Helsingin ja helsinkiläisten hyvinvoinnin kannalta olennaista on se, kuinka saamme houkuteltua uusia yrityksiä kaupunkiimme ja kuinka olemassa olevat yritykset onnistuvat ja menestyvät. Helsinki ja helsinkiläiset tarvitsevat työpaikkoja. Ilman työtä ei ole hyvinvointia.

Kaupunkimme yleiset talouden lähtökohdat näyttävät kohtuullisilta. Helsingin seudulla sekä teollisuus että suurimmat palvelualat ovat hyvässä kasvussa. Hyvästä kehityksestä huolimatta työttömyysaste on edelleen korkea (elokuussa 8,5 prosenttia). Pääkaupunkiseudulla suuri ongelma on se, että työvoiman kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa toisiaan. Korkean työttömyyden kanssa on samaan aikaan työvoimapula.

Vaikka Helsingin verotulojen ennustetaan kasvavan, oli verotulojen kehitys suurista kaupungeista kolmanneksi heikoin viime vuonna ja kasvu uhkaa jäädä heikoksi edelleen.

Helsingin ongelmana on työpaikkojen sijainnin alueellisen rakenteen muutos. Vuodesta 1995 vuoteen 2005 on Helsingissä sijaitsevien työpaikkojen suhteellinen osuus laskenut systemaattisesti. Vastaavasti Espoon ja Vantaan osuudet ovat kasvaneet.

Voidaan sanoa, että kymmeniin vuosiin ei ole Helsingissä olevien työpaikkojen määrä nettomääräisesti lisääntynyt. Jos ja kun uusia työpaikkoja on tullut, ne ovat menneet ja syntyneet muualle. On sanomattakin selvää, että tilanne on kestämätön eikä sitä voi hyväksy.

Tilanteeseen on herätty. Helsingin hyvinvoinnin edellytysten turvaamiseksi ja veropohjan vahvistamiseksi on vahva tavoite panostaa kahteen asiaan. Elinkeinopolitiikkaan ja asuntopolitiikkaan - tarvitsemme riittävästi kohtuuhintaisia asuntoja. Näiden lisäksi totta kai panostusta tarvitaan hyvän ja osaavan työvoiman turvaamiseksi. Tässä on myös tärkeää, että pidämme peruspalvelutuotannon laadukkaana ja kehitämme sitä helsinkiläisten tarpeita vastaavaksi. Panostuksia on lisätty sekä pääkaupunkiseudun markkinoimiseksi kansainvälisesti, että koko alueen kiinnostavuuden lisäämiseksi. Nämä asiat ovat tänä päivänä Helsingin vahvoja painopistealueita. Ja näissä asioissa tehdään tiivistyvää yhteistyötä muun pääkaupunkiseudun kanssa. Olemme oikeilla urilla mutta työn alussa. Näin voi sanoa.

Hyvät kuulijat,

Helsingin seudun kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistamiseksi toteutetaan yhteisen kehitysyhtiö Culminatumin puitteissa seudullista innovaatiostrategiaa ja osaamiskeskusohjelmaa. Tänä vuonna aloittavan pääkaupunkiseudun yhteisen markkinointiyhtiön tehtävänä on saada seudulle lisää kansainvälisiä yrityksiä ja tutkimuslaitoksia.

Kaupungin tärkein yksittäinen elinkeinohanke on yritysvetoinen digitaalisen median ja sisältötuotannon toimialalle keskittynyt Forum Virium Helsinki. Tavoitteena on lisätä Helsingin kiinnostavuutta innovaatioyritysten sijaintipaikkana sekä tarjota kaupungin omille hallintokunnille mahdollisuus kehittää uusia ratkaisuja palvelutuotantoonsa. Kaupunki tukee myös erityistä pk-yritysten kasvuohjelmaa.

Hyvät kuulijat,

Helsingissä on tehty selkeä päätös ja myös ryhdytty toimiin elinkeinopalvelujen vahvistamiseksi. Helsingissä on koottu elinkeinopoliittiset asiat yhteen ja nimetty kelpo elinkeinojohtaja, jonka toimesta on pantu tuulemaan.

Mikä tärkeintä, Helsingissä valmistellaan uutta elinkeinopoliittista strategiaa. Strategialla halutaan vahvasti vastata niihin haasteisiin, jotka on voitettava, jotta todella saamme työpaikkojen määrä kasvuun ja Helsingin yrittäjäystävälliseksi ja houkuttelevaksi alueeksi yrittäjille toimia.

