Tasapuoliset mahdollisuudet koulutukseen ovat koko hyvinvointiyhteiskuntamme perusta. Vakava tosiasia kuitenkin on, että koulutusjärjestelmämme ei riittävällä tavalla vastaa maahanmuuttajataustaisten lasten tarpeisiin.. Maahanmuuttajalasten osalta koulutusmahdollisuuksien tasa-arvoa rapauttaa erityisesti se, että perusopetukseen valmentavaa koulutusta ei tarjota riittävästi ja maahanmuuttajien oman äidinkielen opetus on vajavaista.

Oman äidinkielen osaaminen luo pohjan kaikkeen oppimiseen. Nykytilanne, jossa oman äidinkielen opetus on oppilaille valinnainen aine, ei ole riittävä. Myös kotimaisten kielten opettamista maahanmuuttajille on lisättävä. Yhdessä suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetuksen kanssa oppilaan oman äidinkielen opetus vahvistaa hänen monikulttuurista identiteettiään ja rakentaa pohjaa toiminnalliselle kaksikielisyydelle. Tärkeää on pystyä selviytymään arjessa: koulussa tai työssä. On kuitenkin kiinnitettävä huomiota siihen, etteivät lasten koulupäivät veny tämän vuoksi kohtuuttoman pitkiksi. Kielten opiskelua on mahdollista yhdistellä osaksi normaalia koulupäivää, esimerkiksi panostamalla erilaisiin kielikylpyihin ja kielisuihkuihin.

Opetuksessa on otettava huomioon myös oppijoiden erilaiset lähtökohdat: koulutustausta ja kielitaito vaihtelevat erittäin paljon. Opetettavia vieraita äidinkieliä on tällä hetkellä Helsingissä 45 erilaista. Kaiken kaikkiaan Helsingin peruskouluissa olevista oppilaista 8 % puhuu äidinkielenään muuta kuin suomen tai ruotsin kieltä. Vuonna 2015 heidän osuutensa on arvioitu olevan 15 %. Tämä on Helsingille mittava haaste, josta se ei yksin selviä. On aivan välttämätöntä, että valmisteilla olevassa kuntien valtionosuusuudistuksessa otetaan huomioon Helsingille ja muille kunnille tulevia lisäkustannuksia. Pääkaupunkiseudun ja kasvukeskusten kannalta tämä on elinehto.

Ei kuitenkaan ole riittävää, että vain perheen lapsi saa suomen kielen opetusta koulussa, jos hänen vanhempansa eivät puhu kunnolla suomea. Kaiken kaikkiaan maahanmuuttajien mahdollisuuksia oppia kotimaisia kieliä on kehitettävä. Äidin kielitaidolla on suuri merkitys lapsen koulumenestykselle; kielitaidottomien maahanmuuttajaperheiden lapset syrjäytyvät keskimääräisesti muita useammin. Perheen kielitaidon puute on selkeä lähtökohtien tasa-arvoa loukkaava tekijä, jota vastaan voidaan taistella panostamalla vanhempien kouluttautumiseen. Kielitaito toimii yhdessä kirjoitus- ja lukutaidon kanssa perusedellytyksinä suomalaisessa yhteiskunnassa selviytymiseen.

Me suomalaiset tarvitsemme maahanmuuttajia, lisää suomalaisia. Velvollisuutemme on huolehtia, että meillä on valmiudet vastaanottaa ja toivottaa tervetulleiksi eri kulttuurisista taustoista tulevia henkilöitä. Tämä edellyttää, että mahdollisuus oppia kotimaisia kieliä, koulutus ja työ ovat saatavilla. Ilman niitä Suomeen kotoutuminen on mahdotonta.

Sari Sarkomaa

Opetusministeri (kok)
Kaupunginvaltuutettu
www.sarisarkomaa.net