Tiede- ja teknologianeuvoston linjausten saavuttamiseksi kirittävä

Opetusministeri Sari Sarkomaa pitää tiede- ja teknologianeuvoston tiistaina hyväksymän koulutus-, tutkimus- ja innovaatiopoliittisen Linjaus2008-raportin suosituksia korkeakoulu- ja tutkimusrahoituksen lisäämisestä merkittävänä kannanottona.

Raportin keskeiset linjaukset liittyvät rahoitukseen, johon esitettävä lisäys vuoteen 2011 mennessä on 760 miljoonaa euroa. Tästä 305 miljoonaa euroa on jo aiemmin päätettyä julkista rahoitusta.

- Talouden taantuessa on entistä tärkeämpää panostaa osaamiseen. Hallituksen on kirittävä tiede- ja teknologianeuvoston linjausten saavuttamiseksi. Luonteva tilaisuus tähän on kevään 2009 kehysriihi. Suomen omat kokemukset 1990-luvulta vahvistavat tämän. Nousimme lamasta nopeasti pitkälti siksi, että tutkimus- ja kehittämistoimintaan panostettiin rohkeasti. Samaa rohkeutta tarvitaan nyt, Sarkomaa sanoo.

- Hallituksen päättäessä vuoden ensimmäisestä lisätalousarviosta ja taantumaan varautumiseen liittyvistä nopeista toimista on koulutuksen ja osaamisen oltava kärjessä, opetusministeri muistuttaa.

Opetusministeri Sarkomaa on tyytyväinen hyväksyttyyn Linjaus2008-paperiin, joka mahdollistaa hallitusohjelman tavoitteen nostaa t&k-menojen osuus 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Sarkomaa korostaa etenkin yliopistojen perusrahoituksen korottamisen välttämättömyyttä. Neuvosto esittää 330 miljoonan euron lisäystä perusrahoitukseen, mikä on 160 miljoonan euron kehyslisäys.

- Yliopistoilla on oltava voimavaroja uudistua. Yliopistoilla on oltava käytettävissä ne voimavarat, joita laadukas opetus ja tutkimus edellyttävät. Olemme vielä kaukana kansainvälisestä tasosta perusrahoituksessa, Sarkomaa muistuttaa.

Erityisen merkittävänä opetusministeri Sarkomaa pitää sitä, että neuvosto otti selkeästi kantaa infrastruktuurirahoituksen lisäämiseksi.

- Linjauksissa luodaan Suomesta puuttunut tutkimuksen infrastruktuuripolitiikka. Panostukset infrastruktuureihin ovat välttämättömiä korkeatasoisen tutkimuksen edellytysten varmistamiseksi. Tutkijoilla on oltava toimivat työkalut. Kansallisiin ja kansainvälisiin tutkimusinfrastruktuureihin esitetään ensimmäisen kerran voimavaroja, jotka mahdollistavat näiden hankkeiden järjestelmällisen arvioinnin ja rahoituksen. Tarkoitusta varten perustetaan infrastruktuuritoimikunta, jonka tehtävänä on toteuttaa kansallista infrastruktuuripolitiikkaa. On tärkeää, että toimikunnan perustamisessa edetään ripeästi.