Tämänpäiväinen seminaari on mitä tärkein. Tämä seminaari on osaltaan uuden Helsingin elinkeinopoliittisen strategian valmistelua. Eri puolilla kaupunkia järjestetään tilaisuuksia, joissa tavoitteena on nostaa esille yrittäjyyteen liittyvät kipupisteet ja sen pohjalta luoda strategian painopistealueet. Aikataulussa edetään siten, että jo joulukuussa lienee kaupunginhallituksella aiheesta työseminaari tms. Varsinainen strategian valmistuminen tapahtunee ensi vuonna.

On upeaa ja välttämätöntä, että kaupungin ylin johto on vahvasti sitoutunut strategian tekemiseen. On hyvä, että strategiaa tehdään yhdessä alueen yrittäjien ja muiden toimijoiden kanssa. Se on ainoa ja oikea tapa tehdä toimiva ja laadukas strategia.

Hyvät kuulijat,

Myös eduskunta toimii osaltaan yrittäjyyden edistämiseksi ja yrittäjien aseman parantamiseksi.

Erityisen iloinen olen siitä, että eduskunta on vihdoin saanut käsiteltäväkseen kauan odotetun vanhemmuuden kustannuksien tasaamiseen liittyvän lakipaketin. Lakiesityksen tavoitteena on keventää vanhempainvapaasta yrityksille koituvia kustannuksia ja samalla helpottaa erityisesti naisvaltaisten yritysten asemaa.

Vaikka hallituksen esityksessä otetaan askelia eteenpäin vanhemmuuden kustannusten jakamiseksi, huonoa ja ongelmallista siinä on se, että uudistus ehdotetaan rahoitettavaksi nostamalla työnantajien sairausvakuutusmaksua ja palkansaajan päivärahamaksua.

Vanhemmuuden maksumiehiksi eivät saa joutua joko naisten tai miesten työnantajat tai edes molemmat, vaan vanhemmuuden kustannukset olisi hoidettava yhteisvastuullisesti. Eihän raskaus ole työperäinen sairaus.

Perhevapaiden kustannusten jakaminen olisi kustannettava korottamalla valtion osuutta sairausvakuutusmenoista, eikä nostamalla työnantajien sivukuluja. Työllistämisen kynnys on Suomessa jo nyt niin korkea, että sitä ei pidä enää millään tavalla nostaa.

Toki lakiesityksessä olisi voinut olla myös sairastuneen lapsen hoitoajan kustannusten korvaaminen. Siinäkin olisi luontevaa jakaa kustannusrasitus koko yhteiskunnan korvattavaksi.

Hyvät kuulijat,

Eduskunnassa yrittäjien asemaa on haluttu kohentaa myös parantamalla yrittäjien sosiaaliturvaa. Yrittäjien sosiaaliturvassa on ollut puutteita, jotka eivät ole millään tavalla perusteltuja yrittäjän riskiin kuuluviksi.

Viime vuosina tehtyjä keskeisimpiä parannuksia ovat olleet sairauspäivärahan karenssin lyhentäminen ja työterveyshuollon korvattavuuteen tulleet muutokset.

Kolmas tärkeä asia, jonka itse asiassa juuri hyväksyimme, on yrittäjän perheenjäsenen työttömyysturvan parantaminen.

Yrityksessä työllistynyt yrittäjän perheenjäsen tulee nyt pääsemään työttömyysetuuksien piiriin nykyistä helpommin. Parannus on todella tärkeä yrittäjäperheiden kannalta, mutta myös yrittäjyyden houkuttelevuuden lisäämiseksi.

Tehdyistä parannuksista huolimatta yrittäjän sosiaaliturva kaipaa edelleen kohentamista.

Kiireellistä olisi saada sairaan lapsen hoitokulujen verovähennyskelpoisuus koskemaan kaikkia yrittäjiä, myös toiminimellä toimivia yrittäjiä. Samoin oikeus osittaiseen hoitorahaan eli mahdollisuuteen lyhentää työaikaansa lastenhoidon vuoksi olisi ulotettava koskemaan yrittäjiä. Yrittäjät maksavat veroja, joista hoitoraha kustannetaan. Yrittäjien sivuuttaminen kertoo siitä, että varsinkaan naisyrittäjyyteen liittyviä erityishaasteita ei ymmärretä.

Tästä on hyvä mennä eteenpäin. On selvää, että yrittäjyyden politiikkaohjelman on kuuluttava myös seuraavan hallituksen hallitusohjelmaan.

