keino auttaa kaikkein vaikeimmassa asemassa olevia perheitä ja samalla purkaa kannustinloukkuongelmia. Myös yhteishuoltajuuden ja etävanhemmuuden tukemiseen tarvitaan uusia innovaatioita. Helsinkiläisten kannalta on tietenkin olennaista, ettei verouudistuksella tehdä asumista kohtuuttoman kalliiksi ja ettei julkisen talouden taantumasta nousemisessa verottajan käsi käy kohtuuttomasti helsinkiläisten taskuilla. Tavallisella helsinkiläisellä perheellä pitää olla mahdollisuus asua kotikaupungissaan.
Sari Sarkomaa (kok) Kansanedustaja
|