(Muutokset puhuttaessa mahdollisia)

Hyvät kuulijat,

Olemme tänään erittäin tärkeän asia ääressä.

Ympäristöstämme huolehtiminen on niin iso ja elintärkeä haaste, että siihen tarvitaan meitä kaikkia. Arjen ympäristöteot ovat parasta ympäristöpolitiikkaa. Pienistä puroista tulee isoja virtoja ja lopulta valtameriä. Ihmiset ja elämäntilanteet ovat erilaisia ja siksi tarvitaan erilaisia vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia niin, että jokainen meistä löytää itselleen sopivammat tavat toimia ympäristön parhaaksi. Juuri siksi vihreällä on ainakin viisi miljoonaa eri sävyä, ja jokainen meistä voi olla vihreä omalla tavallaan.

Olemme osa ympäristöä. Luonto tarvitsee meitä ja me tarvitsemme puhdasta luontoa. Se on elinehtomme ja kaiken hyvinvointimme perusta. Meistä jokainen haluaa elää turvallisessa ja terveellisessä maailmassa, mutta maapallomme hyvinvointi ei ole itsestäänselvyys, vaan se edellyttää toimia ihan jokaiselta.

Meidän on löydettävä fiksut ja omaan elämäntilanteeseemme sopivat keinot asua, elää, liikkua, tehdä töitä ja kuluttaa kestävästi. Hyvät ystävät, vastuu on meillä kaikilla. Velvollisuutemme on jättää maailma lapsillemme vähintään siinä kunnossa kuin me sen saimme - mutta mieluummin paremmassa.

Hyvät kuulijat,

Meri, saaristo ja rannat arvokkaine luontokohteineen ovat erityisesti helsinkiläisten ja koko pääkaupunkiseudun rikkaus ja rakkaus. Itämeri on kaikille suomalaisille hyvin arvokas. Tulevaisuutemme ja hyvinvointimme ovat sidoksissa Itämeren tilaan.

Purjehtijana voin sanoa, että aina merielämykset eivät ole yhtä rentouttavia. Surullisen usein ikävä ja pahimmillaan myrkyllinen sinilevä pilaa koko meriympäristön. Levän lisäksi merellä törmää mitä käsittämättömimpiin jätteisiin ja öljypäästöihin.

Viime kesälomalla perheemme purjehduksen kohokohta piti olla lempisatamaamme Nynänshamniin saapuminen. Järkytykseksemme kuitenkin haiseva sinilevä oli valloittanut koko sataman. Silloin 9 -vuotias Pyry-poikani sanoi, että "kyllä ruotsalaiset ovat tyhmiä, kun ovat lianneet merensä". Aluksi kommentit kaiken hajun ja harmin keskellä hymyilyttivät. Oli vaikea lapselle selittää, että meri on yhteinen ja sitä ei ole pilannut ruotsalaiset tai jotkut muut, vaan me kaikki yhdessä.

Ponnisteluistamme huolimatta Itämeri on edelleen maailman saastunein merialue. Me kokoomuslaiset haluamme jättää Itämeren tuleville isille ja äideille sellaisessa kunnossa, ettei heidän tarvitse sitä hävetä. Tällä hetkellä tilanne on äärimmäisen kriittinen. Ilman nopeaa tehoelvytystä Itämeri kuolee.

Meille kokoomuslaisille on ehdottoman tärkeää, että Itämeren pelastaminen on sinivihreän hallituksen ykkösagendalla. Iloitsemme myös kokoomusmeppiemme saavutuksesta, EU:n tuoreesta Itämeristrategiasta. Se on parhaimmillaan pelastusrengas Itämerelle ja mittava mahdollisuus nostaa Itämeri EU-politiikan keskiöön.

Me ponnistelemme, että kaikki Itämeren rantavaltiot ja koko EU sitoutuvat toimiin päästöjen vähentämiseksi. Mukaan tarvitaan yhdyskunnat, elinkeinoelämä, tutkijat, teollisuus, maatalous. Ihan meistä jokainen.  Meille kokoomuslaisille on selvää, että Itämeri ei pelastu siirtämällä vastuuta muille.

Pahimpana Itämeren uhkana on rehevöityminen ja sisäinen kuormitus. Kaikeksi kamaluudeksi ilmastonmuutos vauhdittaa tätä noidankehää. Radikaalit päästövähennykset ovat välttämättömiä.