Hyvät kuulijat,

Katseet on jo suunnattava tulevaan vaalikauteen. Työllisyysasteen kasvua ja uusien työpaikkojen syntyä on tuettava kaikin keinoin.

Suomessa tapahtunut työllisyyskehitys on ollut pääosin hyvän taloussuhdanteen ja veronalennusten ansiota. Tilanne on kuitenkin haasteellinen. Talouskasvun odotetaan hiipuvan ensi vuonna. Tuotantoa lisäävien investointien määrä Suomessa on ollut jo muutaman vuoden laskussa. Yhä edelleen 14–15 prosenttia suomalaisista on työttömänä, tukityöllistettynä tai työllisyyskoulutuksessa.

Tällä vaalikaudella hallitus on panostanut työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin varsin mittavasti. Tämä on asia, johon on syytä kiinnittää tarkkaan huomiota. Niin työministeriön omat kuin useat muut tutkimukset ovat osoittaneet useat työvoimapoliittiset toimet vaikuttavuudeltaan heikoksi tai jopa haitallisiksi.

Työvoimapolitiikan vaikuttavuus on rohkeasti nostettava keskusteluagendalle. Tilanne ei ole toivottava. Tukityöllistettyjen määrä kasvaa jatkuvasti, vaikka samaan aikaan työmarkkinoilla on tuhansia avoimia työpaikkoja.

Olemme eduskunnan talousvaliokunnassa esittäneet huolemme siitä, miten yrityspolitiikan toteuttamiseen varatut määrärahat ovat vain murto-osa siitä, mitä talousarviossa esitettään työttömyyden hoitoon. Voi kysyä, ovatko panostukset oikeassa suhteessa toisiinsa?

Jotta meillä suomalaisilla on töitä, on panostettava voimakkaasti osaamiseen. Niin peruskouluihin, ammatilliseen koulutukseen kuin yliopistoihin. Julkiset T&K-panostukset on saatava 7 prosentin kasvu-uralle.

Tulevat veroratkaisut ovat aivan oleellisia työn tekemisen ja kannattavuuden lisäämiseksi. Työn verotuksen keventämistä on määrätietoisesti jatkettava. Yritysverotuksessa on sitouduttava kilpailukyvyn parantamiseen.

Kaikki voimme olla yhtä mieltä siitä, että vain menestyvä yritys työllistää. Yritysten kasvua on tuettava ja turhaa byrokratiaa kitkettävä kaikin tavoin.

Työllisyyden ja yritystemme tulevaisuuden kannalta sukupolvenvaihdosten verotukselliset esteet on poistettava.

Hyvät kuulijat,

Helsingin maine yrittäjäystävällisenä kaupunkina ei ole paras mahdollinen - se on ikävä kyllä myönnettävä. Liian usein kuulee, että me emme osaa houkutella yrittäjiä ja että Helsingin kanssa yrittäjien on vaikeaa ja vaivalloista työskennellä. Helsingin byrokratiassa on epäselvää, kuka vastaa mistäkin. Yrittäjien on vaikea saada asioitaan hoidettua verrattuna moneen muuhun kuntaan.

Tarua vai totta? Mielikuvillakin on joka tapauksessa vahva vaikutus ihmisten toimintaan. Tämä on valitettavaa. Osa epäkohdista on varmasti jo korjattu, työtä on paljon tehty, mutta tämä on asia, joka on laitettava kuntoon. Niin, että kun yrittäjä ottaa yhteyttä kaupunkiimme, pidämme kädestä, kunnes asiat on saatu kuntoon. Jotta tämä asia tulee kuntoon, on meidän tehtävä monia asioita, suuria ja pieniä.

On hyvä, että teemme elinkeinostrategian, jonka yrittäjät kokevat omaksi. Joka pureutuu oikeisiin asioihin ja on täysin toteuttamiskelpoinen työväline, joka ei jää pölyttymään kaupunginkanslian hyllyyn.

Strategian on nivouduttava koko kaupungin kehittämiseen. Haluamme kehittää Helsinkiä, jossa on vilkas elinkeinoelämä, kasvavia yrityksiä, runsaasti työpaikkoja. Työpaikkojen ja asuntojen – kohtuuhintaisten - on nivouduttava kestävän kehityksen mukaisesti yhteen eri puolella kaupunkia. Helsinkiä, joka on vihreä ja viihtyisä ja jossa on turvallista asua ja elää. Joukkoliikenne toimii, mutta myös parkkipaikkoja on riittävästi. Menestyäkseen on Helsingin oltava monien mahdollisuuksien kaupunki!