Suomen tulevaisuus tehdään varhaiskasvatuksessa ja peruskouluissa. Hyvä perusopetus ja lapsille hyvä peruskoulu edellyttävät lisävoimavaroja. Tämän vuoksi olen käynnistänyt koko vaalikauden mittaisen perusopetus paremmaksi eli POP-ohjelman. Sen tavoitteena on, että jokainen lapsi voisi kokea oppimisen ilon, ja että koulu edistäisi jokaisen lapsen hyvinvointia ja terveyttä.

POP-ohjelman toimiin on varattu yhteensä 80 miljoonaa euroa. Tämä on merkittävä lisäpanostus lasten hyvinvointiin.

POP-ohjelman kehityskohteita ovat oppilaanohjaus ja erityisopetus, liian suuriin ryhmäkokoihin puuttuminen, kerhotoiminnan vahvistamisen sekä opettajien täydennyskoulutus. Tavoitteena on, että kouluissa voidaan keskittyä entistä enemmän niiden perustehtävään: korkeatasoiseen opetukseen ja monipuolisten tietojen, taitojen ja valmiuksien oppimiseen.

Tänä vuonna erityisopetuksen kehittämiseen on jo myönnetty avustusta 233 kunnalle ja oppilaanohjauksen parantamiseen lähes 140 koulutuksen järjestäjälle.

Myös koulujen kerhotoiminnan kehittäminen on aloitettu. Kerhotoiminnan elvyttämiseksi opetusministeriö on suunnannut varoja noin 6 miljoonaa euroa yhteensä 305:lle koulutuksen järjestäjälle. Lähes kaikille hakijoille myönnettiin avustusta.

Yksi keskeisesti koulutuksen laatuun vaikuttava seikka on opetusryhmän koko. Ryhmäkokojen pienentämisen osalta hallituksen viesti on selkeä: ylisuuriin opetusryhmiin on puututtava. Tämän vuoksi olen aloittanut valtakunnallisen, systemaattisen tiedonkeruun Suomen koulujen luokkako'oista. Aikaisemmin vastaavaa tilastoa ei ole ollut saatavilla.

Selvityksen ensimmäiset tulokset on juuri saatu. Niiden mukaan suurimmat luokkakoot ovat 1.-6. luokilla, ja että koulut sijaitsevat pääosin Uudellamaalla. Pohjanmaan koululuokat sijoittuivat sen sijaan hienosti pienimpien luokkakokojen joukkoon. Tarkempi analyysi luokkoko'oista valmistuu marraskuussa.

Opettajalla on oltava aikaa jokaiselle oppilaalle. Auttaa niitä, jotka tarvitsevat erityishuomiota ja tukea monipuolisesti erilaisia lahjakkuuksia. Pienessä opetusryhmässä on myös helpompi puuttua esimerkiksi kiusaamiseen. Olla läsnä lasten arjessa ilossa ja murheessa.

Valtio on mukana talkoissa, kun POP-ohjelman resursseja ohjataan ensi vuonna ryhmäkokojen pienentämiseen. Kuntapäättäjien on osaltaan varmistettava perusopetuksen riittävät resurssit ja kuunneltava pätevien rehtoreiden ja opettajien sekä perheiden ääntä silloin, kun opetustyötä suunnitellaan.

Tiukkaa ryhmäkokolakia ei kuitenkaan tule säätää. Se ei toimisi lapsen parhaaksi, koska tilanteet ja oppilaat ovat erilaisia. Lisäksi maksimikoosta tulisi todennäköisesti minimikoko. Lain myötä kaikki lapset eivät myöskään mahtuisi välttämättä omaan lähikouluun. Tämän vuoksi kunnille ja opettajille pitää jäädä harkintavaltaa. Parempi keino varmistaa laadukas opetus on turvata perusopetuksen voimavarat ja hyödyntää jakotunteja.

Jokaisella koululaisella on oikeus laadukkaaseen perusopetukseen ja koulussa viihtymiseen. Tämän vuoksi osana POP-ohjelmaa olen käynnistänyt ensimmäistä kertaa perusopetuksen laatukriteereiden valmistelun. Laatukriteereiden ohjausryhmässä on laaja edustus toimialalta. Mukana on niin opettajien, koulutuksen järjestäjien kuin vanhempien edustajia.
Nämä parhaat opetusalan asiantuntijamme arvioivat sen, mitkä ovat vaikuttavimpia toimenpiteitä, joiden avulla perusopetuksen laatua voidaan nostaa. Samalla työryhmä arvioi kustannusvaikutukset sekä sen, miten parhaiten tuemme perusopetusta koskevien säädösten toteutumista.

Asiantuntijatyön jälkeen tehdään päätökset toimenpiteistä. Keinovalikoimaan voi kuulua myös laatusuositusten laadinta, jossa esimerkiksi otetaan kantaa siihen, minkä kokoinen on sopiva opetusryhmä. Muita laadun osatekijöitä ovat esimerkiksi kokonaisuudessaan turvallinen oppimisympäristö, hyvät oppimateriaalit sekä opettajien hyvä ammattitaito, johon liittyy muun muassa se, miten opettajat pääsevät täydennyskoulutukseen.

Laatukriteerityöryhmän väliraportti valmistuu jo tämän vuoden loppuun mennessä. Lopullisia ehdotuksia perusopetuksen laatukriteereiksi odotan työryhmältä huhtikuuhun 2009 mennessä.

Oppilaan hyvinvointi on ydin, jonka varaan kasvatus, opetus ja myöhempi elämä rakentuu. Tämä on kiistattomasti todistettu niin lukemattomissa tutkimuksissa kuin testattu koulujen arjessa. Opetusministeriön toimissa korostuvat ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen.

Yhtä lailla on muistettava se, ettei lasten ja nuorten hyvinvoinnista voida puhua ilman, että puhutaan vanhemmista. He ovat vahvimmat vaikuttajat ja vastuunkantajat lasten elämästä. Koululaisten hyvinvointiin vaikuttavat keskeisesti yksinkertaiset ja ajattomat perusseikat, kuten aikuisten aika ja vuorovaikutus. Myös tulevaisuudessa nämä ovat lapsen kasvun perusta, eikä niitä voida korvata uusilla innovaatioilla.


Sari Sarkomaa (kok)
Opetusministeri