Maatalouden osuus koko Itämeren kuormituksestamme on merkittävin ja siksi kuormituksen vähentäminen on Itämeren pelastustalkoissa aivan olennaista.

Meidän kokoomuslaisten mielestä vesiensuojelu ja maatalouden toimintamahdollisuudet eivät ole ristiriidassa keskenään. Teemme työtä sen eteen, että ympäristötuki kannustaisi maanviljelyssä ympäristöystävällisiin viljelykeinoihin.  Keinovalikoimassa tarvitaan myös aivan uudenlaista ajattelua, kuten ravinnepäästökauppaa, jolla kanavoitaisiin viljelijöiden toimet vesistöjen hyväksi ja puhtaudesta palkittaisiin.

Viljelijän on halutessaan voitava valita selvästi nykyistä minimitasoa ympäristöystävällisempi tuotantotapa. Näin saisimme markkinoille Itämeren kannalta ympäristöystävällisesti tuotettuja tuotteita ja kaupan sekä kuluttajat mukaan pelastamaan Itämertamme.

On vakava tosiasia, että mertamme käytetään törkeästi jätealtaana: öljyn päästäminen mereen on valitettavan yleistä. Käymäläjätteiden laskeminen mereen on yhtä käsittämätöntä kuin käyttäisi kylpyammettaan wc:nään!  Uskon, että meistä kukaan ei tee niin, joten voi vain ihmetellä, miksi teemme sen Itämerelle. Nämä vastuuttomat päästöt on saatava kuriin.

Tässä työssä satamakaupunkien rooli on merkittävä. Toistaiseksi esimerkillisiä kaupunkeja on vain muutama. Helsinki on haastanut muut Itämeritalkoisiin ja osoittanut, että jokaisen kunnan on vahvasti tartuttava toimiin vesiensuojelun vauhdittamiseksi. Tässä työssä jokainen kokoomuslainen valtuutettu voi olla aktiivinen tekijä.

Sairaan Itämeren parantamiseksi ei ole yhtä lääkettä, mutta onneksi muutos ja puhdas Itämeri ja puhtaammat vesistöt ovat vielä mahdollista saavuttaa.

Hyvät kuulijat,

Jokamiehen ja -naisen teot ovat välttämättömiä Itämeren ja muiden vesistöjemme tilan kohentamisessa. Ihana tosiasia on se, että useimmat teot joilla suojelemme Itämerta hidastavat myös ilmastonmuutosta. Ne ovat usein myös tekoja, jotka ovat muutenkin fiksuja tehdä. Tapoja on lukemattomia. Hyvä tapa edistää puhtaampia vesistöjä on suosia joukkoliikennettä.

Etenkin pääkaupunkiseudulla ja suurissa kaupungeissa liikenne onkin suurimpia ympäristöongelmia päästöineen ja meluineen. Autojen seisominen ruuhkissa on haitallista niin ympäristölle kuin ihmisten terveydelle, puhumattakaan ihmisten järjellisestä ajankäytöstä. Siksi etenkin työmatkaliikenteen saaminen joukkoliikenteeseen ja etenkin raiteille on välttämätöntä.

Jotta tavoite toteutuisi, on joukkoliikenteen oltava houkuttelevaa ja kilpailukykyistä. Täsmätoimena tässä työssä olemme juuri uudistaneet työsuhdematkalipun. Nyt se on entistä houkuttelevampi työantajille kannustaa työntekijöitä valitsemaan joukkoliikenne. Nyt työsuhdematkalippu antaa työntekijälle entistä paremman kannusteen jättää oma auto kotiin. Ympäristön kannalta on upeaa, että mahdollisimman moni meistä valitsisi vihreämmän tavan liikkua.

Hyvät kuulijat,

Tänä vuonna vietämme YK:n luonnon monimuotoisuuden teemavuotta, ja tänään kansainvälistä luonnon monimuotoisuuden päivää. On selvää, että meidän on tehtävä enemmän luontomme monimuotoisuuden turvaamiseksi. Monimuotoinen luonto on vahva kumppani taistelussa ilmastonmuutosta vastaan. Monimuotoisuus auttaa luontoa mukautumaan, uusiutumaan ja helpottaa ihmiskunnan sopeutumista muuttuviin elinoloihin.

