Hyvät seminaariin osallistujat,

Ilmastonmuutos on asia, joka tänä päivänä puhututtaa yhä useammin ja yhä useampaa. Niin yksittäiset ihmiset kuin eri toimijatahot, kuten myös puolueet, pohtivat, millaisiin toimiin ryhtyä ja mitä tehdä, jotta onnistuisimme säilyttämään ympäristömme ja elinolosuhteemme suotuisina myös tulevaisuudessa.

Ilmastonmuutos on merkittävimpiä maailmanlaajuisia uhkia niin ihmisten kuin ympäristönkin hyvinvoinnille. Ilmasto lämpenee vieläkin nopeammin ja voimakkaammin kuin aikaisemmin on arvioitu.

Ilmaston ennustetaan lämpiävän eniten pohjoisilla leveysasteilla, kuten Suomessa. Ilmastonmuutoksen eteneminen merkitsee Suomessa keskilämpötilan nousua ja sädemäärien kasvua. Etelä-Suomen talvi on vaarassa hävitä kokoaan. Lämpeneminen on näkynyt jo siinä, että Suomessa kasvukausi on pidentynyt 30 vuodessa kymmenellä päivällä

Seuraavat 50 vuotta ilmasto muuttuu, vaikka kaikki päästöt loppuisivat heti. Valloille päässyt ilmastonmuutos ruokkii itse itseään. On arvioitu, että vasta vuoden 2050 jälkeen nykyiset ja tulevat päästövähennykset vaikuttavat ilmastonmuutoksen vauhtiin. Toimilla päästöjen vähentämiseksi on kiire, muutoin hidastamisvaikutukset siirtyvät vieläkin pidemmälle tulevaisuuteen.

Mistä ilmastonmuutoksessa on tuoreimpien tutkimuksien mukaan kyse, siitä meille kertoo erikoistutkija Heikki Tuomenvirta, Ilmatieteenlaitokselta. Kommenttipuheenvuoro kansanedustaja Hanna-Leena Hemming.

Vaikka päätavoitteena onkin hidastaa ilmastonmuutosta, on samalla sopeuduttava ja varauduttava entistä paremmin kohtaamaan sen aiheuttamat muutokset. Meidän on myös osattava hyödyntää ilmastonmuutoksesta aiheutuvia mahdollisuuksia. Kansallisia valmiuksiamme ja sopeutumiskykyä on kasvatettava riittävän ajoissa. Tietoa ilmastonmuutoksesta, sen vaikutuksista ja ennen kaikkea sopeutumistoimista tarvitaan vielä lisää, jotta osaisimme valita oikeat ja ennen kaikkea kaikkein tehokkaimmat keinot. Varsinkin kustannuksista puhuttaessa on laskettava, mitä säästetään, jos pystymme hillitsemään säiden ääri-ilmiöitä ja niiden vakavia talouteen ja ekosysteemeihin kohdistuvia seurauksia.

Ilmastonmuutoksen kanssa kamppailu onkin nähtävä investointina tulevaisuuteen. Kasvihuonekaasujen vähentämisellä pienennetään myös muita ilmansaasteita, edistetään ihmisten terveyttä, luonnon monimuotoisuuden säilymistä ja energian käytön tehokkuutta ja yleensä ekotehokkuuden lisäämistä sekä kestävää kehitystä.

On selvää, että, ilmastonmuutoksen hillitseminen edellyttää monia merkittäviä muutoksia ihmisten toiminnassa!

VATT on julkaissut paljon huomiota saaneen tutkimuksen ekotehokkuuden lisäämisestä. Ekotehokkuuden lisäämisestä ilmastonmuutoksen hillitsemiskeinona kertoo meille VATT:sta johtava ekonomisti Adriaan Perrels. Kommenttipuheenvuoro kansanedustaja Marjo Matikainen-Kallström

Hyvät kuulijat,

Koska päästöt eivät tunne valtion rajoja, on ilmastonmuutosta torjuttava ennen kaikkea globaalisti. EU:n ei pidä edetä yksipuolisesti. Kaikki merkittävät maat on saatava sitoutumaan päästöjen vähentämistavoitteisiin. Meidän on myös löydettävä reilut tavat saada kehittyvät maat ilmastotalkoisiin.

