Sinivihreä hallitus on asettanut itselleen varsin kunnianhimoiset tavoitteet. Talouspolitiikassa keskitymme työllisyyden parantamiseen. Osaamis- ja luovuustason nosto sekä innovaatiotoiminnan vahvistaminen ovat keskeisiä keinoja hallituksen työllisyys- ja taloustavoitteiden saavuttamisessa. Korkea osaamistaso on tulevaisuudessa entistä vahvemmin koko suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan perusta.

Tavoitteena on säilyttää Suomen asema menestyjien kärkijoukossa. Siksi tutkimus- ja korkeakoulujärjestelmämme syvällinen uudistaminen on välttämätöntä. Korkeakoululaitoksen kehitystä pitkälle tulevaisuuteen ohjaavat ratkaisut tehdään tällä vaalikaudella. Historiallisen yliopistoreformin valmistelu on hyvässä vauhdissa. Yliopistolain kokonaisuudistus on tarkoitus viedä eduskuntaan keväällä 2009.

Osa uudistusta on koko korkeakouluverkkomme rakenteellisen kehittämisen jatkaminen. Tavoitteena on yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen profiloituminen entistä vahvemmiksi kokonaisuuksiksi. Suomen kaltaisessa pienessä maassa tutkimuksen ja opetuksen sirpaloituminen moniin eri yksikköihin on ongelma resurssien riittävyyden ja kansainvälisen houkuttelevuuden kannalta. Tähän haasteeseen vastaamiseen tarvitaan hyvää yhteistyötä eri kotimaisten tahojen välillä, mutta myös tiivistä verkottumista ja jopa fuusioita.

Rakenteellisen kehittämisen tueksi on opetusministeriössä yhteistyössä korkeakoulujen ja eri sidosryhmien kanssa valmisteltu rakenteellisen kehittämisen suuntaviivat. Varsinainen toimenpideohjelma valmistuu 2010. Suuntaviivat muodostavat opetusministeriön näkemyksen korkeakouluverkon kehittämistarpeesta. Muunlaisetkin ratkaisut tulevat kyseeseen, jos ne tiivistävä korkeakouluverkkoa ja kehittävät koulutuksen ja tutkimuksen rakenteita. Toimenpideohjelman tavoitteena on riittävän vahvat korkeakoulut ja koulutusyksiköt, jotta jokaisen korkeakoulun vetovoimaisuus ja laadukas opetus on taattu. Näin ne pystyvät tarjoamaan sitä osaamista ja tietoa, mitä alueet ja Suomi tarvitsevat.

Korkeakoulujen on voitava vastata tulevaisuuden tuomiin haasteisiin. Ikäluokkien pienentyessä on tärkeä vahvistaa korkeakouluja niin, että ne houkuttelevat suomalaisia opiskelijoita sekä myös ulkomaisia opettajia, opiskelijoita ja tutkijoita. Koulujen rakenteellinen kehittäminen on tärkeää siksikin, että jo nyt osalla korkeakouluista on rekrytointiongelmia. Vain vahvat korkeakoulut synnyttävät uusia työpaikkoja ja keräävät ympärilleen alueen osaamista. Korkeakoulujen on oltava jatkossakin oman alueensa kehityksen kärkiä.  

Visiona voidaan nähdä, että vuonna 2020 yliopistoja ja ammattikorkeakouluja on selvästi nykyistä vähemmän. Ne ovat taloudellisesti vahvempia ja niillä on entistä paremmat mahdollisuudet laadukkaaseen opetukseen, tutkimukseen ja kehitystyöhön. Yksiköt ovat myös nykyistä suurempia, mikä auttaa parantamaan kansainvälisen yhteistyön edellytyksiä, vahvistaa monitieteisyyttä ja laajentaa opiskelijoiden valinnanmahdollisuuksia. Yliopistoja on enintään 15 ja ammattikorkeakouluja 18.  

Rakenteellisen kehittämisen suuntaviivoissa on otettu kantaa myös eräisiin alakohtaisiin kysymyksiin, joista on hiljattain valmistunut erillisiä selvityksiä. Alakohtaisia rakenteita tarkastellaan laajemmin yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen uusiessa strategiansa vuonna 2010.

Olennainen osa uudistusta on laadukkaan ja alueellisesti kattavan opettajankoulutuksen turvaaminen. Edellytys nykyisen opettajakoulutusverkoston säilymiselle on nykyistä tiiviimpi yhteistyö pää- ja erillisyksiköiden kesken. Näin vahvistetaan opettajankoulutukseen kuuluvaa tutkimusta ja parannetaan sivuaineopintojen valintamahdollisuuksia. Lastentarhan-, luokan- ja aineenopettajakoulutus on järjestettävä niin, että yhteistyö eri koulutusten välillä on tiivistä ja antaa mahdollisuudet monipuolisen opettajakelpoisuuden hankkimiseen.

Tarkemmat suuntaviivat käydään läpi yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rehtorien kanssa keväällä ja niiden toteuttamisesta keskustellaan yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja tiedelaitosten tavoite- ja tulosneuvotteluissa. Alkusyksystä järjestetään myös laaja seminaari sidosryhmille. Vain kaikkien toimijoiden yhteistyöllä voidaan taata Suomen korkeakoulujen houkuttelevuus ja laatu myös tulevaisuudessa.

Sari Sarkomaa

Opetusministeri (kok)
Kaupunginvaltuutettu
www.sarisarkomaa.net