Luonnon arvostamiseen liittyy olennaisesti myös eläinten hyvinvoinnin turvaaminen. Emme ole ainoita maan päällä eläviä olentoja, joten meidän tulee myös elää ja kohdella muuta elämää kunnioittaen.

Suomessa eläinten suojelu, valvonta ja kohtelu eivät tällä hetkellä ole sellaisella tolalla kuin mitä niiden pitäisi sivistysvaltiossa olla. On ollut välttämätöntä, että eläinsuojelun osin räikeätkin puutteet on nostettu päivänvaloon. Toimia tarvitaan niin jokaisen suomalaisen kuin valtiovallan taholta. Kokoomus piti tärkeänä, että koko hallitus istui alas ja katsoi, miten eläinsuojelun epäkohtia ryhdytään ripeästi korjaamaan.

Eläinten hyvinvointi edellyttää, että lainsäädäntö ja oikeusprosessit ovat ajan tasalla ja että eläinsuojelurikokset otetaan vakavasti. Olennaista on uudistaa eläinsuojelulaki niin, että siinä nykyistä paremmin huomioidaan eläinten hyvinvointi ja oikeus lajityypilliseen käyttäytymiseen. Valmisteilla oleva eläinasiavaltuutetun viran perustaminen on osa sitä työtä, jolla varmistetaan, että eläinsuojelun piiriin pesiytyneet epäkohdat varmasti siivotaan. Tarvitsemme vahvat eettiset normit ja lisää läpinäkyvyyttä. Kuluttajien on päästävä valinnoillaan vaikuttamaan siihen, miten eläimiä kohdellaan.

Luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa meillä on kirittävää ja nopeimpia toimia tarvitaan maailman uhanalaisimman hylkeen, saimaannorppamme pelastamiseksi. Vaikka saimaannorppa on meille kaikille rakas, on se vaarassa kuolla sukupuuttoon.

Jäiden sulaessa keväisin uteliaat pienet kuutit lähtevät liikkeelle tutustumaan elinympäristöönsä. Uintiretket ovat kuitenkin kohtalokkaita, sillä puolet syntyneistä kuuteista hukkuu verkkoihin. Tilanne on julma ja kohtuuton. On päivänselvää, että verkkojen poissaaminen norppien pesimisvesiltä on täysin välttämätöntä. Norpalle ja meille kokoomuslaisille on tietenkin sama, miten verkot saadaan pois vesiltä, kunhan se tapahtuu nopeasti.

Saimaalla tehdään parhaillaan lisää vapaaehtoisia sopimuksia verkkokalastuksen rajoittamiseksi. Mikäli sopimuksia riittävän laajoista verkottomista alueista ei saada aikaan, on kevätkauden verkkokalastus kiellettävä. Me kokoomuslaiset olemme vauhdittaneet lainsäädännön muutosta siten, että verkkokalastuskielto on mahdollinen ja laki onkin vain eduskunnan loppusilausta vaille valmis.

Kuuttien elinmahdollisuuksien parantaminen on ainoa mahdollisuus pelastaa saimaannorppa. Saimaannorpat ovat vaarassa kuolla sukupuuttoon ilman kalastustakin, koska ilmaston lämpeneminen ja vähälumiset talvet surmaavat kuutteja.

Ei riitä, että vedämme keväisin verkot pois Saimaan vesiltä. Tarvitsemme meidän kaikkien arjen ekotekoja. On tärkeää muistaa, että kaikki tavalliset ympäristöteot, jotka hidastavat ilmastonmuutosta auttavat myös saimaannorppaa.

Lopuksi, hyvät ystävät,

Me emme onnistu pelastamaan ympäristöämme puheilla, vaan se tehdään meidän jokaisen teoilla. Meille kokoomuslaisille teot ovat kauneinta puhetta. Me kaikki voimme herätellä lähiyhteisöämme ja läheisiämme miettimään, millaiset teot ovat kunkin kohdalla mahdollisia paremman ympäristön puolesta.

Ilmastonmuutos ei hidastu, eikä Itämeri kirkastu ilman meidän jokaisen apua. Ympäristö tarvitsee meitä, ja jokanaisen ja -miehen joukkoliikettä paremman ympäristön puolesta.

Nyt vain kääritään hihat ja aloitetaan talkoot!