Suomen on EU:n puheenjohtajakautenaan ajettava sellaista ilmasto- ja energiapolitiikkaa, joka yhtäältä tukee globaaleja päästövähennyksiä ja hillitsee ilmastonmuutosta, mutta samalla pitää huolta EU:n kilpailukyvystä.

Ilmastonmuutoksen torjunnassa EU:n päästökauppaa on arvioitava uudelleen. Järjestelmää ei voi pitää onnistuneena, koska ei ole päästy riittävästi siihen, että puhdasta palkitaan ja saastuttaja maksaa. Suomi, jossa on tehty paljon energiatehokkuuden parantamiseksi ja päästöjen vähentämiseksi, on joutunut maksamaan tästä kalliin hinnan. Niin päästökaupan kuin mahdollisten muidenkin päästövähennysjärjestelmien on oltava sellaisia, että ne kannustavat investoimaan puhtaaseen energiatuotantoon.

Ilmastonmuutoksen torjumisesta EU:ssa ja globaalisti meille kertoo europarlamentaarikko Eija-Riitta Korhola. Kommenttipuheenvuoro kansanedustaja Heikki A. Ollila

Hyvät kuulijat,

Energia- ja ilmastoasiat ovat olleet tärkeällä sijalla myös täällä eduskunnassa. Saimme juuri päätökseen energia- ja ilmastoselonteon käsittelyn. Oli kuitenkin suuri pettymys, ja tätä eduskunnassa laajasti kritisointiinkin, että selonteko tarkasteli vain kovin lyhyellä tähtäimellä tärkeitä energiaan ja ilmastoon liittyviä kysymyksiä. Eduskunta edellyttikin hyväksyessään talousvaliokunnan mietinnön, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin pitkän aikavälin ilmastostrategian laatimiseksi. Tämä on oleellisen tärkeää tulevaisuuteen varautumisen kannalta.

Myös meillä kokoomuksessa energia- ja ilmastokysymykset on otettu tosissaan. Kokoomuksen puoluevaltuuston toukokuisessa kokouksessa hyväksyttiin päätös kokoomukselle pitkäntähtäimen ilmastopoliittisten tavoitteiden valmistelusta syksyksi. Viime viikonlopun puoluekokouksessa taas hyväksyimme energia- ja ilmastopoliittisen kannanoton, joka tukee tätä työtä. Tämä seminaari on osa kannanoton valmistelutyötä.

Me kokoomuksessa haluamme katsoa pidemmälle tulevaisuuteen ja kannustaa myös hallitusta tähän. Tavoitteita rakennettaessa lähtökohtana on oltava velvollisuus jättää maapallo tuleville sukupolville vähintään yhtä hyvässä kunnossa kuin me sen olemme saaneet.

Hyvät kuulijat,

Jotta kasvihuonekaasupäästöjä todella voitaisiin vähentää ja ilmastonmuutosta oikeasti ehkäistä, meidän on vaikutettava kaikkeen ihmisen toimintaan. Kaikessa mitä teemme, jokaisella sektorilla, on arvioitava, miten sen voi tehdä ympäristön ja ilmaston kannalta kestävämmällä tavalla. Kuitenkin niin, ettei talouskasvu siitä kärsi.

Meidän on löydettävä keinot asua, elää, liikkua, tehdä töitä ja kuluttaa kestävästi. Vastuu on meillä kaikilla.

Näillä sanoilla haluan toivottaa teidät tervetulleeksi kokoomuksen ilmastoseminaariin!

Seminaari on osa kokoomuksen ennakoivan hyvinvointipolitiikan valtuuskunnan toimintaa. Valtuuskunnan toiminta on taas osa suurempaa kokonaisuutta, kokoomuspuolueen strategiatyön käytännön toteutusta. Kokoomus on valinnut 4 eri politiikan osa-aluetta painopisteekseen. Osana puoluejohtoa, vedän kokoomuksen ennakoivan hyvinvointipolitiikan politiikkaohjelmaa ja valtuuskuntaa.

Ennakoivassa hyvinvoinnissa haluamme katsoa pidemmälle tulevaisuuteen, perinteisiä hallinnon rajoja laajemmin. Meidän on katsottava, mitkä asiat itse asiassa vaikuttavat hyvinvointiimme. Meidän on löydettävä ne keinot, joilla voimme parhaiten vaikuttaa hyvinvointiin. Ennen kaikkea haluamme löytää uusia tapoja edistää hyvinvointia. Ympäristökysymykset ovat tärkeä osa tätä kokonaisuutta.