Viime viikkoina on julkisuudessa keskusteltu paljon pääministeri Vanhasen esittämästä ajatuksesta, jonka mukaan vastaus ilmasto-ongelmiin löytyisi "hajakeskitetystä" puutarhakaupungista. Vanhasen visiossa Helsingin seudun pitäisi rakentua puutarhataajamien verkostoksi. Ihmisten työpaikat ja palvelut olisivat kodin lähellä, joten pendelöinti vähenisi huomattavasti. Ajatus hajakeskitetyistä puutarhataajamista ontuu monin osin, mutta eniten juuri työpaikkojen osalta.

On täysin epärealistista olettaa työpaikkojen siirtyvän ihmisten perässä pääkaupunkiseudun pieniin kehyskuntiin. On myös epätodennäköistä, että esimerkiksi perheen molemmat vanhemmat löytäisivät työ-paikan kotioven vierestä. Selvää on, että esitetyssä mallissa työmatkapendelöinti, liikenneruuhkat ja päästöt päinvastoin lisääntyisivät nykyisestään.

Vanhasen hajautetussa mallissa joukkoliikenne hoidettaisiin busseilla, ei raiteilla, vaikka juuri raideliikenne on työmatkaliikenteessä osoittautunut ylivertaiseksi niin matkustusmukavuudeltaan kuin nopeudeltaan. Lisäksi raideliikenteeseen panostaminen on erinomainen keino lisätä koko joukkoliikenteen houkuttelevuutta ja ympäristöystävällisyyttä sekä vähentää ruuhkia. Hyvä esimerkki tästä on Helsingin metro ja tietenkin kantakaupungissa meidän rakas ratikkamme.

Ilmastonmuutostalkoissa joukkoliikenteen käytön edistäminen nimenomaan työmatkaliikenteessä onkin välttämätöntä. Työsuhdematkalipun kehittäminen ja raideliikenteeseen panostaminen ovat tässä oikeita keinoja.

Sinivihreä hallitus on vahvasti sitoutunut pitkäjänteiseen pääkaupunkiseudun liikennehankkeiden eteenpäinviemiseen ja joukkoliikenteen edistämiseen. Hyvänä esimerkkinä on valtion ja Helsingin seudun kuntien sopimus rakentaa seudulle vuosittain 13 000 joukko- ja raideliikenteeseen perustuvaa asuntoa. Sekä tietenkin länsimetron ja kehäradan rakentamisen käynnistyminen. Helsinkiläiset arvostavat hyvää joukkoliikennettä ja asuvat mielellään raiteiden lähellä. Arvostuksesta kertoo hyvin se, että asuntojen hinnat ovat asemien lähellä korkeita.

Helsinkiläisiä ei tule ajaa naapurikuntiin. Sen sijaan Helsinkiin on rakennettava lisää hyviä ja kohtuuhintaisia asuntoja. Ja monenlaisia asuntoja. Kaupunkiin kuuluvat sekä kerrostalot että pientalot. Tavallisilla helsinkiläisillä pitää olla mahdollisuus asua omassa kotikaupungissaan.

Kaupunkimaisen asumisen tarvetta lisää myös väestön ikääntyminen. Lähivuosikymmenten aikana kaksinkertaistuva ikäihmisten joukko tarvitsee palvelut lähelle ja toimivan joukkoliikenteen.

Elämäntilanteet ja perheet ovat erilaisia, siksi asumiseen tarvitaan enemmän vaihtoehtoja. Kaikki eivät halua asua omakotitalossa. Kunnallisvaalien alla onkin välttämätöntä nostaa palveluiden rinnalle keskusteluun se, millaista kaupunkirakennetta luodaan ja miten ympäristöstä huolehditaan.

Ilmastonmuutos on otettava tosissaan. Unelmien lisäksi tarvitaan todellisia ekotekoja.
 

Sari Sarkomaa

Opetusministeri (kok)
Kaupunginvaltuutettu